Lue keskustelun säännöt.
HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon
22.03.2023 |
Ja estävät naisten urakehitystä. Ei pysty ottaa vaativampia töitä, jos kaikki vastuu kotitöistä jää silti naiselle. Miksi mies ei osallistu? Tai ole oma-aloitteinen? Millainen mies kehtaa jättää kotityöt tekemättä?
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua näin eronneena naisena riepoo tässä keskustelussa se, että aina joku tulee selittämään jostain tiskikoneen tyhjennyksestä tai roskien viennistä. Ei todellakaan ole kyse siitä, vaan siitä, että kumpi lopettaa työt jo klo 16 ja lähtee kohti päiväkotia? Monessa firmassa pk-seudullakin moni tekee 9-17 päivää ja kiva sitten aina levitellä käsiä klo16, että sori meitsin on pakko häipyä nyt. Mies ei siis suostunut tuota tekemään.
Tai jos lapsi valvoo yöllä ja molemmat vanhemmat ovat töissä, niin kumpi nousee ja hoitaa tilanteen? Aina meillä se olin minä (nainen). Mies oli ikään kuin kuuro kaikelle, mitä kotona öisin tapahtui. Silti meillä oli yhtä vaativat työt.
Ja vaikka nukuin miestä huonommin, minun piti aina olla se, joka muistaa hoitaa kaikki asiat/muistaa pyytää miestä hoitamaan. Esim. jos lapsen ikävuositarkastusajankohta lähestyy, ei koskaan ollut mies, joka olisi pohtinut, että pitääpä varata se aika. Ja kaiken maailman lapsen turnausilmottautumisista jne., niin pitää miehelle muistuttaa.
Mies on nakkikone, joka ei itse huolehdi mistään, toimii vain, jos joku häntä ohjaa. Silti tekee työkseen sellaista, jossa hänen täytyy kyetä itseohjautuvuuteen. Motivaatiosta se on kiinni, ettei kotona onnistu. Meni arvostus moiseen tolloon.
Oletko tehnyt virheanalyysin toiminnastasi: miksi lankesit moiseen tolloon? Ei anna kovin hyvää kuvaa sinustakaan.
Kahden aikuisen lapsettomassa kerrostalotaloudessa ei oikeasti ole juuri mitään yhteisiä vastuita. Kyllä se iskee vasta lasten myötä silmille, ettei toista kiinnosta hoitaa niitä lasten asioita ollenkaan. Kyllähän hän omia juttujaan, esim. omia harrastuksiaan hoiti vallan hyvin, mutta lasten harrastusasioita ei voikaan mitenkään hoitaa. Ei tuota voi etukäteen tietää, miten siinä käy. Mieskin halusi lapsia ja etukäteen tottakai oli sitä mieltä, että hänestä tulee vastuuntuntoinen isä. Noh, eipä tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet valittavat usein naisten vaatimuksista, ja kaiken muka pitäisi aina olla tip top.
Minä lopetin kotitöiden teon. En jaksanut enää pestä pyykkiä joka viikko. En jaksanut ostaa ja tehdä ruokaa. En jaksanut imuroida koirankarvoja lähes päivittäin.
Mieheni alkoi nopeasti valittamaan kun puhtaita sukkia ei löydy, miksi meillä on pakastepitsaa ruokana, ja miksi joka paikassa on koirankarvoja. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.
Logiikka puuttuu edelleen.
Vaatteiden noukkiminen koneesta yksitellen narulle henkilöittäin ei ole työlästä.
Vaatteiden noukkiminen narulta yksitellen henkilöittäin on työlästä.Etkö nyt vain voi myöntää, että kyse on vain ja ainoastaan henkilökohtaisesta mieltymyksestäsi, millä ei ole mitään käytännön merkitystä lopputuloksen kannalta?
Olen eri.
Mutta ehkä logiikka on siinä, että jos mies on se joka laittaa pyykit narulle ja nainen on se, joka viikkaa kuivat ja lajittelee ne kaappeihin, niin silloin mies joka ei laita pyykkejä narulle järjestykseen työntää kuin pienen, mutta aikaavievän osan töistä naiselle. Eli jos mies laittaisi pyykit tiettyyn järjestykseen, menisi naiselta vähemmän aikaa pyykkien lajitteluun omiin pinoihin ja sitten kaappeihin.
Meillä ne lajitellaan kuivumaan ihan siksi että lapset ja mies hakisi ihan itse sieltä telineeltä omansa.
Lapset hakeekin, mies saattaa sitten killuttaa viikon niitä omiaan siinä kunnes minun on pakko viikata ne pois, uusien tieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.
Logiikka puuttuu edelleen.
Vaatteiden noukkiminen koneesta yksitellen narulle henkilöittäin ei ole työlästä.
Vaatteiden noukkiminen narulta yksitellen henkilöittäin on työlästä.Etkö nyt vain voi myöntää, että kyse on vain ja ainoastaan henkilökohtaisesta mieltymyksestäsi, millä ei ole mitään käytännön merkitystä lopputuloksen kannalta?
Noukin koneesta vaatteet yksitellen ja pistän ne narulle niin, että yhden käyttäjän vaatteet tulee tuohon ja toisen toiseen kohtaan. Jostain syystä mies ei erota narulta mikä tumma t-paita on hänen ja mikä minun, jos ne on sikinsokin.
Onneksi en ole lesbo! En jaksaisi elää toisen naisen kanssa samassa huushollissa millään. Teidän joidenkin jutut on ihan idioottimaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin ongelma on juuri se, että vaimon mielestä teet mitä tahansa niin teet sen väärin. Esim astianpesukoneen täyttö on tarkkaa puuhaa. Myös hyvä esimerkki on siinä, että valittaa kun hän pesee pyykin ja astiat. Monesti hänelle muistutan, että kone ne pyykit ja astiat pesee eikä hän. Hän siis vain painaa nappia, että laittaa koneen päälle. Minä yleensä täytän ja tyhjennän ne.
Toinen ongelma on se, että olen suunitellut yleensä viikkoohjelman työn perusteella.
Eli jos olen ollut aluillaan perjantaina illalla töissä niin suunitelmassa on ollut, että siivoan perjantaina aamulla ennen, kuin menen töihin. No sit jos tuleekin aamulla 8 aikaa soitto töistä, että pitääkin tulla töihin 2 tunnin päästä niin tietenkin siirrän sen siivouksen lauantaille. No tästä vaimo suuttuu ja minun olisi pitänytkin siivota ennen töihin lähtöä ja se rupeaa itse siivoomaan ja valittaa sit, et kun joutuu itse vaan siivoamaan (en mitenkään kerkeisi siivota). Vaimo siis työtön.
Sit toinen on, et jos vapaa päivä ja normaalistikkin, kun tyhjennän astianpesukoneen ja sanon vaimolle, että tyhjennän sen tunnin päästä (toinen juttu kesken) niin hän taas rupeaa uhriutumaan ja rupeaa heti sitä oikein astiat paukkuen tyhjentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.
Logiikka puuttuu edelleen.
Vaatteiden noukkiminen koneesta yksitellen narulle henkilöittäin ei ole työlästä.
Vaatteiden noukkiminen narulta yksitellen henkilöittäin on työlästä.Etkö nyt vain voi myöntää, että kyse on vain ja ainoastaan henkilökohtaisesta mieltymyksestäsi, millä ei ole mitään käytännön merkitystä lopputuloksen kannalta?
Olen eri.
Mutta ehkä logiikka on siinä, että jos mies on se joka laittaa pyykit narulle ja nainen on se, joka viikkaa kuivat ja lajittelee ne kaappeihin, niin silloin mies joka ei laita pyykkejä narulle järjestykseen työntää kuin pienen, mutta aikaavievän osan töistä naiselle. Eli jos mies laittaisi pyykit tiettyyn järjestykseen, menisi naiselta vähemmän aikaa pyykkien lajitteluun omiin pinoihin ja sitten kaappeihin.Meillä ne lajitellaan kuivumaan ihan siksi että lapset ja mies hakisi ihan itse sieltä telineeltä omansa.
Lapset hakeekin, mies saattaa sitten killuttaa viikon niitä omiaan siinä kunnes minun on pakko viikata ne pois, uusien tieltä.
No tuohan sitten selittää! Ja itseasiassa ihan fiksuakin, opettaa lapsille ettei ne vaatteet randomisti vaan ilmesty sinne kaappiin!
Mulla itsellä ei ole lapsia niin tuli vain ensimmäisenä ajatus, että ehkä sillä on jotain tekemistä sen kanssa kuka ne pyykit sitten viikkaa kaappeihin, mutta tuo sun selitys on kyllä vielä fiksumpi ja ihan ymmärrän miksi on hyvä laittaa varsinkin lasten vaatteet omiin kohtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.
Olen nainen. Mulla on kolme lasta, joista vanhin on jo aikuinen. En ole ikinä lajitellut vaatteita lajeittain tai käyttäjittäin narulle. Laitan ne niin kuin ne parhaiten siihen mahtuvat. En myöskään ikinä ota vain yhtä vaatetta kerrallaan koneesta, kauhean hidasta ja tehotonta. Oion vaatteet kyllä narulle, koska siten vältän silittämisen. Mut mä olenkin it-puolen DI, ehkä tämä ei ole sukupuolikysymys.
En minäkään. Meillä työnjako menee useimmiten niin, että mies pesee pyykit ja minä ripustan. Molemmat poimivat telineeltä omat vaatteensa ja taittelevat kaappiin. Lakanat ja pussilakanat vedetään ja taitellaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua näin eronneena naisena riepoo tässä keskustelussa se, että aina joku tulee selittämään jostain tiskikoneen tyhjennyksestä tai roskien viennistä. Ei todellakaan ole kyse siitä, vaan siitä, että kumpi lopettaa työt jo klo 16 ja lähtee kohti päiväkotia? Monessa firmassa pk-seudullakin moni tekee 9-17 päivää ja kiva sitten aina levitellä käsiä klo16, että sori meitsin on pakko häipyä nyt. Mies ei siis suostunut tuota tekemään.
Tai jos lapsi valvoo yöllä ja molemmat vanhemmat ovat töissä, niin kumpi nousee ja hoitaa tilanteen? Aina meillä se olin minä (nainen). Mies oli ikään kuin kuuro kaikelle, mitä kotona öisin tapahtui. Silti meillä oli yhtä vaativat työt.
Ja vaikka nukuin miestä huonommin, minun piti aina olla se, joka muistaa hoitaa kaikki asiat/muistaa pyytää miestä hoitamaan. Esim. jos lapsen ikävuositarkastusajankohta lähestyy, ei koskaan ollut mies, joka olisi pohtinut, että pitääpä varata se aika. Ja kaiken maailman lapsen turnausilmottautumisista jne., niin pitää miehelle muistuttaa.
Mies on nakkikone, joka ei itse huolehdi mistään, toimii vain, jos joku häntä ohjaa. Silti tekee työkseen sellaista, jossa hänen täytyy kyetä itseohjautuvuuteen. Motivaatiosta se on kiinni, ettei kotona onnistu. Meni arvostus moiseen tolloon.
Oletko tehnyt virheanalyysin toiminnastasi: miksi lankesit moiseen tolloon? Ei anna kovin hyvää kuvaa sinustakaan.
Kahden aikuisen lapsettomassa kerrostalotaloudessa ei oikeasti ole juuri mitään yhteisiä vastuita. Kyllä se iskee vasta lasten myötä silmille, ettei toista kiinnosta hoitaa niitä lasten asioita ollenkaan. Kyllähän hän omia juttujaan, esim. omia harrastuksiaan hoiti vallan hyvin, mutta lasten harrastusasioita ei voikaan mitenkään hoitaa. Ei tuota voi etukäteen tietää, miten siinä käy. Mieskin halusi lapsia ja etukäteen tottakai oli sitä mieltä, että hänestä tulee vastuuntuntoinen isä. Noh, eipä tullut.
Miehen logiikkahan menee niin, että miksi hoitaa sellaista, minkä kumppani hoitaa, jos hän ei hoida. Ihan tahallaan jättävät ne hommat vaimoilleen. Omat harrastusilmottautumiset jne. on pakko hoitaa itse, koska niitä se kumppani ei tekisi miehen puolesta, mutta lapsen harrastusilmoittautumisen mies voi hyvin "unohtaa", koska tietää, että vaimo hoitaa sen kuitenkin/kertoo sitten, kun se pitää tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Tuo lakanajuttu on kyllä käsittämättömän yleinen miehillä. Kaveripiiriin kuuluu ainakin yksi mies, jolla oli tasan yksi aluslakana (yövyttiin joskus hänen luonaan porukalla koska hän järjesti kotonaan leffailtoja). Opin ekan kerran jälkeen ottamaan makuupussin mukaan, jotta ei tarvinnut nukkua paskaisella vieraspatjalla.
Jossain lähiaikojen redditkeskustelussa oli vähän liikaakin poikia ja miehiä, jotka myös kertoivat että heillä on vain yhdet lakanat - ja joillakin ei ole ollenkaan lakanoita, ehkä vain yksi tyynyliina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sit erotaan ja teet ne samat työt edelleen yksin mutta sit se ei enää estä urakehitystä?
Aika huono tekosyy sille, että urakehitys jäisi siitä kiinni, kun toinen ei tee kotitöitä :DSe työmäärä kyllä pienenee huomattavasti kun se mieslapsi ei ole riesana.
Niinhän ne naislapset aina väittää.
Mut sit itketään kavereille, kun elintaso tippuu ja ei olekkaan enää varaa käydä viikottain tanssimassa ja las palamasissa neljä kertaa vuodessa.
Onko sinulla siis useita naispuolisia ystäviä, jotka itkevät sinulle köyhyyttään eron jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on nykyään jaettu kotityöt tasan, mutta kauan se kesti. Ennen lasta minä tein kotitöistä n. 90 prosenttia, koska mies ei osannut laittaa ruokaa, lajitella pyykkiä, pestä vessaa, oikeastaan mitään kotitöitä. Äitinsä oli passannut pilalle. Uskalsin tehdä lapsen ja luottaa siihen, että mies pystyy muuttumaan, koska tiesin, että rakastaa mua todella todella paljon, on sanansa mittainen ja pitää lupauksensa. Hän halusi lasta ja lupasi ottaa lapsen- ja kodinhoidosta puolet.
Meni kuusi vuotta, mutta nykyään mies osaa pestä kaikki pyykit, myös villavaatteet ja lasten prinsessamekot. Osaa lajitella vaatteet, käyttää tahranpoistoainetta, pestä pyykinpesukoneen välillä 90 asteessa, laittaa lakanat suorana kuivumaan että ne saa kaappiin suorana. Tämä oli ehdottomasti vaikein rasti :)
Astianpesukoneen täytön ja tyhjäyksen oppi viikossa eli heti kun muksu tuli kotiin laitokselta. Samoin kaupassa käynti siirtyi hänelle heti. Lapsen rattaista, turvaistuimesta ja urheiluvälineistä otti vastuun saman tien kun aloin odottamaan.
Meillä mies imuroi joka viikko, täyttää ja tyhjää astianpesukoneen ja siivoaa keittiö, tekee kauppalistat ja käy kaupassa, pesee pyykit ja järjestää ne kaappiin. Pesee lattiat. Vastaa autoista ja lasten kaikista urheiluvälineistä.
Minulle jää laskujen maksaminen, vaatteiden ostaminen, korjaus ja kierrättäminen, pölyjen pyyhintä, kaappien siivous, lahjojen ostaminen, juhlien järjestäminen (mies onneksi laittaa joulu- ja pääsiäiskoristeet paikalleen) ja ruuanlaitto. Minä myös remontoin tai tilaan ja kilpailutan remontin tekijät.
Lapsen harrastuskuskaukset ja niihin ilmoittaminen, yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin ja pakkaaminen matkoille tehdään puoliksi.
Omassa kuplassani mieheni on poikkeus.
Joka kerta näihin ketjuihin voi miehenä todeta: luojan kiitos en ole parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:) hauskoja juttuja taas, naisten ulinaa ja uhriutumista. Kun ei osata ottaa rennosti, se on perhe-elämä sitten tätä.
Kaikki eivät osaa paskan keskellä ottaa yhtä rennosti kuin sinä.
Etenkään, jos siell paskan keskellä konttaa vauva ja leikkii taapero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.
Olen nainen. Mulla on kolme lasta, joista vanhin on jo aikuinen. En ole ikinä lajitellut vaatteita lajeittain tai käyttäjittäin narulle. Laitan ne niin kuin ne parhaiten siihen mahtuvat. En myöskään ikinä ota vain yhtä vaatetta kerrallaan koneesta, kauhean hidasta ja tehotonta. Oion vaatteet kyllä narulle, koska siten vältän silittämisen. Mut mä olenkin it-puolen DI, ehkä tämä ei ole sukupuolikysymys.
En minäkään. Meillä työnjako menee useimmiten niin, että mies pesee pyykit ja minä ripustan. Molemmat poimivat telineeltä omat vaatteensa ja taittelevat kaappiin. Lakanat ja pussilakanat vedetään ja taitellaan yhdessä.
Teillähän työläs systeemi on, kun ette voi pestä pyykkiäkään kuin silloin, kun kumpikin on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta näihin ketjuihin voi miehenä todeta: luojan kiitos en ole parisuhteessa.
Itse sinkkuna naisena mietin ihan samaa. En todellakaan haluaisi miestä kotiin sotkemaan ja sitten valittamaan kun omat jäljet pitääkin siivota.
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen valitsee itselleen tuollaisen vapaamatkustajan? Ajatteleeko sellainen nainen klitoriksellaan ja valkkaa väärän uroksen?
Vapaa valinta kuitenkin, ei ole pakkonaittaminen tai vanhempien valinta, vaan itsenäisen naisen oman terävän harkintakyvyn varassa. Mikä voisikaan mennä pieleen?
Toisen laiskuutta tai (feikki)avuttomuuteen luisumista ei huomaa heti, ainakaan ennen kuin muuttaa yhteen. Poikaystävä saattaa seurusteluaikana pitää omasta asunnostaan hyvää huolta, mutta yhteisestä kodista ei. Täälläkin on useampi kommentoija kertonut, että miesten muuttuminen täyspassattaviksi tapahtui vuosien aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
95 prosenttia kodin metatöistä tulee kodin ulkopuolelta, aikataulut, laatutaso jne.
Ei se nainen niitä päästään keksi.
Paljon tulee ulkopuolelta, se on totta. Muistan kuitenkin, kun kerran eräässä vastaavassa keskustelussa eräs nainen aivan tosissaan väitti, ettei ole hänen keksintöään, että pitää imuroida joka päivä. Heillä oli pieniä lapsia ja koira, joten sotkua varmasti tulee. Mutta siltikin nainen piti itseään olosuhteiden uhrina, ei millään käsittänyt, että ei ole mitään viranomaista tai muuta auktoriteettia, joka käskee imuroimaan joka päivä. Että kyllä se oikeasti on hänen keksintöään, hänen keksimänsä vastaus tarpeeseen/olosuhteisiin. Joku toinen olisi saattanut keksiä sietää hiekkaa lattialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:) hauskoja juttuja taas, naisten ulinaa ja uhriutumista. Kun ei osata ottaa rennosti, se on perhe-elämä sitten tätä.
Kaikki eivät osaa paskan keskellä ottaa yhtä rennosti kuin sinä.
Etenkään, jos siell paskan keskellä konttaa vauva ja leikkii taapero.
Juu, tai ei ole henkilöitä joilla on esim astma, tai lemmikeillä astmaa (mun kissalla meinaa on, ei voi jättää pölyjä/karvoja pitkin poikin asuntoa)
Olen eri.
Mutta ehkä logiikka on siinä, että jos mies on se joka laittaa pyykit narulle ja nainen on se, joka viikkaa kuivat ja lajittelee ne kaappeihin, niin silloin mies joka ei laita pyykkejä narulle järjestykseen työntää kuin pienen, mutta aikaavievän osan töistä naiselle. Eli jos mies laittaisi pyykit tiettyyn järjestykseen, menisi naiselta vähemmän aikaa pyykkien lajitteluun omiin pinoihin ja sitten kaappeihin.