Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi Suomessa ei tunnusteta karjalaisia alkuperäiskansana?

Vierailija
22.03.2023 |

Tai ole tunnustettu karjalan kielen ja kulttuurin tukemista osana perustuslakia, kun siihen on merkitty ruotsi, saame, romani- ja viittomakieli. Tämä on asia, jota moni ei tunnu tunnistavan.

Kaksi edellistä ketjua sai lähteä, asiallinen keskustelu jatkuu täällä. Harmi, kun kiinnostava kokoelma tietoa katoaa bittiavaruuteen.

Kommentit (166)

Vierailija
81/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin Suomen karjalaismurteet kuin Karjalan kieli pohjautuu samaan muinaiskarjalan kieleen. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan myötä Suomeen, eli silloiseen Ruotsiin jääneiden karjalaisten ryhmittymän seurauksena syntyi muinaiskarjalasta nykyiset kaakkoissuomen karjalaismurteet, johon vaikutti läntinen kulttuuri. Rajan toiselle puolelle jäi ja kehittyi nykymuotoinen karjalan kieli. Joka siiis tunnustetaan omaksi kielekseen nykyään. Nykyään Suomessa on 5000 karjalan kieltä päivittäin puhuvaa. Vrt saamelaisia äidinkielenään puhuvia on sama 5000. Myös ylipäätään molempia etnonyymejö on tällä hetkellä olemassa lähes saman verran. Kuitenkin Suomessa vain saamelaiset tunnustetaan.

Onko Suomessa karjalaa puhuvat evakkojen jälkeläisiä vai Karjalan tasavallasta muuttaneita? Mihin vedät rajan, että kuka on karjalainen? Missä voisin kuulla Suomessa karjalan kieltä?

Lainaten karjalazet-sivustoa, josta löysin hyvän kuvaelman:

K: Mistä tiedän, olenko karjalainen?

V: Karjalaisuuteen ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää. Yleisesti ottaen karjalaiseksi identifioituvalla oletetaan kuitenkin olevan jonkinlainen objektiivinen side tai suhde karjalaisuuteen. Tällainen side voi olla esimerkiksi karjalaiset vanhemmat tai isovanhemmat, kieli, kulttuurissa eläminen, avioliitto karjalaisen puolison kanssa, tai muu vastaava yhteys.

Luonnollisesti esimerkiksi sota-aikaan evakkoina tulleiden siirtokarjalaisten jälkeläiset ovat karjalaisia. Valitettavasti kuitenkin vuosikymmenien assimilaatiopolitiikan seurauksena moni nuori siirtokarjalaisten jälkeläinen ei itse tiedä tai ymmärrä olevansa karjalainen. On myös ihmisiä, jotka eivät edes halua pitää itseään itseään karjalaisina, vaikka sille periaatteessa perusteet olisikin. Tämäkin on hyväksyttävää, koska karjalaisuus perustuu itseidentifikaatioon, eikä kenelläkään ole oikeutta pakottaa ihmiselle identiteettiä, jota tämä ei tahdo.

Karjalaisessa yhteisössä ei lasketa prosentteja, vaan ihminen, jolla on yksi karjalainen isovanhempi, on aivan yhtä karjalainen kuin ihminen, jonka kaikki isovanhemmat ovat karjalaisia. Karjalaisuus ei myöskään sulje suomalaisuutta pois tai päinvastoin, vaan ihminen voi olla sekä suomalainen että karjalainen, ja paljon muutakin. Kyse on jälleen kerran identiteetistä ja itsemäärittelystä, eikä yhden identiteetin osan tarvitse sulkea toisia pois.

Kukaan ei voi määritellä toisen ihmisen identiteettiä hänen puolestaan. Jos pidät itseäsi karjalaisena, olet ihan oikea karjalainen, eikä kukaan voi sitä sinulta ottaa pois.

Ja vielä minun sanoin: kaikkein todennäköisimmin kuulet vienankarjalaa Suomessa suomalaisissa vienalaiskylissä: Rimpi, Hietajärvi ja Kuivajärvi. Nuo eivät kuitenkaan ole varsinaista alkuperäistä Karjalaa, vaan vienalaisten myöhemmin perustamia kyliä. Raja-Karjalan seudulla kieli lienee voimissaan hyvin, sitä tosiaan Suomessa päivittäin käyttää 5000 henkilöä. Vrt saamea äidinkielenä puhuvia on myös 5000.

Eikös karjalaisuus ole nykyään subjektiivinen oikeus, jokainen josta karjalaisuus tuntuu oikealta, voi omalla ilmoituksellaan liittyä alkuperäiskansan jäseneksi.

No asiaa varmasti katsottaisi uudelleen mikäli status myönnettään. Ovat ehkä enemmän näitä äänioikeuteen liittyviä vääntökysymyksiä, jossa asia konkretisoituu.

Missä karjalaisilla pitäisi olla äänioikeus? Karjalaiskäräjillä? Esimerkiksi yksi sukulaiseni on äitinsä puolelta karjalaista sukua, äitikin tosin evakossa Savossa syntynyt ja savolaisen kanssa naimisissa ja lapset ja lastenlapset savolaisia. Hekö yhtäkkiä saisivat etuoikeuksia kalastuksessa?

Millä tavalla karjalainen kalastus eroaa savolaisesta ja miten heidän kulttuuri eroaa muista savolaisista? Ei ole ainakaan sukulaiselle näkynyt. Kalastuskaan ei kuulu harrastuksiin.

Käytännössä voisi tarkoittaa, että olisi esimerkiksi yhdistys jonka kautta liittymällä saadaan erilaiset kiintiöt kalastaa. Erota taas karjalainen kansa suomalaisista maakunnista. Savolaiset ovat olleet osa karjalaista heimoa ja osa hämäläisiä muinoin. Karjalaiset ovat viimeistään keskiajalta alkaen muodostaneet kaksi eri ryhmää, karjalainen kansa ja Suomen karjalainen heimo.

Vierailija
82/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin Suomen karjalaismurteet kuin Karjalan kieli pohjautuu samaan muinaiskarjalan kieleen. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan myötä Suomeen, eli silloiseen Ruotsiin jääneiden karjalaisten ryhmittymän seurauksena syntyi muinaiskarjalasta nykyiset kaakkoissuomen karjalaismurteet, johon vaikutti läntinen kulttuuri. Rajan toiselle puolelle jäi ja kehittyi nykymuotoinen karjalan kieli. Joka siiis tunnustetaan omaksi kielekseen nykyään. Nykyään Suomessa on 5000 karjalan kieltä päivittäin puhuvaa. Vrt saamelaisia äidinkielenään puhuvia on sama 5000. Myös ylipäätään molempia etnonyymejö on tällä hetkellä olemassa lähes saman verran. Kuitenkin Suomessa vain saamelaiset tunnustetaan.

Onko Suomessa karjalaa puhuvat evakkojen jälkeläisiä vai Karjalan tasavallasta muuttaneita? Mihin vedät rajan, että kuka on karjalainen? Missä voisin kuulla Suomessa karjalan kieltä?

Lainaten karjalazet-sivustoa, josta löysin hyvän kuvaelman:

K: Mistä tiedän, olenko karjalainen?

V: Karjalaisuuteen ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää. Yleisesti ottaen karjalaiseksi identifioituvalla oletetaan kuitenkin olevan jonkinlainen objektiivinen side tai suhde karjalaisuuteen. Tällainen side voi olla esimerkiksi karjalaiset vanhemmat tai isovanhemmat, kieli, kulttuurissa eläminen, avioliitto karjalaisen puolison kanssa, tai muu vastaava yhteys.

Luonnollisesti esimerkiksi sota-aikaan evakkoina tulleiden siirtokarjalaisten jälkeläiset ovat karjalaisia. Valitettavasti kuitenkin vuosikymmenien assimilaatiopolitiikan seurauksena moni nuori siirtokarjalaisten jälkeläinen ei itse tiedä tai ymmärrä olevansa karjalainen. On myös ihmisiä, jotka eivät edes halua pitää itseään itseään karjalaisina, vaikka sille periaatteessa perusteet olisikin. Tämäkin on hyväksyttävää, koska karjalaisuus perustuu itseidentifikaatioon, eikä kenelläkään ole oikeutta pakottaa ihmiselle identiteettiä, jota tämä ei tahdo.

Karjalaisessa yhteisössä ei lasketa prosentteja, vaan ihminen, jolla on yksi karjalainen isovanhempi, on aivan yhtä karjalainen kuin ihminen, jonka kaikki isovanhemmat ovat karjalaisia. Karjalaisuus ei myöskään sulje suomalaisuutta pois tai päinvastoin, vaan ihminen voi olla sekä suomalainen että karjalainen, ja paljon muutakin. Kyse on jälleen kerran identiteetistä ja itsemäärittelystä, eikä yhden identiteetin osan tarvitse sulkea toisia pois.

Kukaan ei voi määritellä toisen ihmisen identiteettiä hänen puolestaan. Jos pidät itseäsi karjalaisena, olet ihan oikea karjalainen, eikä kukaan voi sitä sinulta ottaa pois.

Ja vielä minun sanoin: kaikkein todennäköisimmin kuulet vienankarjalaa Suomessa suomalaisissa vienalaiskylissä: Rimpi, Hietajärvi ja Kuivajärvi. Nuo eivät kuitenkaan ole varsinaista alkuperäistä Karjalaa, vaan vienalaisten myöhemmin perustamia kyliä. Raja-Karjalan seudulla kieli lienee voimissaan hyvin, sitä tosiaan Suomessa päivittäin käyttää 5000 henkilöä. Vrt saamea äidinkielenä puhuvia on myös 5000.

Eikös karjalaisuus ole nykyään subjektiivinen oikeus, jokainen josta karjalaisuus tuntuu oikealta, voi omalla ilmoituksellaan liittyä alkuperäiskansan jäseneksi.

No asiaa varmasti katsottaisi uudelleen mikäli status myönnettään. Ovat ehkä enemmän näitä äänioikeuteen liittyviä vääntökysymyksiä, jossa asia konkretisoituu.

Missä karjalaisilla pitäisi olla äänioikeus? Karjalaiskäräjillä? Esimerkiksi yksi sukulaiseni on äitinsä puolelta karjalaista sukua, äitikin tosin evakossa Savossa syntynyt ja savolaisen kanssa naimisissa ja lapset ja lastenlapset savolaisia. Hekö yhtäkkiä saisivat etuoikeuksia kalastuksessa?

Millä tavalla karjalainen kalastus eroaa savolaisesta ja miten heidän kulttuuri eroaa muista savolaisista? Ei ole ainakaan sukulaiselle näkynyt. Kalastuskaan ei kuulu harrastuksiin.

Käytännössä voisi tarkoittaa, että olisi esimerkiksi yhdistys jonka kautta liittymällä saadaan erilaiset kiintiöt kalastaa. Erota taas karjalainen kansa suomalaisista maakunnista. Savolaiset ovat olleet osa karjalaista heimoa ja osa hämäläisiä muinoin. Karjalaiset ovat viimeistään keskiajalta alkaen muodostaneet kaksi eri ryhmää, karjalainen kansa ja Suomen karjalainen heimo.

Kyseessä on nimenomaan karjalankielisistä esivanhemmista. Se, että sukulaiseni äiti on juuriltaan Karjalasta jotenkin nostaa hänet mielestäsi muiden ohi kalastusoikeuksissa. Miksi?

Et vastannut kysymykseen, mitä eroa on karjalaisella ja savolaisella kalastuksella. Uteliaana odotan, miksi juuri kalastus olisi karjalaisjuuriselle tärkempi kulttuurin muoto kuin muille. Missä vastaus?

Käytännössä haluat pääasiassa ortodoksisjuurisille lisää kalastusoikeuksia. Mitähän tämä palvelee?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat saadaan kyllä karjalaistenkin kohdalla raiteilleen, kun aloitetaan massiivinen mielensäpahoittamis- ja puolestamielensäpahoittamiskampanja. Leimataan karjalanpaistin ja -piirakoiden myynti ei-karjalaisten brändien alla kulttuuriseksi omimiseksi, sorroksi ja karjalaisten fetisoimiseksi.

Kalevala pois valtaväestön kirjahyllyistä ja kansalliseepos se saa olla vain karjalaisille.

Mites, jos aloittaisitte tämän vaikka tuolta Venäjän puolelta ja katsotte, miten lähtee liikkeelle?

Näihin pohdintoihisi löytyy vastaus ihan tästä ketjusta jo.

Maalaisjärkeä saa myös käyttää. Kalevalaa ei ole kirjoittanut karjalainen vaan Lönnrot. Karjalaisille kirjoitettu tarina on lähes häpäisy. Suullinen perinne on se mikä sukupolvien tuhansia vuosia on kannatellut tässä kulttuurissa. Runonlaulanta. Ruokia nyt voi kuka vain syödä, itsekin varmaan poronkäristystä tai savustettua poroa ja kalaa nautiskelet vaikka se on saamelaisille tyypillinen kulttuuriruoka. Ei niitä kukaan omi, hassu.

Ilman Lönnrotia siitä "karjalaisten" "pyhästä suullisesta perinteestä" (kyse on koko itämerensuomalaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä!) ei olisi juuri loruakaan jäljellä. Että kivaa uhriutumista taas kun joku joskus jopa teki jotain perinteiden säilyttämiseksi eikä vain istunut marisemassa ja vaatimassa.

Vierailija
84/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan 80-luvulla, kuinka ala-asteella puhuttiin siitä, kuinka Suomella ei ole mitään lähisukulaiskieliä, muuta kuin Unkari jollain tavoin. Oikein harmittelin ja ihmettelin tätä suomenkielen erikoisuutta, etteikö muka ole sukulaiskieliä, onpa tylsää. Kun esim. ruotsi, tanska ja norjakin ovat niin lähellä toisiaan.

Kukaan ei hiiskunutkaan esim. virosta ja tästä ketjusta kuulin ekaa kertaa karjalankielestä.

Oli melkoinen ylläri, kun rajat aukesivat kunnolla Viroon ysärillä ja mentiin sinne lukioaikana laivalla, että ei hitsi, viron kielihän kuulostaa paljolti suomelta, miksi tästä ei kukaan puhunut sanallakaan 80-luvulla?

Oi, onpa hienoa kuulla, että ketju todella lisää tietämystä. Se oli tarkoitukseni. Ap

Valetta. Tuo kirjoitus oli täyttä valhetta ja sinä uskot sen. Mitä tämä kertoo sinusta? 80-luvulla ei todellakaan opetettu koulussa noin vaan suomen sukukielistå opetettiin kuten asiat ovat. Todellakin piti olla harvinaisen typerä ihminen, jos ei tiennyt muutenkaan viron olevan suomen sukukieli.

Nämä sinulle on kerrottukin jo, mutta uskot mieluummin anonyymiä nettitrollia. Miksi? Eikä sinulla ole minkäänlaista lähdekritiikkiä?

Ei ole ensimmäinen tapaus, joka olisi kuullut ensimmäisen kerran, että on olemassa karjalan kieli. Ei vain kaakkoismurteet. Tämä asia ei nyt varmaan kulminoidu uskon asiaan siitä, mitä kukin on koulussaan oppinut tai jäänyt oppimatta. Valoja päälle. Tämä kertoo siitä, että olen ilahtunut kuinka moni tunnistaa tämän ketjun myötä olemassa olevan karjalan kielen.

Luetun ymmärtäminen. Nyt oli kyse väitteestä että vain unkari olisi suomen sukukieli.

En ole enää varma vastaatko minulle, ap:lle vai tuolle joka oli asioitaan oppinut tai jäänyt oppimatta koulussa. Älä jaksa lietsoa riitaa, aina tulee joku jonka on pakko keksimällä keksiä jotain vängättävää tyhjästä. Oi onpa hienoa, hyvä lisätä tietämystä on vastaus tähän: ja tästä ketjusta kuulin ekaa kertaa karjalankielestä. Ei kertonut siitä, että olisin nyt itse tässä näin oppinut tuon henkilön puheista jotain. Huoh.

Tämä vänkääminen lillukoista ei liity millään tavalla varsinaiseen aiheeseen. Voitte keskenään keskustella siitä mitä Suomen koulujärjestelmä on teille opettanut.

Vierailija
85/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat saadaan kyllä karjalaistenkin kohdalla raiteilleen, kun aloitetaan massiivinen mielensäpahoittamis- ja puolestamielensäpahoittamiskampanja. Leimataan karjalanpaistin ja -piirakoiden myynti ei-karjalaisten brändien alla kulttuuriseksi omimiseksi, sorroksi ja karjalaisten fetisoimiseksi.

Kalevala pois valtaväestön kirjahyllyistä ja kansalliseepos se saa olla vain karjalaisille.

Mites, jos aloittaisitte tämän vaikka tuolta Venäjän puolelta ja katsotte, miten lähtee liikkeelle?

Näihin pohdintoihisi löytyy vastaus ihan tästä ketjusta jo.

Maalaisjärkeä saa myös käyttää. Kalevalaa ei ole kirjoittanut karjalainen vaan Lönnrot. Karjalaisille kirjoitettu tarina on lähes häpäisy. Suullinen perinne on se mikä sukupolvien tuhansia vuosia on kannatellut tässä kulttuurissa. Runonlaulanta. Ruokia nyt voi kuka vain syödä, itsekin varmaan poronkäristystä tai savustettua poroa ja kalaa nautiskelet vaikka se on saamelaisille tyypillinen kulttuuriruoka. Ei niitä kukaan omi, hassu.

Ilman Lönnrotia siitä "karjalaisten" "pyhästä suullisesta perinteestä" (kyse on koko itämerensuomalaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä!) ei olisi juuri loruakaan jäljellä. Että kivaa uhriutumista taas kun joku joskus jopa teki jotain perinteiden säilyttämiseksi eikä vain istunut marisemassa ja vaatimassa.

Heh, en ottanut kantaa siitä mitä itse asiasta ajattelen ja muutenkin tuo uhtiutuminen-sana on kokenut jo melkoisen inflaation. Ihmeellinen riidanjanoaja olet. Tässä ei ole kukaan uhriutunut, vaan todennut faktan että karjalaisille suullinen runonlaulun perinne on ollut tärkeä osa kansanperinnettä ja avainasemassa ja on sitä edelleen, valitettavasti tosin suuret runonlaulajat on jo siirtyneet tai siirtymässä tuonilmaisiin. Sen perinteen ylöskirjoittaminen ei ole tullut kuin vasta läntisen vaikutuksen myötä, ja moni alkuperäinen sitä pitää merkityksettömänä, koska runonlaulanta ei ole ollut vain säkeitä paperilla, vaan laulua, eleitä, tilannetajua. Runonlaulanta myös vaatii hyvää muistia, ja ennen muinoin olikin ajatus että kaikki mitä ihminen eläessään kuulee, hän tasantarkkaan muistaa. Ja valitettavasti kirjoitustaito ja ingormaatiotulva on heikentänyt tuota kykyä. Kukaan ei liene solvannut Lönnrotia, joka oli vain yksi harvoista kansanperinteen kerääjistä. Tekivät oikein hienoa työlästä työtä. Kannattaa muistaa muutkin, esimerkiksi Samuli Paulaharju. Ja olisi aika korrektia myös avata, mistä mitkäkin perinteet ovat lähtöisin.

Vierailija
86/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat saadaan kyllä karjalaistenkin kohdalla raiteilleen, kun aloitetaan massiivinen mielensäpahoittamis- ja puolestamielensäpahoittamiskampanja. Leimataan karjalanpaistin ja -piirakoiden myynti ei-karjalaisten brändien alla kulttuuriseksi omimiseksi, sorroksi ja karjalaisten fetisoimiseksi.

Kalevala pois valtaväestön kirjahyllyistä ja kansalliseepos se saa olla vain karjalaisille.

Mites, jos aloittaisitte tämän vaikka tuolta Venäjän puolelta ja katsotte, miten lähtee liikkeelle?

Näihin pohdintoihisi löytyy vastaus ihan tästä ketjusta jo.

Maalaisjärkeä saa myös käyttää. Kalevalaa ei ole kirjoittanut karjalainen vaan Lönnrot. Karjalaisille kirjoitettu tarina on lähes häpäisy. Suullinen perinne on se mikä sukupolvien tuhansia vuosia on kannatellut tässä kulttuurissa. Runonlaulanta. Ruokia nyt voi kuka vain syödä, itsekin varmaan poronkäristystä tai savustettua poroa ja kalaa nautiskelet vaikka se on saamelaisille tyypillinen kulttuuriruoka. Ei niitä kukaan omi, hassu.

Ilman Lönnrotia siitä "karjalaisten" "pyhästä suullisesta perinteestä" (kyse on koko itämerensuomalaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä!) ei olisi juuri loruakaan jäljellä. Että kivaa uhriutumista taas kun joku joskus jopa teki jotain perinteiden säilyttämiseksi eikä vain istunut marisemassa ja vaatimassa.

Heh, en ottanut kantaa siitä mitä itse asiasta ajattelen ja muutenkin tuo uhtiutuminen-sana on kokenut jo melkoisen inflaation. Ihmeellinen riidanjanoaja olet. Tässä ei ole kukaan uhriutunut, vaan todennut faktan että karjalaisille suullinen runonlaulun perinne on ollut tärkeä osa kansanperinnettä ja avainasemassa ja on sitä edelleen, valitettavasti tosin suuret runonlaulajat on jo siirtyneet tai siirtymässä tuonilmaisiin. Sen perinteen ylöskirjoittaminen ei ole tullut kuin vasta läntisen vaikutuksen myötä, ja moni alkuperäinen sitä pitää merkityksettömänä, koska runonlaulanta ei ole ollut vain säkeitä paperilla, vaan laulua, eleitä, tilannetajua. Runonlaulanta myös vaatii hyvää muistia, ja ennen muinoin olikin ajatus että kaikki mitä ihminen eläessään kuulee, hän tasantarkkaan muistaa. Ja valitettavasti kirjoitustaito ja ingormaatiotulva on heikentänyt tuota kykyä. Kukaan ei liene solvannut Lönnrotia, joka oli vain yksi harvoista kansanperinteen kerääjistä. Tekivät oikein hienoa työlästä työtä. Kannattaa muistaa muutkin, esimerkiksi Samuli Paulaharju. Ja olisi aika korrektia myös avata, mistä mitkäkin perinteet ovat lähtöisin.

Se suullinen runolaulanta on ollut ihan samalla lailla osa kaikkien itämerensuomalaisten kansojen ja heimojen perinnettä. Ja ylöskirjaamisen ajatus syntynyt vasta kun suomenkielisillä alkoi ylipäätään olla kirjoitustaitoa ja kirjakieltä omalla kielellään ja suullinen perinne ollut heikkenemässä kaikkialla Ruotsin ja Venäjän ikeessä. Ei se ole mikään suomalaiset vs karjalaiset-juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin Suomen karjalaismurteet kuin Karjalan kieli pohjautuu samaan muinaiskarjalan kieleen. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan myötä Suomeen, eli silloiseen Ruotsiin jääneiden karjalaisten ryhmittymän seurauksena syntyi muinaiskarjalasta nykyiset kaakkoissuomen karjalaismurteet, johon vaikutti läntinen kulttuuri. Rajan toiselle puolelle jäi ja kehittyi nykymuotoinen karjalan kieli. Joka siiis tunnustetaan omaksi kielekseen nykyään. Nykyään Suomessa on 5000 karjalan kieltä päivittäin puhuvaa. Vrt saamelaisia äidinkielenään puhuvia on sama 5000. Myös ylipäätään molempia etnonyymejö on tällä hetkellä olemassa lähes saman verran. Kuitenkin Suomessa vain saamelaiset tunnustetaan.

Onko Suomessa karjalaa puhuvat evakkojen jälkeläisiä vai Karjalan tasavallasta muuttaneita? Mihin vedät rajan, että kuka on karjalainen? Missä voisin kuulla Suomessa karjalan kieltä?

Lainaten karjalazet-sivustoa, josta löysin hyvän kuvaelman:

K: Mistä tiedän, olenko karjalainen?

V: Karjalaisuuteen ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää. Yleisesti ottaen karjalaiseksi identifioituvalla oletetaan kuitenkin olevan jonkinlainen objektiivinen side tai suhde karjalaisuuteen. Tällainen side voi olla esimerkiksi karjalaiset vanhemmat tai isovanhemmat, kieli, kulttuurissa eläminen, avioliitto karjalaisen puolison kanssa, tai muu vastaava yhteys.

Luonnollisesti esimerkiksi sota-aikaan evakkoina tulleiden siirtokarjalaisten jälkeläiset ovat karjalaisia. Valitettavasti kuitenkin vuosikymmenien assimilaatiopolitiikan seurauksena moni nuori siirtokarjalaisten jälkeläinen ei itse tiedä tai ymmärrä olevansa karjalainen. On myös ihmisiä, jotka eivät edes halua pitää itseään itseään karjalaisina, vaikka sille periaatteessa perusteet olisikin. Tämäkin on hyväksyttävää, koska karjalaisuus perustuu itseidentifikaatioon, eikä kenelläkään ole oikeutta pakottaa ihmiselle identiteettiä, jota tämä ei tahdo.

Karjalaisessa yhteisössä ei lasketa prosentteja, vaan ihminen, jolla on yksi karjalainen isovanhempi, on aivan yhtä karjalainen kuin ihminen, jonka kaikki isovanhemmat ovat karjalaisia. Karjalaisuus ei myöskään sulje suomalaisuutta pois tai päinvastoin, vaan ihminen voi olla sekä suomalainen että karjalainen, ja paljon muutakin. Kyse on jälleen kerran identiteetistä ja itsemäärittelystä, eikä yhden identiteetin osan tarvitse sulkea toisia pois.

Kukaan ei voi määritellä toisen ihmisen identiteettiä hänen puolestaan. Jos pidät itseäsi karjalaisena, olet ihan oikea karjalainen, eikä kukaan voi sitä sinulta ottaa pois.

Ja vielä minun sanoin: kaikkein todennäköisimmin kuulet vienankarjalaa Suomessa suomalaisissa vienalaiskylissä: Rimpi, Hietajärvi ja Kuivajärvi. Nuo eivät kuitenkaan ole varsinaista alkuperäistä Karjalaa, vaan vienalaisten myöhemmin perustamia kyliä. Raja-Karjalan seudulla kieli lienee voimissaan hyvin, sitä tosiaan Suomessa päivittäin käyttää 5000 henkilöä. Vrt saamea äidinkielenä puhuvia on myös 5000.

Eikös karjalaisuus ole nykyään subjektiivinen oikeus, jokainen josta karjalaisuus tuntuu oikealta, voi omalla ilmoituksellaan liittyä alkuperäiskansan jäseneksi.

No asiaa varmasti katsottaisi uudelleen mikäli status myönnettään. Ovat ehkä enemmän näitä äänioikeuteen liittyviä vääntökysymyksiä, jossa asia konkretisoituu.

Missä karjalaisilla pitäisi olla äänioikeus? Karjalaiskäräjillä? Esimerkiksi yksi sukulaiseni on äitinsä puolelta karjalaista sukua, äitikin tosin evakossa Savossa syntynyt ja savolaisen kanssa naimisissa ja lapset ja lastenlapset savolaisia. Hekö yhtäkkiä saisivat etuoikeuksia kalastuksessa?

Millä tavalla karjalainen kalastus eroaa savolaisesta ja miten heidän kulttuuri eroaa muista savolaisista? Ei ole ainakaan sukulaiselle näkynyt. Kalastuskaan ei kuulu harrastuksiin.

Käytännössä voisi tarkoittaa, että olisi esimerkiksi yhdistys jonka kautta liittymällä saadaan erilaiset kiintiöt kalastaa. Erota taas karjalainen kansa suomalaisista maakunnista. Savolaiset ovat olleet osa karjalaista heimoa ja osa hämäläisiä muinoin. Karjalaiset ovat viimeistään keskiajalta alkaen muodostaneet kaksi eri ryhmää, karjalainen kansa ja Suomen karjalainen heimo.

Kyseessä on nimenomaan karjalankielisistä esivanhemmista. Se, että sukulaiseni äiti on juuriltaan Karjalasta jotenkin nostaa hänet mielestäsi muiden ohi kalastusoikeuksissa. Miksi?

Et vastannut kysymykseen, mitä eroa on karjalaisella ja savolaisella kalastuksella. Uteliaana odotan, miksi juuri kalastus olisi karjalaisjuuriselle tärkempi kulttuurin muoto kuin muille. Missä vastaus?

Käytännössä haluat pääasiassa ortodoksisjuurisille lisää kalastusoikeuksia. Mitähän tämä palvelee?

Heitä, jotka haluavat toteuttaa perinteistä elämäntapaa ELINKEINONAAN. Onko tämä sinulle aivan uusi asia? Eivät siis vaikkapa työskentele toimistoissa vaan voivat valita vaikkapa kalastuksen, tai käsityöt, tai jotain muuta kulttuurilleen ominaista elinkeinokseen ja tähän YRITTÄJÄMÄISEKSI NYKY-YHTEISKUNNASSA KATSOTTUUN TOIMINTAAN tulisi helpotuksia eikä niin järkyttävää byrokraattista viidakkoa.

Vierailija
88/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskustelu lähti jo alusta sivuraiteille viimeisimmistä kommenteista puhumattakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat saadaan kyllä karjalaistenkin kohdalla raiteilleen, kun aloitetaan massiivinen mielensäpahoittamis- ja puolestamielensäpahoittamiskampanja. Leimataan karjalanpaistin ja -piirakoiden myynti ei-karjalaisten brändien alla kulttuuriseksi omimiseksi, sorroksi ja karjalaisten fetisoimiseksi.

Kalevala pois valtaväestön kirjahyllyistä ja kansalliseepos se saa olla vain karjalaisille.

Mites, jos aloittaisitte tämän vaikka tuolta Venäjän puolelta ja katsotte, miten lähtee liikkeelle?

Näihin pohdintoihisi löytyy vastaus ihan tästä ketjusta jo.

Maalaisjärkeä saa myös käyttää. Kalevalaa ei ole kirjoittanut karjalainen vaan Lönnrot. Karjalaisille kirjoitettu tarina on lähes häpäisy. Suullinen perinne on se mikä sukupolvien tuhansia vuosia on kannatellut tässä kulttuurissa. Runonlaulanta. Ruokia nyt voi kuka vain syödä, itsekin varmaan poronkäristystä tai savustettua poroa ja kalaa nautiskelet vaikka se on saamelaisille tyypillinen kulttuuriruoka. Ei niitä kukaan omi, hassu.

Ilman Lönnrotia siitä "karjalaisten" "pyhästä suullisesta perinteestä" (kyse on koko itämerensuomalaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä!) ei olisi juuri loruakaan jäljellä. Että kivaa uhriutumista taas kun joku joskus jopa teki jotain perinteiden säilyttämiseksi eikä vain istunut marisemassa ja vaatimassa.

Heh, en ottanut kantaa siitä mitä itse asiasta ajattelen ja muutenkin tuo uhtiutuminen-sana on kokenut jo melkoisen inflaation. Ihmeellinen riidanjanoaja olet. Tässä ei ole kukaan uhriutunut, vaan todennut faktan että karjalaisille suullinen runonlaulun perinne on ollut tärkeä osa kansanperinnettä ja avainasemassa ja on sitä edelleen, valitettavasti tosin suuret runonlaulajat on jo siirtyneet tai siirtymässä tuonilmaisiin. Sen perinteen ylöskirjoittaminen ei ole tullut kuin vasta läntisen vaikutuksen myötä, ja moni alkuperäinen sitä pitää merkityksettömänä, koska runonlaulanta ei ole ollut vain säkeitä paperilla, vaan laulua, eleitä, tilannetajua. Runonlaulanta myös vaatii hyvää muistia, ja ennen muinoin olikin ajatus että kaikki mitä ihminen eläessään kuulee, hän tasantarkkaan muistaa. Ja valitettavasti kirjoitustaito ja ingormaatiotulva on heikentänyt tuota kykyä. Kukaan ei liene solvannut Lönnrotia, joka oli vain yksi harvoista kansanperinteen kerääjistä. Tekivät oikein hienoa työlästä työtä. Kannattaa muistaa muutkin, esimerkiksi Samuli Paulaharju. Ja olisi aika korrektia myös avata, mistä mitkäkin perinteet ovat lähtöisin.

Se suullinen runolaulanta on ollut ihan samalla lailla osa kaikkien itämerensuomalaisten kansojen ja heimojen perinnettä. Ja ylöskirjaamisen ajatus syntynyt vasta kun suomenkielisillä alkoi ylipäätään olla kirjoitustaitoa ja kirjakieltä omalla kielellään ja suullinen perinne ollut heikkenemässä kaikkialla Ruotsin ja Venäjän ikeessä. Ei se ole mikään suomalaiset vs karjalaiset-juttu.

Voi luoja. Todentotta ei. Kukaan ei tuollaista vastakkainasettelua väitä. Runonlaulantaa nyt vaan satutaan edelleen harjoittamaan nimenomaan karjalaisten keskuudessa ja sieltä aineisto kerättiin lineaarisella mittapuulla aika vastikään ja Lönnrot sai hahmoihinsa inspiraation pääasiassa Vienasta. Kalevala on kerätty Karjalasta vain puoliksi. Sen toinen painos, 170 000 säettä yhteensä, joista 43 000 Vienasta, 22 000 Inkeristä, 5000 Aunuksesta, loput eri puolen Suomea. Lähteenä kirja Vienan runokylät ja M. Nieminen. Mutta karjalaiset olivat kovia kaupankävijöitä ja kiertelemään jo rautakaudella ja heillä oli tukikohtia mm. Pohjanmaalla, joten kannattaa laittaa merkille sekin mahdollisuus että kuinka suullinen perinne on siirtynyt näiden matkustelijoiden ansioista eri alueille Viroa myöten.

Jos oletettaisi, että on hyvin muinainen kansa, kuten lähes tiedetään, josta karjalaiset ovat perua, tämä kaikki perinne todennäköisesti olisi heiltä. Ovat eläneet rinnakkain saamelaisten kantaisien kanssa. Täältä perinteet olisi levinneet muille alaheimoille. Ei poista sitä tosiasiaa, että runonlaulannan perinne on tällä hetkellä olemassa vain Karjalassa ja heillä on tallessa muinaisen kansan kulttuurinen perinne aivan kuin saamelaisilla on omansa.

Vierailija
90/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin Suomen karjalaismurteet kuin Karjalan kieli pohjautuu samaan muinaiskarjalan kieleen. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan myötä Suomeen, eli silloiseen Ruotsiin jääneiden karjalaisten ryhmittymän seurauksena syntyi muinaiskarjalasta nykyiset kaakkoissuomen karjalaismurteet, johon vaikutti läntinen kulttuuri. Rajan toiselle puolelle jäi ja kehittyi nykymuotoinen karjalan kieli. Joka siiis tunnustetaan omaksi kielekseen nykyään. Nykyään Suomessa on 5000 karjalan kieltä päivittäin puhuvaa. Vrt saamelaisia äidinkielenään puhuvia on sama 5000. Myös ylipäätään molempia etnonyymejö on tällä hetkellä olemassa lähes saman verran. Kuitenkin Suomessa vain saamelaiset tunnustetaan.

Onko Suomessa karjalaa puhuvat evakkojen jälkeläisiä vai Karjalan tasavallasta muuttaneita? Mihin vedät rajan, että kuka on karjalainen? Missä voisin kuulla Suomessa karjalan kieltä?

Lainaten karjalazet-sivustoa, josta löysin hyvän kuvaelman:

K: Mistä tiedän, olenko karjalainen?

V: Karjalaisuuteen ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää. Yleisesti ottaen karjalaiseksi identifioituvalla oletetaan kuitenkin olevan jonkinlainen objektiivinen side tai suhde karjalaisuuteen. Tällainen side voi olla esimerkiksi karjalaiset vanhemmat tai isovanhemmat, kieli, kulttuurissa eläminen, avioliitto karjalaisen puolison kanssa, tai muu vastaava yhteys.

Luonnollisesti esimerkiksi sota-aikaan evakkoina tulleiden siirtokarjalaisten jälkeläiset ovat karjalaisia. Valitettavasti kuitenkin vuosikymmenien assimilaatiopolitiikan seurauksena moni nuori siirtokarjalaisten jälkeläinen ei itse tiedä tai ymmärrä olevansa karjalainen. On myös ihmisiä, jotka eivät edes halua pitää itseään itseään karjalaisina, vaikka sille periaatteessa perusteet olisikin. Tämäkin on hyväksyttävää, koska karjalaisuus perustuu itseidentifikaatioon, eikä kenelläkään ole oikeutta pakottaa ihmiselle identiteettiä, jota tämä ei tahdo.

Karjalaisessa yhteisössä ei lasketa prosentteja, vaan ihminen, jolla on yksi karjalainen isovanhempi, on aivan yhtä karjalainen kuin ihminen, jonka kaikki isovanhemmat ovat karjalaisia. Karjalaisuus ei myöskään sulje suomalaisuutta pois tai päinvastoin, vaan ihminen voi olla sekä suomalainen että karjalainen, ja paljon muutakin. Kyse on jälleen kerran identiteetistä ja itsemäärittelystä, eikä yhden identiteetin osan tarvitse sulkea toisia pois.

Kukaan ei voi määritellä toisen ihmisen identiteettiä hänen puolestaan. Jos pidät itseäsi karjalaisena, olet ihan oikea karjalainen, eikä kukaan voi sitä sinulta ottaa pois.

Ja vielä minun sanoin: kaikkein todennäköisimmin kuulet vienankarjalaa Suomessa suomalaisissa vienalaiskylissä: Rimpi, Hietajärvi ja Kuivajärvi. Nuo eivät kuitenkaan ole varsinaista alkuperäistä Karjalaa, vaan vienalaisten myöhemmin perustamia kyliä. Raja-Karjalan seudulla kieli lienee voimissaan hyvin, sitä tosiaan Suomessa päivittäin käyttää 5000 henkilöä. Vrt saamea äidinkielenä puhuvia on myös 5000.

Eikös karjalaisuus ole nykyään subjektiivinen oikeus, jokainen josta karjalaisuus tuntuu oikealta, voi omalla ilmoituksellaan liittyä alkuperäiskansan jäseneksi.

No asiaa varmasti katsottaisi uudelleen mikäli status myönnettään. Ovat ehkä enemmän näitä äänioikeuteen liittyviä vääntökysymyksiä, jossa asia konkretisoituu.

Missä karjalaisilla pitäisi olla äänioikeus? Karjalaiskäräjillä? Esimerkiksi yksi sukulaiseni on äitinsä puolelta karjalaista sukua, äitikin tosin evakossa Savossa syntynyt ja savolaisen kanssa naimisissa ja lapset ja lastenlapset savolaisia. Hekö yhtäkkiä saisivat etuoikeuksia kalastuksessa?

Millä tavalla karjalainen kalastus eroaa savolaisesta ja miten heidän kulttuuri eroaa muista savolaisista? Ei ole ainakaan sukulaiselle näkynyt. Kalastuskaan ei kuulu harrastuksiin.

Käytännössä voisi tarkoittaa, että olisi esimerkiksi yhdistys jonka kautta liittymällä saadaan erilaiset kiintiöt kalastaa. Erota taas karjalainen kansa suomalaisista maakunnista. Savolaiset ovat olleet osa karjalaista heimoa ja osa hämäläisiä muinoin. Karjalaiset ovat viimeistään keskiajalta alkaen muodostaneet kaksi eri ryhmää, karjalainen kansa ja Suomen karjalainen heimo.

Kyseessä on nimenomaan karjalankielisistä esivanhemmista. Se, että sukulaiseni äiti on juuriltaan Karjalasta jotenkin nostaa hänet mielestäsi muiden ohi kalastusoikeuksissa. Miksi?

Et vastannut kysymykseen, mitä eroa on karjalaisella ja savolaisella kalastuksella. Uteliaana odotan, miksi juuri kalastus olisi karjalaisjuuriselle tärkempi kulttuurin muoto kuin muille. Missä vastaus?

Käytännössä haluat pääasiassa ortodoksisjuurisille lisää kalastusoikeuksia. Mitähän tämä palvelee?

Heitä, jotka haluavat toteuttaa perinteistä elämäntapaa ELINKEINONAAN. Onko tämä sinulle aivan uusi asia? Eivät siis vaikkapa työskentele toimistoissa vaan voivat valita vaikkapa kalastuksen, tai käsityöt, tai jotain muuta kulttuurilleen ominaista elinkeinokseen ja tähän YRITTÄJÄMÄISEKSI NYKY-YHTEISKUNNASSA KATSOTTUUN TOIMINTAAN tulisi helpotuksia eikä niin järkyttävää byrokraattista viidakkoa.

Miksi tämä nyt pitäisi antaa vain sitten karjalaisille? Eikös muutkin Suomen heimot ansaitsisi tämän? Yhtä lailla muualla Suomessa on perinteitä ja ihmisiä, jotka ovat eläneet oman heimonsa/kansansa mailla iät ajat joten miksi heille ei pitäisi suoda samaa oikeutta? Ihan kuin kalastus, käsityöt tms. olisivat jotenkin vain karjalaisia elinkeinoja...porotalous on saamelainen elinkeino, aika ainutlaatuinen sellainen. Vai onko joku kalastus muka ainutlaatuinen kulttuurillinen elinkeino ja ainoastaan karjalaiset ovat sitä harjoittaneet? No tuskinpa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen äänestänyt aiemmin persuja, mutta karjalaistaustaisena taitaa mennä ääni tällä kertaa Savo-Karjalan vaalipiirissä vihreiden Kondielle, joka ajaa karjalaisten asemaan parannusta. Kokemukseni mukaan persuissa on rasistisia asenteita myös evakkokarjalaisia kohtaan.

Tätä hieman pelkään itsekin. Ei tunnu oikein sopivaa asiaa ajavaa tahoa löytyä.

Vierailija
92/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin Suomen karjalaismurteet kuin Karjalan kieli pohjautuu samaan muinaiskarjalan kieleen. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan myötä Suomeen, eli silloiseen Ruotsiin jääneiden karjalaisten ryhmittymän seurauksena syntyi muinaiskarjalasta nykyiset kaakkoissuomen karjalaismurteet, johon vaikutti läntinen kulttuuri. Rajan toiselle puolelle jäi ja kehittyi nykymuotoinen karjalan kieli. Joka siiis tunnustetaan omaksi kielekseen nykyään. Nykyään Suomessa on 5000 karjalan kieltä päivittäin puhuvaa. Vrt saamelaisia äidinkielenään puhuvia on sama 5000. Myös ylipäätään molempia etnonyymejö on tällä hetkellä olemassa lähes saman verran. Kuitenkin Suomessa vain saamelaiset tunnustetaan.

Onko Suomessa karjalaa puhuvat evakkojen jälkeläisiä vai Karjalan tasavallasta muuttaneita? Mihin vedät rajan, että kuka on karjalainen? Missä voisin kuulla Suomessa karjalan kieltä?

Lainaten karjalazet-sivustoa, josta löysin hyvän kuvaelman:

K: Mistä tiedän, olenko karjalainen?

V: Karjalaisuuteen ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää. Yleisesti ottaen karjalaiseksi identifioituvalla oletetaan kuitenkin olevan jonkinlainen objektiivinen side tai suhde karjalaisuuteen. Tällainen side voi olla esimerkiksi karjalaiset vanhemmat tai isovanhemmat, kieli, kulttuurissa eläminen, avioliitto karjalaisen puolison kanssa, tai muu vastaava yhteys.

Luonnollisesti esimerkiksi sota-aikaan evakkoina tulleiden siirtokarjalaisten jälkeläiset ovat karjalaisia. Valitettavasti kuitenkin vuosikymmenien assimilaatiopolitiikan seurauksena moni nuori siirtokarjalaisten jälkeläinen ei itse tiedä tai ymmärrä olevansa karjalainen. On myös ihmisiä, jotka eivät edes halua pitää itseään itseään karjalaisina, vaikka sille periaatteessa perusteet olisikin. Tämäkin on hyväksyttävää, koska karjalaisuus perustuu itseidentifikaatioon, eikä kenelläkään ole oikeutta pakottaa ihmiselle identiteettiä, jota tämä ei tahdo.

Karjalaisessa yhteisössä ei lasketa prosentteja, vaan ihminen, jolla on yksi karjalainen isovanhempi, on aivan yhtä karjalainen kuin ihminen, jonka kaikki isovanhemmat ovat karjalaisia. Karjalaisuus ei myöskään sulje suomalaisuutta pois tai päinvastoin, vaan ihminen voi olla sekä suomalainen että karjalainen, ja paljon muutakin. Kyse on jälleen kerran identiteetistä ja itsemäärittelystä, eikä yhden identiteetin osan tarvitse sulkea toisia pois.

Kukaan ei voi määritellä toisen ihmisen identiteettiä hänen puolestaan. Jos pidät itseäsi karjalaisena, olet ihan oikea karjalainen, eikä kukaan voi sitä sinulta ottaa pois.

Ja vielä minun sanoin: kaikkein todennäköisimmin kuulet vienankarjalaa Suomessa suomalaisissa vienalaiskylissä: Rimpi, Hietajärvi ja Kuivajärvi. Nuo eivät kuitenkaan ole varsinaista alkuperäistä Karjalaa, vaan vienalaisten myöhemmin perustamia kyliä. Raja-Karjalan seudulla kieli lienee voimissaan hyvin, sitä tosiaan Suomessa päivittäin käyttää 5000 henkilöä. Vrt saamea äidinkielenä puhuvia on myös 5000.

Eikös karjalaisuus ole nykyään subjektiivinen oikeus, jokainen josta karjalaisuus tuntuu oikealta, voi omalla ilmoituksellaan liittyä alkuperäiskansan jäseneksi.

No asiaa varmasti katsottaisi uudelleen mikäli status myönnettään. Ovat ehkä enemmän näitä äänioikeuteen liittyviä vääntökysymyksiä, jossa asia konkretisoituu.

Missä karjalaisilla pitäisi olla äänioikeus? Karjalaiskäräjillä? Esimerkiksi yksi sukulaiseni on äitinsä puolelta karjalaista sukua, äitikin tosin evakossa Savossa syntynyt ja savolaisen kanssa naimisissa ja lapset ja lastenlapset savolaisia. Hekö yhtäkkiä saisivat etuoikeuksia kalastuksessa?

Millä tavalla karjalainen kalastus eroaa savolaisesta ja miten heidän kulttuuri eroaa muista savolaisista? Ei ole ainakaan sukulaiselle näkynyt. Kalastuskaan ei kuulu harrastuksiin.

Käytännössä voisi tarkoittaa, että olisi esimerkiksi yhdistys jonka kautta liittymällä saadaan erilaiset kiintiöt kalastaa. Erota taas karjalainen kansa suomalaisista maakunnista. Savolaiset ovat olleet osa karjalaista heimoa ja osa hämäläisiä muinoin. Karjalaiset ovat viimeistään keskiajalta alkaen muodostaneet kaksi eri ryhmää, karjalainen kansa ja Suomen karjalainen heimo.

Kyseessä on nimenomaan karjalankielisistä esivanhemmista. Se, että sukulaiseni äiti on juuriltaan Karjalasta jotenkin nostaa hänet mielestäsi muiden ohi kalastusoikeuksissa. Miksi?

Et vastannut kysymykseen, mitä eroa on karjalaisella ja savolaisella kalastuksella. Uteliaana odotan, miksi juuri kalastus olisi karjalaisjuuriselle tärkempi kulttuurin muoto kuin muille. Missä vastaus?

Käytännössä haluat pääasiassa ortodoksisjuurisille lisää kalastusoikeuksia. Mitähän tämä palvelee?

Heitä, jotka haluavat toteuttaa perinteistä elämäntapaa ELINKEINONAAN. Onko tämä sinulle aivan uusi asia? Eivät siis vaikkapa työskentele toimistoissa vaan voivat valita vaikkapa kalastuksen, tai käsityöt, tai jotain muuta kulttuurilleen ominaista elinkeinokseen ja tähän YRITTÄJÄMÄISEKSI NYKY-YHTEISKUNNASSA KATSOTTUUN TOIMINTAAN tulisi helpotuksia eikä niin järkyttävää byrokraattista viidakkoa.

Miksi tämä nyt pitäisi antaa vain sitten karjalaisille? Eikös muutkin Suomen heimot ansaitsisi tämän? Yhtä lailla muualla Suomessa on perinteitä ja ihmisiä, jotka ovat eläneet oman heimonsa/kansansa mailla iät ajat joten miksi heille ei pitäisi suoda samaa oikeutta? Ihan kuin kalastus, käsityöt tms. olisivat jotenkin vain karjalaisia elinkeinoja...porotalous on saamelainen elinkeino, aika ainutlaatuinen sellainen. Vai onko joku kalastus muka ainutlaatuinen kulttuurillinen elinkeino ja ainoastaan karjalaiset ovat sitä harjoittaneet? No tuskinpa...

Jos halutaan suojella katoavaa kulttuuria joka on edelleen hengissä vielä toistaiseksi, siksi. Eikö tämä ketju ole opettanut mitään. Mutta tässä viestissä tai henkilöltä taas paistaa tietynlainen kateuden katkeruus läpi. Kun muilla on niin pakko saada myös ite. Eikä kiinnosta suojella katoavia perinteitä. Ei ole kyse yksittäisistä ihmisistä jossain alueella vaan kokonaisesta kansasta. Voit etsiä karjalaisten kulttuuripiirteitä itse vaikka netistä, jos täällä ei ollut jo riittävästi. Kaupankäynti on ollut yksi tärkeimpiä elinkeinoja. Turkikset, käsityöt, varmasti jotkin elintarvikkeet. Verrattavissa elinkeinona poronhoitoon. Vielä vuosisata sitten tunnettiin mm. vienalaiset laukkukauppiaat ja heidän muinainen reittinsä Pohjanmaalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin pitäisi tunnustaa joka alue Suomessa samoin. Ei kKarjala ole ainoa alkuperäinen.

No, jos pystyt osoittamaan että hämäläisillä on tässä ja tällä hetkellä oma kieli ja katoava kulttuuri, tai kainuulaisilla, siis siinä määrin että se olisi edelleen hengissä, niin eiköhän tuo passaisi. Valitettavasti ruotsin sortotoimet toimi aika hyvin näiden tuhoamiseksi.

Kuinka moni puhuu karjalan kieltä (ei murretta) Suomessa?

Vierailija
94/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin pitäisi tunnustaa joka alue Suomessa samoin. Ei kKarjala ole ainoa alkuperäinen.

No, jos pystyt osoittamaan että hämäläisillä on tässä ja tällä hetkellä oma kieli ja katoava kulttuuri, tai kainuulaisilla, siis siinä määrin että se olisi edelleen hengissä, niin eiköhän tuo passaisi. Valitettavasti ruotsin sortotoimet toimi aika hyvin näiden tuhoamiseksi.

Kuinka moni puhuu karjalan kieltä (ei murretta) Suomessa?

Karjalan puhujat ja karjalan kielen asema:

Suomessa on noin 11 000 karjalaa hyvin taitavaa, päivittäin sitä puhuu noin 5 000 henkeä, ja kieliyhteisön jäseniä on noin 30 000 (Anneli Sarhimaa: Vaietut ja vaiennetut Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. SKS, 2017, sivut 111115).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska kaikki muutkin etniset suomalaiset ovat alkuperäiskansaa jotka ovat asuneet täällä viime jääkauden lopulta lähtien. Sen sijaan Suomessa asuvat ruotsalaiset eivät ole alkaperäiskansaa vaan tänne Ruotsista tulleiden valloittajien jälkeläisiä.

Liikelämän tarpeisiin ulkomailla kirjoitetuissa oppaissakin mainitaan Suomen kohdalla ruotsalaiset maahansaapuneiksi valloittajiksi jotka puhuvat vierasta kieltä ja joiden asema talouselämässä on suhteeton. Johtuen suomalaisilta läänityksinä riistetystä maaomaisuudesta aikoinaan alkunsa saaneesta vauraudesta. Ulkomaalaiset eivät puhu kaunistellen mistään suomenruotalaisesta taruolennosta vaan ruotsalaista kuten asia on. Vielä 50-luvulla suomessakin puhuttiin rehellisesti Suomessa asuvista ruotsalaisista eli vieraasta valloittajan tulleesta kansasta.

Vierailija
96/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerrotko mitä on karjalainen elämäntapa? Karjalaiset eivät tietääkseni ole eläneet, eivätkä elä, mitenkään perustavan erilaisella tavalla kuin muutkaan suomalaiset tai venäläiset, he eivät esimerkiksi ole paimentolaisia tai metsästäjä-keräilijöitä. Entä miten tätä elämäntapaa on rajoitettu?

Vierailija
97/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se ois toi suomettuminen ja ryzzäpelko.

Vierailija
98/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi alkuperäikansan muinaiset alueet suojellaan siten, että siellä ei voida metsäkoneiden ja muiden hankkeiden kanssa tuhota miljöötä.

Saavatko karjalaiset itse kuitenkin tuhota miljöötä, jos haluavat, vai kielletäänkö se heiltäkin?

Vierailija
99/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki muutkin etniset suomalaiset ovat alkuperäiskansaa jotka ovat asuneet täällä viime jääkauden lopulta lähtien. Sen sijaan Suomessa asuvat ruotsalaiset eivät ole alkaperäiskansaa vaan tänne Ruotsista tulleiden valloittajien jälkeläisiä.

Liikelämän tarpeisiin ulkomailla kirjoitetuissa oppaissakin mainitaan Suomen kohdalla ruotsalaiset maahansaapuneiksi valloittajiksi jotka puhuvat vierasta kieltä ja joiden asema talouselämässä on suhteeton. Johtuen suomalaisilta läänityksinä riistetystä maaomaisuudesta aikoinaan alkunsa saaneesta vauraudesta. Ulkomaalaiset eivät puhu kaunistellen mistään suomenruotalaisesta taruolennosta vaan ruotsalaista kuten asia on. Vielä 50-luvulla suomessakin puhuttiin rehellisesti Suomessa asuvista ruotsalaisista eli vieraasta valloittajan tulleesta kansasta.

Kyse oli nyt siitä, että kansa nimeltä karjalaiset on aivan verrattavissa kansaan nimeltä saamelaiset, joka tunnustetaan Euroopassa alkuperäiskansana Grönlannin inuiittien lisäksi. Mutta kansaa nimeltä karjalaiset ei ole tunnustettu siitä huolimatta alkuperäiskansaksi. Asia olisi lähes sensaatiomainen ja hieno asia suomalaisille kaiken kaikkiaan. Olisi koko Suomen etu suojella karjalaiset alkuperäiskansan statuksella. Verratkaa asiaa tähän: Alkuperäiskansojen oikeudet sisältyvät mm. YK:n julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista. Suomen perustuslakiin saamelaisten asema alkuperäiskansana kirjattiin vuonna 1995.

Ei siis olisi lainkaan kaukaahaettua havahtua karjalaiskysymykseen ja kirjata heidätkin perustuslakiin. Mutta tämä vaatii muiden karjalaisten havahtumista tilanteeseen.

Vierailija
100/166 |
23.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi alkuperäikansan muinaiset alueet suojellaan siten, että siellä ei voida metsäkoneiden ja muiden hankkeiden kanssa tuhota miljöötä.

Saavatko karjalaiset itse kuitenkin tuhota miljöötä, jos haluavat, vai kielletäänkö se heiltäkin?

Ei tietenkään? Luonnon annetaan olla omilla sijoillaan. Hakkuut, louhinnat ja soiden kuivattamiset lienee jonkin aivan muun tahon harrasteita kuin yksittäisen luonnonläheisen kansan. Tämä vaikuttaa nyt aivan käsittämättömältä näsäviisastelulta ja provolta.