Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epäilys läheisen muistisairaudesta
26.03.2023 |
Äitini on muuttunut pienessä ajassa äärimmäisen hyökkääväksi ja agressiiviseksi. Muistaa asioita, mutta ajoitus heittää vuosikymmeniä. Höperehtii arkipäiväisissä asioissa, mutta mikään ei ole hänen syy vaan meidän muiden kun me ei olla neuvottu. Tänään vieraillessani luonaan alkoi tuntua tosiaan huolestuttavalta, kun hän näkee ja kokee asioita aivan eri tavalla kuin on aiemmin keskusteltu. Nyt on ajatuksen asteella ostamassa autoa itselleen, kysyy neuvoja (siihenkin), mutta auton hankintaan liittyviä asioita hänelle selitettyäni lopputuloksena on raivokohtaus, jossa huudetaan että se on vaan sinun mielipide - hän kysyy asiantuntijalta. Koti on siisti, vaatteet huoliteltuja ja ruoantapaistakin laittaa, joten se puoli on kunnossa.
.
Onko syytä olla huolissaan vai onko tämä vaan normaalia käytöstä vanhenevalta ihmiseltä?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.
Ei toisen puolesta voi varata aikaa.
Tietysti voi.
Ei voi. Vaatii vanhuksen suostumuksen.
Puoliso voi varata, jos vanhus on antanut suostumuksen siihen tai kyseessä on omaishoitaja.
No kyllä minä aikoinaan varasin isälleni ajan enkä kysynyt isältäni mitään. Enkä ole omaishoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.
Ei toisen puolesta voi varata aikaa.
Itselle se aika varataankin etukäteen. Sitten kutsutaan muistihoitaja kotikäynnille, sillä eihän muistisairaat mihinkään tutkimuksiin lähde. Sairaudentunnottomuus on yksi olennainen oire ja tekee avun saamisen vaikeaksi.
Huoli-ilmoitus ei ole mitenkään aiheellinen, koska kykenee huolehtimaan itsestään. Osaavasta muistihoitajasta olisi suurin apu.
Eipäs yleistetä, ettei kukaan eikä yksikään muistisairas lähde tutkimuksiin. Kyllä vaan jotkut lähtee. Oman vanhempani kanssa ei ollut mitään ongelmaa, kiltisti lähti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.
Ei toisen puolesta voi varata aikaa.
Itselle se aika varataankin etukäteen. Sitten kutsutaan muistihoitaja kotikäynnille, sillä eihän muistisairaat mihinkään tutkimuksiin lähde. Sairaudentunnottomuus on yksi olennainen oire ja tekee avun saamisen vaikeaksi.
Huoli-ilmoitus ei ole mitenkään aiheellinen, koska kykenee huolehtimaan itsestään. Osaavasta muistihoitajasta olisi suurin apu.
Eipäs yleistetä, ettei kukaan eikä yksikään muistisairas lähde tutkimuksiin. Kyllä vaan jotkut lähtee. Oman vanhempani kanssa ei ollut mitään ongelmaa, kiltisti lähti.
Siksi yleistin, kun en tunne yhtään vapaaehtoisesti tutkimuksiin mennyttä. Sen sijaan tiedän monta, jotka saatiin tutkimuksiin jollakin muulla verukkeella, kuten huonokuuloisuuden vuoksi.
Nimenomaan muistihoitajalle varataan aika, vaikka asianomainen itse ei sitä aktiivisesti halua. Sairaudentunnottomuus on yksi oire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti tutkimuksiin, MRI jen
Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.
Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen.
Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.
Alzheimerin tauti ei ole Dementia! Alzheimerin tauti on muistisairaus. Lue Dementian eri muodot, huomaat kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti tutkimuksiin, MRI jen
Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.
Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen.
Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.
Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.
Lueppas kaikki dementian muodot, huomaat, että raivokohtauksia tulee. Alzheimerin taudissa käytöshäiriöt on yleisiä. Alzheimerin tauti ei ole dementia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti tutkimuksiin, MRI jen
Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.
Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen.
Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.
Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.
Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.
Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.
Ei puhuta hallusinaatiosta vaan muistoista vuosikymmenten takaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen itse sen huomaa jos on muistamisen kanssa ongelmia, ei se tule ulkoavaruudesta ollenkaan.
Pointti on juuri tässä! He eivät tunnusta muistin heikkenemistä. Siksi on vaikeaa saada apu varhaisessa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.
Ei toisen puolesta voi varata aikaa.
Kyllä yli viisi vuotta sitten onnistui. Suurin ongelma on varmaan saada se äiti sinne muistihoitajan luo siihen varattuun aikaan.
-ohis-
No siinähän varailet niitä aikoja. Ei kukaan mene sun varaamille lääkäri ajoille, jos niistä ei ole sovittu potilaan kanssa yhdessä. Sen vuoksi niistä tulee sopia ja vasta sen jälkeen varailla aikoja. Ihminen kun yleensä osaa itse varata aikansa ja päättää mikä aika hänelle sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti tutkimuksiin, MRI jen
Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.
Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen.
Ilmeisesti äidilläsi on alzhaimer? Siitä olen kuullut, että ajoissa aloitettu estolääkitys hidastaisi sairauden etenemistä merkittävästi.
Kaikkiin muistisairauksiin ei ole olemassa lääkitystä.
Varhaisen vaiheen Alzheimer -lääkityksen toimivuudessa on todella isoja yksilöllisiä eroja. Jotkut kokevat sen auttavan, toiset jopa kokevat lääkityksen lisäävän sekavuutta ainakin alkuun. Keskivaikean ja pitkälle edenneen muistisairauden lääkitys on vielä enemmän kysymysmerkki vaikuttavuudeltaan. Toivoisin, että nämä "kuulin ja luulin" -kommentit jätettäisiin kirjoittamatta vakavien sairauksien ollessa kyseessä. Ei ole asianmukaista jakaa virheellistä tietoa. Alzheimer on ennen kaikkea sairastuneen läheisten sairaus. Potilaalla itsellähän ei ole sairaudentuntoa. Läheisten vastuulla on sairastuneen asioiden hoito kokonaisvaltaisesti ja siinä viidakossa kyllä viedään kaikki jaksaminen. Yhteiskunta on hienosti pesemässä käsiään muistisairaiden vanhusten hoidosta. Kaikki muistisairaudet ovat aivan hirveitä ja lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille heille, joiden lähipiirissä sairastuneita on.
Noissa Alzheimerlääkkeissä on myös ongelmana sivuvaikutukset. Yli yksi kymmenestä saa oireina esimerkiksi päänsärkyä. Tiedän henkilön, joka kieltäytyi syömästä lääkkeitä, koska hän itse yhdisti ne päänsärkyyn. Muistisairaudestaan hänellä ei ollut mitään ongelmaa omasta mielestään.
Nämä, joilla ei ole sairaudentuntoa muistisairauden suhteen, juurikin eivät suostu käyttämään lääkitystä tai sitten lopettavar sen johonkin tekosyyhyn vedoten. Jollekin muistilääkelaastari markkinoidaan kipulaastarina, ja silloin se kelpaa kyllä.
Kuullosta melko epäeettiseltä tuo kipulaastarina markkinointi, lääke lopetetaan yleensä siksi koska se aiheuttaa vaikeita sivuvaikutuksia mm tuo päänsärky on yksi niistä.
On rivastigmiinilaastarilla toki muitakin haittavaikutukisa. Mutta kysymys on tapauksesta, josta ko. muistilääkelastarista ei ole aiheutunut mitään haittavaikutuksia. Päänsärky Exelon-laastarille on yleinen haittavaikutus, mutta tällöinkin sitä tulee kuitenkin vain noin 10 %:lle käyttäjistä.
Muistisairas potilas, joista osa on sitä mieltä, että hänellä ei ole mitään muistisairautta eikä hän suostu mitään lääkettä siihen käyttämään, on ongelmallinen erityisesti sille lähipiirilleen. Ja kuitenkin laastarihoito rauhoittaa dementikon lähipiiriä erityisesti rasittavat käytösoireet varsin hyvin. Päivittäiset arkitoimet sujuvat paremmin ja nukkuminenkin on parempaa lääkkeen käytön myötä. Niiden sen muistisairaan läheisten jaksaminenkin parantuu siinä ohessa, kun ei tarvitse jatkuvasti olla esim. rauhoittelemassa potilasta tämän hätääntyessä pelottavistakin harhaoireistaan (naapurin lapset katolla, kohta ne sieltä putoavat - lehmät on jääneet lypsämättä - tai kun joku tuntematon mieshenkilö tulee yöllä makuuhuoneeseen ja yrittää jotain seksuaalista tehdä). Läheinen voi saada nukuttuakin, kun se muistisairas ei touhua yötä myöten keittiössä jotain tai katsele televisiota, tai lähde pihalle kävelylle keskellä yötä kun ei tunne olevansa kotonaan (vaikka asuisi lapsuuden kodissaan) , kun oikeasti pitäisi nukkua. Muistisairauden eteneminen lääkkeiden myötä monesti hidastuu ja pärjätään pidempään kotihoidossa.
Käytöshäiriöön käytetään muita lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen itse sen huomaa jos on muistamisen kanssa ongelmia, ei se tule ulkoavaruudesta ollenkaan.
Pointti on juuri tässä! He eivät tunnusta muistin heikkenemistä. Siksi on vaikeaa saada apu varhaisessa vaiheessa.
Alkuvaiheessa tunnistaa, eivät vaan uskalla mennä hoitoon tai lääkäriin. Loppuvaiheessa on hyväkin etteivät tajua asiaa.
Mun appiukkoni muuttui yhtä aikaa sekä hirvittävän ilkeäksi näykkijäksi että heikoksi ja avuttomaksi. Ilkeili ja vittuili aivan kaikesta, arvosteli jäätäväsit, mutta esimerkiksi autolla ei enää selvinnytkään esimerkiksi kaupunkiajossa ollenkaan.
Hän vaikutti ihan normaalilta omassa ympäristössään paitsi se aiemminkin negattivinen luonne oli muuttunut jäätävän ilkeäksi, mutta vieraassa ympäristössä ei pärjännyt enää ollenkaan. Meille Espoon reunalle ei uskaltanut esimerkiksi ajaa, vaikka ei ollut muuta kuin suoraa tietä ja iso parkkipaikka, ei siis mitänä reitin etsintää tai taskupysäköintiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkelistan tarkistus. Monet lääkkeet voivat vaikuttaa käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen itse sen huomaa jos on muistamisen kanssa ongelmia, ei se tule ulkoavaruudesta ollenkaan.
Pointti on juuri tässä! He eivät tunnusta muistin heikkenemistä. Siksi on vaikeaa saada apu varhaisessa vaiheessa.
Ehkä eivät tosiaan tunnusta mutta huomaavat itse alkuvaiheessa ja koettavat selviytyä jotta pystyisivät itse päättämään elämästään, sehän on pahinta että joutuu toisen määräysvallan alle kun on jo muutoinkin heikossa kantimissa, jolloin ennen pitkää alkaa tulla niitä muita ongelmia varsinaisen muistamattomuuden lisäksi, kuten nyt tyypillisesti vanhuusiän vainoharhaisuus joissa ei ole välttämättä sairaudentuntoa ollenkaan.
Jokainen ymmärtää tämän ettei se muistisairaus ala noin vain yhtäkkiä, vaan muisti heikkenee vähitellen jos ei ole jotain aivoinfarktia kun ei nekään kaikki ole sellaisia että huomattaisiin ja vaatisivat sairaalahoitoa, jotta aivan hyvin sen kykenee itse arvioimaan että missä mennään jos on normaalisti virkeä muutoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen itse sen huomaa jos on muistamisen kanssa ongelmia, ei se tule ulkoavaruudesta ollenkaan.
Pointti on juuri tässä! He eivät tunnusta muistin heikkenemistä. Siksi on vaikeaa saada apu varhaisessa vaiheessa.
Alkuvaiheessa tunnistaa, eivät vaan uskalla mennä hoitoon tai lääkäriin. Loppuvaiheessa on hyväkin etteivät tajua asiaa.
Niin, juuri siinä se pointti on! Useimmat kieltävät alkavan muistisairauden läsnäolon. Tämän vuoksi mm. peruvat aikoja. Tuossa aiemmassa ei puhuttu muistisairauden tunnistamisesta vaan tunnustamisesta eli kieltävät alkavan muistisairauden läsnäolon. Omalla kohdalla mummu hakeutui avun piiriin läheisten tuella, samoin myös isäni hakeutui läheisten tuella avun piiriin. Molemmilla Alzheimerin tauti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen itse sen huomaa jos on muistamisen kanssa ongelmia, ei se tule ulkoavaruudesta ollenkaan.
Pointti on juuri tässä! He eivät tunnusta muistin heikkenemistä. Siksi on vaikeaa saada apu varhaisessa vaiheessa.
Ehkä eivät tosiaan tunnusta mutta huomaavat itse alkuvaiheessa ja koettavat selviytyä jotta pystyisivät itse päättämään elämästään, sehän on pahinta että joutuu toisen määräysvallan alle kun on jo muutoinkin heikossa kantimissa, jolloin ennen pitkää alkaa tulla niitä muita ongelmia varsinaisen muistamattomuuden lisäksi, kuten nyt tyypillisesti vanhuusiän vainoharhaisuus joissa ei ole välttämättä sairaudentuntoa ollenkaan.
Jokainen ymmärtää tämän ettei se muistisairaus ala noin vain yhtäkkiä, vaan muisti heikkenee vähitellen jos ei ole jotain aivoinfarktia kun ei nekään kaikki ole sellaisia että huomattaisiin ja vaatisivat sairaalahoitoa, jotta aivan hyvin sen kykenee itse arvioimaan että missä mennään jos on normaalisti virkeä muutoin.
Eli eivät tunnusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen äitisi on? Onko vielä työelämässä?
Niin, joo se ikä jäi. Äiti on nyt 73-vuotias.
-AP-
Minun omaisen Alzheimerin taudin oireet alkoivat noin. Oli saman ikäinen kuin äitisi. Pari vuotta meni ennenkuin sai diagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.
Ei toisen puolesta voi varata aikaa.
Huoli-ilmoituksen voi ainakin tehdä.
Joo, tämmöinen huoli-ilmoitus voidaan tehdä sosiaalitoimeen. Itse työskentelen terveyskeskuslääkärinä ja vastaanotolleni ohjautui kerran tällainen ihminen, josta oli joku tehnyt huoli-ilmoituksen ja sosiaalitoimen puolesta sitten varattu aika lääkärille. Ongelmallista oli, että minulle ei etukäteen tullut mitään tietoa, miksi huoli-ilmoitus oli hänestä tehty, enkä jälkeenpäinkään saanut sitä selville sosiaalipuolelta kysellessäni.
Kukan terveyskeskus läkäri ei täällä kirjoita.Huoli ilmotus voi tehdä.He tarksitavat vain pitäkö paikansa asia käymälä henkilön koti minimi ajalla.Alkavassa muistisairaudessa ihminen jaksaa peipata 1h. Ja enen sitä sosialiviraston vanhuspuolen yksikö on häipynyt henkilön koti pois.Lisäksi terveyskeskus läkäri ei lausunolaan viellä diaknosia pysty tekee. Antaa läheteen sairaalan plk.Jossa alkaa usempi käyntin neroloogilla ja tutkimukset.Terv. alzmer taudin omaavan henkilön sukulainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti tutkimuksiin, MRI jen
Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.
Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen.
Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.
Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.
Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.
Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.
Lueppa mitä potilasi oikeasti kokee kyseisessä sairaudessa.Hän taantuu ja muistoissa palaa meneisyys jopa lapsuus.Ei siis ole halunisaatio.Vaan unohtaa reali ajan ja todella keitää kahvia,meneille sukupolville, jopa soita muka kuolele isälle äidille ymm
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti tutkimuksiin, MRI jen
Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.
Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen.
Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.
Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.
Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.
Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.
Lueppa mitä potilasi oikeasti kokee kyseisessä sairaudessa.Hän taantuu ja muistoissa palaa meneisyys jopa lapsuus.Ei siis ole halunisaatio.Vaan unohtaa reali ajan ja todella keitää kahvia,meneille sukupolville, jopa soita muka kuolele isälle äidille ymm
Jos hänen mielestään joku istuu juomassa noilla kahvikutsuilla, niin kyllä se on silloin jo hallusinaatio.
Olen itse ollut todistamassa vieressä, kun muistisairas näki omiaan. "Tuossa se hyppii pöydälle." Eikä kukaan meistä muista nähnyt hyppijää eli näki selkeästi omiaan.
Alue: Aihe vapaa
On rivastigmiinilaastarilla toki muitakin haittavaikutukisa. Mutta kysymys on tapauksesta, josta ko. muistilääkelastarista ei ole aiheutunut mitään haittavaikutuksia. Päänsärky Exelon-laastarille on yleinen haittavaikutus, mutta tällöinkin sitä tulee kuitenkin vain noin 10 %:lle käyttäjistä.
Muistisairas potilas, joista osa on sitä mieltä, että hänellä ei ole mitään muistisairautta eikä hän suostu mitään lääkettä siihen käyttämään, on ongelmallinen erityisesti sille lähipiirilleen. Ja kuitenkin laastarihoito rauhoittaa dementikon lähipiiriä erityisesti rasittavat käytösoireet varsin hyvin. Päivittäiset arkitoimet sujuvat paremmin ja nukkuminenkin on parempaa lääkkeen käytön myötä. Niiden sen muistisairaan läheisten jaksaminenkin parantuu siinä ohessa, kun ei tarvitse jatkuvasti olla esim. rauhoittelemassa potilasta tämän hätääntyessä pelottavistakin harhaoireistaan (naapurin lapset katolla, kohta ne sieltä putoavat - lehmät on jääneet lypsämättä - tai kun joku tuntematon mieshenkilö tulee yöllä makuuhuoneeseen ja yrittää jotain seksuaalista tehdä). Läheinen voi saada nukuttuakin, kun se muistisairas ei touhua yötä myöten keittiössä jotain tai katsele televisiota, tai lähde pihalle kävelylle keskellä yötä kun ei tunne olevansa kotonaan (vaikka asuisi lapsuuden kodissaan) , kun oikeasti pitäisi nukkua. Muistisairauden eteneminen lääkkeiden myötä monesti hidastuu ja pärjätään pidempään kotihoidossa.