Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ottaa yhteyttä adoptoituun veljen lapseen?
24.03.2023 |
Veljelläni on nyt parikymppinen lapsi, joka elää äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Kyseinen lapsen äidin puoliso on myös adoptoinut lapsen. Veljeni siis lapsen oikea isä kuoli lapsen ollessa pieni joten en ole nähnyt lasta tämän jälkeen. Lapsen äiti ei halunnut olla tekemisissä meidän perheen ja suvun kanssa, mutta nyt kun lapsi on täysikäinen hän voi itse päättää asioistaan.
Kysymys kuuluukin, että miten kannattaisi ottaa yhteyttä tähän lapseen?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö tämä aikuinen lapsi olevansa adoptoitu? Ihan eri tilanne jos hänelle ei ole kerrottu. Silloin ei pitäisi lähteä ottamaan yhteyttä.
Tollo.
Lapsi elää oman äitinsä.
Mutta myöhemmin, ap:n veljen kuoltua, lapsen äiti on mennyt uusiin naimisiin.
Ja äidin uusi mies on adoptoinut lapsen.
Kyllä kai lapsella on oikeus tietää jotain myös oikean isänsä suvusta.
En hetkeäkään usko, että äiti on salannut lapselta, hänen oikean isänsä.
Kyllä sellainen pakostakin jossain vaiheessa lapselle.
Suomi on pieni maa.Ap, odota että lapsi on täysi-ikäinen, ja mieti asiaa uudelleen.
Onko sinulla itselläsi lapsia, hänhän on lastesi serkku.
Miksi juuri tämä ap olisi se kirstun haltijan biologisen isän sukuun? Onko hän itse nimittänyt itsensä nyt sellaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö tämä aikuinen lapsi olevansa adoptoitu? Ihan eri tilanne jos hänelle ei ole kerrottu. Silloin ei pitäisi lähteä ottamaan yhteyttä.
Tollo.
Lapsi elää oman äitinsä.
Mutta myöhemmin, ap:n veljen kuoltua, lapsen äiti on mennyt uusiin naimisiin.
Ja äidin uusi mies on adoptoinut lapsen.
Kyllä kai lapsella on oikeus tietää jotain myös oikean isänsä suvusta.
En hetkeäkään usko, että äiti on salannut lapselta, hänen oikean isänsä.
Kyllä sellainen pakostakin jossain vaiheessa lapselle.
Suomi on pieni maa.Ap, odota että lapsi on täysi-ikäinen, ja mieti asiaa uudelleen.
Onko sinulla itselläsi lapsia, hänhän on lastesi serkku.Miksi juuri tämä ap olisi se kirstun haltijan biologisen isän sukuun? Onko hän itse nimittänyt itsensä nyt sellaiseksi?
Hän on ehkä se lähin elossa oleva. Miksi noin negatiivinen asenne sulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikalla on selvästi joku, joka vimmatusti haluaa puolustaa omaa perhettään, ja pelkää kouristuksenomaisesti, että joku ottaa hänen lapseensa yhteyttä. Relaa ei vähän, jos teillä on välit kunnossa. Ja jos ei ole, katso itse sinne peiliin. Et omista lastasi!
Ei sen entisen isän vieraantunut siskokaan siihen lapseen mitään oikeuksia omaa!
Kysymys ei ole mistään oikeuksista, pölvästi.
Vaan sukulaisuudesta. Lapsi on ainoa, mitä ap:lla ja hänen suvullaan, kuten isovanhemmilla on veljestä jäljellä.
Teidän väkivaltaisissa ja juoppo perheissä kasvaneiden läskip#rseiden, on selväsi vaikea ymmärtää:
Että on olemassa sellainenkin asia, kuin sukurakkaus. Välittäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikalla on selvästi joku, joka vimmatusti haluaa puolustaa omaa perhettään, ja pelkää kouristuksenomaisesti, että joku ottaa hänen lapseensa yhteyttä. Relaa ei vähän, jos teillä on välit kunnossa. Ja jos ei ole, katso itse sinne peiliin. Et omista lastasi!
Ei sen entisen isän vieraantunut siskokaan siihen lapseen mitään oikeuksia omaa!
Kysymys ei ole mistään oikeuksista, pölvästi.
Vaan sukulaisuudesta. Lapsi on ainoa, mitä ap:lla ja hänen suvullaan, kuten isovanhemmilla on veljestä jäljellä.
Teidän väkivaltaisissa ja juoppo perheissä kasvaneiden läskip#rseiden, on selväsi vaikea ymmärtää:
Että on olemassa sellainenkin asia, kuin sukurakkaus. Välittäminen.
Ap kertoo vieraantuneensa veljestään jo ennen kuin koko lasta oli.
Eikä hänen tyylissään kirjoitella lapsesta tai lapsen ädiistä hehku kyllä välittäminen. Omista tarpeistaan ja haluistaan jne puhuu kyllä lämmöllä. Hän haluaa.
Ja se lapsihan ei ole enää heidän sukuaan, vaan hänellä on perhe ja suku ihan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on tyttö, ei poika.
En voi meillä koskaan olleen hyvät välit lapsen äitiin. Hänellä ja veljelläni oli oma elämänsä ja veljeni muutti kauas tämän naisen vuoksi. Veljen kuoleman jälkeen yritimme pitää yhteyttä, mutta lapsen äiti ei halunnut olla tekemisissä. En tiedä mitä lapselle on kerrottu meistä.
Kun lapsen äiti tapasi uuden miehensä alkoi lapsi pitää tätä isänään, vaikka tietääkin että tämä ei ole hänen oikea isänsä. Lapsen äidin mielestä oli parasta että tämä mies myös adoptoi lapsen. He myös vaihtoivat lapsen sukunimen. Meillä ei ollut siihen asiaan mitään sananvaltaa.
Haluaisin tutustua tähän lapseen, koska hän on kaikesta huolimatta veljeni lapsi.Se lapsen isä on hänen oikea isänsä, vaikkei olekaan biologinen.
Se lapsi on ihan oma yksilöllinen itsensä. Tästä saa sen käsityksen, että tämä ihminen olisi sinulle joku veljesi jatke, kun hoet hänen olevan veljesi lapsi. Joo, hän on ehkä saanut alkunsa veljesi siittiöstä, mutta se ei tee hänestä mitään teidän sukunne omaisuutta. Sukunimiasiat on myös vanhempien, siis tässä tapauksessa lapsen isän ja äidin, päätettävissä, eikä siihen tarvitse kysellä entisen miehen suvun mielipiteitä.
Kannattaa nyt vielä miettiä, mitkä syyt sinulla on haluta ottaa yhteyttä tuohon lapseen. Kannattaa myös muistaa, että tämä lapsi on elänyt ihan muiden ihmisten kanssa ja rakentanut elämänsä heidän kanssaan. Sitä pitää sinunkin kunnioittaa.
No eiköhän anneta sen tytön itse päättää, vai kuinka? Kaikki muu on spekulointia. Ihan hyvin voi olla niinkin että tyttö ihan mielellään tutustuu biologisen isänsä sukuun. Eihän isä häntä hyljännyt vaan kuoli nuorena, siksi on kummallista puhua vain siittiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tietää että tämä adoptoinut isä on eri henkilö eikä veljeni isyyttä ole salailtu.
Minusta on silti väärin että alunperinkin lapsen äiti teki niin itsenäisiä päätöksiä. Lapsen isovanhemmat on ehtinyt kuolla jo tänä aikana, mutta jos lapsi olisi saanut olla yhteydessä meihin, olisi lapsella ollut nämäkin isovanhemmat elämässään.
Tietysti lapsen äidillä oli oikeus päättää lapsen sukunimestä, mutta onko se oikein lasta kohtaan vaihtaa lapsen sukunimi, joka on tälle syntymässä annettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Mitkä tiedot? Isä on kuollut, ei ne tiedot ulotu kauemmas sukuun. Ei hänellä mitään muiden sukulaisten tietoja automaattisesti ole. Kummallinen oletus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän se lapsi mitään teidän perhettä ole. Lapsi on adoptoitu ja hän on elänyt elämänsä muiden kuin teidän kanssa. Lapsi voi ottaa itse yhteyttä sinnepäin jos tahtoo. Mutta kun ei ole ottanut, niin ilmeisesti ei tahdo.
No aloittaja on sukua lapselle, en nyt jaksa uskoa että aloittaja veljensä tappoi, eikä ole voinut mitään että veljensä lapsen äiti on antanut nykyisen miehensä adoptoida lapsen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikalla on selvästi joku, joka vimmatusti haluaa puolustaa omaa perhettään, ja pelkää kouristuksenomaisesti, että joku ottaa hänen lapseensa yhteyttä. Relaa ei vähän, jos teillä on välit kunnossa. Ja jos ei ole, katso itse sinne peiliin. Et omista lastasi!
Ei sen entisen isän vieraantunut siskokaan siihen lapseen mitään oikeuksia omaa!
Kysymys ei ole mistään oikeuksista, pölvästi.
Vaan sukulaisuudesta. Lapsi on ainoa, mitä ap:lla ja hänen suvullaan, kuten isovanhemmilla on veljestä jäljellä.
Teidän väkivaltaisissa ja juoppo perheissä kasvaneiden läskip#rseiden, on selväsi vaikea ymmärtää:
Että on olemassa sellainenkin asia, kuin sukurakkaus. Välittäminen.
Entäs jos sen lapsen biologisen isän suku olikin niitä väkivaltaisia ja juoppotyyppejä, ja sen vuoksi äiti ei ollut varsinkaan lapsen kanssa yhteydessä heihin?
Jokainen lapsi on yksilö. Ei mikään suvulle kuuluva muisto kuolleesta veljestä. Ap kirjoittaa ihan niin kuin olisi. Ap ei myöskään vaikuta lainkaan kunnioittavan lapsen äitiä ja isää, vaan puhuu lapsen perheestä negatiiviseen sävyyn. En minäkään haluaisi olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, joka puhuu noin vanhemmistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Mitkä tiedot? Isä on kuollut, ei ne tiedot ulotu kauemmas sukuun. Ei hänellä mitään muiden sukulaisten tietoja automaattisesti ole. Kummallinen oletus.
Adoptoiduilla on kyllä Suomessa ihan kaikki tiedot mitä hän haluaa taustastaan tietää ja se adoptiopalvelun tarjoaja tarjoaa ihan ns jälkipalvelua, jos adoptoitu haluaa selvitellä tuntemuksiaan tai saada yhtään mitään apua.
Ap kertoi vieraantuneensa veljestään jo ennen lapsen syntymää. Miten hän nyt yhtäkkiä on näin keskeinen hahmo koko jutussa?
Tee ap niin kuin suurin osa on neuvonut. Lähetät viestin ja annat mahdollisuuden, loppu on sitten sen tytön päätettävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tietää että tämä adoptoinut isä on eri henkilö eikä veljeni isyyttä ole salailtu.
Minusta on silti väärin että alunperinkin lapsen äiti teki niin itsenäisiä päätöksiä. Lapsen isovanhemmat on ehtinyt kuolla jo tänä aikana, mutta jos lapsi olisi saanut olla yhteydessä meihin, olisi lapsella ollut nämäkin isovanhemmat elämässään.
Tietysti lapsen äidillä oli oikeus päättää lapsen sukunimestä, mutta onko se oikein lasta kohtaan vaihtaa lapsen sukunimi, joka on tälle syntymässä annettu.
Voi hyvä luoja, kenen ne päätökset olisi pitänyt tehdä? Äiti on lapsen huoltaja. Sinä olit täysin etäinen jo ennen koko lapsen syntymää.
Sinun asiasi ei ole arvostella tai kysellä tai sekaantua toisen perheen asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Mitkä tiedot? Isä on kuollut, ei ne tiedot ulotu kauemmas sukuun. Ei hänellä mitään muiden sukulaisten tietoja automaattisesti ole. Kummallinen oletus.
Adoptoiduilla on kyllä Suomessa ihan kaikki tiedot mitä hän haluaa taustastaan tietää ja se adoptiopalvelun tarjoaja tarjoaa ihan ns jälkipalvelua, jos adoptoitu haluaa selvitellä tuntemuksiaan tai saada yhtään mitään apua.
Ap kertoi vieraantuneensa veljestään jo ennen lapsen syntymää. Miten hän nyt yhtäkkiä on näin keskeinen hahmo koko jutussa?
Olet käsittänyt ihan väärin, ei tämä tyttö ole minkään adoptiopalvelun kautta tullut, äiti on bioäiti. Ei siis ole yhtään mitään tahoa mistä saisi jonkun mahdollisen tädin yhteystiedot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Mitkä tiedot? Isä on kuollut, ei ne tiedot ulotu kauemmas sukuun. Ei hänellä mitään muiden sukulaisten tietoja automaattisesti ole. Kummallinen oletus.
Adoptoiduilla on kyllä Suomessa ihan kaikki tiedot mitä hän haluaa taustastaan tietää ja se adoptiopalvelun tarjoaja tarjoaa ihan ns jälkipalvelua, jos adoptoitu haluaa selvitellä tuntemuksiaan tai saada yhtään mitään apua.
Ap kertoi vieraantuneensa veljestään jo ennen lapsen syntymää. Miten hän nyt yhtäkkiä on näin keskeinen hahmo koko jutussa?
Olet käsittänyt ihan väärin, ei tämä tyttö ole minkään adoptiopalvelun kautta tullut, äiti on bioäiti. Ei siis ole yhtään mitään tahoa mistä saisi jonkun mahdollisen tädin yhteystiedot.
En ole käsittänyt mitään väärin. Ihan samat systeemit on myös perheen sisäisessä adoptiossa.
Miksi ap kysyt täällä? Laita tytölle asiallinen viesti ja anna hänen ihan itse päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Mitkä tiedot? Isä on kuollut, ei ne tiedot ulotu kauemmas sukuun. Ei hänellä mitään muiden sukulaisten tietoja automaattisesti ole. Kummallinen oletus.
Adoptoiduilla on kyllä Suomessa ihan kaikki tiedot mitä hän haluaa taustastaan tietää ja se adoptiopalvelun tarjoaja tarjoaa ihan ns jälkipalvelua, jos adoptoitu haluaa selvitellä tuntemuksiaan tai saada yhtään mitään apua.
Ap kertoi vieraantuneensa veljestään jo ennen lapsen syntymää. Miten hän nyt yhtäkkiä on näin keskeinen hahmo koko jutussa?
Olet käsittänyt ihan väärin, ei tämä tyttö ole minkään adoptiopalvelun kautta tullut, äiti on bioäiti. Ei siis ole yhtään mitään tahoa mistä saisi jonkun mahdollisen tädin yhteystiedot.
Sinä olet käsittänyt ihan väärin.
Perheensisäisessä adoptiossahan on ne ihan parhaat mahdolliset tiedot, koska on tiedossa myös sen biologisen isän tiedot. Jostain Kiinasta adoptoidusta ei tosiaankaan ole välttämättä mitään tietoja biologisesta isästä, kun ei ole välttämättä biologisella äidilläkään.
Myös perheensisäisessä asoptiosaa tehdään ihan tavalliset adoptiopaperit. Joten tiedoista todellakin löytyy biologisen isän tiedot, jos on aiemmin ollut myös juridinen isä, ja sitä kautta biologisen isän perheen tiedot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Se lapsi on sulle ihan vieras, ja sinä hänelle. Mitä oikein odotat? Sulla on joku haavekuva päässä miten lapsi juoksee halaamaan tätiään pitkän erossa olon jälkeen?
Miksi pitäisi antaa olla? Mun mielestä taas ilman muuta pitää antaa mahdollisuus. Voihan olla niinkin päin että tyttö koko ikänsä odottanut että joku sieltä toisesta suvusta ottaisi yhteyttä. Emme voi tietää.
Adoptoidulla on ne kaikki tarvittavat tiedot.
Tällainen asia on hänen päätöksensä, ei kenenkään muun.
Mitkä tiedot? Isä on kuollut, ei ne tiedot ulotu kauemmas sukuun. Ei hänellä mitään muiden sukulaisten tietoja automaattisesti ole. Kummallinen oletus.
Adoptoiduilla on kyllä Suomessa ihan kaikki tiedot mitä hän haluaa taustastaan tietää ja se adoptiopalvelun tarjoaja tarjoaa ihan ns jälkipalvelua, jos adoptoitu haluaa selvitellä tuntemuksiaan tai saada yhtään mitään apua.
Ap kertoi vieraantuneensa veljestään jo ennen lapsen syntymää. Miten hän nyt yhtäkkiä on näin keskeinen hahmo koko jutussa?
Olet käsittänyt ihan väärin, ei tämä tyttö ole minkään adoptiopalvelun kautta tullut, äiti on bioäiti. Ei siis ole yhtään mitään tahoa mistä saisi jonkun mahdollisen tädin yhteystiedot.
En ole käsittänyt mitään väärin. Ihan samat systeemit on myös perheen sisäisessä adoptiossa.
Ei ole. Ihan eri prosessi. Ei ole mitään viranomaista joka alkaisi selvittämään jonkun kuolleen isän sukulaisia. Sen äidin kuuluisi antaa tiedot kuolleen puolisonsa suvusta.
Alue: Aihe vapaa
Se lapsen isä on hänen oikea isänsä, vaikkei olekaan biologinen.
Se lapsi on ihan oma yksilöllinen itsensä. Tästä saa sen käsityksen, että tämä ihminen olisi sinulle joku veljesi jatke, kun hoet hänen olevan veljesi lapsi. Joo, hän on ehkä saanut alkunsa veljesi siittiöstä, mutta se ei tee hänestä mitään teidän sukunne omaisuutta. Sukunimiasiat on myös vanhempien, siis tässä tapauksessa lapsen isän ja äidin, päätettävissä, eikä siihen tarvitse kysellä entisen miehen suvun mielipiteitä.
Kannattaa nyt vielä miettiä, mitkä syyt sinulla on haluta ottaa yhteyttä tuohon lapseen. Kannattaa myös muistaa, että tämä lapsi on elänyt ihan muiden ihmisten kanssa ja rakentanut elämänsä heidän kanssaan. Sitä pitää sinunkin kunnioittaa.