Tilanne eskaloitu viime viikonloppuna ja nyt sitten ero tulossa seksin vuoksi
Eli tavallinen tarina. Keski-ikäinen pari, parikyt vuotta oltu yhdessä, pari lasta ja seksiä todella niukasti suhteessa. Muuten elämässä kaikki kunnossa, terveys, talous, lapsilla menee hyvin jne. Minä tämän suhteen mies ja kärsinyt seksin puutteesta jo monta vuotta, mutta jotenkin aina vaan jaksanut uskoa, että se on väliaikaista ja tilanne tulee paranemaan jossain vaiheessa. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että ei tähän parannusta ole tulossa. Minusta seksi ja kaikenlainen läheisyys olisi ihana lisä elämään, enkä ymmärrä miksi sitä ei hyödynnettäisi, kun kerran pariskunta ollaan. Haluan edelleen vaimoa todella paljon, hän on kaunis ja pitänyt itsestään kaikin tavoin hyvin huolta.
Viime lauantaina, kun oli aika mennä saunaan yhdessä, sanoinkin, että taidan saunoa tällä kertaa yksin. Vaimo oli ihan puulla päähän lyöty ja ihmetteli, että mistä minä nyt mökötän. Sanoin, että haluan saunoa rauhassa ja en kestä katsella häntä enää alasti, koska en saa koskettaa tai millään lailla osoittaa haluani. Vaimo suuttui tietenkin ja sanoi, että olen lapsellinen. Mutta en antanut periksi ja saunottiin sitten erillään. Saunassa päätin, että yritän kerran vielä keskustella asiasta vaimon kanssa ja yritin löytää parhaat mahdolliset keinot ja sanat asian käsittelyyn. Kysyin vaimolta mm. että miten hänestä olisi suotavaa, että minä ilmennän ja toteutan seksuaalisuuttani? Ja että seksuaalisuuteni ja haluni ei katoa mihinkään vaikka hän haluaa aina haudata nämä keskustelut. Olen keski-ikänen mies, jolla on vielä paljon haluja enkä ole valmis olemaan loppuikääni puutteessa. Vaimo ei keksinyt oikein mitään vastausta ja sanoi sitten, että minun pitää varmaan sitten vaihtaa naista. Ja minä totesin siihen, että näin se varmaan sitten on. Loppuilta totaali hiljaisuus.
Seuraavana aamuna sanoin, että en ole unohtanut eilistä keskustelun aihetta, että haluaako hän yrittää vielä keskustella vai aletaanko miettiä miten eroa lähdetään järjestelemään. Näin se tilanne sitten näköjään eskaloitui. Ei ollu varsinaisesti tarkoitus ero-korttia vielä lyödä pöytään, vaikka olen sitä useasti miettinytkin. Mutta en yksinkertaisesti keksi enää mitään keinoa, jos toinen ei asiasta halua keskustella. Oisko täällä muita haluttomia vaimoja, miten vastaisitte tuohon kysymykseen, että miten miehen sitten pitäisi seksuaalisuuttaan toteuttaa, jos te kieltäydytte siitä täysin?
Kommentit (239)
Kokemuksesta uusi nainen kehiin. Olin vastaavassa suhteessa 8 vuotta ja melkein menetin seksualisuuteni.
Olisko se sittenkin niin, että aina se joku syy
toisesta löytyy, jos tahtoo seksistä kieltäytyä.
Eikö anttava osapuoli sitten saa edes siitä
iloa, että on saanut puutteessa olevaa puolisoa
autetuksi . Auttaisko sekään, jos tekis seksin
jälkihoidon paremmin,että oli henkinen lataus
seuraavaan kertaan. Esim. vois vaikka kysyä
Oliko hyvä . Joko helpotti. Toinen vois kehua
ja vaikka kiitellä jos ja kun oli hyvä ja helpotti
Halailla ym . No en nyt siis tiedä, kun itse en
ole ollut haluton.
Isoin asia mikä tossa ittelle jäi mietityttään nimenomaan toisen todella tyly vastaus, itse olen ollut yhdessä "kylmässä" suhteessa ja huomaan todella paljon samaa tässä.
Itse nyt uudessa treffailu vaiheessa ja näistä johtuen kiinnitän paljon siihen huomiota miten minuun reagoidaan ja että saan kunnolla huomiota myös toiselta.
Kommunikointitapa kertoo todella paljastavasti sen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Jos kumppani puhuttelee tylysti tai ei vaivaudu vastaamaan tai ylipäätään selvittämään asiaa lainkaan, se kertoo hänen asenteestaan varsin karua kieltä. Jotakin suhteessa on silloin pahasti pielessä. Ehkä jopa kaikki.
Kylmästä kumppanista kannattaa hankkiutua eroon, jos haluaa olla loppuelämässään onnellinen.
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen lapsilleen hyvän isän. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta kun lapsi on syntynyt ja silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta ja nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta. Mies vaatii seksiä yhä enemmän ja nainen kokee olevansa töissä omassa kodissaan.
Tahattomasti lapsettomien liitot kestävät kauemmin, koska silloin se mies saa sitä vakiseksiään vuosia ja luulee, että näin tulee aina olemaan. Nainen elää toivossa saada se lapsi ja harrastaa seksiä sen varjolla.
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen lapsilleen hyvän isän. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta kun lapsi on syntynyt ja silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta ja nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta. Mies vaatii seksiä yhä enemmän ja nainen kokee olevansa töissä omassa kodissaan.
Tahattomasti lapsettomien liitot kestävät kauemmin, koska silloin se mies saa sitä vakiseksiään vuosia ja luulee, että näin tulee aina olemaan. Nainen elää toivossa saada se lapsi ja harrastaa seksiä sen varjolla.
Höpö höpö. Kannattaa mennä naimisiin naisen kanssa, joka sekä haluaa seksiä ja lapsia. Sitten miehen kannattaa pitää huoli, että myös tyydyttää naisen ja saa naisen tuntemaan olevansa haluttu ja rakastettu, jotta nainen haluaisi miestä jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen lapsilleen hyvän isän. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta kun lapsi on syntynyt ja silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta ja nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta. Mies vaatii seksiä yhä enemmän ja nainen kokee olevansa töissä omassa kodissaan.
Tahattomasti lapsettomien liitot kestävät kauemmin, koska silloin se mies saa sitä vakiseksiään vuosia ja luulee, että näin tulee aina olemaan. Nainen elää toivossa saada se lapsi ja harrastaa seksiä sen varjolla.
Höpö höpö. Kannattaa mennä naimisiin naisen kanssa, joka sekä haluaa seksiä ja lapsia. Sitten miehen kannattaa pitää huoli, että myös tyydyttää naisen ja saa naisen tuntemaan olevansa haluttu ja rakastettu, jotta nainen haluaisi miestä jatkossakin.
Yritä sinä vaan saada se pillu märäksi, äläkä turhaan lässytä neuvojasi.
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen lapsilleen hyvän isän. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta kun lapsi on syntynyt ja silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta ja nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta. Mies vaatii seksiä yhä enemmän ja nainen kokee olevansa töissä omassa kodissaan.
Tahattomasti lapsettomien liitot kestävät kauemmin, koska silloin se mies saa sitä vakiseksiään vuosia ja luulee, että näin tulee aina olemaan. Nainen elää toivossa saada se lapsi ja harrastaa seksiä sen varjolla.
Jokseenkin näinhän se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen lapsilleen hyvän isän. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta kun lapsi on syntynyt ja silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta ja nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta. Mies vaatii seksiä yhä enemmän ja nainen kokee olevansa töissä omassa kodissaan.
Tahattomasti lapsettomien liitot kestävät kauemmin, koska silloin se mies saa sitä vakiseksiään vuosia ja luulee, että näin tulee aina olemaan. Nainen elää toivossa saada se lapsi ja harrastaa seksiä sen varjolla.
Höpö höpö. Kannattaa mennä naimisiin naisen kanssa, joka sekä haluaa seksiä ja lapsia. Sitten miehen kannattaa pitää huoli, että myös tyydyttää naisen ja saa naisen tuntemaan olevansa haluttu ja rakastettu, jotta nainen haluaisi miestä jatkossakin.
Tein juuri näin. Tai oikeastaan lapsetkaan ei olleet niin tärkeitä vaimolle, vaan minä olin. Ja tietysti toisinpäin. Molempia tyydyttävää seksielämää vuosikaudet, kesti ruuhkavuodetkin, kummallakaan mitään valittamista.
Sitten alkoi vähenemään. Kotona oli liian rauhatonta, ei oikein päässyt tunnelmaan. Kondomiehkäisy oli jotenkin epämukava, sänky natisee, kumma kun sitten nukkumaan mennessä ei halutakaan jne. Pitkään luulin, että jos hoitaa asiat A, B ja C kuntoon, niin sitten. Mutta tuli D ja E. Ja lopulta vaimo myönsi, että se taitaakin johtua hänestä.
Kai vaimo antaisi luvan käydä vieraissa, mutta en oikein sitäkään haluaisi. Kaipaan vaimoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen lapsilleen hyvän isän. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta kun lapsi on syntynyt ja silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta ja nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta. Mies vaatii seksiä yhä enemmän ja nainen kokee olevansa töissä omassa kodissaan.
Tahattomasti lapsettomien liitot kestävät kauemmin, koska silloin se mies saa sitä vakiseksiään vuosia ja luulee, että näin tulee aina olemaan. Nainen elää toivossa saada se lapsi ja harrastaa seksiä sen varjolla.
Höpö höpö. Kannattaa mennä naimisiin naisen kanssa, joka sekä haluaa seksiä ja lapsia. Sitten miehen kannattaa pitää huoli, että myös tyydyttää naisen ja saa naisen tuntemaan olevansa haluttu ja rakastettu, jotta nainen haluaisi miestä jatkossakin.
Valitettavasti se halukkuus saattaa mystisesti hävitä siinä vaiheessa, kun lapset on hommattu ja mies sitoutettu.
Kylläpä se yleensä siinä vaiheessa kun biologia ilmoittaa naiselle että nyt on lisääntymiset lisäännytty, niin naisen halukkuus seksiinkin lopahtaa aivan riippumatta siitä mitä mies tekee, on tehnyt tai on jättänyt tekemättä. Aivan jokaisen naisen kohdalla näin ei käy, mutta suuren valtaosan kohdalla käy. Tämä on ikävä tosiasia, mikä on syytä ymmärtää silloin kun viidenkympin kieppeissä ikää on, joskus jo aikaisemminkin. Tämä tapahtuu täysin riippumatta siitä kuinka aktiivista ja hyvää seksi on joskus aiemmin ollut, ja minkälaista orgasmien ilotulitusta. Kun ei vain haluta niin silloin ei haluta.
Olipa aloitus kuin suoraan omasta elämästäni. Kiva(tai no ei oikeastaan kiva mutta varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan)kuulla että joku muukin on vastaavassa tilanteessa. Jaanpa siis tähän oman tarinani.
aika lailla sama setti kuin AP:llä. Ollaan keski-ikäisiä, on suhdetta takana se parikymmentä vuotta, on lapset, talo, terveys, työt, talous kunnossa ja muuten ihan toimiva ja hyvä parisuhde muttaminä olen myös se mies suhteessa, seksiä oli pitkään paljon ja hyvää ja molemmat panostivat, tekivät aloitteita, näyttivät halukkuutensa. Viimeiset kolmisen vuotta onkin mennyt sitten suhteellisen kuivasti. Aloitteita ei ole vaimon kohdalta tullut, ja itsekin vähentänyt niitä koska en tunne että vastapuolella olisi asiaan halua. Yksipuolinen vonkaaminen kun ei kiinnosta vaan haluan myös tuntea halua/himoa siltä vastapuolelta itseäni kohtaan, enkä aina olla se joka lämmittää tai vonkaa ja sitten nopeasti homma alta pois. Tähän se on mennyt valitettavasti.
minä myös, kuten ap, haluan vaimoani edelleen valtavasti joka päivä ja vähissä vaatteissa/alasti näkeminen ahdistaa suunnattomasti. Myös halaukset ja pusut ovat alkaneet ahdistamaan koska tunnen että ne ovat ainoat mitä saan ja mitä saan antaa. Toki ihania nekin ovat, mutta kyllä sitä rakastamansa ja haluamansa ihmisen kanssa haluaisi vähän tiiviimpääkin läheisyyttä.
Olen myös useasti nyt jo kieltäytynyt yhdessä saunaan menosta samasta syystä kuin ap, kuitenkaan en ole asiaa yhtä suorasti vaimolleni ilmaissut.
Olen myös koittanut ottaa asiaa hienovaraisesti useamman kerran esiin, mutta aina vastauksena on ollut että haluaa minua edelleen jne tai tuohtumus. Kuitenkaan mikään ei ole muuttunut eikä tekoja näy.
Haluamansa ihmisen kanssa saman katon alla eläminen alkaa olla monin tavoin sietämätöntä, vaikka useasti kotona koitankin asian tunkea jonnekkin aivojeni nystyröihin piiloon. Ahdistukseni ja masentuneisuuteni tilanteesta johtuen kuitenkin näkyy ja ilmenee monin tavoin aina aika ajoin.
En minä halua seksiä seksin takia vain, joten kaikki suhteen avaus jutut eivät kohdallani ole vaihtoehtoa. Haluan vaimoani. Piste. Yksinkertaista. Jokin kuitenkin on hänen halunsa minua kohtaan sammuttanut. Tilanne on sinänsä äärimmäisen surullinen, että minulla ei ole mitään intressejä erota, käydä vieraissa tms koska elämämme on ihanaa kaikin puolin muuten ja rakastan vaimoani mutta tuo mielestäni parisuhteen oleellinen elementti vain puuttuu.
Halusin tuoda oman tilanteeni esiin vertaistueksi Ap:lle ja kaikille muille samasta asiasta kärsiville.
ja muistutuksena kaikille että jos suhteessa ei ole molemminpuolista halua, nakertaa se pikkuhiljaa ihmisen puhki.
Ja ennen kuin kukaan alkaa neuvomaan että eroa, puhu, hanki salasuhde, huomio vaimoasi enemmän, tee kotona enemmän jne niin voin kertoa että ei se tällaiselle minunlaiselleni tunteellisella ihmiselle ole niin helppoa. En halua erota, syistä jotka jo mainitsin, en halua ulkopuolista suhdetta kuten jo mainitsin, olen koittanut puhua, olen huomioinut, teen valtaosan kotihommista yms.
mutta kun liekki hiipuu on sitä vaikea elvyyttää jos ei molemmat osapuolet siihen panosta.
En tiedä, onko se väsymys, ruuhkavuodet, tottuminen ja kaiken arkeistuminen vain mikä joka on meidät tähän tilanteeseen ajanut, mutta oli mikä oli, se syö.
semmoinen eepos sitten
Lisäyksenä vielä edelliseen. kyllä se eskaloituminen täälläkin odottaa tuloaan, en usko että kauan enää pystyn pidättelemään.
Kyllä se on vanha "kunnon" biologia joka on tuohon tilanteeseen ajanut, nro 193. En halua piruja seinälle maalata, mutta kannattaa varautua henkisesti siihen että max. viiden vuoden sisään on teillä seksit lopullisesti sekstailtu. Väitän että ainakin 60-75% prosenttia ikäisistäsi, suurinpiirtein samassa elämäntilanteessa olevista miehistä jakaa samaa tunnetta ja pystyy samaistumaan tilanteeseesi turhankin hyvin. On tuo niin moneen kertaan kuultu ja itsekin koettu juttu.
Jännää kun perinteisesti syyttetään miehiä puhumattomuudesta. Tämä ketju vain vahvistaa omia huomioitani siitä että Naiset ne on puhumattomia, silleen oikeasti.
Naiset voivat puhua kavereiden, kollegoiden, äitinsä yms kanssa ketkä muistavat tukea heidän mielipiteitään. ..mutta ei sen kanssa, ketä asia koskee ja kuka asiaan toisena osapuolena voisi aidosti vaikuttaa.
Olemme n 60 -vuotias pari ja avioliittoa takana yli 40 vuotta. Väliin on mahtunut monenlaisia aikoja, välillä seksi on kiinnostanut minua enemmän ja välillä vähemmän. Tauot ovat olleet kuitenkin viikoissa, ei pitempiä aikoja. Minun täytyy myöntää, että on ollut aikoja jolloin olen lähes pakottanut itseni seksiin rakkaudesta miestäni kohtaan. Hän on hyvä puoliso, hellii ja huomioi minua enkä koskaan koe, että hän siten vonkaisi seksiä. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin olleet varsinaista ilotulitusta seksin saralla. Molemmat haluavat, ja onneksi vielä on kykyäkin nauttia seksistä useita kertoja viikossa, joskus jopa useita kertoja päivässä. Välillä nauramme, että olemme palanneet lähes nuoruusvuosiin. En tiedä, mikä kohdallani muuttui. Oliko se elämän kaikkinainen hektisyys vai vaihdevuodet, joka vei seksihaluja? Kirjoitan tämän esimerkkinä siitä, että elämä voi kuitenkin muuttua. Toki se vaatii haluttomalta puolisolta yritystä. Ap ja 193 kuitenkin vaikuttavat miehiltä, joiden kanssa olisi hyvä elää ja vanheta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme n 60 -vuotias pari ja avioliittoa takana yli 40 vuotta. Väliin on mahtunut monenlaisia aikoja, välillä seksi on kiinnostanut minua enemmän ja välillä vähemmän. Tauot ovat olleet kuitenkin viikoissa, ei pitempiä aikoja. Minun täytyy myöntää, että on ollut aikoja jolloin olen lähes pakottanut itseni seksiin rakkaudesta miestäni kohtaan. Hän on hyvä puoliso, hellii ja huomioi minua enkä koskaan koe, että hän siten vonkaisi seksiä. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin olleet varsinaista ilotulitusta seksin saralla. Molemmat haluavat, ja onneksi vielä on kykyäkin nauttia seksistä useita kertoja viikossa, joskus jopa useita kertoja päivässä. Välillä nauramme, että olemme palanneet lähes nuoruusvuosiin. En tiedä, mikä kohdallani muuttui. Oliko se elämän kaikkinainen hektisyys vai vaihdevuodet, joka vei seksihaluja? Kirjoitan tämän esimerkkinä siitä, että elämä voi kuitenkin muuttua. Toki se vaatii haluttomalta puolisolta yritys
Täytyy muistaa, että sinun laisesi naiset ovat vähemmistö. Suurin osa ei todellakaan pysty eikä halua seksiä, jos vähänkään siltä tuntuu että ei ole "fiiliksiä". Jokaisen pidemmän tauon jälkeen on yhä vaikeampi aloittaa.
Pakko kysyä:
Oletko lihonnut muodottamksi? Samaa kysytään aina naisilta.
Tosissaan jos ollaan, niin joku syyhän tuohon on, haluttomuus on vain oire. Oletko pettänyt? Oletteko ihan naimissa vai avoliitossa? Ehkä "vaimoa" hiertää, että lapset ovat äpäriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme n 60 -vuotias pari ja avioliittoa takana yli 40 vuotta. Väliin on mahtunut monenlaisia aikoja, välillä seksi on kiinnostanut minua enemmän ja välillä vähemmän. Tauot ovat olleet kuitenkin viikoissa, ei pitempiä aikoja. Minun täytyy myöntää, että on ollut aikoja jolloin olen lähes pakottanut itseni seksiin rakkaudesta miestäni kohtaan. Hän on hyvä puoliso, hellii ja huomioi minua enkä koskaan koe, että hän siten vonkaisi seksiä. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin olleet varsinaista ilotulitusta seksin saralla. Molemmat haluavat, ja onneksi vielä on kykyäkin nauttia seksistä useita kertoja viikossa, joskus jopa useita kertoja päivässä. Välillä nauramme, että olemme palanneet lähes nuoruusvuosiin. En tiedä, mikä kohdallani muuttui. Oliko se elämän kaikkinainen hektisyys vai vaihdevuodet, joka vei seksihaluja? Kirjoitan tämän esimerkkinä siitä, että elämä voi kuitenkin mu
Luulen, että minun kohdallani seksiin ryhtymisen teki helpommaksi se, etten koskaan kokenut mitään painostusta mieheni puolelta. Päinvastoin, hän yritti peitellä nolona erektiotaan kun halasimme tai vaihdoimme hyvänyön suukot. Tämä puolestaan sai minut tuntemaan itseni kurjaksi paskiaiseksi: Kun näin toisen halun, niin mietin, miksi kieltäisin niin tärkeän asian ihmiseltä, joka on minulle ja lapsille niin hyvä. Ja sitten kun seksiin ryhtyi, vaikkei aluksi haluja ollut, niin seksi olikin hyvää ja mukavaa.
177 Näyttäis siltä, että sinun miehesi ei ilmeisesti ole koskaan ollutkaan naisille
flirttailevaa sorttia ja ei ole oivaltanut miten
paljon se naiselle merkitsee. Uskoisin hänen
kyllä hyvinkin kykenevän , kunhan vain siihen
ryhtyy ja antautuu. Miehenä sanoisin, että
miehesi pitäis vaan siihen uskaltaa eikä miettiä
että tämä on tyhmää. Uskon, että miehesi olisi
pian ihan mukava höpötellä sinulle kaikkea
hauskaa , halailla, suukotella ja nostattaa
tunnetta ja tunnelmaa. Mutta vuorovaikutusta
se sitten tarvitsee. Mies tuntee sellaisessa
herkästi olevansa jotenkin pelle, vaikka
ihanaahan se on. Kerro vaan lisää. Tämä on
hyvä aihe