HS visiosa Sixten Korkman on sitä mieltä että kokoomus lietsoo velanottopaniikkia.

Kokoomushan on aina puhunut siitä, että hyvää velkaa on hyvä ottaa ja niin ovat ottaneetkin. Eivätkö ihmiset yhtään muista edellisiä hallituksia?

Vierailija kirjoitti:

Korkman on yksi maan johtavia talouden asiantuntijoita. Tämä on paha pala Kokoomukselle.

Ei tällä ole taloudesta tietämisen kanssa mitään tekemistä. Korkkimiestä ei vanhana vauraana papparaisena vaan kiinnosta vaikka velkaa on koska ei se häneen vaikuta. Minuun se vaikuttaa koska olen nuori ja minun lapsiini vielä enemmän.

Ainoa joka lietsoo minussa velanottopaniikkia on Sanna Marin.

Hallitus on ottanut n. 40 miljardia velkaa tänä hallituskautena. Näistä oppositio on hyväksynyt 37 miljardia. Johtopäätös: velkaantumiselle ei ole ollut vaihtoehtoa, paitsi opposition vaalipuheissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sixten puhuu asiaa. Tässä on aito sivistysporvari, joka nojaa tieteeseen.

Mikä porvari? Hän on puhunut velan puolesta jo monta vuotta. Usein on tullut vielä puolustelemaan nykyisen hallituksen linjaa.

Ei ole kovin tieteellisiä ne perustelut. Velka on aika yksinkertainen asia. Sitä kun on riittävästi niin on köyhä ja sitä kautta heikko.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Velan lyhentäminen kesken taantumaa leikkauksilla jotka kohdistuvat keskiluokkaan ja köyhiin ei suorastaan rikastuta maata. Juuri alemmilla tulodesiileillä on paras rajakulutusalttius joten pienikin leikkaus tai edes leikkauksen uhka näkyy heti kokonaiskysynnässä -> taantuma syvenee.

Samoin jos maata kohtaa joku äkillinen ongelma - vaikka kulkutauti joka sulkee yrityksiä tai vihoitteleva rajanaapuri joka pakottaa varustautumaan - ei velanotto ole ollenkaan huono idea.

Kaikkiaan velkaa on maltillisesti. Sitä on hyvä lyhentää sitten kun tilanne on yhtään parempi.

Minä olen ihmisenä sellainen, että mieluummin hallitusti henkilökohtaisesta velkaa (asuntolaina, ei muita velkoja) ja säästöön aina osa tuloista niin, että alkaa syntyä palkkatulojen oheen pääomatuloja (pörssiosakkeet ja rahastot). Tahdon omistaa myös osan sitä mitä kulutan eli jos kuluttamani tuotteen hinnat nousevat ja maksan siitä enemmän, niin onneksi samalla saatan saada osinkoinakin enemmän.

Ärsyttää valtionvelan kasvu! Ja pakko myydä valtion omistavia "lypsäviä lehmiä" pois, jotta saadaan maksettua lainojen korkomenoja!

Vierailija kirjoitti:

Valtion velka ja kotitalouksien velka ovat kuitenkin eri asioita

Blev man så sur av faktumet att betalarna i bägge fallen är de samma, att man i sin småaktighet anmälde påpekandet?

Den enda skillnaden mellan en statsskuld och hushållens skuld är den att hushållen själva bestämmer över hur de använder pengarna med de skulderna som de tar. I fråga om statsskuld fungerar hushållen endast som betalare.

Absolut sätt är där en skillnad men i det verkliga livet är den helt irrelevant. En annan skillnad är den att ett hushåll kan fly en stats skulder genom att emigrera. Det har man med fördel gjort.

Vill du framföra ytterligare någon skillnad, så skulle det vara konstruktivare att rada upp dem här i stället för att igen låta sin ynklighet ta över. Låt höra! Påståendet har vi redan bekantat oss med.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjä ja Pakistan eivät saa lainaa koska niiden luottoluokitus on huono eikä niille ole kukaan antamassa rahaa samalla tavalla kuin Suomi Kreikalle.

Ei Suomikaan velkaantunut 90-luvulla kun lainaa ei saanut.

Meidänkin luottoluokitusta on jo hieman laskettu vaikka. Voi olla että kohta lasketaan lisää ja korotkin nousee. Jos EU pelastaa meidät niin hyvä sitten. Alkaa vaan maksajat loppumaan EU:stakin.

Suomen luottoluokitus on toiseksi paras mahdollinen. Emme siis ole Pakistanin emmekä Venäjänkään tiellä.

Maat eivät toki muutenkaan ole vertailukelpoisia. Suomi on pieni ja avoin kansantalous. Siksikin meillä on enemmän saamisia ja enemmän velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Hesari tekee tyylilleen uskollisesti surutta täysillä demarien vaalikampanjaa toistelemalla noiden argumentit sellaisenaan.

Velassa ei ole tärkeintä absoluuttinen määrä vaan takaisinmaksukyky. Jopa tonnin velka voi olla ongelma jos tuloja ei ole juuri ollenkaan kuten monikin köyhä on käytännössä huomannut. Toisaalta monet pärjää miljoonankin velan kanssa jos tulot on vastaavasti riittävän suuret ja säännölliset.

Suomen velka kasvaa tällä hetkellä 10 miljardia vuodessa, korkomenot tulee kasvamaan jo nykyvelallakin moninkertaisiksi ja lisäksi hallitus ei ole saanut mitään hyödyllistä niillä jo otetuilla 40 miljardilla.

Joten mikä tuossa velanotossa on se positiivinen asia jonka perusteella sitä voisi jatkaa samaa tahtia ensi vaalikaudenkin? Nythän sanna on ottanut velkaa vain siksi ettei tuo halua leikata mistään, eli tuolla ei ole selkärankaa tehdä päätöksiä ja tämä on maksanut toistaiseksi suomalaisille 40 miljardia + 10 miljardin voimalat uniperin tapauksessa. 

Velka on myös olennainen instrumentti, jolla rahoitetaan talouskasvua ja investointeja. Äänestäjät yleensä ajattelevat maalaisjärjellä valtion taloudenhoitoa oman elämänsä pituuden perspektiivissä eivätkä tajua, että valtio on ylisukupolvinen instituutio, joka ei oikeasti tule koskaan maksamaan velkaa pois.  Vastasyklinen politiikka valtion taloudessa perustuu nimenomaan siihen, että se vähentää pitkällä aikavälillä velkaantumista, koska se estää hystereesi-ilmiön syntymistä pitkällä aikavälillä. Hystereesi viittaa siihen, että laman aiheuttama suurtyöttömyys ja konkurssiaalto aiheuttaa pitkällä aikavälillä rakenteellisia ongelmia ja negatiivisen kierteen, jonka johdosta syntyy rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä (kuten Suomen 90-luvun lamassa kävi) ja heikompaa talouskasvua. Esimerkiksi STTK:n ekonomisti Patrizio Lainan mukaan Sanna Marinin elvyttävä finanssipolitiikka on nostanut työllisyyttä suhteessa siihen, että elvytystä ei olisi tehty: 

"Työllisyysvaikutuksia hystereesin avulla STTK:n julkaisemassa blogissani (Lainà 2021). Siinä esittämäni arvion mukaan BKT jää noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle ja työllisyysaste vajaan prosenttiyksikön korkeammalle hallituksen päätösperäisen finanssipolitiikan johdosta verrattuna skenaarioon, jossa elvyttäviä toimia ei olisi tehty. Tämä tarkoittaa 22–30 000 enemmän työllisiä suhteessa tilanteeseen, jossa ei olisi elvytetty. Blogikirjoitukseni perustui hyvin varovaisille arvioille hystereesiasteesta (30–40 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,75). Tässä artikkelissa kehitän analyysiäni elvytyksen hystereesivaikutuksista pidemmälle huomioimalla kattavammin erilaiset arviot hystereesiasteesta (30–60 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,5–3)"

https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/06/KA…

Vierailija kirjoitti:

Hallitus on ottanut n. 40 miljardia velkaa tänä hallituskautena. Näistä oppositio on hyväksynyt 37 miljardia. Johtopäätös: velkaantumiselle ei ole ollut vaihtoehtoa, paitsi opposition vaalipuheissa.

Jos hallitus ei muuten pysty tekemisiään perustelemaan paitsi valehtelemalla niin aika heikot on tekemisten perusteet. Miksi sellaista pitäisi äänestää joka ei osaa muuta kuin valehdella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjä ja Pakistan eivät saa lainaa koska niiden luottoluokitus on huono eikä niille ole kukaan antamassa rahaa samalla tavalla kuin Suomi Kreikalle.

Ei Suomikaan velkaantunut 90-luvulla kun lainaa ei saanut.

Meidänkin luottoluokitusta on jo hieman laskettu vaikka. Voi olla että kohta lasketaan lisää ja korotkin nousee. Jos EU pelastaa meidät niin hyvä sitten. Alkaa vaan maksajat loppumaan EU:stakin.

Suomen luottoluokitus on toiseksi paras mahdollinen. Emme siis ole Pakistanin emmekä Venäjänkään tiellä.

Vad skulle den inte vara då Finland köper sina kreditbetyg, vilket grannarna inte gör.

Leikataan leikataan leikataaaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesari tekee tyylilleen uskollisesti surutta täysillä demarien vaalikampanjaa toistelemalla noiden argumentit sellaisenaan.

Velassa ei ole tärkeintä absoluuttinen määrä vaan takaisinmaksukyky. Jopa tonnin velka voi olla ongelma jos tuloja ei ole juuri ollenkaan kuten monikin köyhä on käytännössä huomannut. Toisaalta monet pärjää miljoonankin velan kanssa jos tulot on vastaavasti riittävän suuret ja säännölliset.

Suomen velka kasvaa tällä hetkellä 10 miljardia vuodessa, korkomenot tulee kasvamaan jo nykyvelallakin moninkertaisiksi ja lisäksi hallitus ei ole saanut mitään hyödyllistä niillä jo otetuilla 40 miljardilla.

Joten mikä tuossa velanotossa on se positiivinen asia jonka perusteella sitä voisi jatkaa samaa tahtia ensi vaalikaudenkin? Nythän sanna on ottanut velkaa vain siksi ettei tuo halua leikata mistään, eli tuolla ei ole selkärankaa tehdä päätöksiä ja tämä on maksanut toistaiseksi suomalaisille 40 miljardia + 10 miljardin voimalat uniperin tapauksessa. 

Velka on myös olennainen instrumentti, jolla rahoitetaan talouskasvua ja investointeja. Äänestäjät yleensä ajattelevat maalaisjärjellä valtion taloudenhoitoa oman elämänsä pituuden perspektiivissä eivätkä tajua, että valtio on ylisukupolvinen instituutio, joka ei oikeasti tule koskaan maksamaan velkaa pois.  Vastasyklinen politiikka valtion taloudessa perustuu nimenomaan siihen, että se vähentää pitkällä aikavälillä velkaantumista, koska se estää hystereesi-ilmiön syntymistä pitkällä aikavälillä. Hystereesi viittaa siihen, että laman aiheuttama suurtyöttömyys ja konkurssiaalto aiheuttaa pitkällä aikavälillä rakenteellisia ongelmia ja negatiivisen kierteen, jonka johdosta syntyy rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä (kuten Suomen 90-luvun lamassa kävi) ja heikompaa talouskasvua. Esimerkiksi STTK:n ekonomisti Patrizio Lainan mukaan Sanna Marinin elvyttävä finanssipolitiikka on nostanut työllisyyttä suhteessa siihen, että elvytystä ei olisi tehty: 

"Työllisyysvaikutuksia hystereesin avulla STTK:n julkaisemassa blogissani (Lainà 2021). Siinä esittämäni arvion mukaan BKT jää noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle ja työllisyysaste vajaan prosenttiyksikön korkeammalle hallituksen päätösperäisen finanssipolitiikan johdosta verrattuna skenaarioon, jossa elvyttäviä toimia ei olisi tehty. Tämä tarkoittaa 22–30 000 enemmän työllisiä suhteessa tilanteeseen, jossa ei olisi elvytetty. Blogikirjoitukseni perustui hyvin varovaisille arvioille hystereesiasteesta (30–40 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,75). Tässä artikkelissa kehitän analyysiäni elvytyksen hystereesivaikutuksista pidemmälle huomioimalla kattavammin erilaiset arviot hystereesiasteesta (30–60 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,5–3)"

https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/06/KA…

STTK:n pääekonomisti? Ay-liikkeeltä tosiaan tulee varmaan tosi puolueetonta talousanalyysiä demarien talouslinjasta /s

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus lähti viime syksynä lietsomaan velkapaniikkia ja leikkauskiimaa ja löysi taas kerran kohteiksi köyhät ja työttömät. Tuollainen propaganda uppoaa tietämättömiin ja kiusaamishaluisiin. Miedompi versio siitä propagandasta, jota harjoitettiin Saksassa ennen toista maailmansotaa., mutta yhtä lailla vastenmielistä.

Täsmälleen sama laulu oli 2015 ja mitä ne peskeko sitten tekikään.

En muista yhtään hallitusta, jonka aikana olisi sanottu olevan hyvät ajat. Muistaako joku?

N55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion velka ja kotitalouksien velka ovat kuitenkin eri asioita

Blev man så sur av faktumet att betalarna i bägge fallen är de samma, att man i sin småaktighet anmälde påpekandet?

Den enda skillnaden mellan en statsskuld och hushållens skuld är den att hushållen själva bestämmer över hur de använder pengarna med de skulderna som de tar. I fråga om statsskuld fungerar hushållen endast som betalare.

Absolut sätt är där en skillnad men i det verkliga livet är den helt irrelevant. En annan skillnad är den att ett hushåll kan fly en stats skulder genom att emigrera. Det har man med fördel gjort.

Vill du framföra ytterligare någon skillnad, så skulle det vara konstruktivare att rada upp dem här i stället för att igen låta sin ynklighet ta över. Låt höra! Påståendet har vi redan bekantat oss med.

Kiva että jaksat demonstroida kerta toisensa jälkeen ettei ruotsinkielellä ole muuta käytännön käyttöä suomessa kuin suomenkielisten trollaaminen. 

Hän on sosdem.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus lähti viime syksynä lietsomaan velkapaniikkia ja leikkauskiimaa ja löysi taas kerran kohteiksi köyhät ja työttömät. Tuollainen propaganda uppoaa tietämättömiin ja kiusaamishaluisiin. Miedompi versio siitä propagandasta, jota harjoitettiin Saksassa ennen toista maailmansotaa., mutta yhtä lailla vastenmielistä.

Täsmälleen sama laulu oli 2015 ja mitä ne peskeko sitten tekikään.

En muista yhtään hallitusta, jonka aikana olisi sanottu olevan hyvät ajat. Muistaako joku?

N55

Sipilän hallitus leikkasi koska demarit jätti jälkeensä täysin kuralla olevan kansantalouden joka otti velkaa 10 miljardia vuodessa. Seuraavakin hallitus leikkaa koska demarit jättää taas kerran jälkeensä täysin kuralla olevan kansantalouden joka ottaa taas kerran 10 miljardia vuodessa velkaa.

Täähän alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Kiittäkää leikkauksista demareita koska nehän nuo rahat tuhlasi eikä sillä rahalla edes saatu mitään toimivaa kun sote on täysin sekaisin, hoitoala ei toimi, opetus on sekaisin, poliisitoiminta on karsittu toimimattomaksi, etc. etc. Seuraavalla hallituksella on paitsi massiivinen leikkauslista niin massiivinen backlogi kaikesta siitä mitä tää hallitus jätti tekemättä vaikka velkaa otettiinkin ilman mitään pidäkkeitä. 

Tämä on muuten perinteinen vaaliase ollut kokoomuksella. Velasta puhuminen.

Sitten kun saadaan oikeistohallitus niin rahvaalta leikataan mutta valtionvelka ei lyhene - kokkaritkin ymmärtää ettei velka olenkestämättömällä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus lähti viime syksynä lietsomaan velkapaniikkia ja leikkauskiimaa ja löysi taas kerran kohteiksi köyhät ja työttömät. Tuollainen propaganda uppoaa tietämättömiin ja kiusaamishaluisiin. Miedompi versio siitä propagandasta, jota harjoitettiin Saksassa ennen toista maailmansotaa., mutta yhtä lailla vastenmielistä.

Täsmälleen sama laulu oli 2015 ja mitä ne peskeko sitten tekikään.

En muista yhtään hallitusta, jonka aikana olisi sanottu olevan hyvät ajat. Muistaako joku?

N55

Sipilän hallitus leikkasi koska demarit jätti jälkeensä täysin kuralla olevan kansantalouden joka otti velkaa 10 miljardia vuodessa. Seuraavakin hallitus leikkaa koska demarit jättää taas kerran jälkeensä täysin kuralla olevan kansantalouden joka ottaa taas kerran 10 miljardia vuodessa velkaa.

Täähän alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Kiittäkää leikkauksista demareita koska nehän nuo rahat tuhlasi eikä sillä rahalla edes saatu mitään toimivaa kun sote on täysin sekaisin, hoitoala ei toimi, opetus on sekaisin, poliisitoiminta on karsittu toimimattomaksi, etc. etc. Seuraavalla hallituksella on paitsi massiivinen leikkauslista niin massiivinen backlogi kaikesta siitä mitä tää hallitus jätti tekemättä vaikka velkaa otettiinkin ilman mitään pidäkkeitä. 

Itse asiassa oikeistohallitusten putki ennen Marinin hallitusta saivat kaikki nauttia jatluvasta nousukaudesta. Etkö muista rikastuneesi?

Marinin hallituksen aikana on tullut korona ja Venäjä ja polttoainekriisi ja siksi laskukausi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesari tekee tyylilleen uskollisesti surutta täysillä demarien vaalikampanjaa toistelemalla noiden argumentit sellaisenaan.

Velassa ei ole tärkeintä absoluuttinen määrä vaan takaisinmaksukyky. Jopa tonnin velka voi olla ongelma jos tuloja ei ole juuri ollenkaan kuten monikin köyhä on käytännössä huomannut. Toisaalta monet pärjää miljoonankin velan kanssa jos tulot on vastaavasti riittävän suuret ja säännölliset.

Suomen velka kasvaa tällä hetkellä 10 miljardia vuodessa, korkomenot tulee kasvamaan jo nykyvelallakin moninkertaisiksi ja lisäksi hallitus ei ole saanut mitään hyödyllistä niillä jo otetuilla 40 miljardilla.

Joten mikä tuossa velanotossa on se positiivinen asia jonka perusteella sitä voisi jatkaa samaa tahtia ensi vaalikaudenkin? Nythän sanna on ottanut velkaa vain siksi ettei tuo halua leikata mistään, eli tuolla ei ole selkärankaa tehdä päätöksiä ja tämä on maksanut toistaiseksi suomalaisille 40 miljardia + 10 miljardin voimalat uniperin tapauksessa. 

Velka on myös olennainen instrumentti, jolla rahoitetaan talouskasvua ja investointeja. Äänestäjät yleensä ajattelevat maalaisjärjellä valtion taloudenhoitoa oman elämänsä pituuden perspektiivissä eivätkä tajua, että valtio on ylisukupolvinen instituutio, joka ei oikeasti tule koskaan maksamaan velkaa pois.  Vastasyklinen politiikka valtion taloudessa perustuu nimenomaan siihen, että se vähentää pitkällä aikavälillä velkaantumista, koska se estää hystereesi-ilmiön syntymistä pitkällä aikavälillä. Hystereesi viittaa siihen, että laman aiheuttama suurtyöttömyys ja konkurssiaalto aiheuttaa pitkällä aikavälillä rakenteellisia ongelmia ja negatiivisen kierteen, jonka johdosta syntyy rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä (kuten Suomen 90-luvun lamassa kävi) ja heikompaa talouskasvua. Esimerkiksi STTK:n ekonomisti Patrizio Lainan mukaan Sanna Marinin elvyttävä finanssipolitiikka on nostanut työllisyyttä suhteessa siihen, että elvytystä ei olisi tehty: 

"Työllisyysvaikutuksia hystereesin avulla STTK:n julkaisemassa blogissani (Lainà 2021). Siinä esittämäni arvion mukaan BKT jää noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle ja työllisyysaste vajaan prosenttiyksikön korkeammalle hallituksen päätösperäisen finanssipolitiikan johdosta verrattuna skenaarioon, jossa elvyttäviä toimia ei olisi tehty. Tämä tarkoittaa 22–30 000 enemmän työllisiä suhteessa tilanteeseen, jossa ei olisi elvytetty. Blogikirjoitukseni perustui hyvin varovaisille arvioille hystereesiasteesta (30–40 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,75). Tässä artikkelissa kehitän analyysiäni elvytyksen hystereesivaikutuksista pidemmälle huomioimalla kattavammin erilaiset arviot hystereesiasteesta (30–60 %) ja finanssipolitiikan kertoimesta (0,5–3)"

https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/06/KA…

STTK:n pääekonomisti? Ay-liikkeeltä tosiaan tulee varmaan tosi puolueetonta talousanalyysiä demarien talouslinjasta /s

Hystereesi-ilmiö ei ole STTK:n ekonomistien keksintö, vaan tunnettu ja tunnistettu ilmiö taloustieteessä. Tietenkin eri ekonomisteilla on eri näkökulma talouteen, koska taloustiede on usein hyvin politisoitunut tiede. Tuo ei kuitenkaan ole mikään mielenkiintoinen vasta-argumentti, että ekonomisti edustaa jotakin sinua ahdistavaa organisaatiota. Se  kertoo vaan siitä, ettet ymmärtänyt mistä ekonomisti kirjoittaa. Ymmärsit sentään, mitä kirjainyhdistelmä STTK tarkoittaa, onnittelut siitä.