Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Vierailija kirjoitti:
Samaa minäkin olen ihmetellyt kun kaukaa tulen kyläilemään eikä koskaan saa lämmintä ruokaa. Itse aina kysyn heiltä, kun ilmoittavat tulevansa kylään, haluavatko syödä oikean ruoan vai riittääkö jokin pienempi. Aina syövät ja hyvällä ruokahalulla. Mutta kun menen heille, kerran vuodessa, mitään ei tarjota. Ensimmäisen kerran olin hirveässä ripulissa kun en saanut ruokaa ollenkaan ja maha huusi tyhjillään tuntikausia. Kuljen julkisilla joten matkalla ei voi kaupassa käydä. Perillä sitten on kaupasta itse haettava ruoat kun joutuu yöksi jäämään. Koen epäonnistuneeni kasvatuksessa vaikka esimerkkiä olen näyttänyt että vieraille katetaan aina runsas pöytä vaikka olisi kuinka vähissä varoissa. Nykynuorilla ei tätä tapaa ole vaikka tulot ovat kymmenkertaiset omiin tuloihini verrattuna. Laiskuutta se on ja vierasta ei arvosteta. Toisaalta roolin vaihto tuntuu olevan vaikeaa kun on aina tottuneet että äiti ruokkii. Kun pitäisi tehdä toisin päin, ei haluta eikä osata. Äiti on itsestäänselvyys.
Ehkä he ovat niin väsyneitä, että toivovat äidin tulosta jotakin tukea ja hoivaa.. Että äiti tulisi ja hoivauai, kuten ennenkin. Sitä aikuiset lapsetkin tarvitsevat, etenkin väsyneinä lapsiperheinä. Ehkä uraa luovina lapsettominakin. Ei vain riitä voimat ja aika käydä kaupassa ja toivotaan, että äiti kyllä ymmärtää ja auttaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa minäkin olen ihmetellyt kun kaukaa tulen kyläilemään eikä koskaan saa lämmintä ruokaa. Itse aina kysyn heiltä, kun ilmoittavat tulevansa kylään, haluavatko syödä oikean ruoan vai riittääkö jokin pienempi. Aina syövät ja hyvällä ruokahalulla. Mutta kun menen heille, kerran vuodessa, mitään ei tarjota. Ensimmäisen kerran olin hirveässä ripulissa kun en saanut ruokaa ollenkaan ja maha huusi tyhjillään tuntikausia. Kuljen julkisilla joten matkalla ei voi kaupassa käydä. Perillä sitten on kaupasta itse haettava ruoat kun joutuu yöksi jäämään. Koen epäonnistuneeni kasvatuksessa vaikka esimerkkiä olen näyttänyt että vieraille katetaan aina runsas pöytä vaikka olisi kuinka vähissä varoissa. Nykynuorilla ei tätä tapaa ole vaikka tulot ovat kymmenkertaiset omiin tuloihini verrattuna. Laiskuutta se on ja vierasta ei arvosteta. Toisaalta roolin vaihto tuntuu olevan vaikeaa kun on aina tottuneet että äiti ruokkii. Kun pitäisi tehdä toisin päin, ei haluta eikä osata. Äiti on itsestäänselvyys.
Ehkä he ovat niin väsyneitä, että toivovat äidin tulosta jotakin tukea ja hoivaa.. Että äiti tulisi ja hoivauai, kuten ennenkin. Sitä aikuiset lapsetkin tarvitsevat, etenkin väsyneinä lapsiperheinä. Ehkä uraa luovina lapsettominakin. Ei vain riitä voimat ja aika käydä kaupassa ja toivotaan, että äiti kyllä ymmärtää ja auttaa..
Tai ehkä he toivovat järjenvastaisesti, että se mummo kerrankin käyttäytyy kuten normaalit ihmiset.
Ei uhriudu, ei dramatisoi, eikä ylireagoi.
Turha toivohan se on.
En lukenut koko ketjua, mutta huvitti ap:n kirjoituksessa erityisesti kohta:
"Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä."
Siis kun teille tulee vieraita.
Onko teillä myös pikkulapsia, joiden hoitamisessa mahtaa olla urakkaa sen verran, että perheen vanhemmilla ei ole aikaa sitä paria tuntia sinun suuruuttasi odotellessa alkaa kokkailemaan?
Miten joku ihminen voi olla noin itsekäs?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä pari ehdotusta ap:lle:
1. Kysy mikä on lapsenlapsiesi lempiruoka ja ehdota ,että tuot sitä mukana tullessasi. Kylmäkallejen avulla ruuan kuljetus onnistuu kauempaakin (meillä lapset rakastavat anopin tekemiä lihapullia!). Miniä arvostaa varmasti tälläistä huomaavaista elettä sinulta.
2. Kutsu heidät kylään luoksesi ja kysy mitä he haluaisivat syödä. Anna ruokaa myös kotiin viemiseksi.
3. Tarjoa vanhemmille mahdollisuus kahdenkeskiseen vapaahetkeen treffien muodossa. Pikkulapsiperheet elävät todellisia ruuhkavuosia ja tälläiset eleet anopilta ovat todella huomaavaisia
Näillä keinoilla välit pojan perheeseen todennäköisesti paranevat. Lapsiperheet arvostavat aitoa apua ja ovat siitä kiitollisia.
Ps. On yleistä että pienet lapset ovat nirsoja, sillä makuaisti kehittyy koko iän. Älä kritisoi lastenlasten syömisiä
1. Pitääpä kysyä, en itse noita lempiruokia oikein ymmärrä. Meillä on aikuinen päättänyt tarjoilut, lapset syöneet tai jättäneet syömättä.
2. Käyvät kylässä, annan ruokaa.
3. Olen tarjonnut vapaahetkeä ottamalla vauvan hoitoon ja miniä olisi voinut lähteä shoppailemaan. Olisi tehnyt hänelle varmasti hyvää, kun vauva oli silloin vain muutaman viikon vanha ja valvotti yöllä. Totta puhuen olisi myös mielelläni viettänyt aikaa vauvan kanssa ilman että miniä tuijottaa koko ajan vieressä. Tai jopa ohjeistaa kokenutta äitiä.
Heh, muutaman viikon ikäisen lapsen äiti jättäisi yksin anopin, tai kenenkään muunkaan paitsi isän, kanssa? Harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan käsittämätöntä ettei tarjota perheenjäsenelle ruokaa. Meillä tarjotaan putkimiehellekin vähintään kahvit.
Täh? No olis kyllä kamala olla putkimies, jos pitäisi joka pöydässä pönöttää väsyneenä! Mieluummin omat eväät vaikka autossa.
Niin, enhän minä pakota. Kohteliaisuudesta tarjoan kerran, uskon kyllä kieltäytymisen.
Ja ymmärrän. En minäkään haluaisi varmaan näinä ihmisinä, työkohteessa, olla kauempaa.
Mutta se, etten tarjoaisi meillä olevalle ihmiselle ruokaa kun itse syömme, on minusta huonotapaista.
Ja huonotapaisuus on minulle kauhistus. Oma ja muiden. Käytöstavat pitää olla. Ne eivät edes maksa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä huomenta. Ilmeisesti on väärin istua sohvallakin. En enää ymmärrä, miten minun sitten pitäisi olla, jäädä seisomaan kynnykselle, enkä vahingossakaa toivoa itselleni mitään? Kun ei mitenkään päin ole oikein päin. Menettekö te oikeasti kylässä häärimään keittiöön? Enhän minä edes tiedä missä heillä säilytetään mitäkin kihveliä tai kahvelia, emäntä hoitaa vierailijoiden tiskit, eikö se kuulu perus käytöstapoihin, minusta ainakin.
On tuossa perää. En minäkään tykkää,jos vieraat menevät kaapeille ja keittiöön häärimään. Ainakaan ilman, että siitä on sovittu. Mutta ehkä voisi kysyä heiltä, miten odottavat toimittavan, koska asiasta ajatellaan monella tapaa.
Minä kutsuin äitini, kaksi lapsetonta siskoani, lapsettoman siskopuolen ja yhden aikuisen lapsen isän velipuoleni meille jouluksi.
Meillä oli 3- ja 1-vuotiaat lapset.
KUKAAN näistä ei tuonut mitään muassaan. Siis mitään.
Kehtaisitteko te oikeasti mennä viettämään jouluaattoa niin, että ette vie mitään muassanne pienten lasten vanhemmille? Kahdella vielä erikoisruokavalio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vähän ikävältä mutta oletko miettinyt että poikasi ja miniäsi käytös voisi johtua siitä että he ovat ihan poikki pikkulapsiarjen keskellä? Meillä on ainakin ollut välillä niin raskasta että olisin heittänyt mummot niskaperseotteella pihalle, jos olisivat tulleet istuskelemaan sohvalle ja odottamaan ruokatarjoilua pöytään.
Pahimpina vauva-ja pikkulapsiaikoina sekä oma että miehen äiti tulivat usein auttamaan, eli tulivat hoitamaan lapsia että me vanhemmat saimme levätä. He tekivät itse voileivät kaapista, ruokkivat lapset ja illalla tilasimme kaikille noutoruokaa. Anoppi joskus toi itse tekemiä ruokia mukanaan joita sitten lämmitti lapsille (ja kyllä, juurikin makaronilaatikkoa ja muita lasten makuun olevia ruokia. Ei mitään järkeä yrittää syöttää pikkulapsille lohimuffinsseja tai kasvispiirakkaa ja loukkaantua sitten huonosta vastaanotosta). Monesti saatoin mennä vaan nukkumaan heti kun anoppi/äitini saapui meille, väkinäinen jutustelu ilman avun tarjoamista olisi saanut minut kiehumaan.
Nykyään lapset ovat jo vähän isompia ja jaksamme taas touhuta eri lailla. Laitamme aina jotain kivempaa ruokaa kun anoppi tai äitini tulee kylään ja jälkkäriäkin on. Jaksamme seurustella ihan normaalisti ja olemme palanneet taas normitilanteeseen.
Oletko kysynyt pojaltasi ja miniältäsi että tarvitsevatko he apua? Heitä voi ihan oikeasti rasittaa se, että paikalle pelmahtaa taas yksi passattava lisää kun voimat eivät meinaa riittää edes oman arjen pyörittämiseen.
Miksi hankkia lapsia, jos ne on noin raskaita hoitaa?
Ajatteles, kaikilla ei ole ketään, joka tulisi tuossa määrin auttamaan. Ja pärjäävät ihan hyvin. Mulla oli kolme pientä lasta ja ihan itse ne hoidettiin.
Ei edes kaivattu apua. Siskolla oli kahdet kaksoset.
Nykyakat ei selviä mistään.
Ei meillä ollut rankkaa kuin reilun vuoden ajan kun saimme keskoskaksoset ja kotona oli 2-vuotias. Alun jälkeen olemme päässeet ihan normaaliin lapsiperhe-elämään, mutta sillloin kyllä olin väsynyt ja tarvitsin apua. Ei siinä mielestäni ole mitään noloa. Ja on varmasti totta että joku olisi jaksanut minua paremmin, mutta toisaalta en näe mitään syytä ehdoin tahdoin repimään itseään loppuun jos minulle tarjotaan apua.
Uskalsin lähteä tekemään lapsia koska meillä on hyvät välit perheisiimme ja tosi hyvät tukiverkot. Meidän perheessä autetaan toisia kun on vaikeampaa, nyt avun tarve on selvästi kääntymässä toisin päin ja auttelemme äitiäni ja anoppia heidän askareissaan. Ikävää että teillä ei ole ollut hyviä turvaverkkoja, se on varmasti ollut raskasta ja selvästi kannat pahaa mieltä tästä vielä pitkänkin ajan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minä en käsitä mitä on sellaisen ikäihmisen päässä, joka tulee pikkulapsiperheeseen istuakseen sohvalla vaatimassa passaamista.
Meillä anoppi tuli "auttamaan" ihan yllättäen useamman kerran, täysin pyytämättä. Siinä yritti väkisin repiä vauvaa mun sylistä kun syötin lasta, että mä voin vaikka käydä kaupassa. Loistava idea, jätän sen nälkäänsä huutavan vauvan anopille, joka jostain syystä halusi aikanaan kovasti viettää aikaa meidän kotona kahdestaan vauvan kanssa. Kahvit kyllä keitti itselleen ihan sujuvasti itse. Muisti kyllä joka kerta mainita, että meillä on väärän merkkistä kahvia. Juhla Mokkaa olisi pitänyt olla, kun hän on siihen tottunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan käsittämätöntä ettei tarjota perheenjäsenelle ruokaa. Meillä tarjotaan putkimiehellekin vähintään kahvit.
Täh? No olis kyllä kamala olla putkimies, jos pitäisi joka pöydässä pönöttää väsyneenä! Mieluummin omat eväät vaikka autossa.
Niin, enhän minä pakota. Kohteliaisuudesta tarjoan kerran, uskon kyllä kieltäytymisen.
Ja ymmärrän. En minäkään haluaisi varmaan näinä ihmisinä, työkohteessa, olla kauempaa.
Mutta se, etten tarjoaisi meillä olevalle ihmiselle ruokaa kun itse syömme, on minusta huonotapaista.
Ja huonotapaisuus on minulle kauhistus. Oma ja muiden. Käytöstavat pitää olla. Ne eivät edes maksa mitään.
Kysyn hyvillä mielin ja ystävällisesti, kun en ymmärrä, voisitko sinä alapeukuttaja kertoa, mikä tässä on ongelma?
Sekö että minun mielestäni käytöstavat ovat tärkeä asia ja odotan sitä itseltäni ja toisilta?
Vai pitäisikö sittenkin pakottaa se nuohooja väkisin syömään? :D
Haluaisitko sinä siis elää yhteisössä ja maailmassa, jossa ei kellään ole käytöstapoja?
Minä syön ahven, hauki, kuha. Lohi, säynävä, ankerias. Mullo, kiiski, toutain. Ei ole lapsia, ei lapsen lapsia.
Jos joskus tulee lapsia ja lapset kasvavat aikuisiksi ja tulevat kylään, tarjoan heille ahven, hauki, kuha. Lohi, säynävä ankerias. Mullo, kiiski, toutain.
Kaikki hyvin ! Valot päällä !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kynnetön kirjoitti:
Minä syön ahven, hauki, kuha. Lohi, säynävä, ankerias. Mullo, kiiski, toutain. Ei ole lapsia, ei lapsen lapsia.
Jos joskus tulee lapsia ja lapset kasvavat aikuisiksi ja tulevat kylään, tarjoan heille ahven, hauki, kuha. Lohi, säynävä ankerias. Mullo, kiiski, toutain.
Kaikki hyvin ! Valot päällä !
Ja sillä vieraalla voi olla kala-allergia. Ei pysty olemaan edes samassa tilassa meren elävien kanssa.
Normaaleissa perheissä ne kyläilytavat vanhempien ja lasten kesken muotoutuu jo ennen lapsia, pikkuhiljaa. Omituista, että just nyt tästä on tullut ongelma kun perheessä on jo lapsia, eikö ap ole ennen viitsinyt edes vaivautua kylään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä huomenta. Ilmeisesti on väärin istua sohvallakin. En enää ymmärrä, miten minun sitten pitäisi olla, jäädä seisomaan kynnykselle, enkä vahingossakaa toivoa itselleni mitään? Kun ei mitenkään päin ole oikein päin. Menettekö te oikeasti kylässä häärimään keittiöön? Enhän minä edes tiedä missä heillä säilytetään mitäkin kihveliä tai kahvelia, emäntä hoitaa vierailijoiden tiskit, eikö se kuulu perus käytöstapoihin, minusta ainakin.
Vai emäntä hoitaa... Miksei isäntä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ovat hyvin valikoivia syöjiä. Olen vienyt mm. ruokaisia lohimuffineja, kasvispaistoksia ja yrttisämpylöitä (ihan vähän mietoja yrttejä), kaikki jää lapsilta syömättä. Itse ajattelen, että sitä syödään mitä on tarjolla, mutta etenkin miniä on eri mieltä. Olen vienyt myös karkkia, mutta sekin laitettiin kaappiin.
Täh? Eli viet sinne ruokaa, muttet syö sitä? Ja mitä ihmettä sinä siihen lasten ruokavalioon sekaannut?
Tuossa ehdotettiin, että vie ruokaa. Olen ennen vienytkin, nyt en enää vie kun ei kelpaa.
En mielestäni sekaannu mihinkään, eikö ole ihan yleinen periaate että aikuinen päättää mitä on tarjolla ja lapsi, kuinka paljon syö?
Aikuinen voi päättää mitä on tarjolla, mutta jos tarjottu ruoka ei maistu, niin sitten lapsi ei syö. Närppiminen lapselle vieraiden ruokien kanssa on ihan normaalia. Toki tässäkin on eroa, onko lapsella ikää 2 vai 16.
No, meillä vanhemmat on sen verran fiksuja, että itse sanovat ettei tarvitse laittaa pöytään ihmeempiä vaan tuovat mukanaan. Pizzaa, pullaa, jätskiä ym. Siis sellaista helppoa herkkua joka varmasti uppoaa lapsillekin. Me keitetään kahvit. Tuntuisi todella oudolta, että kylään tultaisiin tyhjin käsin ja alettaisiin vihjailemaan nälästä. En minäkään sillä tavoin mene minnekään. Usein syödään jotain pientä matkalla JA viedään tuliaisia.
Vierailija kirjoitti:
Minä kutsuin äitini, kaksi lapsetonta siskoani, lapsettoman siskopuolen ja yhden aikuisen lapsen isän velipuoleni meille jouluksi.
Meillä oli 3- ja 1-vuotiaat lapset.
KUKAAN näistä ei tuonut mitään muassaan. Siis mitään.
Kehtaisitteko te oikeasti mennä viettämään jouluaattoa niin, että ette vie mitään muassanne pienten lasten vanhemmille? Kahdella vielä erikoisruokavalio.
No, tiedätpähän, ettet kutsu enää. Etkä vie itsekään mitään, jos sinut kutsutaan.
Eli lasten vanhempia pitää mummon palvella ja auttaa.Toisaalta tämä sama vanhus kyllä jaksaa kotonaan puurtaa täyden palvelun valmiiksi lapsiperheelle ja sitä pidetään vain itsestäänselvyytenä. Onhan tuo itsekäs ajatusmalli. Minä en kehtaisi noin toimia vanhempia ihmisiä kohtaan mutta kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli lasten vanhempia pitää mummon palvella ja auttaa.Toisaalta tämä sama vanhus kyllä jaksaa kotonaan puurtaa täyden palvelun valmiiksi lapsiperheelle ja sitä pidetään vain itsestäänselvyytenä. Onhan tuo itsekäs ajatusmalli. Minä en kehtaisi noin toimia vanhempia ihmisiä kohtaan mutta kukin tavallaan.
Mistähän sinä tällaisen päätelmän teit? Eihän ap:lta ole odotettu kuin aivan alkeellisimpia käytöstapoja.
Ja eihän se ap kotonaan syötä muuta kuin leipää. Onko sekin nyt liikaa?
Sinullehan se ei mikään kelpaa ja koko keskittymisesi menee siihen, että varmasti pääset a) sanomaan ja b) uhriutumaan.
Ei kuulu.