HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon
Ja estävät naisten urakehitystä. Ei pysty ottaa vaativampia töitä, jos kaikki vastuu kotitöistä jää silti naiselle. Miksi mies ei osallistu? Tai ole oma-aloitteinen? Millainen mies kehtaa jättää kotityöt tekemättä?
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Sit erotaan ja teet ne samat työt edelleen yksin mutta sit se ei enää estä urakehitystä?
Aika huono tekosyy sille, että urakehitys jäisi siitä kiinni, kun toinen ei tee kotitöitä :D
Kyllähän sekin on monesti este urakehitykselle. Siis ratkaisuhan on se, että mies osallistuu oma-aloitteisesti niin kuin nainenkin. Mutta niin paljon voi ruveta mättämään se kaikki liitossa puurtaminen, että se johtaa eroon. Kotitöihin rutinoituu yksin, siksi on omituista jos mies ei pysty rutinoitumaan yhdessä. Itsellä ainakin elämä muuttui helpommaksi eron myötä. Jaksoin myös kiinnostua enemmän kodin ulkopuolisista asioista.
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
Kommenteissa joku ukkeli taas mömisee siitä miten Miähet joutuvat tekemään Rasgaida Godi Döidä.
Kuinkahan moni näistä laiskimuksista edes asuu omakotitalossa, jossa tehdään lumitöitä tai leikataan nurmikkoa kerran kuussa, tai putsataan rännit kerran vuodessa? Rivariyhtiöissäkin huoltoyhtiö hoitaa lumien kolaamiset. Eikä taloja maalata edes kerran vuodessa, hyvä jos kerran kahdessakymmenessä vuodessa. Sitäkään eivät miehet tee yksinään. Tää on ihan samaa volinaa kuin renkaidenvaihdon mieltäminen kotitöiksi.
"Nyt saa kuvan että siivous on ainoa kotityö. Kotona on muitakin kotitöitä, esimerkiksi ruohonleikkuu, lumityöt, katon ja rännien puhdistus, maalaustyöt, rakennusten kunnossapito...
Usein nämä työt kaatuvat miehelle "automaattisesti"."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sit erotaan ja teet ne samat työt edelleen yksin mutta sit se ei enää estä urakehitystä?
Aika huono tekosyy sille, että urakehitys jäisi siitä kiinni, kun toinen ei tee kotitöitä :DSe työmäärä kyllä pienenee huomattavasti kun se mieslapsi ei ole riesana.
Niinhän ne naislapset aina väittää.
Mut sit itketään kavereille, kun elintaso tippuu ja ei olekkaan enää varaa käydä viikottain tanssimassa ja las palamasissa neljä kertaa vuodessa.
Pitäisi olla laki että pitää seurustella vähintään 7 vuotta, ennen kuin saa mennä naimisiin ja tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ongelmana se, että vaimo näkee mielestäni ongelman siellä missä sitä ei ole. Joka viikko on pakko tehdä viikkosiivous joka sisältää mattojen tamppauksen ja lattioiden luuttuamisen mm. Teen mielestäni oman osuuden, mutta viikottainen siivoaminen on mielestäni typerää jos ei ole edes likaista.. viikkosiivous on myös tehtävä vaikka olisimme olleet viikon reissussa (eli siivoamme ennen lähtöä ja heti lähdön jälkeen).
Ja koska hänelle tämä on paaaaaaljon tärkeämpää kuin minulle, niin minun mielestä on reilua että hän myös hoitaa asiaa enemmän koska hän vaatii sitä enemmän. En minäkään vaadi häneltä pihatöiden tekoa yms joista minä olen tarkempi.
Miksi asia menee muka aina niin, että mies on paha? Ehkäpä nainen vaatii liikaa?
Ymmärrän toki jos mies löhöää sohvalla ja ei tee mitään ikinä.
PS. Minä olen myös se joka tekee lähes poikkeuksetta meillä ruoat ja tiskaan päälle.
Miksi et voisi sitten siivota joka toinen viikkko ja puoliso joka toinen viikkoä? Näin siivous tehdään joka viikko, mutta sun ei tarvitse siivota kun joka toinen viikko, mikä pitäisi muutenkin tehdä jos vaan kerran kahdessa viikossa siivotaan.
Jäi sanomatta se, että vaikka kuinka yritän niin silti teen hänen mielestään useimmat siivoukset väärin ja kahta kauheammin hän puhisee et kun joutuu itse tekemään.
Tämä aihepiiri on suhteemme isoin kulmakivi, mikä on mielestäni hyvin absurdia... Kertoo, ettei elämässä ole muita ongelmia? Mutta todella typerää jos liitto tällaiseen kaatuisi.
Mua näin eronneena naisena riepoo tässä keskustelussa se, että aina joku tulee selittämään jostain tiskikoneen tyhjennyksestä tai roskien viennistä. Ei todellakaan ole kyse siitä, vaan siitä, että kumpi lopettaa työt jo klo 16 ja lähtee kohti päiväkotia? Monessa firmassa pk-seudullakin moni tekee 9-17 päivää ja kiva sitten aina levitellä käsiä klo16, että sori meitsin on pakko häipyä nyt. Mies ei siis suostunut tuota tekemään.
Tai jos lapsi valvoo yöllä ja molemmat vanhemmat ovat töissä, niin kumpi nousee ja hoitaa tilanteen? Aina meillä se olin minä (nainen). Mies oli ikään kuin kuuro kaikelle, mitä kotona öisin tapahtui. Silti meillä oli yhtä vaativat työt.
Ja vaikka nukuin miestä huonommin, minun piti aina olla se, joka muistaa hoitaa kaikki asiat/muistaa pyytää miestä hoitamaan. Esim. jos lapsen ikävuositarkastusajankohta lähestyy, ei koskaan ollut mies, joka olisi pohtinut, että pitääpä varata se aika. Ja kaiken maailman lapsen turnausilmottautumisista jne., niin pitää miehelle muistuttaa.
Mies on nakkikone, joka ei itse huolehdi mistään, toimii vain, jos joku häntä ohjaa. Silti tekee työkseen sellaista, jossa hänen täytyy kyetä itseohjautuvuuteen. Motivaatiosta se on kiinni, ettei kotona onnistu. Meni arvostus moiseen tolloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sit erotaan ja teet ne samat työt edelleen yksin mutta sit se ei enää estä urakehitystä?
Aika huono tekosyy sille, että urakehitys jäisi siitä kiinni, kun toinen ei tee kotitöitä :DSe työmäärä kyllä pienenee huomattavasti kun se mieslapsi ei ole riesana.
Niinhän ne naislapset aina väittää.
Mut sit itketään kavereille, kun elintaso tippuu ja ei olekkaan enää varaa käydä viikottain tanssimassa ja las palamasissa neljä kertaa vuodessa.
Juujuu, semmonen lupsahtanut voimafantasia siellä.
Millainen nainen valitsee itselleen tuollaisen vapaamatkustajan? Ajatteleeko sellainen nainen klitoriksellaan ja valkkaa väärän uroksen?
Vapaa valinta kuitenkin, ei ole pakkonaittaminen tai vanhempien valinta, vaan itsenäisen naisen oman terävän harkintakyvyn varassa. Mikä voisikaan mennä pieleen?
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
Naisia ei stressaa siivoaminen, vaan se epäsiisteys minkä takia on siivottava.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
95 prosenttia kodin metatöistä tulee kodin ulkopuolelta, aikataulut, laatutaso jne.
Ei se nainen niitä päästään keksi.
:) hauskoja juttuja taas, naisten ulinaa ja uhriutumista. Kun ei osata ottaa rennosti, se on perhe-elämä sitten tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.
Logiikka puuttuu edelleen.
Vaatteiden noukkiminen koneesta yksitellen narulle henkilöittäin ei ole työlästä.
Vaatteiden noukkiminen narulta yksitellen henkilöittäin on työlästä.
Etkö nyt vain voi myöntää, että kyse on vain ja ainoastaan henkilökohtaisesta mieltymyksestäsi, millä ei ole mitään käytännön merkitystä lopputuloksen kannalta?
Vierailija kirjoitti:
Mua näin eronneena naisena riepoo tässä keskustelussa se, että aina joku tulee selittämään jostain tiskikoneen tyhjennyksestä tai roskien viennistä. Ei todellakaan ole kyse siitä, vaan siitä, että kumpi lopettaa työt jo klo 16 ja lähtee kohti päiväkotia? Monessa firmassa pk-seudullakin moni tekee 9-17 päivää ja kiva sitten aina levitellä käsiä klo16, että sori meitsin on pakko häipyä nyt. Mies ei siis suostunut tuota tekemään.
Tai jos lapsi valvoo yöllä ja molemmat vanhemmat ovat töissä, niin kumpi nousee ja hoitaa tilanteen? Aina meillä se olin minä (nainen). Mies oli ikään kuin kuuro kaikelle, mitä kotona öisin tapahtui. Silti meillä oli yhtä vaativat työt.
Ja vaikka nukuin miestä huonommin, minun piti aina olla se, joka muistaa hoitaa kaikki asiat/muistaa pyytää miestä hoitamaan. Esim. jos lapsen ikävuositarkastusajankohta lähestyy, ei koskaan ollut mies, joka olisi pohtinut, että pitääpä varata se aika. Ja kaiken maailman lapsen turnausilmottautumisista jne., niin pitää miehelle muistuttaa.
Mies on nakkikone, joka ei itse huolehdi mistään, toimii vain, jos joku häntä ohjaa. Silti tekee työkseen sellaista, jossa hänen täytyy kyetä itseohjautuvuuteen. Motivaatiosta se on kiinni, ettei kotona onnistu. Meni arvostus moiseen tolloon.
Oletko tehnyt virheanalyysin toiminnastasi: miksi lankesit moiseen tolloon? Ei anna kovin hyvää kuvaa sinustakaan.
Vierailija kirjoitti:
:) hauskoja juttuja taas, naisten ulinaa ja uhriutumista. Kun ei osata ottaa rennosti, se on perhe-elämä sitten tätä.
Miehethän täällä uhriutuu vielä pahemmin. Nyyh, mitään en osaa tehdä oikein! Nyyh, vaimo vaatii liikaa. Nyyh, kauhee nipottaja! Miksi minulta vaaditaan mitään? Nyyh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ongelmana se, että vaimo näkee mielestäni ongelman siellä missä sitä ei ole. Joka viikko on pakko tehdä viikkosiivous joka sisältää mattojen tamppauksen ja lattioiden luuttuamisen mm. Teen mielestäni oman osuuden, mutta viikottainen siivoaminen on mielestäni typerää jos ei ole edes likaista.. viikkosiivous on myös tehtävä vaikka olisimme olleet viikon reissussa (eli siivoamme ennen lähtöä ja heti lähdön jälkeen).
Ja koska hänelle tämä on paaaaaaljon tärkeämpää kuin minulle, niin minun mielestä on reilua että hän myös hoitaa asiaa enemmän koska hän vaatii sitä enemmän. En minäkään vaadi häneltä pihatöiden tekoa yms joista minä olen tarkempi.
Miksi asia menee muka aina niin, että mies on paha? Ehkäpä nainen vaatii liikaa?
Ymmärrän toki jos mies löhöää sohvalla ja ei tee mitään ikinä.
PS. Minä olen myös se joka tekee lähes poikkeuksetta meillä ruoat ja tiskaan päälle.
Miksi et voisi sitten siivota joka toinen viikkko ja puoliso joka toinen viikkoä? Näin siivous tehdään joka viikko, mutta sun ei tarvitse siivota kun joka toinen viikko, mikä pitäisi muutenkin tehdä jos vaan kerran kahdessa viikossa siivotaan.
Jäi sanomatta se, että vaikka kuinka yritän niin silti teen hänen mielestään useimmat siivoukset väärin ja kahta kauheammin hän puhisee et kun joutuu itse tekemään.
Tämä aihepiiri on suhteemme isoin kulmakivi, mikä on mielestäni hyvin absurdia... Kertoo, ettei elämässä ole muita ongelmia? Mutta todella typerää jos liitto tällaiseen kaatuisi.
Miksi et voi sitten tehdä asioita kunnolla? Ei se varmasti paljoa ole, että kysyt häneltä, että näyttää ja sinä vaikka kameralla kuvaat ja sitten seuraat niitä ohjeita ensikerralla miten siivotaan.
Tuo on sitä, että tullaan vastaan puolitiehen. Sinä siivoat joka toinen viikko kunnolla. Ei tarvitse joka viikko siivota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Anna kun täti selittää: sulla on kädessä paita, joka on pirkon. Siis sun on nostettava joka tapauksessa se pirkon paita narulle. Nostat sen narulle. Sitten sulla on käsissä paita, joka on jaakon. Siis sun nostettava joka tapauksessa se jaakon paita narulle.
Nyt jos nostat sen pirkon paidan narulle ja jaakon paidan vierekkäin ja jatkat tätä rataa katsomatta, mitä siihen narulle mätät, siellä on jaakon ja pirkon vaatteet sekaisin ja sä joudut sitten kaappiin viedessä setvimään niitä sieltä narulta, että tää tähän pinoon ja tuo tuohon. MUTTA: jos näet sen vaivan, että samalla kun nostat sen paidan narulle (joudut tekemään sen joka tapauksessa) laitatkin paidat vierekkäisille naruille ja nostelet muut vaatteet samoin, voit helposti vain vedellä samalla narulla olevat vaatteet samoihin pinoihin. Toisin sanoen: säästät aikaa pyykin viikkaamisessa, kun teet pienen ylimääräisen ajatustyön pyykkejä nostaessa. Ja kyllä, säästät enemmän aikaa viikatessa kuin tuhlaat nostaessa.
Mutta sä olet varmaan töissäkin niitä, joka ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi täyttää vaikkapa joku lomake kunnolla, koska sinnehän voi aina lisätä sitten. Jolloin samaa lomaketta pyöritetään eri pöydillä, koska alun perin ei ole viitsitty uhrata muutamaa lisäminuuttia työn kunnolla tekemiseen. Tai jotka eivät käsitä, että
Nämä äitien paapomat pojat (miehet") siirtyvät parisuhteeseen odottaen, että kaikki pelaa samalla lailla. Ei se vaimojen tehtävä ole 'kasvattaa' isäksi aikoville. Koskee myös kaiken miehensä eteen tekeviä naisia. Mallista se lähtee, tehokkainta on se, mitä tekee, kuin se, mitä sanoo.
Vierailija kirjoitti:
:) hauskoja juttuja taas, naisten ulinaa ja uhriutumista. Kun ei osata ottaa rennosti, se on perhe-elämä sitten tätä.
Kaikki eivät osaa paskan keskellä ottaa yhtä rennosti kuin sinä.
Olen nainen. Mulla on kolme lasta, joista vanhin on jo aikuinen. En ole ikinä lajitellut vaatteita lajeittain tai käyttäjittäin narulle. Laitan ne niin kuin ne parhaiten siihen mahtuvat. En myöskään ikinä ota vain yhtä vaatetta kerrallaan koneesta, kauhean hidasta ja tehotonta. Oion vaatteet kyllä narulle, koska siten vältän silittämisen. Mut mä olenkin it-puolen DI, ehkä tämä ei ole sukupuolikysymys.