Lue keskustelun säännöt.
En olekaan lapsen biologinen isä
25.03.2023 |
Vuoden kerkesin luulemaan että lapsi on mun, mutta nyt sitten ilmenikin DNA-testin myötä etten olekaan.
On oksettava olo.
Kommentit (457)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Olisko se ollut sulta jotenkin pois jos se olisi teetättänyt testin?
No totta kai se olisi minulta pois. Hedelmöityksen ajankohta oli tarkkaan tiedossa, joten se piccolo todellakin olisi ollut ainoa mahdollisuus, ja aikaikkuna noin 15 min.
Jos miehellä olisi ollut tuollainen käsitys minusta, hän tuskin olisi päästänyt minua mukinoitta töihinkään. Koska eihän se isyystesti kerro mitään uskollisuudesta muuten kuin sen yhden aktin osalta. Postimieskin käy talomme liepeillä melkein joka päivä...
Mutta jos et edes tietäisi koko testistä että sellainen on teetetty, ellei tulos ole miehesi kannalta negatiivinen?
Enhän minä voi tietenkään tietää, vaikka mieheni tekisi mitä testejä hammasharjastani yön pimeydessä.
Mutta kuten sanottu: jos saisin tietää mieheni epäilleen minun olleen uskoton häämatkalla, jolla olimme käytännössä koko ajan yhdessä, niin juoksisin kyllä niin kauas, että tuleva lapsi saisi kasvaa rauhassa ilman tuota henkilöä lähellään.
Hajottaisit siis koko perheen vain siksi että miehesi ja lapsen isä on edes etäisesti epäillyt uskollisuuttasi?
Aika julmaa viatonta lasta kohtaan.
Julmempaa olisi, jos lapsi joutuisi kasvamaan vainoharhaisen isän kanssa. Tiedä mitä piruja hän näkisi lapsessaankin, jos ajattelee vaimon pettävän vessareissun aikana.
Entä jos siitä testin teettämisestä olisi jo vuosia, ja saisit nyt vasta tietää?
Ei muutaku perhe hajalle siltikin koska eihän lapsen tunteista tarvii tämmösissä tapauksissa välittää kun äidin tunteet on loukattu?
Miehiltä kuitenkin näemmä odotetaan, että pitäs vaan jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut koska viaton lapsi.
Tuskin se mies olisi pystynyt vuosia elämään kanssani, jos olisi epäillyt minun häämatkalla kuksineen piccoloa vartin aikaikkunassa.
Työssäkäymiseni, harrastukseni ja muu elämäni olisi todennäköisesti saanut hänet sekaisin epäilyksestä. Joka päivä useita mahdollisuuksia...
Miksi oletat että miehesi epäilykset ei hälvenisi sen testituloksen myötä?
Jos mieheni ajattelisi, että minä olen valmis pettämään häntä ilman ehkäisyä vartin aikaikkunassa häämatkallamme, niin sen tason epäilykset eivät arjessa hälvene. Päinvastoin.
Tikutitko reissussa ovulaation, vai oliko kuukauden häämatka, jossa aina olitte kylki kyljessä?
En minäkään varsinaisesti riemuitsisi, jos mies olisi halunnut isyystestejä, mutta on kuitenkin kyse aivan valtavasta, aivan mielettömästä emotionaalisesta ja taloudellisesta loppuelämän kestävästä sitoumuksesta. Ymmärrän, että miehet haluaa olla varmoja, kun kerran siihen on teknisiä mahdollisuuksia. Ei se "normaaliin" pettämisen epäilyyn mielestäni liity, sellaisesta ei ole vastaavia seurauksia miehelle.
Kai minä nyt itse tiedän ovulaationi. Pystyn tarkalleen sanomaan, missä ja miten lapseni ovat saaneet alkunsa, ja voin sen miehellekin kertoa.
Jos mies vaatii isyystestiä, vaikkei pysty edes osoittamaan teknisesti mahdollista aikaikkunaa pettämiselle, on hän tosiaankin vain ja ainoastaan päästään sekaisin.
Tässä logiikassa ei minusta ole päätä eikä häntää. Koska mies ei tunne päivän tarkkudella ovulaatiotasi, siitä seuraa se että sinun on mahdotonta valehdella? Ja jos mies ei tätä tajua hän on hullu? Eihän tuossa ajatusketjussa ole mitään järkeä.
Kysymys on siitä, ettei pettämiseen ole ollut mahdollisuutta.
Otetaan hieman kärjistetympi esimerkki. Kuvitellaan, että elämme miehen kanssa tiettömän taipaleen takana Lapissa, eikä meillä ole naapureita. Emme näe koko talvena ketään ulkopuolista. Tulen talven aikana raskaaksi. Onko mies normaali vaatiessaan isyystestiä, ihan vain varmuuden vuoksi? Koska ainahan minä saatan valehdella...
Pelottaisi ihan hitosti asua kahdestaan korvessa tuollaisen tyypin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyystesti pitäisi tehdä automaattisesti synnytyslaitoksella.
Tämä. Miehet saavat mielenrauhan ja naisten ei tarvitse vetää herneitä nenään.
Voitaisko nyt ottaa huomioon, että lapsia syntyy myös luovutettujen sukusolujen avulla?
Niinkinkö, ettei mies tiedä sitä?
Tuskin, mutta miksi isyystesti pitäisi tehdä automaattisesti kaikille - vaikka olisi tiedossa ettei isä ole biologinen isä - ja kuka sen lystin maksaa?
On aika loogista, että niitä ei tietenkään automaattisesti testata joista on jo ennalta tiedossa, ettei isäksi ilmoitettu ole biologinen isä.
Veronmaksajien tulee kaikki testaukset maksaa, tietenkin, kyse on kuitenkin ennenkaikkea miesten mielenterveyden hoidosta.
No niin. Eli isyystestistä olisi mahdollisuus kieltäytyä ilmoittamalla se omalla kohdalla tarpeettomaksi. Jolloin nainen sanoo, että jos luotat muhun ilmoitat ettei sitä tarvita tai muuten lähden lätkimään etkä näe minua tai vauvaa enää koskaan. Kuten nytkin. Eli mikään ei muutu mutta verorahoja kaadetaan kankkulan kaivoon.
Tähän isyysongelmaanhan on jo olemassa ratkaisuja, joista toimivimpia on se omakustanteinen isyystesti joka ei oikeasti ole edes kallis. Mitään syytä ei ole olemassa miksei siitä mielenterveydestään voisi muutamaa kymppiä maksaa. Mutta fiksuin keino on valkata alunperinkin sellainen emäntä jonka kanssa pystyy keskustelemaan ilman jatkuvia erouhkauksia ja itkupotkuraivareita. Pääset paljon paljon helpommalla. Lapsestakin kasvaa tasapainoisempi kansalainen.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä asia on ihan silkkaa juridiikkaa. On kaksi mahdollista tapausta.
1) Olet avioliitossa naisen kanssa. Avioliitto on julkisoikeudellinen sopimus. Tämä tarkoittaa, että olet avioliittoon syntyvien lasten juridinen isä. Ennen avioitumista täytyy miettiä, oletko tähän valmis. Jos epäilet naisen harrastavan seksiä toisten miesten kanssa, älä avioidu hänen kanssaan. Jos myöhemmin alkaa tuntua siltä, eroa. Jos et ehdi erota, riitauta isyys.
2) Et ole avioliitossa naisen kanssa. Tällöin sinusta ei myöskään tule lapsen juridista isää, ellet nimenomaisesti itse halua tunnustaa lasta omaksesi.
Sitten on toki vielä poikkeus.
3) Haluat tunnustaa omaksesi lapsen, joka on biologisesti sinun. Lapsen äiti kuitenkin on naimisissa toisen miehen kanssa. Tämä on oikeastaan ainoa tapaus, jossa et voi mitään etkä voi saada tahtoasi läpi.
Onnea matkaan elämän poluilla, isät!
2) Väärin, isyyden vahvistamiseen ei tarvitse miehen suostumusta vaan DNA-testi voidaan tarvittaessa teettää oikeusteitse.
Mutta tällöinkin se testi tehdään. Ketään ei tarvitse tunnustaa omakseen testaamatta.
Mikä saa jotkut miehet epäilemään omaa isyyttään niin kovasti? Liittyykö jotain muita epäluuloja?
Itse en ole epäillyt isyyttäni koskaan meidän neljän lapsen kohdalla. Miksi ihmeessä olisin?
Vierailija kirjoitti:
Minäkin sain äskettäin lapsen, mutta olen varma, ettei se ole minun. Ihan sama, vaikka olen muka äiti.
Pitää olla tarkkana.
Yritti hoitsu jakaa mullekin imetettäväksi vieraan lapsen, muttei onnistunut, koska tutkin tarkkaan sekä lapsen että opiskelin tunnistusnumeromme heti, kun oli syntynyt ja annettiin aikaa olla yhdessä, joten tunsin omani oikein hyvin. (V. 1976 tunniste oli kaulaketju, ei ranneke).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Olisko se ollut sulta jotenkin pois jos se olisi teetättänyt testin?
No totta kai se olisi minulta pois. Hedelmöityksen ajankohta oli tarkkaan tiedossa, joten se piccolo todellakin olisi ollut ainoa mahdollisuus, ja aikaikkuna noin 15 min.
Jos miehellä olisi ollut tuollainen käsitys minusta, hän tuskin olisi päästänyt minua mukinoitta töihinkään. Koska eihän se isyystesti kerro mitään uskollisuudesta muuten kuin sen yhden aktin osalta. Postimieskin käy talomme liepeillä melkein joka päivä...
Mutta jos et edes tietäisi koko testistä että sellainen on teetetty, ellei tulos ole miehesi kannalta negatiivinen?
Enhän minä voi tietenkään tietää, vaikka mieheni tekisi mitä testejä hammasharjastani yön pimeydessä.
Mutta kuten sanottu: jos saisin tietää mieheni epäilleen minun olleen uskoton häämatkalla, jolla olimme käytännössä koko ajan yhdessä, niin juoksisin kyllä niin kauas, että tuleva lapsi saisi kasvaa rauhassa ilman tuota henkilöä lähellään.
Hajottaisit siis koko perheen vain siksi että miehesi ja lapsen isä on edes etäisesti epäillyt uskollisuuttasi?
Aika julmaa viatonta lasta kohtaan.
Julmempaa olisi, jos lapsi joutuisi kasvamaan vainoharhaisen isän kanssa. Tiedä mitä piruja hän näkisi lapsessaankin, jos ajattelee vaimon pettävän vessareissun aikana.
Entä jos siitä testin teettämisestä olisi jo vuosia, ja saisit nyt vasta tietää?
Ei muutaku perhe hajalle siltikin koska eihän lapsen tunteista tarvii tämmösissä tapauksissa välittää kun äidin tunteet on loukattu?
Miehiltä kuitenkin näemmä odotetaan, että pitäs vaan jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut koska viaton lapsi.
Tuskin se mies olisi pystynyt vuosia elämään kanssani, jos olisi epäillyt minun häämatkalla kuksineen piccoloa vartin aikaikkunassa.
Työssäkäymiseni, harrastukseni ja muu elämäni olisi todennäköisesti saanut hänet sekaisin epäilyksestä. Joka päivä useita mahdollisuuksia...
Miksi oletat että miehesi epäilykset ei hälvenisi sen testituloksen myötä?
Jos mieheni ajattelisi, että minä olen valmis pettämään häntä ilman ehkäisyä vartin aikaikkunassa häämatkallamme, niin sen tason epäilykset eivät arjessa hälvene. Päinvastoin.
Tikutitko reissussa ovulaation, vai oliko kuukauden häämatka, jossa aina olitte kylki kyljessä?
En minäkään varsinaisesti riemuitsisi, jos mies olisi halunnut isyystestejä, mutta on kuitenkin kyse aivan valtavasta, aivan mielettömästä emotionaalisesta ja taloudellisesta loppuelämän kestävästä sitoumuksesta. Ymmärrän, että miehet haluaa olla varmoja, kun kerran siihen on teknisiä mahdollisuuksia. Ei se "normaaliin" pettämisen epäilyyn mielestäni liity, sellaisesta ei ole vastaavia seurauksia miehelle.
Kai minä nyt itse tiedän ovulaationi. Pystyn tarkalleen sanomaan, missä ja miten lapseni ovat saaneet alkunsa, ja voin sen miehellekin kertoa.
Jos mies vaatii isyystestiä, vaikkei pysty edes osoittamaan teknisesti mahdollista aikaikkunaa pettämiselle, on hän tosiaankin vain ja ainoastaan päästään sekaisin.
Tässä logiikassa ei minusta ole päätä eikä häntää. Koska mies ei tunne päivän tarkkudella ovulaatiotasi, siitä seuraa se että sinun on mahdotonta valehdella? Ja jos mies ei tätä tajua hän on hullu? Eihän tuossa ajatusketjussa ole mitään järkeä.
Kysymys on siitä, ettei pettämiseen ole ollut mahdollisuutta.
Otetaan hieman kärjistetympi esimerkki. Kuvitellaan, että elämme miehen kanssa tiettömän taipaleen takana Lapissa, eikä meillä ole naapureita. Emme näe koko talvena ketään ulkopuolista. Tulen talven aikana raskaaksi. Onko mies normaali vaatiessaan isyystestiä, ihan vain varmuuden vuoksi? Koska ainahan minä saatan valehdella...
Pelottaisi ihan hitosti asua kahdestaan korvessa tuollaisen tyypin kanssa.
Mutta miten tämä nyt siihen ovikseen liittyy? Sinä tiedät että olitte kaksin juuri sen viikonlopun jolloin ovuloit, mutta mistä mies sen varmasti tietää? Jos ajatellaan, että uskollisuudesta valehteleminen ei ole mahdotonta, niin ovulaatiosta valehtelu sitten jotenkin on? Tuo Lappi esimerkki nyt oli aivan typerä, siinä se olisi joka tapauksessa mahdotonta eikä "mahdottomuus" perustuisi pelkkään naisen omaan ilmoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Olisko se ollut sulta jotenkin pois jos se olisi teetättänyt testin?
Olisi se valtavasti luottamuksesta pois, jos isänä pidetty vaatisi testiä. Minusta isyystesti pitäisi olla automaattinen ja pakollinen kaikille, jolloin ei tulisi tätä "Luuletko minun pettäneen...?"-ongelmaa, joka jää varmasti nykyisellään jäytämään, jos epäily olikin aiheeton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap oli täysi provooja
Emt kehtaakin keksiä typeryyksiä.
Pestävä suu saippualla tommoselta!
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa jotkut miehet epäilemään omaa isyyttään niin kovasti? Liittyykö jotain muita epäluuloja?
Itse en ole epäillyt isyyttäni koskaan meidän neljän lapsen kohdalla. Miksi ihmeessä olisin?
Olen eri, mutta tarvitseeko sitä epäillä mitenkään erityisen kovasti? Jos vaikka pitää mahdollisuutta äärimmäisen pienenä, mutta silti olisi mieluummin täysin varma.
En minäkään ole 100% varma ettei puolisoni ole koskaan pettänyt. Ei minulla ole mitään syytä sitä epäillä joten en epäile, mutta jos minun pitäisi laittaa siitä perheeni ja sata tonnia rahaa pantiksi, niin en minä sellaista vetoa lähtisi lyömään. Sitähän se väärä isyys miehelle on. Valtavia summia rahaa satsataan vieraan ihmisen lapseen, ja mikä ehkä vielä tärkeämpää, menee kenties mahdollisuus oikeisiin biologisiin lapsiin luotettavan puolison kanssa. Ymmärrän, jos ei joku sitä riskiä halua ottaa. Minusta tuntuu, että iso osa naisista ei jotenkin kunnolla ymmärrä mitä se tarkoittaa vaatia sokeaa luottamusta näin valtavassa asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesnäkökulma kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Olisko se ollut sulta jotenkin pois jos se olisi teetättänyt testin?
Olisi se valtavasti luottamuksesta pois, jos isänä pidetty vaatisi testiä. Minusta isyystesti pitäisi olla automaattinen ja pakollinen kaikille, jolloin ei tulisi tätä "Luuletko minun pettäneen...?"-ongelmaa, joka jää varmasti nykyisellään jäytämään, jos epäily olikin aiheeton.
Testin pitäisi olla pakollinen kaikille, jotta sinun ei tarvitse opetella keskustelemaan puolisosi kanssa? Ei hitto, minä maksan jo liki 50% veroja mutta tähän minä vedän rajan. Tätä pelleilyä minä en kuulkaa maksa. Menkää pariterapiaan jos ette osaa puhua, älkää ulkoistako kaikkia ongelmianne yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Miesnäkökulma kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Olisko se ollut sulta jotenkin pois jos se olisi teetättänyt testin?
Olisi se valtavasti luottamuksesta pois, jos isänä pidetty vaatisi testiä. Minusta isyystesti pitäisi olla automaattinen ja pakollinen kaikille, jolloin ei tulisi tätä "Luuletko minun pettäneen...?"-ongelmaa, joka jää varmasti nykyisellään jäytämään, jos epäily olikin aiheeton.
Testin pitäisi olla pakollinen kaikille, jotta sinun ei tarvitse opetella keskustelemaan puolisosi kanssa? Ei hitto, minä maksan jo liki 50% veroja mutta tähän minä vedän rajan. Tätä pelleilyä minä en kuulkaa maksa. Menkää pariterapiaan jos ette osaa puhua, älkää ulkoistako kaikkia ongelmianne yhteiskunnalle.
Ja lisään, että jos on tuon tason kommunikaatio-ongelma niin suosittelen sitä pariterapiaa ennen niitä lapsia, olisi heilläkin tasapainoisempi perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa jotkut miehet epäilemään omaa isyyttään niin kovasti? Liittyykö jotain muita epäluuloja?
Itse en ole epäillyt isyyttäni koskaan meidän neljän lapsen kohdalla. Miksi ihmeessä olisin?
Olen eri, mutta tarvitseeko sitä epäillä mitenkään erityisen kovasti? Jos vaikka pitää mahdollisuutta äärimmäisen pienenä, mutta silti olisi mieluummin täysin varma.
En minäkään ole 100% varma ettei puolisoni ole koskaan pettänyt. Ei minulla ole mitään syytä sitä epäillä joten en epäile, mutta jos minun pitäisi laittaa siitä perheeni ja sata tonnia rahaa pantiksi, niin en minä sellaista vetoa lähtisi lyömään. Sitähän se väärä isyys miehelle on. Valtavia summia rahaa satsataan vieraan ihmisen lapseen, ja mikä ehkä vielä tärkeämpää, menee kenties mahdollisuus oikeisiin biologisiin lapsiin luotettavan puolison kanssa. Ymmärrän, jos ei joku sitä riskiä halua ottaa. Minusta tuntuu, että iso osa naisista ei jotenkin kunnolla ymmärrä mitä se tarkoittaa vaatia sokeaa luottamusta näin valtavassa asiassa.
Mutta mikä ne epäilykset aiheuttaa?
Mikä saa epäilemään sitä, että nainen olisi pettänyt?
Ehkä ne jotka haluaa vaatia isyystestiä niin parempi ois jos pysytte yksinänne kunnes olette tarpeeksi kasvaneet ja osaatte luottaa kumppaniinne.
🍪 Ota keksi ja mene nurkkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Olisko se ollut sulta jotenkin pois jos se olisi teetättänyt testin?
No totta kai se olisi minulta pois. Hedelmöityksen ajankohta oli tarkkaan tiedossa, joten se piccolo todellakin olisi ollut ainoa mahdollisuus, ja aikaikkuna noin 15 min.
Jos miehellä olisi ollut tuollainen käsitys minusta, hän tuskin olisi päästänyt minua mukinoitta töihinkään. Koska eihän se isyystesti kerro mitään uskollisuudesta muuten kuin sen yhden aktin osalta. Postimieskin käy talomme liepeillä melkein joka päivä...
Mutta jos et edes tietäisi koko testistä että sellainen on teetetty, ellei tulos ole miehesi kannalta negatiivinen?
Enhän minä voi tietenkään tietää, vaikka mieheni tekisi mitä testejä hammasharjastani yön pimeydessä.
Mutta kuten sanottu: jos saisin tietää mieheni epäilleen minun olleen uskoton häämatkalla, jolla olimme käytännössä koko ajan yhdessä, niin juoksisin kyllä niin kauas, että tuleva lapsi saisi kasvaa rauhassa ilman tuota henkilöä lähellään.
Hajottaisit siis koko perheen vain siksi että miehesi ja lapsen isä on edes etäisesti epäillyt uskollisuuttasi?
Aika julmaa viatonta lasta kohtaan.
Julmempaa olisi, jos lapsi joutuisi kasvamaan vainoharhaisen isän kanssa. Tiedä mitä piruja hän näkisi lapsessaankin, jos ajattelee vaimon pettävän vessareissun aikana.
Entä jos siitä testin teettämisestä olisi jo vuosia, ja saisit nyt vasta tietää?
Ei muutaku perhe hajalle siltikin koska eihän lapsen tunteista tarvii tämmösissä tapauksissa välittää kun äidin tunteet on loukattu?
Miehiltä kuitenkin näemmä odotetaan, että pitäs vaan jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut koska viaton lapsi.
Tuskin se mies olisi pystynyt vuosia elämään kanssani, jos olisi epäillyt minun häämatkalla kuksineen piccoloa vartin aikaikkunassa.
Työssäkäymiseni, harrastukseni ja muu elämäni olisi todennäköisesti saanut hänet sekaisin epäilyksestä. Joka päivä useita mahdollisuuksia...
Miksi oletat että miehesi epäilykset ei hälvenisi sen testituloksen myötä?
Jos mieheni ajattelisi, että minä olen valmis pettämään häntä ilman ehkäisyä vartin aikaikkunassa häämatkallamme, niin sen tason epäilykset eivät arjessa hälvene. Päinvastoin.
Tikutitko reissussa ovulaation, vai oliko kuukauden häämatka, jossa aina olitte kylki kyljessä?
En minäkään varsinaisesti riemuitsisi, jos mies olisi halunnut isyystestejä, mutta on kuitenkin kyse aivan valtavasta, aivan mielettömästä emotionaalisesta ja taloudellisesta loppuelämän kestävästä sitoumuksesta. Ymmärrän, että miehet haluaa olla varmoja, kun kerran siihen on teknisiä mahdollisuuksia. Ei se "normaaliin" pettämisen epäilyyn mielestäni liity, sellaisesta ei ole vastaavia seurauksia miehelle.
Kai minä nyt itse tiedän ovulaationi. Pystyn tarkalleen sanomaan, missä ja miten lapseni ovat saaneet alkunsa, ja voin sen miehellekin kertoa.
Jos mies vaatii isyystestiä, vaikkei pysty edes osoittamaan teknisesti mahdollista aikaikkunaa pettämiselle, on hän tosiaankin vain ja ainoastaan päästään sekaisin.
Tässä logiikassa ei minusta ole päätä eikä häntää. Koska mies ei tunne päivän tarkkudella ovulaatiotasi, siitä seuraa se että sinun on mahdotonta valehdella? Ja jos mies ei tätä tajua hän on hullu? Eihän tuossa ajatusketjussa ole mitään järkeä.
Kysymys on siitä, ettei pettämiseen ole ollut mahdollisuutta.
Otetaan hieman kärjistetympi esimerkki. Kuvitellaan, että elämme miehen kanssa tiettömän taipaleen takana Lapissa, eikä meillä ole naapureita. Emme näe koko talvena ketään ulkopuolista. Tulen talven aikana raskaaksi. Onko mies normaali vaatiessaan isyystestiä, ihan vain varmuuden vuoksi? Koska ainahan minä saatan valehdella...
Pelottaisi ihan hitosti asua kahdestaan korvessa tuollaisen tyypin kanssa.
Mutta miten tämä nyt siihen ovikseen liittyy? Sinä tiedät että olitte kaksin juuri sen viikonlopun jolloin ovuloit, mutta mistä mies sen varmasti tietää? Jos ajatellaan, että uskollisuudesta valehteleminen ei ole mahdotonta, niin ovulaatiosta valehtelu sitten jotenkin on? Tuo Lappi esimerkki nyt oli aivan typerä, siinä se olisi joka tapauksessa mahdotonta eikä "mahdottomuus" perustuisi pelkkään naisen omaan ilmoitukseen.
Voi teitä poikamiehiä. Varhaisultrassa hedelmöitysajankohta pystytään määrittelemään noin päivän tarkkuudella. Ja me naiset yleensä kyllä tunnemme ovulaation. Esikoisen kohdalla sanoin miehelleni rakastelun jälkeen, että nyt taisi mennä pulla uuniin. Niin kuin menikin.
Olisin kyllä ollut hiton hämmentynyt, jos mies olisi tuon jälkeen vielä vaatinut testiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Naisilla tuntuu olevan konstinsa saada mies nalkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Naisilla tuntuu olevan konstinsa saada mies nalkkiin.
Viittaatko nyt sen piccolon pysäyttämiseen?
Jos on yhteistuumin päätetty perustaa perhe, ja sen jälkeen lähdetty yhdessä reissuun pistämään pullaa uuniin, niin mikä on mielenterveyden aste miehellä, joka ajattelee että joku fakiiri käy vetäisemässä välistä?
Ja minkälaisiin hankaluuksiin tuo asenne vie myöhemmin arjessa? Se, että lapsi on miehen, ei millään tavalla todista etteikö se fakiiri olisi silti voinut tehdä temppunsa.
Minun aviomies on miljonääri. Kysyin häneltä, että haluaako tehdä isyystestin. Ei halunnut. Olisin ymmärtänyt, jos olisi halunnut tehdä. On kuitenkin niin isosta perinnöstä tulevaisuudessa kyse.
Olisi pitäny ymmärtää etten ole lapsen isä kun en ole edes maannut vaimoni kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä hölmöt kuka nyt dna testiä tekee ilman epäilystä? Joten kuka kertoi että naisesi meni ja oli muitten kanssa?
Jokainen järjissään oleva isäoletettu
Minä kyllä sanoisin, että mieheni olisi ollut järjiltään silloin, jos olisi vaatinut testiä.
Lapsi pistettiin alulle häämatkalla, jolla olimme koko ajan kaksistaan. Hotellin piccolonko kanssa minä olisin kuksinut? Miehen istuessa kakalla?
Naisilla tuntuu olevan konstinsa saada mies nalkkiin.
Viittaatko nyt sen piccolon pysäyttämiseen?
Jos on yhteistuumin päätetty perustaa perhe, ja sen jälkeen lähdetty yhdessä reissuun pistämään pullaa uuniin, niin mikä on mielenterveyden aste miehellä, joka ajattelee että joku fakiiri käy vetäisemässä välistä?
Ja minkälaisiin hankaluuksiin tuo asenne vie myöhemmin arjessa? Se, että lapsi on miehen, ei millään tavalla todista etteikö se fakiiri olisi silti voinut tehdä temppunsa.
Mietin samaa, että tuskinpa ne epäilyt siihen jäisi, jos kerran toisen mielestä epäillä voi mistä vain.
Olisi kyllä aika raskasta sellainen.
äiti tuntee oman vauvansa kun näkee hänet, tunnistin itkusta kun aamulla tuotiin viekkuun ja tummat hiukset pystyssä. Näin illalla kun tuli sektiolla ja aika pian vietiin pois ja näin aamulla johonkin aikaan.