Epäilys läheisen muistisairaudesta

Eräs näkökulma. "Normaalia" tavallaan. Joillakin voi olla hormonaalista (tai hormooniottomuutta), ikä ja pientä aspergeriä, johon ei tarvitse puuttua, kunhan ei toimi herkkien asiakkaiden kanssa työssä että kaikki itkevät siellä (ehkei sovi alalle jotkut). Uraputken jälkeen varmaan joku kausi. Aspergerissä henkilö voi sekoilla ja hyökätä, eivät kaikki silti tee niin vaikka olisi mikä autismipiirre. Narsismia ei tässä viitsi alkaa setviä. Pitää jättää vaan ihminen rauhaan silloin, jokainen on joskus huonolla tuulella. Ja asioida lyhyesti, paremmalla ajalla. Verensokeri ja väsymys huomioiden. Osa heistä kuluttaa itsensä loppuun menoissa ja tuttujensa kanssa. Ehkä sisaruksilla ollut kinaava tyyli lapsuudessa ja nuoruudessa, jäi päälle, huono äitisuhde tms. Luonne-erojakin on, joku liskoaivohyökkäys. Lääke, alkoholi ja stressitaso vaikuttaa. Huolestuuko helposti muttei kerro sitä. Ärtyviä ihmisiä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.

Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.

Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.

Omalla äidillä ollut nyt noin neljä vuotta. Alkuun kuvitteli kaikkea. Naapureista ja muista. Nyt sitten alkanut ikävin eli se tavarat "häviää ". Piilottelee niitä milloin mihinkin. Syöminen on huonoa. Toistaa samoja asioita moneen kertaan samana päivänä. Kerran oli kunnon riita. Siihen liittyi kyllä ulkopuolinen ihminen ja minä jouduin puuttuu siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Ilmeisesti äidilläsi on alzhaimer? Siitä olen kuullut, että ajoissa aloitettu estolääkitys hidastaisi sairauden etenemistä merkittävästi.

Kaikkiin muistisairauksiin ei ole olemassa lääkitystä.

Varhaisen vaiheen Alzheimer -lääkityksen toimivuudessa on todella isoja yksilöllisiä eroja. Jotkut kokevat sen auttavan, toiset jopa kokevat lääkityksen lisäävän sekavuutta ainakin alkuun. Keskivaikean ja pitkälle edenneen muistisairauden lääkitys on vielä enemmän kysymysmerkki vaikuttavuudeltaan. Toivoisin, että nämä "kuulin ja luulin" -kommentit jätettäisiin kirjoittamatta vakavien sairauksien ollessa kyseessä. Ei ole asianmukaista jakaa virheellistä tietoa. Alzheimer on ennen kaikkea sairastuneen läheisten sairaus. Potilaalla itsellähän ei ole sairaudentuntoa. Läheisten vastuulla on sairastuneen asioiden hoito kokonaisvaltaisesti ja siinä viidakossa kyllä viedään kaikki jaksaminen. Yhteiskunta on hienosti pesemässä käsiään muistisairaiden vanhusten hoidosta.  Kaikki muistisairaudet ovat aivan hirveitä ja lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille heille, joiden lähipiirissä sairastuneita on. 

Vierailija kirjoitti:

Omalla äidillä ollut nyt noin neljä vuotta. Alkuun kuvitteli kaikkea. Naapureista ja muista. Nyt sitten alkanut ikävin eli se tavarat "häviää ". Piilottelee niitä milloin mihinkin. Syöminen on huonoa. Toistaa samoja asioita moneen kertaan samana päivänä. Kerran oli kunnon riita. Siihen liittyi kyllä ulkopuolinen ihminen ja minä jouduin puuttuu siihen. 

Tuohon syömiseen kannattaisi keksiä jotain lisäkannustusta, huono ravitsemustila pahentaa oireilua. Vitamiinitilanne ja raudan tarve voisi myös olla syytä tutkia ja tarvittaessa niistä lisätäydennystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.

Ei toisen puolesta voi varata aikaa.

Kyllä yli viisi vuotta sitten onnistui. Suurin ongelma on varmaan saada se äiti sinne muistihoitajan luo siihen varattuun aikaan.

-ohis-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Ilmeisesti äidilläsi on alzhaimer? Siitä olen kuullut, että ajoissa aloitettu estolääkitys hidastaisi sairauden etenemistä merkittävästi.

Kaikkiin muistisairauksiin ei ole olemassa lääkitystä.

Varhaisen vaiheen Alzheimer -lääkityksen toimivuudessa on todella isoja yksilöllisiä eroja. Jotkut kokevat sen auttavan, toiset jopa kokevat lääkityksen lisäävän sekavuutta ainakin alkuun. Keskivaikean ja pitkälle edenneen muistisairauden lääkitys on vielä enemmän kysymysmerkki vaikuttavuudeltaan. Toivoisin, että nämä "kuulin ja luulin" -kommentit jätettäisiin kirjoittamatta vakavien sairauksien ollessa kyseessä. Ei ole asianmukaista jakaa virheellistä tietoa. Alzheimer on ennen kaikkea sairastuneen läheisten sairaus. Potilaalla itsellähän ei ole sairaudentuntoa. Läheisten vastuulla on sairastuneen asioiden hoito kokonaisvaltaisesti ja siinä viidakossa kyllä viedään kaikki jaksaminen. Yhteiskunta on hienosti pesemässä käsiään muistisairaiden vanhusten hoidosta.  Kaikki muistisairaudet ovat aivan hirveitä ja lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille heille, joiden lähipiirissä sairastuneita on. 

Noissa Alzheimerlääkkeissä on myös ongelmana sivuvaikutukset. Yli yksi kymmenestä saa oireina esimerkiksi päänsärkyä. Tiedän henkilön, joka kieltäytyi syömästä lääkkeitä, koska hän itse yhdisti ne päänsärkyyn. Muistisairaudestaan hänellä ei ollut mitään ongelmaa omasta mielestään.

Kannustettu on äitiä syömiseen. On ollut kuntoutuksessa ja sielläkin keskusteltiin äidin syömisestä. Lääkkeet vie myös ruokahalua. Sitten kun kuvittelee , että lihoo jos syö. Eikä ole ainut muistisairas  joka syö huonosti. 

Huomasin siinä varsinkin kun tänään puhui tätä niin huomenna oli ihan erimieltä . Toki oli muitakin oireita . Sanoja juttuja mutta luulin mökkihöperyydeksi . Uuden hellan käyttö takkuilu . Rupesi käyttämään kirosanoja mitä ei ollut aikaisemmin tehnyt myöhemmässä vaiheessa . Lopussa ei osannut toimia eikä saanut aloitettua tekemisiään tai ei siis osannut enää. Muistisairautta tiedettiin kolmisen vuotta mutta osa oireista oli jo vuosia ennen . Kuoli muuhun sairauteen. Eli ei nähty onneksi kauheinta loppua.

Vierailija kirjoitti:

Eräs näkökulma. "Normaalia" tavallaan. Joillakin voi olla hormonaalista (tai hormooniottomuutta), ikä ja pientä aspergeriä, johon ei tarvitse puuttua, kunhan ei toimi herkkien asiakkaiden kanssa työssä että kaikki itkevät siellä (ehkei sovi alalle jotkut). Uraputken jälkeen varmaan joku kausi. Aspergerissä henkilö voi sekoilla ja hyökätä, eivät kaikki silti tee niin vaikka olisi mikä autismipiirre. Narsismia ei tässä viitsi alkaa setviä. Pitää jättää vaan ihminen rauhaan silloin, jokainen on joskus huonolla tuulella. Ja asioida lyhyesti, paremmalla ajalla. Verensokeri ja väsymys huomioiden. Osa heistä kuluttaa itsensä loppuun menoissa ja tuttujensa kanssa. Ehkä sisaruksilla ollut kinaava tyyli lapsuudessa ja nuoruudessa, jäi päälle, huono äitisuhde tms. Luonne-erojakin on, joku liskoaivohyökkäys. Lääke, alkoholi ja stressitaso vaikuttaa. Huolestuuko helposti muttei kerro sitä. Ärtyviä ihmisiä on. 

En ole koskaan kuullut, että Asperger alkaisi oireilla vasta yli 70-vuotiaana. Vaihdevuosiin liittyvien hormonaalisten muutosten aiheuttamat mielialaoireetkin ovat jo aikaa sitten menneet ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.

Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.

Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.

Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Estolääkitys? Ei ole olemassa estolääkitystä, on olemassa lääke/lääkkeet,jotka voivat HIDASTAA sairautta.

Kyllähän esim. unohtelu ja uuden oppimisen vaikeus (vaikka sen uunin käytön opettelu) vei iäkkäämpänä enemmän aikaa. Oma lääkärini  (ehkä 55 v) kertoi tänään, että hän meni nostamaan rahaa automaatilta, eikä muistanut tunnuslukuaan. Joutui lähtemään ilman käteistä pois sieltä.

Ehkä eniten kannattaa olla huolissaan tuosta  raivoamisesta. Jos jollain tempulla saat hänet lääkäriin tai on muuten sinne menossa, niin lähetä viestiä lääkärille, että ottaa puheeksi nuokin asiat. Omalle äidilleni tehtiin tuollainen temppu. Kieltäytyi siellä ensin tutkimuksiin lähtemisestä, mutta lääkäri sanoi, että jos meinaat kotona vielä asua, niin on parempi lähteä. Ja hirveän hyvin hänet tutkittiin ja aivoista löytyi vika. Eli vielä vuosia kotonaan kotihoidon ja omaisten tukemana ennen laitokseen joutumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.

Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.

Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.

Aloitusviestin perusteella huonomuistisuus ei olekaan suurin ongelma vaan käytös. Toki se muuttuu Alzheimerintaudissakin. Ap kertoo hänen kokevan asioita jotenkin eri tavalla, eli vaikka ei varsinaisia hallusinaatioita ole, niin vähän siihen suuntaan.

Eihän tässä ole tarkoitus mitään diagnoosia tehdä vaan vertaistukea aloittajalle. Me muistisairaan läheiset tiedämme, kuinka vaikeaa on saada hänet lääkäriin ja apua. Se on usein pahin vaihe, kun ei tiedetä, mistä on kyse. Sekin helpottaa, kun itse keskustelee muistihoitajan kanssa ja tekee yhdessä suunnitelmaa, miten edetään.

Yksi keino saada lääkäriin on se, että hän pystyy todistamaan epäilijöille, että on terve. Varataan siis aika terveystarkastukseen ja kerrotaan etukäteen lääkärille, mistä on kyse.

Kyllä nuo aivat selkeiltä muistitaudin ensiaskeleilta vaikuttavat tuon ap:n kertoman perusteella. Käytöksen muutos, arjessa pärjäämisen hankaluus, epärealistiset kuvitelmat, ja täysi sairaudentunnottomuus liittyvät taudinkuvaan.

Nyt teette äkkiä edunvalvontavaltuutuksen, kun sen vielä voi varmaan tehdä, sillä muutoin lopulta hänelle pitää määrätä edunvalvoja(läheinen tai yleinen edunvalvoja), mikä on astetta rankempi vaihtoehto. Kohta sille lehdenmyyjät ja muut imurikauppiaat saavat kaiken myytyä, ja voi aiheuttaa itsellensä taloudellista vahinkoa esimerkiksi ostamalla sen auton, jolla ei pian tee mitään, kun kortti lähtee. Sitten alkaa laskujen jemmaaminen ja kuvitelmat, että ne on kaikki maksettu ja kukaan ei saa puuttua asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Ilmeisesti äidilläsi on alzhaimer? Siitä olen kuullut, että ajoissa aloitettu estolääkitys hidastaisi sairauden etenemistä merkittävästi.

Kaikkiin muistisairauksiin ei ole olemassa lääkitystä.

Varhaisen vaiheen Alzheimer -lääkityksen toimivuudessa on todella isoja yksilöllisiä eroja. Jotkut kokevat sen auttavan, toiset jopa kokevat lääkityksen lisäävän sekavuutta ainakin alkuun. Keskivaikean ja pitkälle edenneen muistisairauden lääkitys on vielä enemmän kysymysmerkki vaikuttavuudeltaan. Toivoisin, että nämä "kuulin ja luulin" -kommentit jätettäisiin kirjoittamatta vakavien sairauksien ollessa kyseessä. Ei ole asianmukaista jakaa virheellistä tietoa. Alzheimer on ennen kaikkea sairastuneen läheisten sairaus. Potilaalla itsellähän ei ole sairaudentuntoa. Läheisten vastuulla on sairastuneen asioiden hoito kokonaisvaltaisesti ja siinä viidakossa kyllä viedään kaikki jaksaminen. Yhteiskunta on hienosti pesemässä käsiään muistisairaiden vanhusten hoidosta.  Kaikki muistisairaudet ovat aivan hirveitä ja lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille heille, joiden lähipiirissä sairastuneita on. 

Noissa Alzheimerlääkkeissä on myös ongelmana sivuvaikutukset. Yli yksi kymmenestä saa oireina esimerkiksi päänsärkyä. Tiedän henkilön, joka kieltäytyi syömästä lääkkeitä, koska hän itse yhdisti ne päänsärkyyn. Muistisairaudestaan hänellä ei ollut mitään ongelmaa omasta mielestään.

Nämä, joilla ei ole sairaudentuntoa muistisairauden suhteen, juurikin eivät suostu käyttämään lääkitystä tai sitten lopettavar sen johonkin tekosyyhyn vedoten. Jollekin muistilääkelaastari markkinoidaan kipulaastarina, ja silloin se kelpaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän esim. unohtelu ja uuden oppimisen vaikeus (vaikka sen uunin käytön opettelu) vei iäkkäämpänä enemmän aikaa. Oma lääkärini  (ehkä 55 v) kertoi tänään, että hän meni nostamaan rahaa automaatilta, eikä muistanut tunnuslukuaan. Joutui lähtemään ilman käteistä pois sieltä.

Ehkä eniten kannattaa olla huolissaan tuosta  raivoamisesta. Jos jollain tempulla saat hänet lääkäriin tai on muuten sinne menossa, niin lähetä viestiä lääkärille, että ottaa puheeksi nuokin asiat. Omalle äidilleni tehtiin tuollainen temppu. Kieltäytyi siellä ensin tutkimuksiin lähtemisestä, mutta lääkäri sanoi, että jos meinaat kotona vielä asua, niin on parempi lähteä. Ja hirveän hyvin hänet tutkittiin ja aivoista löytyi vika. Eli vielä vuosia kotonaan kotihoidon ja omaisten tukemana ennen laitokseen joutumista.

Tuo nyt ei kerro vielä dementiasta, vaan lähinnä stressistä. Itse suurinpiirtein samanikäisenä en yhtäkkiä viime viikolla muistanutkaan tietokoneen salasanaani, ja piti hetken miettiä, että soitanko IT-helppiin, mutta sitten sain kuitenkin salasanan mieleeni.

Tuo raivostuminen on ihan normaalia muistisairaalle samoin kuin sellaiselle, jolle sitä ei vielä ole diagnositsoitu. Johan se raivostuttaa, kun huomaat, ettet muista tai sitten, kun sinulla on vielä harhaluuloja, että tähän pistit sen puhelimen ja avaimen, eivätkä ne nyt ole siinä, että kuka ne on vienyt.

Kyllä ihminen itse sen huomaa jos on muistamisen kanssa ongelmia, ei se tule ulkoavaruudesta ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Ilmeisesti äidilläsi on alzhaimer? Siitä olen kuullut, että ajoissa aloitettu estolääkitys hidastaisi sairauden etenemistä merkittävästi.

Kaikkiin muistisairauksiin ei ole olemassa lääkitystä.

Varhaisen vaiheen Alzheimer -lääkityksen toimivuudessa on todella isoja yksilöllisiä eroja. Jotkut kokevat sen auttavan, toiset jopa kokevat lääkityksen lisäävän sekavuutta ainakin alkuun. Keskivaikean ja pitkälle edenneen muistisairauden lääkitys on vielä enemmän kysymysmerkki vaikuttavuudeltaan. Toivoisin, että nämä "kuulin ja luulin" -kommentit jätettäisiin kirjoittamatta vakavien sairauksien ollessa kyseessä. Ei ole asianmukaista jakaa virheellistä tietoa. Alzheimer on ennen kaikkea sairastuneen läheisten sairaus. Potilaalla itsellähän ei ole sairaudentuntoa. Läheisten vastuulla on sairastuneen asioiden hoito kokonaisvaltaisesti ja siinä viidakossa kyllä viedään kaikki jaksaminen. Yhteiskunta on hienosti pesemässä käsiään muistisairaiden vanhusten hoidosta.  Kaikki muistisairaudet ovat aivan hirveitä ja lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille heille, joiden lähipiirissä sairastuneita on. 

Noissa Alzheimerlääkkeissä on myös ongelmana sivuvaikutukset. Yli yksi kymmenestä saa oireina esimerkiksi päänsärkyä. Tiedän henkilön, joka kieltäytyi syömästä lääkkeitä, koska hän itse yhdisti ne päänsärkyyn. Muistisairaudestaan hänellä ei ollut mitään ongelmaa omasta mielestään.

Nämä, joilla ei ole sairaudentuntoa muistisairauden suhteen, juurikin eivät suostu käyttämään lääkitystä tai sitten lopettavar sen johonkin tekosyyhyn vedoten. Jollekin muistilääkelaastari markkinoidaan kipulaastarina, ja silloin se kelpaa kyllä.

Kuullosta melko epäeettiseltä tuo kipulaastarina markkinointi, lääke lopetetaan yleensä siksi koska se aiheuttaa vaikeita sivuvaikutuksia mm tuo päänsärky on yksi niistä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo aivat selkeiltä muistitaudin ensiaskeleilta vaikuttavat tuon ap:n kertoman perusteella. Käytöksen muutos, arjessa pärjäämisen hankaluus, epärealistiset kuvitelmat, ja täysi sairaudentunnottomuus liittyvät taudinkuvaan.

Nyt teette äkkiä edunvalvontavaltuutuksen, kun sen vielä voi varmaan tehdä, sillä muutoin lopulta hänelle pitää määrätä edunvalvoja(läheinen tai yleinen edunvalvoja), mikä on astetta rankempi vaihtoehto. Kohta sille lehdenmyyjät ja muut imurikauppiaat saavat kaiken myytyä, ja voi aiheuttaa itsellensä taloudellista vahinkoa esimerkiksi ostamalla sen auton, jolla ei pian tee mitään, kun kortti lähtee. Sitten alkaa laskujen jemmaaminen ja kuvitelmat, että ne on kaikki maksettu ja kukaan ei saa puuttua asioihin.

Omainen tai muu läheinen henkilö voi ryhtyä edunvalvojaksi myös siinä tilanteessa, että eduvalvontavaltuutusta ei ole tehty. Jos edunvalvontavaltuutusta ei aikanaan ole tehty, joudutaan edunvalvonnan ajankohtaikseksi tullessa hakemaan Digi- ja väestötietovirastolta pyyntöä edunvalvojakäsittelyä varten ja siinä käsittelyssä menee kuukausia ellei yli puoli vuotta, kunnes käsittelevät asian ja laittavat ko. asuinpaikkakunnan sote-keskukseen pyynnön, että lääkärin tulee määritellä tarvitseeko ko. henkilö edunvalvontaa ja siitä tehtävä lausunto.

Lääkärin lausunto edunvalvonnasta DVV:lle tarvitaan siinäkin tapauksessa, että edunvalvontavaltuutus on aikanaan "selväjärkisenä" tehty, mutta silloin ei tarvitse asianomaisten olla yhteydessä DVV:hen, vaan vain varata ajan lääkärille, joka vahvistaa edunvalvotavaltuutuksen täytäntöönpanon ja toimittaa lausunnon DVV:lle.