Tehdään yhdessä Otavalle runokirja

Nyt eletään TikTok aikaa.

Radiosta chat chat chaa raikaa.

Uunin pesin netin ohjeen mukaan.

Mietin kukaan tuskin Pomon tahtiin joraa.

Nyt kun nuorisokin illanvietoissaan käyttää moraa.

Seuraavaksi pesen mikron.

Etsin nettiohjetta, peukaloni kelaa kuvia vuorossa.

Relaa, relaa huutaa lapset kuorossa.

Vierailija kirjoitti:

Lunta vielä luOtava. Linnuille jyviä tuOtava. Kiiralle rahaa suOtava. Minkä tähden? Seitsemän.

Tämä l o i s t a v a

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiks ne vois vaan Otavalla tehdä Kalevauvat ja ottaa täältä jonkun ketjun ja painattaa sen runokirjana?

Kun me ei olla kaunis nuori urheilija tyttö, vaan mammoi

av:ltä

niin ei se onnaa

Onhan näistä keskusteluista julkaistu kokonainen kirjakin Aihe vapaa Vauva.fi -keskustelujen parhaat. Itsekin tituleeraan itseäni tuon opksen ansiosta kirjailijaksi, koska pari kommenttiani on tuolla mukana.

Nää teidän yritelmät on ihan liian runomaisia Otavalle. Tavoitteena on tehdä runoja, jotka eivät muistuta runoja millään tavalla. Tämä kommentti esimerkiksi sopisi Otavan runokirjaa .

Runoilijan työ on epäkiitollista

Hänen kirjoituksensa hautautuvat kirjastoihin

niteiden sokeaan kohinaan

Kansikuvatytöt kaapivat marengit päältä

Omnom

Sä oot kaunis

Haluan sua

Katsella

Ah kuni sylis lämmin

Haluixin jäädä

Mut en voi mun täydyy mennä

Luistin viiltää jäätä

Kuin rakkautes viiltää mun

Sydäntä tiiäksä.

Perseellistetty sohva /

Haisee /

Pövöt /

Perkele /

Sipilän vika sekin.

Munani on kuin etana, kohta lentää smetana!

Oi sinä kaunis runoilijatar, saat aikaan sykkimistä. Housut kiristää ja kohta lentää nappi. 

Vierailija kirjoitti:

Nää teidän yritelmät on ihan liian runomaisia Otavalle. Tavoitteena on tehdä runoja, jotka eivät muistuta runoja millään tavalla. Tämä kommentti esimerkiksi sopisi Otavan runokirjaa .

Liian pitkä, tuossa olisi aineksia 7 - 8 runoon.

On

Taitava

Ajattelija

Vaikkakin

Aloittelija

Vierailija kirjoitti:

Munani on kuin etana, kohta lentää smetana!

Tämä oli jo ylilaudalla, booring.

Olen tavallinen tuntematon nainen

Kyllästynyt kirjaimiin

joista sukkelat sormet sommittelevat suopeita sanoja

Putouksina laskeutuvia kankaita

Hohtavia helmiä ja himmeää hopeaa

Väripintoja vikitteleviä kuvioita

Pilkkuja ja pisteitä

Äärimmäistä luksusta

Tedän että pitäisit niistä

Kyllästynyt kirjaimiin

joilla on liian halpa hinta

Otan siipeni ja lennän

Kukaan ei tiennyt että olin täällä

Lumen alla

kaikki vihreä piilossa

Miten se voi

herätä henkiin?

Minäkin lähden,

jos kerran pitää

olla hobitti.

Yleiskuntoni surkea

muistuttaa kurkea

joka aurasta on jäänyt taa.

Voimaa kaurasta

ehkä saisin

tai siitä

jos enemmän naisin

mut aikani on rupsahtaa,

sitten kuolla kupsahtaa.

Kyynel.

Olisipa täällä

enemmän runoja

Ehdin jo innostua

Saivatko muut jo sopimuksen

ja minä yksin jäin rannalle ruikuttamaan

Katsomaan Otavaa yötaivaalla

kuin maahan pudonnutta lusikkaa

Mamman kamelinvarvasta kutkuttaa, pian jo jännămiehen slaikkaa lutkuttaa.

Halki avaruuden

Aluksella Otavaan

Kättelen muukalaista

Kaikki on metallista, silti niin tavallista

Saan mukaani kirjan, avaruuskartan

Joku yrittää antaa mukaani Martan, sitä vielä kartan