Lue keskustelun säännöt.
HS visiosa Sixten Korkman on sitä mieltä että kokoomus lietsoo velanottopaniikkia.
25.03.2023 |
Suomen valtionvelka on keskimääräistä eurooppalaista tasoa.
Venäjällä ja Pakistanilla on suhteellisesti vähän valtionvelkaa. Samaan seuraanko halutaan?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus lähti viime syksynä lietsomaan velkapaniikkia ja leikkauskiimaa ja löysi taas kerran kohteiksi köyhät ja työttömät. Tuollainen propaganda uppoaa tietämättömiin ja kiusaamishaluisiin. Miedompi versio siitä propagandasta, jota harjoitettiin Saksassa ennen toista maailmansotaa., mutta yhtä lailla vastenmielistä.
Täsmälleen sama laulu oli 2015 ja mitä ne peskeko sitten tekikään.
En muista yhtään hallitusta, jonka aikana olisi sanottu olevan hyvät ajat. Muistaako joku?
N55
Sipilän hallitus leikkasi koska demarit jätti jälkeensä täysin kuralla olevan kansantalouden joka otti velkaa 10 miljardia vuodessa. Seuraavakin hallitus leikkaa koska demarit jättää taas kerran jälkeensä täysin kuralla olevan kansantalouden joka ottaa taas kerran 10 miljardia vuodessa velkaa.
Täähän alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Kiittäkää leikkauksista demareita koska nehän nuo rahat tuhlasi eikä sillä rahalla edes saatu mitään toimivaa kun sote on täysin sekaisin, hoitoala ei toimi, opetus on sekaisin, poliisitoiminta on karsittu toimimattomaksi, etc. etc. Seuraavalla hallituksella on paitsi massiivinen leikkauslista niin massiivinen backlogi kaikesta siitä mitä tää hallitus jätti tekemättä vaikka velkaa otettiinkin ilman mitään pidäkkeitä.
Itse asiassa oikeistohallitusten putki ennen Marinin hallitusta saivat kaikki nauttia jatluvasta nousukaudesta. Etkö muista rikastuneesi?
Marinin hallituksen aikana on tullut korona ja Venäjä ja polttoainekriisi ja siksi laskukausi.
No voi hitsi kun pitäisi laivaa kuskata mutta tuuli puskee väärään suuntaan eikä kukaan tullut opettaneeksi miten moottorin saa käyntiin. Tuulen vika!!!!
t. demarit
Jos et osaa niin jätä paikkasi ja päästä tilalle joku sellainen joka osaa. Sipilä esim. selvästikin tiesi mitä teki kun velkaantuminen laski rinteen jättämästä 10 miljardia vuodesta vajaaseen 2 miljardiin vuodessa yhdessä vaalikaudessa. Sitten tilalle saatiin rinne/marin ja nyt ollaan taas 10 miljardissa vuodessa eikä tuota rahaa ole käytetty mihinkään hyödylliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesari tekee tyylilleen uskollisesti surutta täysillä demarien vaalikampanjaa toistelemalla noiden argumentit sellaisenaan.
Velassa ei ole tärkeintä absoluuttinen määrä vaan takaisinmaksukyky. Jopa tonnin velka voi olla ongelma jos tuloja ei ole juuri ollenkaan kuten monikin köyhä on käytännössä huomannut. Toisaalta monet pärjää miljoonankin velan kanssa jos tulot on vastaavasti riittävän suuret ja säännölliset.
Suomen velka kasvaa tällä hetkellä 10 miljardia vuodessa, korkomenot tulee kasvamaan jo nykyvelallakin moninkertaisiksi ja lisäksi hallitus ei ole saanut mitään hyödyllistä niillä jo otetuilla 40 miljardilla.
Joten mikä tuossa velanotossa on se positiivinen asia jonka perusteella sitä voisi jatkaa samaa tahtia ensi vaalikaudenkin? Nythän sanna on ottanut velkaa vain siksi ettei tuo halua leikata mistään, eli tuolla ei ole selkärankaa tehdä päätöksiä ja tämä on maksanut toistaiseksi suomalaisille 40 miljardia + 10 miljardin voimalat uniperin tapauksessa.
Velka on myös olennainen instrumentti, jolla rahoitetaan talouskasvua ja investointeja. Äänestäjät yleensä ajattelevat maalaisjärjellä valtion taloudenhoitoa oman elämänsä pituuden perspektiivissä eivätkä tajua, että valtio on ylisukupolvinen instituutio, joka ei oikeasti tule koskaan maksamaan velkaa pois. Vastasyklinen politiikka valtion taloudessa perustuu nimenomaan siihen, että se vähentää pitkällä aikavälillä velkaantumista, koska se estää hystereesi-ilmiön syntymistä pitkällä aikavälillä. Hystereesi viittaa siihen, että laman aiheuttama suurtyöttömyys ja konkurssiaalto aiheuttaa pitkällä aikavälillä rakenteellisia ongelmia ja negatiivisen kierteen, jonka johdosta syntyy rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä (kuten Suomen 90-luvun lamassa kävi) ja heikompaa talouskasvua. Esimerkiksi STTK:n ekonomisti Patrizio Lainan mukaan Sanna Marinin elvyttävä finanssipolitiikka on nostanut työllisyyttä suhteessa siihen, että elvytystä ei olisi tehty:
"Työllisyysvaikutuksia hystereesin avulla STTK:n julkaisemassa blogissani (Lainà 2021). Siinä esittämäni arvion mukaan BKT jää noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle ja työllisyysaste vajaan prosenttiyksikön korkeammalle hallituksen päätösperäisen finanssipolitiikan johdosta verrattuna skenaarioon, jossa elvyttäviä toimia ei olisi tehty. Tämä tarkoittaa 22–30 000 enemmän työllisiä suhteessa tilanteeseen, jossa ei olisi elvytetty. Blogikirjoitukseni perustui hyvin varovaisille arvioille hystereesiasteesta (30–40 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,75). Tässä artikkelissa kehitän analyysiäni elvytyksen hystereesivaikutuksista pidemmälle huomioimalla kattavammin erilaiset arviot hystereesiasteesta (30–60 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,5–3)"
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/06/KA…
STTK:n pääekonomisti? Ay-liikkeeltä tosiaan tulee varmaan tosi puolueetonta talousanalyysiä demarien talouslinjasta /s
Hystereesi-ilmiö ei ole STTK:n ekonomistien keksintö, vaan tunnettu ja tunnistettu ilmiö taloustieteessä. Tietenkin eri ekonomisteilla on eri näkökulma talouteen, koska taloustiede on usein hyvin politisoitunut tiede. Tuo ei kuitenkaan ole mikään mielenkiintoinen vasta-argumentti, että ekonomisti edustaa jotakin sinua ahdistavaa organisaatiota. Se kertoo vaan siitä, ettet ymmärtänyt mistä ekonomisti kirjoittaa. Ymmärsit sentään, mitä kirjainyhdistelmä STTK tarkoittaa, onnittelut siitä.
Sekin on tunnettu teoria taloustieteessä että työllisyys korjaantuu työttömiä aktivoimalla. Eikä sekään toimi kuten nyt reilun 30 vuoden kokeilemisen jälkeen voidaan sanoa aika luotettavasti. Silti ekonomistit jaksaa jankuttaa tuota aina kun tulee työttömien määrästä puhe.
Ehkä me tarvittaisi parempia ekonomisteja eikä noita jotka toistelee toistensa vanhoja hokemia?
Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa velka on pidetty pienenä, jotta verotulot voidaan käyttää palveluihin korkomenojen sijaan. Suomi on viety pois tältä linjalta, Etelä-Euroopan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion velka ja kotitalouksien velka ovat kuitenkin eri asioita
Blev man så sur av faktumet att betalarna i bägge fallen är de samma, att man i sin småaktighet anmälde påpekandet?
Den enda skillnaden mellan en statsskuld och hushållens skuld är den att hushållen själva bestämmer över hur de använder pengarna med de skulderna som de tar. I fråga om statsskuld fungerar hushållen endast som betalare.
Absolut sätt är där en skillnad men i det verkliga livet är den helt irrelevant. En annan skillnad är den att ett hushåll kan fly en stats skulder genom att emigrera. Det har man med fördel gjort.
Vill du framföra ytterligare någon skillnad, så skulle det vara konstruktivare att rada upp dem här i stället för att igen låta sin ynklighet ta över. Låt höra! Påståendet har vi redan bekantat oss med.
Kiva että jaksat demonstroida kerta toisensa jälkeen ettei ruotsinkielellä ole muuta käytännön käyttöä suomessa kuin suomenkielisten trollaaminen.
Hur skulle det vara om du i stället skulle försöka hitta något argument som skulle stöda ditt, i mina ögon huvudlösa, påstående?
P.S. vilka tror du att det är som betalar kommunernas skulder och nu även välfärdsområdenas? Kommunerna och välfärdsområdena eller högavlönade och mellanklassen av invånarna i den ordningen?
Vierailija kirjoitti:
Minustakin velkaa pitää katsoa kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Ja joskus syömävelkakin on järkevää, ihan valtiolle tai kotitaloudella esim. jos asiaa ei hoida nyt niin tulevaisuuden kulut ovat vielä suuremmat.
En ole nähnyt yhtään laskelmaa valtionvarainministeriöltä esim 25 vuoden päähän, joka on aika tyypillinen kotitaloudenkin laina-aika ja ihmisillä tietyt suunnitelmat tuloista ja menoista tuolle ajanjaksolle. Mikä on esim. Suomen eläkemenojen kulu 25 vuoden päästä? Ja
Politiikka on lyhytnäköistä. Kukaan nyt eduskuntaan haluava ei ajattele, mitä tapahtuu edes vuonna 2027, kun on seuraavat eduskuntavaalit. Nyt eletään nyt ja katsotaan sitten 4 vuoden päästä, kiinnostaako ehdokkuus uudelleen ja jos kiinnostaa, mitä silloin kannattaisi kansalaisille lupailla, jotta tulisi valituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko missään muussa Euroopan maassa samanlaista keskustelua ennen vaaleja että julkisessa taloudessa on rakenteellinen kestävyysvaje ja tarvitaan x mrd. leikkauksia? Italia? Kreikka? Ei missään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjä ja Pakistan eivät saa lainaa koska niiden luottoluokitus on huono eikä niille ole kukaan antamassa rahaa samalla tavalla kuin Suomi Kreikalle.
Ei Suomikaan velkaantunut 90-luvulla kun lainaa ei saanut.
Meidänkin luottoluokitusta on jo hieman laskettu vaikka. Voi olla että kohta lasketaan lisää ja korotkin nousee. Jos EU pelastaa meidät niin hyvä sitten. Alkaa vaan maksajat loppumaan EU:stakin.
Suomen luottoluokitus on toiseksi paras mahdollinen. Emme siis ole Pakistanin emmekä Venäjänkään tiellä.
Luottoluokitus on ostopaperi, kuten tuo Maailman onnellisen maa -tittelikin.
Så är det i Finland men inte hos grannarna. Grannarna anser att de inte har ett behov att betala för andras kreditbetyg. I Finland gör man olika och betalar åtminstone tre olika amerikanska företag för besväret. Det inverkar säkert inte på något sätt på kreditbetygen?
P.S. det finns ingen korruption i Finland. Fortsätt att vara lycklig, du har redan fått din lottovinst då du har fötts i Finland - eller något.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi sanoo, että kokoomuksen ja persujen yhteistyö olisi hyvin vaikeaa ja näinhän se on. Persut ovat kuitenkin sisäänpäin kääntyneitä, eivätkä kannata EU:ta eivätkä mitään kansainvälistä yhteistyötä, joka tässä ajassa on tärkeää.
EU:sta pitäisi päästä kyllä pois. Lainaa kannattaa ottaa ja elää porsastellen näköjään, koska jos kiristämme vyötä ja maksamme lainaa pois, niin EU on käsi ojossa ottamassa meiltä lisää tukirahoja muille porsasteleville maille
Ei yhtään enää velkaa. Vassarit haluavat elättää sosiaalipummeja velaksi. Venäjä on esimerkillinen valtio siitä, että velkaa ei kannata ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin velkaa pitää katsoa kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Ja joskus syömävelkakin on järkevää, ihan valtiolle tai kotitaloudella esim. jos asiaa ei hoida nyt niin tulevaisuuden kulut ovat vielä suuremmat.
En ole nähnyt yhtään laskelmaa valtionvarainministeriöltä esim 25 vuoden päähän, joka on aika tyypillinen kotitaloudenkin laina-aika ja ihmisillä tietyt suunnitelmat tuloista ja menoista tuolle ajanjaksolle. Mikä on esim. Suomen eläkemenojen kulu 25 vuoden päästä? Ja
Politiikka on lyhytnäköistä. Kukaan nyt eduskuntaan haluava ei ajattele, mitä tapahtuu edes vuonna 2027, kun on seuraavat eduskuntavaalit. Nyt eletään nyt ja katsotaan sitten 4 vuoden päästä, kiinnostaako ehdokkuus uudelleen ja jos kiinnostaa, mitä silloin kannattaisi kansalaisille lupailla, jotta tulisi valituksi.
Samma gäller dem som nu är i regeringen. Vad har hindrat dem från att göra det som måstes och som väl kunde ha påbörjats för minst ett halvt år sedan? Varför talar alla om nästa regering då Finland har en nu och problemet har varit akut i minst 3,5 år? Kan det vara valen och vänsterns totala oansvarighet som håller cirkusen igång?
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin velkaa pitää katsoa kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Ja joskus syömävelkakin on järkevää, ihan valtiolle tai kotitaloudella esim. jos asiaa ei hoida nyt niin tulevaisuuden kulut ovat vielä suuremmat.
En ole nähnyt yhtään laskelmaa valtionvarainministeriöltä esim 25 vuoden päähän, joka on aika tyypillinen kotitaloudenkin laina-aika ja ihmisillä tietyt suunnitelmat tuloista ja menoista tuolle ajanjaksolle. Mikä on esim. Suomen eläkemenojen kulu 25 vuoden päästä? Ja
Politiikka on lyhytnäköistä. Kukaan nyt eduskuntaan haluava ei ajattele, mitä tapahtuu edes vuonna 2027, kun on seuraavat eduskuntavaalit. Nyt eletään nyt ja katsotaan sitten 4 vuoden päästä, kiinnostaako ehdokkuus uudelleen ja jos kiinnostaa, mitä silloin kannattaisi kansalaisille lupailla, jotta tulisi valituksi.
Samma gäller dem som nu är i regeringen. Vad har hindrat dem från att göra det som måstes och som väl kunde ha påbörjats för minst ett halvt år sedan? Varför talar alla om nästa regering då Finland har en nu och problemet har varit akut i minst 3,5 år? Kan det vara valen och vänsterns totala oansvarighet som håller cirkusen igång?
Olen ollut äänioikeutettu pian 44 vuotta ja ihan joka kerta vaalien alla sama tilanne. Ja tosiaan myös istuva hallitus sitten tekee jotain tai ei tee. Yleensä asiat, joista hallituspuolueet pääsevät edes jonkinlaiseen kompromissiin, ovat varsin pieniä. Suurin osa hallituskauden ajasta tuntuu menevän hallituksen sisäiseen köydenvetoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin velkaa pitää katsoa kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Ja joskus syömävelkakin on järkevää, ihan valtiolle tai kotitaloudella esim. jos asiaa ei hoida nyt niin tulevaisuuden kulut ovat vielä suuremmat.
En ole nähnyt yhtään laskelmaa valtionvarainministeriöltä esim 25 vuoden päähän, joka on aika tyypillinen kotitaloudenkin laina-aika ja ihmisillä tietyt suunnitelmat tuloista ja menoista tuolle ajanjaksolle. Mikä on esim. Suomen eläkemenojen kulu 25 vuoden päästä? Ja
Politiikka on lyhytnäköistä. Kukaan nyt eduskuntaan haluava ei ajattele, mitä tapahtuu edes vuonna 2027, kun on seuraavat eduskuntavaalit. Nyt eletään nyt ja katsotaan sitten 4 vuoden päästä, kiinnostaako ehdokkuus uudelleen ja jos kiinnostaa, mitä silloin kannattaisi kansalaisille lupailla, jotta tulisi valituksi.
Samma gäller dem som nu är i regeringen. Vad har hindrat dem från att göra det som måstes och som väl kunde ha påbörjats för minst ett halvt år sedan? Varför talar alla om nästa regering då Finland har en nu och problemet har varit akut i minst 3,5 år? Kan det vara valen och vänsterns totala oansvarighet som håller cirkusen igång?
Olen ollut äänioikeutettu pian 44 vuotta ja ihan joka kerta vaalien alla sama tilanne. Ja tosiaan myös istuva hallitus sitten tekee jotain tai ei tee. Yleensä asiat, joista hallituspuolueet pääsevät edes jonkinlaiseen kompromissiin, ovat varsin pieniä. Suurin osa hallituskauden ajasta tuntuu menevän hallituksen sisäiseen köydenvetoon.
No, mutta eikö valtioinvaraministeriö tai vaikka suomen pankki voisi tehdä selkeitä laskelmia tulevaisuuteen vaikka 30 vuoden päähän? Sellaisia kansalaisille ymmärrettäviä. Tuo heidän uusin ehdoltema leikkauksista oli seuraavalle vaalikaudelle. Kuulostaa lyhyeltä aikajaksolta, kun esim. nyt suuret ikäluokat eläkeläisinä.
Kyllä tavallinen tallaajakin ajattelee, että lyhennetään asuntolainaa nyt vähemmän kun lapset pieniä tms. pidemmällä jänteellä.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin velkaa pitää katsoa kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Ja joskus syömävelkakin on järkevää, ihan valtiolle tai kotitaloudella esim. jos asiaa ei hoida nyt niin tulevaisuuden kulut ovat vielä suuremmat.
En ole nähnyt yhtään laskelmaa valtionvarainministeriöltä esim 25 vuoden päähän, joka on aika tyypillinen kotitaloudenkin laina-aika ja ihmisillä tietyt suunnitelmat tuloista ja menoista tuolle ajanjaksolle. Mikä on esim. Suomen eläkemenojen kulu 25 vuoden päästä? Ja
Politiikka on lyhytnäköistä. Kukaan nyt eduskuntaan haluava ei ajattele, mitä tapahtuu edes vuonna 2027, kun on seuraavat eduskuntavaalit. Nyt eletään nyt ja katsotaan sitten 4 vuoden päästä, kiinnostaako ehdokkuus uudelleen ja jos kiinnostaa, mitä silloin kannattaisi kansalaisille lupailla, jotta tulisi valituksi.
Samma gäller dem som nu är i regeringen. Vad har hindrat dem från att göra det som måstes och som väl kunde ha påbörjats för minst ett halvt år sedan? Varför talar alla om nästa regering då Finland har en nu och problemet har varit akut i minst 3,5 år? Kan det vara valen och vänsterns totala oansvarighet som håller cirkusen igång?
Olen ollut äänioikeutettu pian 44 vuotta ja ihan joka kerta vaalien alla sama tilanne. Ja tosiaan myös istuva hallitus sitten tekee jotain tai ei tee. Yleensä asiat, joista hallituspuolueet pääsevät edes jonkinlaiseen kompromissiin, ovat varsin pieniä. Suurin osa hallituskauden ajasta tuntuu menevän hallituksen sisäiseen köydenvetoon.
No, mutta eikö valtioinvaraministeriö tai vaikka suomen pankki voisi tehdä selkeitä laskelmia tulevaisuuteen vaikka 30 vuoden päähän? Sellaisia kansalaisille ymmärrettäviä. Tuo heidän uusin ehdoltema leikkauksista oli seuraavalle vaalikaudelle. Kuulostaa lyhyeltä aikajaksolta, kun esim. nyt suuret ikäluokat eläkeläisinä.
Kyllä tavallinen tallaajakin ajattelee, että lyhennetään asuntolainaa nyt vähemmän kun lapset pieniä tms. pidemmällä jänteellä.
Varmaan voisivat tehdäkin, jos saisivat käskyn tehdä sellaisen. Ei Valtiovarainministeriössä eikä Suomen pankissakaan kukaan työntekijä voi omaksi huvikseen tehdä mitään sellaista. Vaatii kuitenkin useammalta taholta selvittelyä, joten kuka nekin työtunnit maksaa, jos mitään virallista selvityspyyntöä ei ole. Mutta siis hyvä idea tuo, kun nyt sitten olisi joskus sellainen valtiovarainministeri, joka moisen käskyn antaisi. Vaan kun se ministerin pestikin kestää vain 4 vuotta, niin mitä väliä ministerille on, mitä tapahtuu joskus tulevaisuudessa. Tämä on just sitä lyhytnäköisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velka on ihan mitätön per kansalainen. Sen voisi kerätä ylimääräisenä kertaverona pois, niin ei tarvitsisi Orponkaan olla huolissaan. Eihän se ole kuin muutaman hassun tonnin kansalaista kohdti.
Kun me kuulemma ilman niin vauras maa niin miksi me tarvitaan koko ajan lainaa lisää? En käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Velka on ihan mitätön per kansalainen. Sen voisi kerätä ylimääräisenä kertaverona pois, niin ei tarvitsisi Orponkaan olla huolissaan. Eihän se ole kuin muutaman hassun tonnin kansalaista kohdti.
Löytyyköhän tuosta noin vaan esim 5 hengen perheeltä yhtäkkiä muutama hassu tonni antaa valtiolle joka perheenjäsenen puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velka on ihan mitätön per kansalainen. Sen voisi kerätä ylimääräisenä kertaverona pois, niin ei tarvitsisi Orponkaan olla huolissaan. Eihän se ole kuin muutaman hassun tonnin kansalaista kohdti.
Löytyyköhän tuosta noin vaan esim 5 hengen perheeltä yhtäkkiä muutama hassu tonni antaa valtiolle joka perheenjäsenen puolesta?
Velkaa on siis noin 26 tonnia per henkilö eli 5 henkiseltä perheeltä noin 130 tonnia.
(eli 144 miljardia / 5.54 miljoonaa = noin 26000)
Lisäksi voi ottaa huomioon sen. ettei likikään kaikki ole töissä kun mukana on kaikki vastasyntyneistä eläkeläisiin, niin työttömät kuin työssäolevat, opiskelijat etc. niin työssäolevaa kohti oleva velka on paljon suurempi. Mutta kiva ettei sinun tuloissasi tunnu missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesari tekee tyylilleen uskollisesti surutta täysillä demarien vaalikampanjaa toistelemalla noiden argumentit sellaisenaan.
Velassa ei ole tärkeintä absoluuttinen määrä vaan takaisinmaksukyky. Jopa tonnin velka voi olla ongelma jos tuloja ei ole juuri ollenkaan kuten monikin köyhä on käytännössä huomannut. Toisaalta monet pärjää miljoonankin velan kanssa jos tulot on vastaavasti riittävän suuret ja säännölliset.
Suomen velka kasvaa tällä hetkellä 10 miljardia vuodessa, korkomenot tulee kasvamaan jo nykyvelallakin moninkertaisiksi ja lisäksi hallitus ei ole saanut mitään hyödyllistä niillä jo otetuilla 40 miljardilla.
Joten mikä tuossa velanotossa on se positiivinen asia jonka perusteella sitä voisi jatkaa samaa tahtia ensi vaalikaudenkin? Nythän sanna on ottanut velkaa vain siksi ettei tuo halua leikata mistään, eli tuolla ei ole selkärankaa tehdä päätöksiä ja tämä on maksanut toistaiseksi suomalaisille 40 miljardia + 10 miljardin voimalat uniperin tapauksessa.
Velka on myös olennainen instrumentti, jolla rahoitetaan talouskasvua ja investointeja. Äänestäjät yleensä ajattelevat maalaisjärjellä valtion taloudenhoitoa oman elämänsä pituuden perspektiivissä eivätkä tajua, että valtio on ylisukupolvinen instituutio, joka ei oikeasti tule koskaan maksamaan velkaa pois. Vastasyklinen politiikka valtion taloudessa perustuu nimenomaan siihen, että se vähentää pitkällä aikavälillä velkaantumista, koska se estää hystereesi-ilmiön syntymistä pitkällä aikavälillä. Hystereesi viittaa siihen, että laman aiheuttama suurtyöttömyys ja konkurssiaalto aiheuttaa pitkällä aikavälillä rakenteellisia ongelmia ja negatiivisen kierteen, jonka johdosta syntyy rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä (kuten Suomen 90-luvun lamassa kävi) ja heikompaa talouskasvua. Esimerkiksi STTK:n ekonomisti Patrizio Lainan mukaan Sanna Marinin elvyttävä finanssipolitiikka on nostanut työllisyyttä suhteessa siihen, että elvytystä ei olisi tehty:
"Työllisyysvaikutuksia hystereesin avulla STTK:n julkaisemassa blogissani (Lainà 2021). Siinä esittämäni arvion mukaan BKT jää noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle ja työllisyysaste vajaan prosenttiyksikön korkeammalle hallituksen päätösperäisen finanssipolitiikan johdosta verrattuna skenaarioon, jossa elvyttäviä toimia ei olisi tehty. Tämä tarkoittaa 22–30 000 enemmän työllisiä suhteessa tilanteeseen, jossa ei olisi elvytetty. Blogikirjoitukseni perustui hyvin varovaisille arvioille hystereesiasteesta (30–40 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,75). Tässä artikkelissa kehitän analyysiäni elvytyksen hystereesivaikutuksista pidemmälle huomioimalla kattavammin erilaiset arviot hystereesiasteesta (30–60 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,5–3)"
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/06/KA…
STTK:n pääekonomisti? Ay-liikkeeltä tosiaan tulee varmaan tosi puolueetonta talousanalyysiä demarien talouslinjasta /s
Hystereesi-ilmiö ei ole STTK:n ekonomistien keksintö, vaan tunnettu ja tunnistettu ilmiö taloustieteessä. Tietenkin eri ekonomisteilla on eri näkökulma talouteen, koska taloustiede on usein hyvin politisoitunut tiede. Tuo ei kuitenkaan ole mikään mielenkiintoinen vasta-argumentti, että ekonomisti edustaa jotakin sinua ahdistavaa organisaatiota. Se kertoo vaan siitä, ettet ymmärtänyt mistä ekonomisti kirjoittaa. Ymmärsit sentään, mitä kirjainyhdistelmä STTK tarkoittaa, onnittelut siitä.
Sekin on tunnettu teoria taloustieteessä että työllisyys korjaantuu työttömiä aktivoimalla. Eikä sekään toimi kuten nyt reilun 30 vuoden kokeilemisen jälkeen voidaan sanoa aika luotettavasti. Silti ekonomistit jaksaa jankuttaa tuota aina kun tulee työttömien määrästä puhe.
Ehkä me tarvittaisi parempia ekonomisteja eikä noita jotka toistelee toistensa vanhoja hokemia?
Kyllä esimerkiksi etuuksien leikkauksilla on työllistävä vaikutus etenkin kasvusuhdanteessa, mutta kuinka merkittävä se on, onkin eri asia. Lisäksi etenkin kovilla leikkauksilla on negatiivisia vaikutuksia etenkin sellaisten ihmisten toimeentuloon ja elintasoon, joilla on huono työmarkkina-asema. Politiikassa usein on kyse siitä, kuinka paljon puolue kykenee liiottelemaan omaan ideologiaansa sopivaa talouspoliittista toimenpidettä ratkaisuna monimutkaisiin ongelmiin. Pelkästään leikkaamalla tukia ei lisätä ihmisten osaamista eikä vahvisteta pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-asemaa, vaan korkean työllisyyden ja täten velkaantumisen kasvun taittaminen pitkällä aikavälillä pohja syntyy investoinneista, talouskasvusta ja koulutetusta työvoimasta.
Korksten Sexman ei välitä koroista ja inflaatiosta.
Luottoluokitus on ostopaperi, kuten tuo Maailman onnellisen maa -tittelikin.