Rintamaito ei suojaa allergioilta!

Allergia-ja astmalehdessä 6/06 on juuri kirjoittemasi teksti. Olet varmaankin lähteenä käyttänyt sitä? Kopioinnissa välistä on jäänyt pois seuraava lause:

" Tutkimuksessa ei kerrota sitä, millä perusteella äidit tekivät valinnan rinta- ja keinoruokinnan välillä. Kirjoittajat ottavat (aivan oikein) varovaisen kannan tuloksen tulkintaan."

-Tutkimus-:

Michiganissa, USA:ssa allergioiden kehittymistä seurattiin 405 satunnaisesti valitulla lapsella syntymästä 6-7-vuotiaaksi saakka (Ann Allergy Asthma Immunol 2006;97:78-83). Rintaruokinnan pituudella ei ollut vaikutusta allergioiden määrään. Sen sijaan rintaruokituille lapsille kehittyi tutkimusaikana 50% enemmän allergioita kuin pelkästään korviketta saaneille. Allergioita oli enemmän lapsilla, joiden äiti oli atoopikko, joilla ei ollut lemmikkejä kotona ja perheen nuoremmille lapsille. Kirjoittajat pitävät todennäköisenä, että korvikeruokinta pikemminkin suojaa allergioilta kuin lisää niitä.

Pihdalle kommenttia

Pihta:

Allergia-ja astmalehdessä 6/06 on juuri kirjoittemasi teksti. Olet varmaankin lähteenä käyttänyt sitä? Kopioinnissa välistä on jäänyt pois seuraava lause:

" Tutkimuksessa ei kerrota sitä, millä perusteella äidit tekivät valinnan rinta- ja keinoruokinnan välillä. Kirjoittajat ottavat (aivan oikein) varovaisen kannan tuloksen tulkintaan."

Mitenköhän ihmeessä syy rinta- tai keinoruokinnan valintaan voisi vaikuttaa tuloksen tulkintaa????

Eikä tuo edes ole ainoa laatuaan oleva tutkimus.

Ja luepa tarkemmin tämän listan allergisten vauvojen äitien imettämisiä, niin lähes jokainen niistä on imettänyt pitkään jopa niin pitkään, että vauvojen muu ravinnon saanti on kärsinyt. Toisin sanoen kiinteitä ovat ruvenneet syömään vasta neuvolan painostuksesta lähes vuoden ikäisinä. Kun se tissi muka riittää ja ehkäisee allergioita.

Ei kai kukaan ole enää aikoihin sellaista väittänytkään, mutta usein rintaruokinta saattaa siirtää allergian puhkeamista.



Itse imetin pitkään kahta vanhinta lasta ja he molemmat ovat allergisia. Kummallakin ruoka-aineallergiat puhkesivat noin vuoden iässä eli siirryttäessä rintaruokinnasta normaaleihin maitotuotteisiin, kiinteitä saivat jo aikaisemmin (toinen 3kk, toinen 5kk iästä). Siitepölyallergiat tulivat kuvaan 3-4v iässä ja toinen on myös atoopikko. Nyt kolmatta en voi imettää (sain rintamaitoa ekan kuukauden) ja onneksi ainakaan vielä ei ole oireita ilmennyt, ikää vajaa 2kk. Aika näyttää puhkeaako hänelläkin allergiaa...

Eihän se äidinmaito nyt sentään mikään taikajuomaa ole ; ). Olisin ihan kiinnostunut muuten tuosta tutkimuksesta - onko siinä otettu huomioon perintötekijät, saasteet, äidinruokavalio- ja ympäristötekijät raskausaikana, raskausajan pituus, -sujuvuus, synnytys, puudutusaiheet, vitamiinit, mitä, tai millaisia korvikkeita on käytetty (niissäkin eroja, esim. ovatko lehmänmaito pohjaisia vai jotain muutai, onko maito homogenoitu, vai ei?) etc. Eli paljon asioita, jotka voivat olla yksin tai yhdessä vaikuttamassa allergioiden syntyyn..



Meillä syntyi jo toinen (super?)allergikko tähän perheeseen, tietysti isä- ja äiti(moni)allergikkojen lisäksi. Lisäksi suvut pullollaan allergikkkoja, astmaatikkoja, atoopikkoja (meilläkin noita kaikkia - etenkin itselläni) enää ei ole isän isin, sekä omien vanhempieni puolella olemassa/ollut ainoatakaan ei-allergista tms. henkilöä alle 80+ ikäisten sarjassa. Joten myönnettäköön fakta, että annoin korviketta tai äidinmaitoa, niin varmoin tapa pysäyttää allergia meidän perheessä on olla tekemättä lisää lapsia. Kolmannesta tosin haaveillaan..



Äidinmaito kuitenkin on allergiselle se miedompi ja ystävällisempi tapa sitten totuttaa uusiin ruoka-aineisiin. Ne ruoka-aineet, kun kuitenkin ovat miedommassa muodossa äidinmaidossa, kuin lusikalla suoraan purkista suuhun pistettäessä. LIsäksi, jos/kun massun puruja tms. tulee, niin meillä ainakin on käytännössä se tissilä olo ollut suuri lohtu lapsille.



Ja mitä imetyksen pituuteen ja tississä roikkumiseen tulee, niin moni allerginen lapsihan VAATII tissiä pidempään tod. näk. juuri sen vuoksi, että tarvitsevat suuremmat määrät maitoa, kun huonommin sen mukana tuomia haitallisia aineita pystyvät hyödykseen käyttää ja tosiaan sitä lohtua haluavat. Vauva (ja isompikin) aika hyvin tietää, mitä tarvitsee, joten jos kuulen että jollakin tosi isokin tissitakiainen, niin kehtaisin väittää että ko. lapsella hitaammin se elimistö sopeutuu ruoka-aineille, kuin joillakin muilla.



ps. Itse meinasin päästä hengestäni vajaavuoden ikäisenä elimistöni yksinkertaisesti romahdettua syynä ilmeisesti se, etteivät annetut ruoka-aineet sopineet minulle, Joten oli täysin luonnollista, että täysimetin tosi herkkää esikoistani 9kk (eivät kiinteät ennen sitä sopineet, vesi ämm' n lisksi vain) ja vieläkin hänen ollessa yli 3,5v. imetän aamuisin ja iltaisin tai muuten TARVITTAESSA (tarvittaessa=kipeänä tai kovasti allergisena/pihisevänä). Se mikä on muuten mielenkiintoista, on että tyttärellämme ei enää kuitenkaan noita ruoka-aineallergioita pahemmin esiinny siitepölykausien ulkopuolella, vaikka äidillä, isillä ja kaikilla muilla (vähemmän imetetyillä/osittais- tai kokonaan korvikkeilla syötetyillä) esiintyy.



- Tiina -

Kirjoitan sinulle kirjoitukseni uudelleen amandax:

Kopioinnissa välistä on jäänyt pois seuraava lause:

" Tutkimuksessa ei kerrota sitä, millä perusteella äidit tekivät valinnan rinta- ja keinoruokinnan välillä. Kirjoittajat ottavat (aivan oikein) varovaisen kannan tuloksen tulkintaan."

Minä en ota kantaa koko tutkimukseen muuten, ap oli vain ikävästi " tulkinnut" tekstin niin, että jätti " tieteen nimissä" osan olennaisesta asiasta kommentoimatta.

Uskoisin että olen itse henkilökohtaisesti lukenut ihan riittävästi allergiakekskusteluja. Itselläni täysimetetty moniallerginen esikoinen, ja korvikeruokittu moniallerginen kuopus.

amandax:

Pihdalle kommenttia

Pihta:

Allergia-ja astmalehdessä 6/06 on juuri kirjoittemasi teksti. Olet varmaankin lähteenä käyttänyt sitä? Kopioinnissa välistä on jäänyt pois seuraava lause:

" Tutkimuksessa ei kerrota sitä, millä perusteella äidit tekivät valinnan rinta- ja keinoruokinnan välillä. Kirjoittajat ottavat (aivan oikein) varovaisen kannan tuloksen tulkintaan."

Mitenköhän ihmeessä syy rinta- tai keinoruokinnan valintaan voisi vaikuttaa tuloksen tulkintaa????

Eikä tuo edes ole ainoa laatuaan oleva tutkimus.

Ja luepa tarkemmin tämän listan allergisten vauvojen äitien imettämisiä, niin lähes jokainen niistä on imettänyt pitkään jopa niin pitkään, että vauvojen muu ravinnon saanti on kärsinyt. Toisin sanoen kiinteitä ovat ruvenneet syömään vasta neuvolan painostuksesta lähes vuoden ikäisinä. Kun se tissi muka riittää ja ehkäisee allergioita.

En varsinaisesti kopioinut tekstiä. Myönnän kyllä, että Allergia- ja astmalehden teksti sai minut kiinnostumaan aiheesta ja kaivelemaan esille alkuperäisen tutkimuksen. Lisäksi kun asia oli niin ytimekkäästi Allergia- ja astmalehdessä esitetty, niin käytin sitä kyllä apuna viestiä kirjoittaessani. Jos luet viestini tarkemmin, niin huomaat että tekstistä on kuitenkin muutettu muutakin kuin tuo kohta (esim. vastike on muutettu muotoon korvike, koska se on suomen kielessä suositeltava sana), joten se ei todellakaan ole suora lainaus lehdestä eikä lähdettäkään ole siksi mainittu.



Mielestäni Allergia- ja astmalehden tapa laittaa tekstin väliin omia tulkintoja (esim. tuo (aivan oikein)) on erittäin kyseenalainen tieteellisiä artikkeleita referoitaessa ja siinä yksi syy sille, etten asiaa tuossa muodossa esittänyt.



Alkuperäisessä julkaisussa on toki monia asioita, jotka tässä jäivät mainitsematta. Halukkaat voinevat kaivaa julkaisun esiin, valitettavasti en löytänyt kaikille avointa nettilinkkiä josta sen löytäisi, mutta jos käytössä on esim. terkko tai medline niin se kyllä löytyy.

Mulla varmaan rintamaidossa jotain mikä saa lapset allergisoimaan...



Esikoista imetin 3kk ja on vähiten allerginen, kananmunasta sai alle 1v urtikariareaktion ja sen jälkeen on tullut, koivu, kissa, hevonen allergiat ainakin, ei muita. Esikoinen sai myös korvikketta silloin tällöin tuon imetysajan aikanakin



Tokaa imetin 5kk, mutta lopetin kun en saanut oireilevaa ihoa ja suolistoa imetysdieetillä kuntoon. TOka oli saanut myös pari otteeseen imetysaikana korviketta. Lapsella oli useampia ruoka-allergioita 1,5 ikään asti, maitoallergia kesti pisimään, lähes 4v asti. Nyt ei onneksi enää ruoka-aineallergioita mutta infektioastma ja siitepöly ja eläinallergioita hänelläkin.



Kolmannen kohdalla päätin että en anna tippaakaan korviketta vaan täsyimetän 6kk jos se auttais tuohon allergiaan. Iho-oireet tuli taas n. 2kk iässä ja aloin imetysdieetille. ½-vuotiaaksi asti tyttö oli täysimetyksellä kunnes saatiin lausunto maitoallergiasta ja erityiskorvikeresepti. Onneksi 1½ -vuotiaana ei ollu enää selkeästi allerginen maidolle. Siitä lähtien tyttö on syönyt kaikkea, iho on atooppinen kylläkin ja joskus (kuten nyt) on isompiakin ihottumaläiskiä mutta rasvauksella selvitään.



Neljäskin oireilee vahvasti ja maidotonta imetysdieettiä on jo viikko takana.



Eli minä ainakin voin sanoa omasta kokemuksesta että rintamaito ei suojaa allergioilta. Mutta imetys on minusta niin vaivaton vaihtoehto että en millään haluaisi vielä luopua siitä. Ja uskon että jos vaikka rintamaitoni aiheuttaisikin nuo allergiat, niin imetyksen myötä tulee enemmän kuitenkin noita positiivisia vaikutuksia.

-Tutkimus-:

Michiganissa, USA:ssa allergioiden kehittymistä seurattiin 405 satunnaisesti valitulla lapsella syntymästä 6-7-vuotiaaksi saakka (Ann Allergy Asthma Immunol 2006;97:78-83). Rintaruokinnan pituudella ei ollut vaikutusta allergioiden määrään. Sen sijaan rintaruokituille lapsille kehittyi tutkimusaikana 50% enemmän allergioita kuin pelkästään korviketta saaneille. Allergioita oli enemmän lapsilla, joiden äiti oli atoopikko, joilla ei ollut lemmikkejä kotona ja perheen nuoremmille lapsille. Kirjoittajat pitävät todennäköisenä, että korvikeruokinta pikemminkin suojaa allergioilta kuin lisää niitä.

400 lapsen otos on aika pieni, joten tämä tutkimus yksistään osoittaa vielä aika heikkoa näyttöä. Sanoisinkin, että tiettyjä tutkimustuloksia kannattaa lukea varauksella. Jos halutaan jostain asiasta vahvaa näyttöä, pitää tutkimukseen osallistua tuhansia lapsia eri maanosista. Esim. moniin lääketutkimuksiin osallistuu yli 10 000 ihmistä.

...lainauksesta saa sen käsityksen, että jo kertaimetys altistaa allergioille??? Eli jos olet imettänyt viikon, on peli menetetty. Joten sitten onkin allergioiden osalta ihan sama imetätkö viikon vai kaksi vuotta.

...sitten on niitä tutkimuksia, jotka antavat viitteitä pitkän imetyksen suojaavan diabetekseltä...

Eli tuskin suosituksiin lähiaikoina on tulossa muutoksia.

Ihmisille tyypilliseen tapaan tässäkin keskustelussa on vedetty mutkat suoriksi (esim. ap:n otsikointi).



Äidinmaidon biokemiallinen koostumus on erittäin monimutkainen ja vaihtelee äidin perimän, ravitsemuksen ja terveydentilan mukaan. Se on todistettu, että allerginen äiti lisää lapsen riskiä sairastua allergiaan enemmän kuin allerginen isä. On siis mahdollista, että maidon sisältämät ns. välittäjäaineet tai muut vastaavat voivatkin olla lapselle allergiaan altistava tekijä.



Mutta: tätä ei kukaan vielä tarkasti tiedä. Ja tutkimuksissakin usein päädytään siihen, että lisätutkimusta tarvitaan, jotta varmoja johtopäätöksiä voidaan vetää.



Toisaalta myös sekin saattaa olla väärä väite, jos neuvolassa sanotaan varmana totuutena, että imetys suojaa lasta allergioilta. Ei sitäkään ole tieteellisesti todistettu.

Taanoin kirjoittelin jo aiheesta, mutta kertauksena vielä raapaisen muutaman sanan aiheesta. Allergiat ovat ige-välitteisiä, eli useimmiten iho-oireisena ilmaantuvia, tai sitten ei, eli testit näyttävät " normaalia" mutta oirehdintaa kuitenkin tulee, usein juuri suoli puolelle. Itsellä kolme juuri jälkimmäistä ryhmää olevaa lasta. Jotkut lääkärit eivät miellä " oikeiksi" allergioiksi näitä suolipuolen juttuja juuri sen vuoksi että harvemmin ige arvot näissä värähtää. Se, miten näitä eri tyyppisiä allergioita on fuusioitunut arkielämässä, on varmaankin lukematon kirjo, niistä en tiedä, enkä niihin huonon tietämykseni valossa ota kantaa. Minään Jumalan totena en tätä kirjoita, vaan ainoastaan jaan teille sitä mitä olen itse aiheesta lukenut:)

Eli " normaalissa" rintamaidossa pitäisi olla paljon makrofagi-nimisiä valkosoluja jotka " esittelevät" ruokien valkuaisaineet elimistölle. Joidenkin äitien maidossa on murto-osa makrofageja ja hurjasti eosinofiilejä jotka rikkovat suoliston limakalvoa ja näin ollen suolen läpäisevyys kasvaa. Valkuaisaineet pääsee läpi " raakana" . Keho hyökkää vieraita valkuaisia vastaan; tulee oireita. Otos tutkimuksessa oli kuulemma hyvin pieni ja ko " tila" erittäin harvinainen. Ja kuulemma kaikesta huolimatta tissikkä on parasta apetta pikku pumpulaisille. Ota näistä nyt sitten selvää. :)

Meillä poika saanut äidinmaidosta munanvalkuaista ja sille allerginen, kuten myös vehnälle (ei maidossa). Imettänyt olen 7kk.

Allergioita tai ei, suurin osa kuitenkn niistä voi kadota iän myötä, kuten myös tulla lisää. Suurin apu imetyksestä on kuitenkin ollut rahan säästö.

Tutkimuksista viis, uskon äidin maitoon ja imettäsin yhä uudelleen vaikka tulokset olisi mitä, vaik tuskaa se imetys olikin.

Itse en imettänyt, tosin muusta syystä kuin allergioiden takia. Tutkin allergia/imetystietoja jo odotusaikana ja huomasin, ettei enää uusimmissa oppaissa väitetä rintamaidon estävän allergioita, imettämistä suositellaan nykyään muista syistä.



Luin odotusaikana myös useampia tutkimuksia, joissa todettiin, että voi olla mahollista, että allerginen äiti altistaa vauvan allergioille rintamaidon kautta. Niinpä en sitten kantanut hirveän huonoa omaatuntoa pulloruokinnasta.



Vauva on kohta vuoden ikäinen ja syö monenlaista kiinteää ruokaa, eikä ole osoittanut ruuille allergian merkkejä. Olen itse allerginen lähes kaikelle, mikä liikkuu tai ilmassa lentää, joten olen tosi positiivisesti yllättynyt vauvan takia. Ei siis kannata stressata korvikkeesta.



Allergioiden arvellaan nykyään johtuvan hygienisestä elinympäristöstä ja lastensairauksien vähenemisestä. Kun elimistö ei joudu taistelemaan ns. luonnollisten vihollisten kanssa, immuunijärjestelmä kääntyy virheellisesti harmittomia proteiineja vastaan. Toisaalta perinnöllisyys vaikuttaa ehkä myös. Esim. perheissä, joissa on lemmikkieläimiä, on lapsilla vähemmän allergiaa. Se ei kuitenkaan ole eläinten ansio, vaan on niin, että allergisilla vanhemmilla ei alunpitäenkään ole kotieläimiä, ei-allergisilla on.



t. palstailija



PS. Imettämisen sanotaan antavan vauvoille varsinkin läheisyydentunteen äidin kanssa. Ihmettelen vähän tuota pointtia ja sitä, että kaikissa oppaissa oletetaan, että vauva syö korvikkeen tuttipullosta jossain yksinäisyydessä omassa sängyssään, pullo tyynyihin tuettuna... Mutta ihan kyllä sylissä syötin omaa vauvaani ja katsekonktakti oli koko ajan, niin kuin varmaan useimmilla muillakin äideillä! Myöskin siis tätä läheisyysnäkökulmaa voisi oikaista imetysmainoslehtisissä allergiaväitteiden ohella...

Tuskinpa imettävät äidit imettää sen takia että siitä olisi jtn. ylimääräistä hyötyä verrattuna korvikkeeseen. Vain harvat imetysfanaatikot tuo esiin näitä ns. hyötyjä.

" Tavallinen" imettäjä imettää sen takia koska se on luonnollisin tapa ruokkia lapsi.

Ja ketä kiinnostaa ruokkiiko rinnalla vai pullolla, jokaisen ihan oma asia!



Tuntuu että moni korviketta antava äiti tuntee itsensä epävarmaksi ja " ottaa itseensä" kun joku moittii pulloruokintaa. Mitä välittää vieraiden tai tuttujenkaan mielipiteistä? Eiväthän he ole lastanne hoitamassa??

Eli hyvin allergisten äitien kannattaisi mielummmin ruokkia vauvaa korvikkeella kuin tissimaidolla? veikkaan että noissa tutkimuksissa ei päästä oikein järkeviin päätelmiin koskaan eikä ikinä.

Järkevää olisikin ruokkia lastaan sillä omalla parhaalla tavallaan. Kuitenkin niin, että lapsi saa myös muita tärkeitä ravitolähteitä ruokavalioonsa siinä puolenvuoden iässä. Paljo olen kuulut noita allergia juttuja lapsista joita on imetetty älyttömän pitkään. Sekin voi olla vain " huono tuuri" että omassa lähipiirissä ne pelkällä rintamaidolla vuodenikään porskuttaneet ovat allergisia ja usein sairastelevia lapsia.

Mutta eikös olisi hyvä antaa rintaa ja korviketta yhdessä? :)

Minua jäi vaivaamaan vielä muutama asia;

- ehditkö todellakin lukea alkuperäisen julkaisun kokonaan, kun allergia- ja astmalehti sai sinut kiinostumaan alkuperäisestä aiheesta? Sivuja luettavana kun kuitenkin on ollut aika paljon, ja allergia- ja astmalehtihän kolahti postilaatikkoon juuri samaisena päivänä kun keskustelun olet aloittanut tällä palstalla (ja näköjään myös lukuisilla muilla; verkkoklinikka,kaksplus,imetyksen tuki ry).

- ja todellakin, huomasin että olit käyttänyt synonyymia, mutta tuohan ei tekstin merkitystä muuttanut.

-ja kun kritisoit allergia- ja astmalehden tapaa referoida tieteellistä artikkelia, joka on ollut syynä tapaan jossa asiasi esitit --> niin miksi ihmeessä jätit olennaisen lausesisällön silti mainitsematta ilman allergia- ja astmalehden omaa tulkintaa (aivan oikein)? " kirjoittajat ottavat varovaisen kannan tuloksen tulkintaan" Tuohan täytyy lukea myös siellä alkuperäisessä tutkimuksessa, tai sitten on sinun syytä ottaa yhteyttä lehden toimitukseen.

Henkilökohtaisesti olen harmistunut niiden äitien puolesta, jotka saattavat hyvinkin uskoa " puolitotuuksia" netin keskustelupalstoilla esitettyjen väitteiden valossa. Keskustelua toki pitää ollakin ja vastakkaisia mielipiteitä keskustelupalstoilla, mutta ei vetäydytä mielipiteinemme jonkun isomman ja vahvemman selän taa turvaan!

-Tutkimus-:

En varsinaisesti kopioinut tekstiä. Myönnän kyllä, että Allergia- ja astmalehden teksti sai minut kiinnostumaan aiheesta ja kaivelemaan esille alkuperäisen tutkimuksen. Lisäksi kun asia oli niin ytimekkäästi Allergia- ja astmalehdessä esitetty, niin käytin sitä kyllä apuna viestiä kirjoittaessani. Jos luet viestini tarkemmin, niin huomaat että tekstistä on kuitenkin muutettu muutakin kuin tuo kohta (esim. vastike on muutettu muotoon korvike, koska se on suomen kielessä suositeltava sana), joten se ei todellakaan ole suora lainaus lehdestä eikä lähdettäkään ole siksi mainittu.

Mielestäni Allergia- ja astmalehden tapa laittaa tekstin väliin omia tulkintoja (esim. tuo (aivan oikein)) on erittäin kyseenalainen tieteellisiä artikkeleita referoitaessa ja siinä yksi syy sille, etten asiaa tuossa muodossa esittänyt.

Alkuperäisessä julkaisussa on toki monia asioita, jotka tässä jäivät mainitsematta. Halukkaat voinevat kaivaa julkaisun esiin, valitettavasti en löytänyt kaikille avointa nettilinkkiä josta sen löytäisi, mutta jos käytössä on esim. terkko tai medline niin se kyllä löytyy.