Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen asema korkeakouluissa huolettaa. Linkki
20.03.2023 |
Vihdoin tähän puututaan. Tai edes asia otetaan esille. Hyvin tärkeää.
Englanti on tungettu suomen tilalle ja kieli köyhtyy, kun uusille ilmiöille ei synny uudissanoja.
Iso syyllinen on englanninkielinen oppimateriaali.
Ennen materiaali oli suomeksi ja kerron, miten se tehtiin teknillisellä yliopistolla 20 vuotta sitten vielä, kun siellä opiskelin, vaikka huomasin jo englanninkielisetn kirjojen täyttävän kirjakauppaa.
Materiaali oli uunituoretta ja laitosten itsensä tekemää. Ne olivat nidottuja paksuja monistenippuja. Suomeksi, tottakai.
Ehdin juuri alta pois, kun esim matikan materiaali muuttui englanninkieliseksi tiiliskiveksi. Mitä järkeä. Suomenkielisen oli tehnyt laitoksen professori. Todella hyvät prujut.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Maisteriopinnoissa ei tehdä tiedettä.
Julkaistavat artikkelit tehdään toki englanniksi, mutta ei se edellytä perusopintojen englanninkielisyyttä.
...eli muutaman vuoden lukisit suomen kielistä materiaalia, ja sitten kuin salaman iskusta osaisit sen oppimasi tiedon jäsentää englannin kielisiksi artikkeleiksi?
Ja syntyisi sellaista tulosta joka vakuuttaisi jonkun yrityksen ottamaan sinut johonkin muuhun hommaan kuin Takahikiän kulttuuritoimenjohtajaksi?
Usko nyt. Ilman englantia et tule pärjäämään työelämässä. 40+ vuotta kokemusta puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Maisteriopinnoissa ei tehdä tiedettä.
Julkaistavat artikkelit tehdään toki englanniksi, mutta ei se edellytä perusopintojen englanninkielisyyttä.
Maisteriopinnoissa opiskellaan tieteen tekemistä ja harjoitellaan sitä tekemällä opinnäytetyö.
Varmaankin riippuu alasta mitä opiskelee ja siitä aikooko siirtyä ulkomaille opintojen jälkeen. Esimerkiksi tekniikan alalla oppimateriaali on usein englanniksi jo ihan siitä syystä että monet työpaikat ovat kansainvälisiä. Silloin on hyötyä jos tuntee alan ammattikielen. Toisaalta esimerkiksi humanistisilla aloilla työpaikat ovat lähinnä Suomessa jolloin opetuskin voisi olla pääosin suomeksi.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden voidaan vaatia opettelevan suomea, jos täällä haluavat opiskella. Tai sitten erikseen englanninkieliset väylät. (Onhan täällä ruotsinkielisillekin erikseen)
Tein dippatyötä laitokdelle samassa tilassa kahden ulkkarin kanssa. Ne teki väitöskirjojaan. Kerron heistä.
Toinen oli unkarilainen ja alkuun kommunikoi sujuvalla englannilla, mutta pyysi aika pian, että hänelle puhutaan suomea. Oppi sujuvan suomen vuodessa!!!!
Oletan, että jäi töihin Suomeen.
Toinen oli lämpimimmimmästä Afrikasta. Koska siellä hänen maassaan on virallinen kieli englanti hän puhui sitä äidinkielen tasoisesti. Hän teki väitöskirjaansa jo jotain neljättä vuotta, kun tutustuin. Ei osannut juuri lainkaan suomea eikä halunnut opetellakaan. Hän oli todella mukava ja auttavainen. Suomalainen vaimo oli. Ei saanut töitä Suomesta. Sanoi hakeutuvansa englantiin tai kotimaahansa töihin. ( tänne jäi vaimo ja lapset, jotka ei halunneet muuttaa. Olivat surullisen näköisiä väitöstilaisuudessa.)
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin riippuu alasta mitä opiskelee ja siitä aikooko siirtyä ulkomaille opintojen jälkeen. Esimerkiksi tekniikan alalla oppimateriaali on usein englanniksi jo ihan siitä syystä että monet työpaikat ovat kansainvälisiä. Silloin on hyötyä jos tuntee alan ammattikielen. Toisaalta esimerkiksi humanistisilla aloilla työpaikat ovat lähinnä Suomessa jolloin opetuskin voisi olla pääosin suomeksi.
Olen työskennellyt kahdessa kotimaisessa yrityksessä joiden työkielenä on ollut englanti.
Tämä on selvä nouseva trendi, ihan käytännön syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama vuosi sitten kasvatustieteitä opiskellessani huomasin, miten vähin kritiikein useimmat opiskelijat ottivat lainasanat käyttöönsä. Vaikutti siltä, että yksi vieraskielisten termien mieluisuuden syy on se, että niitä on helppo käyttää ympäripyöreästi ja tietämättä ihan tarkasti, mitä ne pitävät sisällään. Olisin mielelläni tutkiskellut sitä, mitä eroja termien sisällössä kullakin on, mutta ei siihen ollut aikaa. Näitä uteluita ei yleensä muutenkaan katsota hyvällä.
Käytin itseäni koekaniinina ja kirjoitin esseet käyttämättä vierasperäisiä sanoja (ei nyt niuhoteta tuhannen vuoden takaisista lainoista). Ei se helppoa ollut edes minunlaiselleni vanhalle kääntäjämaisterille, mutta onnistuin aika hyvin.
Jos vieraskielisiä termejä suositaan niiden helppokäyttöisyyden vuoksi, herää kysymys siitä, onko yliopisto-opinnoissa tarkoituskaan mennä siitä, missä aita on matalin.
Tekniikan alalla diplomityö on jo pitkään pitänyt tehdä englanniksi siitäkin huolimatta, että opetus ja 90% materiaaleista on suomenkielisiä (tai ainakin omana aikana oli)... En ole hyvä kielissä vaan matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa, sain minä sen dippatyön kuitenkin läpi vaikka varmasti vilisi kielioppivirheitä. Englantia en ole tarvinnut työelämässä tähän mennessä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaisten opiskelijoiden voidaan vaatia opettelevan suomea, jos täällä haluavat opiskella. Tai sitten erikseen englanninkieliset väylät. (Onhan täällä ruotsinkielisillekin erikseen)
Tein dippatyötä laitokdelle samassa tilassa kahden ulkkarin kanssa. Ne teki väitöskirjojaan. Kerron heistä.
Toinen oli unkarilainen ja alkuun kommunikoi sujuvalla englannilla, mutta pyysi aika pian, että hänelle puhutaan suomea. Oppi sujuvan suomen vuodessa!!!!
Oletan, että jäi töihin Suomeen.Toinen oli lämpimimmimmästä Afrikasta. Koska siellä hänen maassaan on virallinen kieli englanti hän puhui sitä äidinkielen tasoisesti. Hän teki väitöskirjaansa jo jotain neljättä vuotta, kun tutustuin. Ei osannut juuri lainkaan suomea eikä halunnut opetellakaan. Hän oli todella mukava ja auttavainen. Suomalainen vaimo oli. Ei saanut töitä Suomesta. Sanoi hakeutuvansa englantiin tai kotimaahansa töihin. ( tänne jäi vaimo ja lapset, jotka ei halunneet muuttaa. Olivat surullisen näköisiä väitöstilaisuudessa.)
Tähän on tutkijatohtorina pakko vastata, että tosiasiahan on (tutkitusti), että puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavista ulkomaalaisista opiskelijoista ei edes aio jäädä Suomeen koska täällä palkkataso koulutetuille on niin alhainen. Tulevat tänne vain suorittamaan tutkinnon englanniksi halvalla ja aikovat aina joko palata kotimaahansa tai sitten suunnata muualle maailmaan korkeampien palkkojen perässä. Ihan näin omien sanojensa mukaan.
Tanskassa on siirrytty siihen, että halutuimmat alat opetetaan vain tanskaksi. Koska tämä nostaa todennäköisyyttä sille, että opiskelijat myös jäävät Tanskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Maisteriopinnoissa ei tehdä tiedettä.
Julkaistavat artikkelit tehdään toki englanniksi, mutta ei se edellytä perusopintojen englanninkielisyyttä.
Maisteriopinnoissa opiskellaan tieteen tekemistä ja harjoitellaan sitä tekemällä opinnäytetyö.
Ei, ensimmäinen harjoittelu tieteen tekemiseen on väikkäri. Gradua ei lasketa.
Vierailija kirjoitti:
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Saksalle se on. Ja silti on yksi johtavista tiedemaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäkin keskustelussa on tullut selväksi, ettei Suomessa tarvita kaikkia korkeakouluja. Osa saa täällä koulutuksen ja vie tietonsa takaisin kotimaahansa tai suomalainen tekee työnsä ulkomailla. Miten veronmaksaja on hyötynyt koulutettujen älystä Suomalaisessa yhteiskunnassa?
Hyvä selvitys. Olen täysin samaa mieltä tästä: "Englanninkielisyyden sijaan monikielisyys"
Englanti on välttämätön, mutta kyllä jokainen älykäs ihminen kykenee toimimaan vähintään kahdella kielellä rinnakkain, usein useammallakin. Se myös tutkitusti kehittää ajattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä selvitys. Olen täysin samaa mieltä tästä: "Englanninkielisyyden sijaan monikielisyys"
Englanti on välttämätön, mutta kyllä jokainen älykäs ihminen kykenee toimimaan vähintään kahdella kielellä rinnakkain, usein useammallakin. Se myös tutkitusti kehittää ajattelua.
Tämä myös täysin totta:
"– Mielestäni ei ole kohtuutonta vaatia kotimaisten kielten osaamista, kunhan siihen on tarjottu riittävät kannusteet ja mahdollisuudet Suomessa tehtyjen korkeakouluopintojen aikana. Se myös sitouttaa jäämään Suomeen, Honkonen toteaa."
Nekin ulkomaalaiset opiskelijat, jotka haluaisivat jäädä Suomeen, eivät monesti saa siihen mahdollisuutta koska eivät osaa suomea. Mielestäni (itse tutkijatohtorina, eli tunnen yliopistot melkoisen hyvin) yliopistot eivät nykyisin tarpeeksi painota suomen kielen osaamista tai tarjoa mahdollisuuksia sen kehittämiseen. Monet opiskelijat viettävät ensimmäiset vuodet Suomessa yliopiston kuplassa, jossa kaikki tapahtuu englanniksi. Kun aika olisi suunnata suomalaisille työmarkkinoille, on heille järkytys, että suomen kielen osaamista vaaditaankin. Tähän pitäisi opiskelijoita valmistaa ja tarjota heille mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Sekä jopa vaatia sitä.
Olen tuntenut myös professoreja, jotka ovat asuneet Suomessa parikymmentä vuotta mutta eivät ole koskaan opetelleet suomea. Se, että tämä on mahdollista, antaa mielestäni huonon esimerkin.
Ja kyllä, olen itse asunut ulkomailla viidessä eri maassa, kolmessa eri maanosassa. Ja aina opetellut paikallisen kielen, sille tasolle että olen kyennyt tekemään korkeakouluopintoja sillä ja myös työskentelemään, ja nämä myös toteuttanut. Olen myös tavannut ulkomaalaisia, jotka ovat oppineet sujuvasti suomen jopa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Tässä puhuttiin yliopistoista ja akateemisesta tutkimuksesta Saksassa. Se on edelleen käytännössä kaikki saksaksi. Myös senkin takia, että eivät halua tieteellisen tutkimustietonsa olevan helposti kopioitavissa ulkomaille.
Monikansalliset yritykset ovat tietysti oma lukunsa, niissä on aina englanti toisena kielenä. Mutta kuten sanoin, niin toisena kielenä. Jokainen älykäs ihminen kykenee kyllä käyttämään vähintään kahta kieltä rinnakkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Sinähän juuri vahvistit tuon monikielisyyden, jota peräänkuulutin! Eli vahvistit minun olevan oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Tässä puhuttiin yliopistoista ja akateemisesta tutkimuksesta Saksassa. Se on edelleen käytännössä kaikki saksaksi. Myös senkin takia, että eivät halua tieteellisen tutkimustietonsa olevan helposti kopioitavissa ulkomaille.
Monikansalliset yritykset ovat tietysti oma lukunsa, niissä on aina englanti toisena kielenä. Mutta kuten sanoin, niin toisena kielenä. Jokainen älykäs ihminen kykenee kyllä käyttämään vähintään kahta kieltä rinnakkain.
En nyt olisi tuostakaan ihan yhtä varma kuin sinä:
"Study-in.de currently finds 231 English-taught bachelor's degrees in Germany."
"Universities in Germany offering international graduate programs
Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg - International master's programs in English
Ludwig-Maximilians-Universität München - Graduate 'English-taught courses' (ETC)
Technische Universität München (TUM) - International graduate programs in English
Universität Freiburg - English-language master's programs
Frankfurt School of Finance & Management - Range of programs taught in English
Karlsruhe Institute of Technology (KIT) - English-language graduate programs
Humboldt-Universität zu Berlin - International master's programs in English
Georg-August-Universität Göttingen - International graduate programs in English
RWTH Aachen University - International master's programs in English
Freie Universität Berlin - International master's programs in English
Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität Bonn - International master's programs in English
Universität Hamburg - Bilingual and English-language master's programs
ESCP Europe - International business and management master's programs in English (based across ESCP campuses in Berlin, London, Madrid, Paris, Turin and Warsaw)
Friedrich-Alexander University Erlangen-Nürnberg - A range of master's programs taught fully or partly in English
Please note that this is not a comprehensive list. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Tässä puhuttiin yliopistoista ja akateemisesta tutkimuksesta Saksassa. Se on edelleen käytännössä kaikki saksaksi. Myös senkin takia, että eivät halua tieteellisen tutkimustietonsa olevan helposti kopioitavissa ulkomaille.
Monikansalliset yritykset ovat tietysti oma lukunsa, niissä on aina englanti toisena kielenä. Mutta kuten sanoin, niin toisena kielenä. Jokainen älykäs ihminen kykenee kyllä käyttämään vähintään kahta kieltä rinnakkain.
En nyt olisi tuostakaan ihan yhtä varma kuin sinä:
"Study-in.de currently finds 231 English-taught bachelor's degrees in Germany."
"Universities in Germany offering international graduate programs
Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg - International master's programs in English
Ludwig-Maximilians-Universität München - Graduate 'English-taught courses' (ETC)
Technische Universität München (TUM) - International graduate programs in English
Universität Freiburg - English-language master's programs
Frankfurt School of Finance & Management - Range of programs taught in English
Karlsruhe Institute of Technology (KIT) - English-language graduate programs
Humboldt-Universität zu Berlin - International master's programs in English
Georg-August-Universität Göttingen - International graduate programs in English
RWTH Aachen University - International master's programs in English
Freie Universität Berlin - International master's programs in English
Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität Bonn - International master's programs in English
Universität Hamburg - Bilingual and English-language master's programs
ESCP Europe - International business and management master's programs in English (based across ESCP campuses in Berlin, London, Madrid, Paris, Turin and Warsaw)
Friedrich-Alexander University Erlangen-Nürnberg - A range of master's programs taught fully or partly in English
Please note that this is not a comprehensive list. "
Sinä puhut Bachelor's degree -ohjelmista, jotka ovat tiedemaailman alimman tason opintoja.
Minä puhun akateemisen tutkimuksen tekemisestä, joka alkaa vasta väikkärin jälkeen, aikaisintaan väikkäristä (vaikka sitäkin pidetään vasta ajokorttina tutkimuksen tekoon).
Yliopistot pysyvät pystyssä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Heille järjestetään myös suomalaiset stipendit, eihän köyhillä ole mitään rahaa. Näitä varten meillä on opetus englanniksi.
Palvellaan yliopistojen olemassaoloa.