Epäilys läheisen muistisairaudesta

Vierailija kirjoitti:

Mun appiukkoni muuttui yhtä aikaa sekä hirvittävän ilkeäksi näykkijäksi että heikoksi ja avuttomaksi. Ilkeili ja vittuili aivan kaikesta, arvosteli jäätäväsit, mutta esimerkiksi autolla ei enää selvinnytkään esimerkiksi kaupunkiajossa ollenkaan.

Hän vaikutti ihan normaalilta omassa ympäristössään paitsi se aiemminkin negattivinen luonne oli muuttunut jäätävän ilkeäksi, mutta vieraassa ympäristössä ei pärjännyt enää ollenkaan. Meille Espoon reunalle ei uskaltanut esimerkiksi ajaa, vaikka ei ollut muuta kuin suoraa tietä ja iso parkkipaikka, ei siis mitänä reitin etsintää tai taskupysäköintiä.

Lääkäri vie muistisairaan ajo-oikeuden aika äkkiä, kun muistisairas ei pärjää liikenteessä. Saattaa tehdä jotain täysin odottamatonta ja on vaaraksi muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.

Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.

Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.

Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.

Jep, mun mummini todettiin Alzheimeriksi 80-vuotiaana ja ehti potea 8 vuotta. Kerran kyläillessäni hän mm. arveli käyneensä lenkillä sinä päivänä ja tavanneensa Ridge Forresterin siinä lenkin lomassa. Samanikäinen ukkini oli selväjärkinen ja tuumasi minulle, että siinä se on sohvalla istunut eikä sitä lenkille lasketa valvomatta. Ovi oli turvalukossa ja avain ukin taskussa. 

Ap, sun pitää jutella muistihoitajan kanssa ja saada omaisesi sinne tai yksityiselle geriatrille. Ota yhteys terveyskeskukseen nyt aluksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.

Ei toisen puolesta voi varata aikaa.

Itselle se aika varataankin etukäteen. Sitten kutsutaan muistihoitaja kotikäynnille, sillä eihän muistisairaat mihinkään tutkimuksiin lähde. Sairaudentunnottomuus on yksi olennainen oire ja tekee avun saamisen vaikeaksi.

Huoli-ilmoitus ei ole mitenkään aiheellinen, koska kykenee huolehtimaan itsestään. Osaavasta muistihoitajasta olisi suurin apu.

Eipäs yleistetä, ettei kukaan eikä yksikään muistisairas lähde tutkimuksiin. Kyllä vaan jotkut lähtee. Oman vanhempani kanssa ei ollut mitään ongelmaa, kiltisti lähti.

Muistisairaalle voi sanoa, että mennään nyt sinne testiin, jos siinä testissä ei mitään hälyttävää ole, niin ei ole sitten mitään hätääkään. Että varmuuden vuoksi vain....

Meillä oli saman tilanne meneillään vuosi sitten talvella. Sukulaiselta ei enää sujunut arki, ei saanut tehtyä mitään päätöksiä, koko ajan oli päällä joku järjenvastainen huoli, mieliala oli negatiivinen ja epäluuloinen. Kun hänelle soitti, räyhäsi vihaisena jostain ihan satunnaisista asioista. Oli syömättä ja juomatta pitkiä aikoja. Yksin asuva ihminen meni äkkiä siihen kuntoon, että mietittiin voiko hän edes asua enää kotona.

Lääkäriinkin teki asiaa tikusta, mutta ei suostunut puhumaan siellä näistä oireista mitään. Oli todella vaikeaa aikaa, kun ei edes vastannut puhelimeen välillä ja sai miettiä, onko jotain tapahtunut.

Vyyhti alkoi purkautua huoli-ilmoituksen kautta. Sukulainen oli todella vihainen meille, kun hänestä sellainen ilmoitus tehtiin, mutta sosiaaliviranomaiset lopulta saivat varattua ajan lääkäriin, ja saatiin lääkäriä briiffattua etukäteen siitä mistä kenkä puristaa. Tämä todella monen yrityksen kautta, koska sukulainen alkuun kieltäytyi kaikesta keskustelusta. Pelättiin todella, meneekö välit ennenkuin hänet saadaan hoitoon.

Muistitestiinkin päästiin lopulta, ja ne menivät yllättävän hyvin. Lääkäri määräsi kuitenkin lääkityksen, joka toimii muistisairauden ehkäisyssä, ja sukulainen alkoi pitkin hampain ottaa sitä päästäkseen "kiusanteosta".

Oireilu jatkui vielä muutaman kuukauden, mutta sitten alkoi vähetä. Nyt vuoden myöhemmin sukulaisen toimintakyky on palannut. Hän on oikeastaan ihan oma itsensä ja käyttäytyy kuten ennen. Huolehtii itsestään, on yhteydessä, ulkoilee, laittaa ruokaa. Ja vuosi sitten vielä suunnilleen katseltiin palvelutaloista paikkoja.

Olkaa siis sinnikkäitä. Jos saatte läheisen hoitoon nyt, voi olla iso parannus edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo aivat selkeiltä muistitaudin ensiaskeleilta vaikuttavat tuon ap:n kertoman perusteella. Käytöksen muutos, arjessa pärjäämisen hankaluus, epärealistiset kuvitelmat, ja täysi sairaudentunnottomuus liittyvät taudinkuvaan.

Nyt teette äkkiä edunvalvontavaltuutuksen, kun sen vielä voi varmaan tehdä, sillä muutoin lopulta hänelle pitää määrätä edunvalvoja(läheinen tai yleinen edunvalvoja), mikä on astetta rankempi vaihtoehto. Kohta sille lehdenmyyjät ja muut imurikauppiaat saavat kaiken myytyä, ja voi aiheuttaa itsellensä taloudellista vahinkoa esimerkiksi ostamalla sen auton, jolla ei pian tee mitään, kun kortti lähtee. Sitten alkaa laskujen jemmaaminen ja kuvitelmat, että ne on kaikki maksettu ja kukaan ei saa puuttua asioihin.

Omainen tai muu läheinen henkilö voi ryhtyä edunvalvojaksi myös siinä tilanteessa, että eduvalvontavaltuutusta ei ole tehty. Jos edunvalvontavaltuutusta ei aikanaan ole tehty, joudutaan edunvalvonnan ajankohtaikseksi tullessa hakemaan Digi- ja väestötietovirastolta pyyntöä edunvalvojakäsittelyä varten ja siinä käsittelyssä menee kuukausia ellei yli puoli vuotta, kunnes käsittelevät asian ja laittavat ko. asuinpaikkakunnan sote-keskukseen pyynnön, että lääkärin tulee määritellä tarvitseeko ko. henkilö edunvalvontaa ja siitä tehtävä lausunto.

Lääkärin lausunto edunvalvonnasta DVV:lle tarvitaan siinäkin tapauksessa, että edunvalvontavaltuutus on aikanaan "selväjärkisenä" tehty, mutta silloin ei tarvitse asianomaisten olla yhteydessä DVV:hen, vaan vain varata ajan lääkärille, joka vahvistaa edunvalvotavaltuutuksen täytäntöönpanon ja toimittaa lausunnon DVV:lle.

Edunvalvonnan hakeminen on todella raskas prosessi, Suomessa ihmisellä on oikeus esim. omat rahansa heittää tuuleen, jos siltä tuntuu. Tuossahan menisi jo puoli vuotta muistisairauden diagnoosin saamiseen, ja lähes  kaikilla vanhuksilla on jonkin asteinen muistisairaus, niin ei sitä ihan automaatisti saa.

Kannattaa jossain vaiheessa tehdä raha-asioiden hoitoon valtakirja jollekin omaiselle (muiden lähisukulaisten suotumuksellla tietysti), että ei jouduta siihen tavalliseen tapaan meillä, että  lapset käy vanhuksen kortilla rahaa ruokaan jne.

Meilläkin tehtiin yhteen aikaan noin. Kun jouduttiin peläten  ennen edunvalvontasopimusta tunnustamaan, että on haettu rahaa hänen kortillaan, niin nauroivat, että kaikkihan niin tekee.

Monilla vanhuksilla on kyllä sitten sukulaisia, jotka mielellään käyttävät myös itse vanhuksen rahoja, siksi edunvalvonta olisi hyvä, koska siinä pitää joka ostoksesta kuitti olla esittää.

Kuinka pahaksi oireet menee ennen kuin ei itse enää tajua sairauttaan? Kyllähän jokainen sairastunut aluksi huomaa muistin heikentyneen. Musta tuntuu, että oma lähimuisti on heikentynyt. Keskittymiskykykin on kyllä aikalailla nolla, eli sekin voi vaikuttaa siihen, että asiat ei jää mieleen. On alkanut pelottaa, että on muistisairaus. Ikä alle 40v.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pahaksi oireet menee ennen kuin ei itse enää tajua sairauttaan? Kyllähän jokainen sairastunut aluksi huomaa muistin heikentyneen. Musta tuntuu, että oma lähimuisti on heikentynyt. Keskittymiskykykin on kyllä aikalailla nolla, eli sekin voi vaikuttaa siihen, että asiat ei jää mieleen. On alkanut pelottaa, että on muistisairaus. Ikä alle 40v.

Poissulje ensin muut tekijät. Itse stressaannuin monista syistä. Vaikutti kokonaisvaltaisesti. Nukuin huonosti. Muisti pätki, puheeseen vääristyi sanoja tahattomasti, en vain löytänyt oikeaa. Hidastuin, mikään ei jäänyt mieleen, turhauduin.

Hain sairaslomaa ja keskusteluapua. Nyt elämä alkaa hymyillä.

Vm-71

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pahaksi oireet menee ennen kuin ei itse enää tajua sairauttaan? Kyllähän jokainen sairastunut aluksi huomaa muistin heikentyneen. Musta tuntuu, että oma lähimuisti on heikentynyt. Keskittymiskykykin on kyllä aikalailla nolla, eli sekin voi vaikuttaa siihen, että asiat ei jää mieleen. On alkanut pelottaa, että on muistisairaus. Ikä alle 40v.

Sinun iässäsi todennäköisesti on jostain muusta kyse. Onhan niitä muutamia tapauksia, joissa oikea muistisairaus alkaa nuorena, mutta 99,9% tapauksista kyse on jostain muusta. Esim stressi, ahdistus, raudanpuutos, jokin sairaus, kilpirauhanen... Jopa vaihdevuodet todennäköisempi.

Oman lähipiirin muistisairailla ei ole koskaan ollut sellaista vaihetta, jossa itse analysoisivat, että onpas keskittymiskyky ja lähimuisti toiminut huonosti. Päinvastoin, itse kokevat toimivansa kuten ennen, mutta läheiset huomaavat muutoksia ja henkilölle epätyypillisiä mokia ja unohduksia.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pahaksi oireet menee ennen kuin ei itse enää tajua sairauttaan? Kyllähän jokainen sairastunut aluksi huomaa muistin heikentyneen. Musta tuntuu, että oma lähimuisti on heikentynyt. Keskittymiskykykin on kyllä aikalailla nolla, eli sekin voi vaikuttaa siihen, että asiat ei jää mieleen. On alkanut pelottaa, että on muistisairaus. Ikä alle 40v.

Ei huomaa, tai ei ainakaan tunnusta. Se vika, että kun ei itse muista, syyttää muita monista jutuista. Sitähän ei ulkopuolinen voi tietää, eikö oikeasti muista vai eikö tunnusta sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.

Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.

Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.

Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.

Lueppa mitä potilasi oikeasti kokee kyseisessä sairaudessa.Hän taantuu ja muistoissa palaa meneisyys jopa lapsuus.Ei siis ole halunisaatio.Vaan unohtaa reali ajan ja todella keitää kahvia,meneille sukupolville, jopa soita muka kuolele isälle äidille ymm

Jos hänen mielestään joku istuu juomassa noilla kahvikutsuilla, niin kyllä se on silloin jo hallusinaatio.

Olen itse ollut todistamassa vieressä, kun muistisairas näki omiaan. "Tuossa se hyppii pöydälle." Eikä kukaan meistä muista nähnyt hyppijää eli näki selkeästi omiaan.

Alzheimerin taudissa ei ole hallusinaatiota!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti tutkimuksiin, MRI jen 

Kun saa estolääkityksen mahdollisen sairauden eteneminen hidastuu ja oireet vähenevät.

Oma äitini muuttui melkein entiseksi omaksi itsekseen, kiitos estolääkityksen. 

Alzheimerin tauti on ainut dementian muoto, johon on olemassa lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä. Dementian aiheuttajia on valitettavasti monia muitakin.

Raivokohtaukset viittaavat kyllä johonkin muuhun. Muistaakseni Lewyn kappale-tauti oli se, johon ne liittyvät.

Raivokohtaukset eivät ole tyypillisiä Lewyn kappale -taudille. Hallusinaatiot ovat, samoin kuin jotkut Parkinson taudille tyypilliset jutut, kuten kävelyn jäykkyys. Muistiongelmat tulevat vasta taudin myöhemmässä vaiheessa.

Hallusinaatiot kuuluvat Alzheimerin tautiinkin. Anoppi mm. piti kahvikutsuja useammalle ihmiselle kattaen kupit ja tarjottavat pöytään, vaikka oli yksin paikalla.

Lueppa mitä potilasi oikeasti kokee kyseisessä sairaudessa.Hän taantuu ja muistoissa palaa meneisyys jopa lapsuus.Ei siis ole halunisaatio.Vaan unohtaa reali ajan ja todella keitää kahvia,meneille sukupolville, jopa soita muka kuolele isälle äidille ymm

Jos hänen mielestään joku istuu juomassa noilla kahvikutsuilla, niin kyllä se on silloin jo hallusinaatio.

Olen itse ollut todistamassa vieressä, kun muistisairas näki omiaan. "Tuossa se hyppii pöydälle." Eikä kukaan meistä muista nähnyt hyppijää eli näki selkeästi omiaan.

Alzheimerin taudissa ei ole hallusinaatiota!

Tuttu vanhus näki lintuperheen ikkunansa alla pihapuussa ja pesän, seurasi niitä koko ajan. Huolehti lapsilleen pitäisikö jonnekin soittaa, eihän ne näin talvella pärjää.

Sisareni keskusteli peilikuvansa kanssa ja suuttui kun peilikuva ei puhunut hänelle mitään vaikka editteli itsensä kävi keskustelua, missä oot töissä, entäs miehesi.

Ei nyt hallusinaatioita ehkä, mutta tuo lintujen näkeminen siis ei ollut todellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pahaksi oireet menee ennen kuin ei itse enää tajua sairauttaan? Kyllähän jokainen sairastunut aluksi huomaa muistin heikentyneen. Musta tuntuu, että oma lähimuisti on heikentynyt. Keskittymiskykykin on kyllä aikalailla nolla, eli sekin voi vaikuttaa siihen, että asiat ei jää mieleen. On alkanut pelottaa, että on muistisairaus. Ikä alle 40v.

Sinun iässäsi todennäköisesti on jostain muusta kyse. Onhan niitä muutamia tapauksia, joissa oikea muistisairaus alkaa nuorena, mutta 99,9% tapauksista kyse on jostain muusta. Esim stressi, ahdistus, raudanpuutos, jokin sairaus, kilpirauhanen... Jopa vaihdevuodet todennäköisempi.

Oman lähipiirin muistisairailla ei ole koskaan ollut sellaista vaihetta, jossa itse analysoisivat, että onpas keskittymiskyky ja lähimuisti toiminut huonosti. Päinvastoin, itse kokevat toimivansa kuten ennen, mutta läheiset huomaavat muutoksia ja henkilölle epätyypillisiä mokia ja unohduksia.

Itsekin epäilen joko alkaa muistisairaus. Olen tullut saamattomaksi. Ja sanoja unohtuu , sitten ne tupsahtaa mieleen. Eilen piti sanomani puhelimessa että kuulo reistaa, tuo reistaa ei tullut mieleen, jotain streikksa tavoittelin mielessäni, sitten sanoin häikkää kuulossa. Eli tyypillinen tapa korvata sana toisella. Jokohan pitäus muistitestiin mennä? Olen 78.

Vierailija kirjoitti:

Alzheimerin taudissa ei ole hallusinaatiota!

Minkäslainen "asiantuntija" sinä sitten olet? Luepa tämä sivu Alzheimerin taudista ja sen oireista:

https://suomenseniorihoiva.fi/tietopankki/muistisairaudet/alzheimerin-t…

Lievän vaiheen oireiden yhteenveto:

Unohtelun voimistuminen

Kirjoittamisen ja lukemisen ymmärtämisen vaikeutuminen

Unen laadun heikkeneminen (herääminen kesken unien ja unirytmin muutos)

Harhailu ja eksyminen

Ahdistus

Hallusinaatiot

Keskivaikean vaiheen oireiden yhteenveto:

Perheenjäsenten ja itsensä tunnistamisen vaikeutuminen

Itsestään huolehtimisen vaikeutuminen (syöminen, pukeutuminen ja hygieniasta huolehtiminen)

Puheen tuottamisen vaikeutuminen

Hallusinaatioiden voimistuminen

Pelko ja ahdistus

Mahdolliset persoonallisuuden muutokset

Luku- ja kirjoitustaidon menettäminen

Vierailija kirjoitti:

Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.

Ei voi äitiä velvoittaa menemään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.

Ei voi äitiä velvoittaa menemään!

Jos kyseessä olisi oma äitisi, antaisitko hänen dementoitua ja menettää toimintakykynsä nopeaan tahtiin, kun vaihtoehtokin on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde siitä, että varaat ajan muistihoitajalle.

Ei voi äitiä velvoittaa menemään!

Me kaikki dementoituneiden kanssa taajoneen sen kyllä tiedämme. AP on saanut paljon hyviä neuvoja saman kokeneilta, joten älä sinä sekaannu asiaan, josta et mitään tiedä - omaksi onneksesi ainakaan vielä.

Hallusinaatiot eivät ehkä ole samanlaisia kuin huumeiden käyttäjillä tai pahassa psykoosissa. Ne ovat jonkinlaisia havaintovirheitä, eli esimerkiksi kuvittelee olevansa sodassa, kun kuulee läheisellä lentokentällä liikkuvan koneita, tai  näkee 'lampaita tuolla haassa', kun hevosaitaus muistuttaa hänen lapsuudenkotinsa lammashakaa.

Vierailija kirjoitti:

Hallusinaatiot eivät ehkä ole samanlaisia kuin huumeiden käyttäjillä tai pahassa psykoosissa. Ne ovat jonkinlaisia havaintovirheitä, eli esimerkiksi kuvittelee olevansa sodassa, kun kuulee läheisellä lentokentällä liikkuvan koneita, tai  näkee 'lampaita tuolla haassa', kun hevosaitaus muistuttaa hänen lapsuudenkotinsa lammashakaa.

Joku saattaa nähdä vastapäisen talon katolla lapsia ja on hädissään, etteivät ne vaan putoa sieltä. Joillakin on seksuaalisia hallusinaatioita, yöaikaan tulee sänkyyn mies tekemään pahaa. Eräs näki yöaikaan sänkynsä jalkopäässä lapsia, jotka nipistelivät hänen jalkojaan kivuliaasti.

Googleta dementia ja kookosöljy. On helppo ja halpa tapa ottaa ainakin tueksi mukaan, koska sen voi tehdä itse. Yhteyden kookosöljyn rasvahappojen ja dementiaoireiden paranemisen välillä teki yhdysvaltalainen aivotutkija jonka mies sairastui jo viiskytvuotiaana alzheimeriin. Tästä on youtubessa paljon videoita englanniksi. SUomessa ainakin mtv uutisten sivuilla oli suomenkielinen artikkeli. Oli tosi kiinnostava. Vinkkaan kun sattumoisin törmäsin tähän vähän aikaa sitten. Jotenkin homma on kiinni siitä, että rasvahapot ketoosin tapaisesti tekevät niitä hommia, mitä glukoosi tekee ja mitä sokeriaineenvaihdunnan heikentymisen vuoksi aivot alkavat tehdä heikommin. Sitähän sanotaan, että Alzheimer on kolmostyypin diabetes ja tämän naisen havainnot tukivat tätä näkemystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun appiukkoni muuttui yhtä aikaa sekä hirvittävän ilkeäksi näykkijäksi että heikoksi ja avuttomaksi. Ilkeili ja vittuili aivan kaikesta, arvosteli jäätäväsit, mutta esimerkiksi autolla ei enää selvinnytkään esimerkiksi kaupunkiajossa ollenkaan.

Hän vaikutti ihan normaalilta omassa ympäristössään paitsi se aiemminkin negattivinen luonne oli muuttunut jäätävän ilkeäksi, mutta vieraassa ympäristössä ei pärjännyt enää ollenkaan. Meille Espoon reunalle ei uskaltanut esimerkiksi ajaa, vaikka ei ollut muuta kuin suoraa tietä ja iso parkkipaikka, ei siis mitänä reitin etsintää tai taskupysäköintiä.

Lääkäri vie muistisairaan ajo-oikeuden aika äkkiä, kun muistisairas ei pärjää liikenteessä. Saattaa tehdä jotain täysin odottamatonta ja on vaaraksi muille.

Sukulaiseni törmäili kaupungin keskustassa ja pääsi uutisiin. Ei valitettavasti enää elänyt pitkään tuon jälkeen, vaikkei loukkaantunutkaan.