Mies avautui tänään että "jumpittelen hänelle koko ajan"
Argh, että ärsytti tuo sanavalintakin jo. "Jumpittelen."
Kysyin mitä hän mahtoi tarkoittaa, ja selitykseksi tuli että no ei hän nyt just osaa sanoa mutta "koko ajan joka asiasta viime viikkoina".
Okei, ilmeisesti tänään mies lukee jumpitteluksi sen, kun
1. Pyyhin _kolmatta_ kertaa tänään hänen kengissään sisälle tuomaa lunta (lätäköitä) eteisen laminaatilta. Ekoilla kahdella kerralla en edes sanonut mitään, mutta kolmannella kerralla huusin miehen eteiseen ja käskin käyttää itse rättiä, jos vielä neljännen kerran aiheuttaa lätäköt laminaattiin.
(lattia on jo osin pilalla eteisessä tämän vuoksi, mutta yritän varjella loppuja)
2. Imuroin, ja miehen likaiset vaatteet olivat (taas) makkarin lattialla. Kannoin ne pyykkiin ja marmatin mennessäni että on rasittavaa tehdä tätä edelleen, vielä 15 vuoden jälkeenkin.
3. Miestä alkoi hiukoa. Haki pakastepizzan ja alkoi laittamaan sitä uuniin. Nähdessäni tämän sanoin, että jääkaapissa on tekemääni ruokaa toissapäivältä, joka on menossa pilalle, että eikö hän voisi syödä sitä, turhauttaa kun meillä niin usein joudun tyhjäämään jääkaapista ruokaa kompostiin. (no söi silti pizzansa)
Sitten viimeinen niitti miehelle ilmeisesti oli, kun hän alkoi pyynnöstäni äsken tekemään ruokaa (sanoin että en jaksaisi tehdä, kun olin jo tänään imuroinut, pessyt lattiat, vessan, kylppärin, tiskannut ja pyykännyt... sillä aikaa kun mies oli koko päivän katsonut Netflixiä)
No mies alkoi tehdä ruokaa, mutta kun tulin laittamaan perunakattilaansa kannen, ja sanoin että kantta pitäisi käyttää jotta energiaa kuluu vähemmän, mies suuttui siitä ja alkoi valituksen että "jumpittelen koko ajan" ja totesi vielä ylemmyydentuntoisesti että "minä en pidä siitä".
Okei, joo, olen maininnut negatiivissävytteisesti tekemistään ja tekemättä jättämistään asioista, mutta pitäisikö nämä oikeasti vaan jättää sanomatta? Antaa laminaatin pilaantua kokonaan, vaatteiden lojua ympäri huushollin lattiaa, jatkossakin kipata ruokaa biojätteeseen, ja tuhlata sähköä...
Tiedän että isossa mittakaavassa ja pitkässä suhteessa pikkuasioita, mutta väsyneenä kyllä turhauttaa!
Kommentit (61)
Kukaan mies/poika ei ole tehnyt minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen.
T31
Miksi ne vaatteet on lattialla?
Eikö ole edes tuolia mihin laittaa ne?
Ymmärrän ap:n ketutusta, mikäli perheessä ap tekee suurimman osan kotitöistä ja mies siipeilee.
Meillä mies on se jatkuva nalkuttaja. Asia ketuttaa minua potenssiin kymmenen, sillä tästä päällikkö -asenteestaan huolimatta mies on perheessämme se kuuluisa vapaamatkustaja. Ja tämä vain sen vuoksi, että hän ei omatoimisesti tee paljoakaan kotitöitä ja minä en kerta kaikkiaan jaksa aikuista miestä yrittää opettaa. Pitäisi vaan prkl ukko itse suunsa kiinni
Lapsuuskodissani sana "jumpitella" oli kovassa käytössä. Vanhenpani kuvaili sillä yleensä lasten hankalaa käytöstä, kun intettiin vastaan tai kiukuteltiin. Harvoin sitä kuulee. Sanan alkuperää en tiedä, mutta sukujuuremme ovat Tampereen seutuvilla.
Meillä kasvaa kotona ap:n miehen kaltainen teini. Enkä tiedä miten asian saa korjattua. Kuulemma hän ei ole sotkuinen yms. kun muuttaa omaan asuntoon. Joopa... Perheessä on toinenkin lapsi, joka on siisti, joten en tiedä mitä tein toisen kohdalla väärin. En haluais että hän on aikuisenakin liian välinpitämätön ja että kaikki pitää kokeilla kantapään kautta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla särähti erityisesti korvaan tuo että parkettinne on kärsinyt, koska seurustelin miehen kanssa joka omalla välinpitämättömyydellään pilasi monia asioita omasta, kalliista kerrostalokämpästään. Parketti meni piloille monesta kohtaa, asioita naarmuuntui, vääntyi, värjääntyi. En koe itseäni siistiksi ihmiseksi, mutta naisten keskellä (yh-äiti ja sisko) kasvaneena aikuisen miehen ihan totaali sokeus omalle sotkulleen järkytti. Luulin sitä urbaanilegendaksi.
Meillä taas mies on ihan toista maata, pitää puolen tunnin luennon jokaisesta keittiön puutasolle lentäneestä roiskeesta, on aina luutun kanssa heilumassa eteisessä kun lumiset lapset on tulleet sisään (siinä on matto, ja toki minäkin lätäköt kuivaan, mutta hän kuivaa jokaisen maton ohi menneen pienenkin lumihiutaleen), ei kelpuuta keltään (muulta kuin minulta joka tiedän hänen standardinsa) mitään apua remonttiin tai esim. isompien kalusteiden siirtoon, kun entä jos kannettu pöytä osuukin ovenpieleen tjsp. Tyhjentää tiskikineesta muiden laittamia astioita huuhdellakseen niitä ja tekee lumitöitä ja haravointeja perässä kun muiden tekemä ei kelpaa.
Lasten puolesta harmittaa, kun onhan tuo harjoittelun kannalta melko lannistavaa. Ja lopputulos onkin että (kouluikäiset) lapset ei viitsi laittaa astioita koneeseen tai kuivaa kylppärin lattiaa suihkun jälkeen eikä mies sitä heiltä edes pyydä kun osaa paremmin. Minä taas toivoisin että lapset oppisivat tekemään osansa vaikka tulos olisikin vain 90% täydellisestä.
Onko teillä koskaan hauskaa tai edes mukavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kumpaakin osapuolta. Meillä vähän samankaltaisia tilanteita välillä.
Itse en olisi puuttunut miehen ruuan laittoon vaikka itse laittaisinkin kannen. Ei niin tärkeä asia.
Eikö eteiseen voisi hankkia jotain mattoa joka suojelisi laminaattilattiaa niin ei tarvitse vahtia ja pelätä sen puolesta. Tai vaihtoehtona selität kerran rauhallisella hetkellä asian ja sen jälkeen et sekaannu asiaan. Lattia kärsii mutta se on elämää. Eilen taisin sanoa lumesta jota mies toi olohuoneen lattialle lahkeessa huomaamatta. Ei suuttunut vaan siivosi pois. Eteisessä lattiat jotka kestää vettä. Joskus kyllä valitan jos mies kulkee edes takaisin eikä yhtään puhdista kengistään lunta niin kaikkien sukat kastuu eteisessä kun märkä matto.
Mitä pitsaan tulee niin ymmärrän että jos tekee mieli pitsaa. Jos on jo kerennyt herkutella ajatuksella pakastepitsasta niin tekee sitä mieli eikä vanhaa ruokaa. Itse ratkaisen tämän niin että koetan sanoa ennakolta miehelle että kaapissa ruokaa x joka pitäisi syödä pois jos onnistuu. Silloin mies ei kerkeä kuolata jotain pakastepitsaa vaan ottaa sitä vanhaa. Jos mies ottaa jo pitsan niin huikkaan että vaihtoehtona se vanha ruoka mutta en valita kumman tahansa valitsee.
Itse koetan löytää ratkaisuja. Miehellä on välillä tapana jättää papereita ja tavaroita levälleen. Ostin ison muovilaatikon johon heitän miehen lojuvat kamppeet. Eivät ole edessä ja mies penkoo laatikkoa jos jotain hukassa. Eikä minun tartte nalkuttaa ajelevista tavaroista.
Suosittelen etsimään ratkaisuja.
Ratkaisuja... meilläkin on tämä että ruoka happanee kaappiin. Sanon ennakkoon, ja muistuttelen että miehelle on annoskin valmiina.
Ja kun kuulen että kuulostaa siltä kuin etsisi syötävää ja huikkaan että mitä teet...
Niin saa ajoittain kilareita ja silloin kaivellaan kaikki, kuten että kyselen liikaa mitä on tekemässä.
Joten haukkuja välttääkseni en enää "etsi ratkaisuja".No ei ehkä ole niitä oikeanlaisten ratkaisujen hakemista, jos kärppänä olet kyttäämässä kontrolloideksesi toisen syömisiä. Ettekö yhdessä ollenkaan mieti ruoanlaittoa tai kaupassakäyntiä? Niin että molemmat päättää näistä asioista? Usein pariskunnilla on myös ainakin osin erilaiset ruokamieltymykset. Toki mies saa itse valita ja päättää, kuten sinäkin, mitä haluaa syödä. Jos on keskustelvavaa ruokahuolosta, niin tee se nyt oikeasti joku järkevä hetki. Todella ahdistavaa pitkän päälle, jos joku huutelisi jääkaapille mennessäni, että mitä teen tms. ja koittaisi kontrolloida pikkuasioissa koko ajan.
Ja onko se sun mielestä siis tosiaan sen miehen vika, että ruoka happanee kaappiin? Vai voisiko asiaa ratkaista oikeasti jollakin tavalla muuten kuin kontrolloimalla toisen syömisiä.. Ehkäpä esim. sitä ruokaa voisi tehdä vaikka vähemmän kerralla, jos kerran tuppaa menemään useinkin pilalle.
Enhän minä pakota syömään, muistutan sitten vain että olisi siinä ja siinä rasiassa sitä ja tätä.
Eikä tätä ratkaista tekemällä vähemmän ruokaa, se miehen annos voi olla jo pakkasesta otettu, ja lojuu jääkaapissa viikon kaksi, kun mies ei syö.
Sitten se kaivaa jotain viiliä ja mysliä tms.
Ja huom. minäkään en voi syödä kaikkea ruokaa loppuun, koska sitten huudetaan että syön kaiken, joten olen jättänyt aina jonkun annoksen miehelle.
Eilen se söi ehkä desin perunamuusia, pihvin puolikas sillä jäi syömättä taas, eli ongelmia on syömisen kanssa.
Mutta pointti oli siinä että kun joku tarjosi "helppoa ratkaisua", niin se muistuttaminenkin on äkkiä jonkun mielestä kontrollointia...
Niin ja ihan perusruokavaliolla periaatteessa mennään molemmat, juttu on vaan siinä että mies tekee mitä tahtoo ajattelematta hukkaa ollenkaan, ja näyttää lakanneen syömästä oikeaa ruokaa.
Silti sitä pitää hänelle olla, eli haukut tulee jollen tee, jos nyt joku ehdottaa että tekisin vain itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä koskaan hauskaa tai edes mukavaa?
Ei, sillä vihaan miestäni
-ap
Tuntuu pahalta että naiset häärää ja touhuaa ja ukko vaa vittuilee. En itse jaksais tommosta. Yök.
En edes jaksanut lukea enempää kun kerroit nalkuttavasi jatkuvasti jos ei asiat mene niin kuin haluat. En yhtään ihmettele että sinun arvostus on laskenut miehen silmissä. Ei naiset voi vaatia prinsessan kohtelua jos itse ei käyttäydy kuin prinsessa
Ruoanlaittoon en olisi puuttunut, se on niin pikkujuttu.
Sen sijaan en todellakaan alkaisi kerätä toisen likaisia vaatteita lattialta, vaan pyytäisin hakemaan ne pois koska ovat imuroinnin tiellä.
Eteiseen matot, tietenkin.
Aah, kyllä taas kannatti olla lapseton sinkku! Ei tule kukaan jumpittelemaan tai muuten urputtamaan. Pakko ihmetellä kuinka jotkut jaksavat tehdä elämästään niin vaivalloista, vieläpä ihan vapaaehtoisesti!
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu pahalta että naiset häärää ja touhuaa ja ukko vaa vittuilee. En itse jaksais tommosta. Yök.
Miten sen nyt ottaa, että kumpi siinä vittuilee.
Yleensä se on niin, että teet mitä tahansa niin se ei ole koskaan hyvä. Esim tässä tuo ruoka. Jostain piti päästä sanomaan ja valittamaan.
Miksi teillä on laminaatit eteisessä :O Kuka hullu teidän talon pohjaratkaisut on tehnyt?
Yleensä eteisessä käytetään materiaalieja jotka pitäisi olla vedenkestäviä. Mitä järkeä on tehdä pohjaan vesisokkeli ja sit laminaatti päälle.
Alkoi kiinnostaa tuo kauhea verbi "jumpitella". Mistä ihmeestä se tulee? Englannin sanasta "jump" vai onko se joku sanaan "juppi" liittyvä väännös? Tai ehkä "jumitella"? Onko olemassa myös verbi "jumpittaa"?
Ja mitä se edes oikeastaan tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Alkoi kiinnostaa tuo kauhea verbi "jumpitella". Mistä ihmeestä se tulee? Englannin sanasta "jump" vai onko se joku sanaan "juppi" liittyvä väännös? Tai ehkä "jumitella"? Onko olemassa myös verbi "jumpittaa"?
Ja mitä se edes oikeastaan tarkoittaa?
En ole ennen kuullut koko sanaa, mutta ajattelin että josko se tulee sanasta jumppa...? Eli hyppyytetään/käskytetään toista. Lienee murresana, idässä asustelen itse, enkä ole koskaan kuullut sanaa.
En itsekään olisi ikinä tiennyt tuota sanaa jos en vauva.fi lukisi. Mutta ois järkyttävää vaatia idea aikuista miestä. Toisaalta joku marmattamassa koko ajan ei sekään kiva oo. Mut ihan vapaaehtoisesti ootte tämmösten miesten kanssa ja siivootte koko elämänne niitä jälkiä.
Minulla särähti erityisesti korvaan tuo että parkettinne on kärsinyt, koska seurustelin miehen kanssa joka omalla välinpitämättömyydellään pilasi monia asioita omasta, kalliista kerrostalokämpästään. Parketti meni piloille monesta kohtaa, asioita naarmuuntui, vääntyi, värjääntyi. En koe itseäni siistiksi ihmiseksi, mutta naisten keskellä (yh-äiti ja sisko) kasvaneena aikuisen miehen ihan totaali sokeus omalle sotkulleen järkytti. Luulin sitä urbaanilegendaksi.