Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen asema korkeakouluissa huolettaa. Linkki
20.03.2023 |
Vihdoin tähän puututaan. Tai edes asia otetaan esille. Hyvin tärkeää.
Englanti on tungettu suomen tilalle ja kieli köyhtyy, kun uusille ilmiöille ei synny uudissanoja.
Iso syyllinen on englanninkielinen oppimateriaali.
Ennen materiaali oli suomeksi ja kerron, miten se tehtiin teknillisellä yliopistolla 20 vuotta sitten vielä, kun siellä opiskelin, vaikka huomasin jo englanninkielisetn kirjojen täyttävän kirjakauppaa.
Materiaali oli uunituoretta ja laitosten itsensä tekemää. Ne olivat nidottuja paksuja monistenippuja. Suomeksi, tottakai.
Ehdin juuri alta pois, kun esim matikan materiaali muuttui englanninkieliseksi tiiliskiveksi. Mitä järkeä. Suomenkielisen oli tehnyt laitoksen professori. Todella hyvät prujut.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alalla diplomityö on jo pitkään pitänyt tehdä englanniksi siitäkin huolimatta, että opetus ja 90% materiaaleista on suomenkielisiä (tai ainakin omana aikana oli)... En ole hyvä kielissä vaan matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa, sain minä sen dippatyön kuitenkin läpi vaikka varmasti vilisi kielioppivirheitä. Englantia en ole tarvinnut työelämässä tähän mennessä lainkaan.
Onko tosiaan noin.
Itse tein dippatyön 2004 eikä enkkuvaatimusta ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Tässä puhuttiin yliopistoista ja akateemisesta tutkimuksesta Saksassa. Se on edelleen käytännössä kaikki saksaksi. Myös senkin takia, että eivät halua tieteellisen tutkimustietonsa olevan helposti kopioitavissa ulkomaille.
Monikansalliset yritykset ovat tietysti oma lukunsa, niissä on aina englanti toisena kielenä. Mutta kuten sanoin, niin toisena kielenä. Jokainen älykäs ihminen kykenee kyllä käyttämään vähintään kahta kieltä rinnakkain.
En nyt olisi tuostakaan ihan yhtä varma kuin sinä:
"Study-in.de currently finds 231 English-taught bachelor's degrees in Germany."
"Universities in Germany offering international graduate programs
Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg - International master's programs in English
Ludwig-Maximilians-Universität München - Graduate 'English-taught courses' (ETC)
Technische Universität München (TUM) - International graduate programs in English
Universität Freiburg - English-language master's programs
Frankfurt School of Finance & Management - Range of programs taught in English
Karlsruhe Institute of Technology (KIT) - English-language graduate programs
Humboldt-Universität zu Berlin - International master's programs in English
Georg-August-Universität Göttingen - International graduate programs in English
RWTH Aachen University - International master's programs in English
Freie Universität Berlin - International master's programs in English
Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität Bonn - International master's programs in English
Universität Hamburg - Bilingual and English-language master's programs
ESCP Europe - International business and management master's programs in English (based across ESCP campuses in Berlin, London, Madrid, Paris, Turin and Warsaw)
Friedrich-Alexander University Erlangen-Nürnberg - A range of master's programs taught fully or partly in English
Please note that this is not a comprehensive list. "
English is enough to study at a German university. But it might not be enough to live there. That’s because while a certain percentage of Germans speak English to some extent, their level isn’t always high enough for fluent conversations.
https://www.mastersportal.com/articles/2991/best-english-taught-univers…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alalla diplomityö on jo pitkään pitänyt tehdä englanniksi siitäkin huolimatta, että opetus ja 90% materiaaleista on suomenkielisiä (tai ainakin omana aikana oli)... En ole hyvä kielissä vaan matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa, sain minä sen dippatyön kuitenkin läpi vaikka varmasti vilisi kielioppivirheitä. Englantia en ole tarvinnut työelämässä tähän mennessä lainkaan.
Onko tosiaan noin.
Itse tein dippatyön 2004 eikä enkkuvaatimusta ollut.
Ylen uutisen mukaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alalla diplomityö on jo pitkään pitänyt tehdä englanniksi siitäkin huolimatta, että opetus ja 90% materiaaleista on suomenkielisiä (tai ainakin omana aikana oli)... En ole hyvä kielissä vaan matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa, sain minä sen dippatyön kuitenkin läpi vaikka varmasti vilisi kielioppivirheitä. Englantia en ole tarvinnut työelämässä tähän mennessä lainkaan.
Onko tosiaan noin.
Itse tein dippatyön 2004 eikä enkkuvaatimusta ollut.
Ylen uutisen mukaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Okei, no sitten en olisi valmistunut DI:ksi.
En olisi pystynyt kirjoittamaan dippatyötä enkuksi. ( vai olisko voinut käännyttää jossain)
Olen surkea kielissä. Olen hyvä matemaattisissa aineissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Tässä puhuttiin yliopistoista ja akateemisesta tutkimuksesta Saksassa. Se on edelleen käytännössä kaikki saksaksi. Myös senkin takia, että eivät halua tieteellisen tutkimustietonsa olevan helposti kopioitavissa ulkomaille.
Monikansalliset yritykset ovat tietysti oma lukunsa, niissä on aina englanti toisena kielenä. Mutta kuten sanoin, niin toisena kielenä. Jokainen älykäs ihminen kykenee kyllä käyttämään vähintään kahta kieltä rinnakkain.
En nyt olisi tuostakaan ihan yhtä varma kuin sinä:
"Study-in.de currently finds 231 English-taught bachelor's degrees in Germany."
"Universities in Germany offering international graduate programs
Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg - International master's programs in English
Ludwig-Maximilians-Universität München - Graduate 'English-taught courses' (ETC)
Technische Universität München (TUM) - International graduate programs in English
Universität Freiburg - English-language master's programs
Frankfurt School of Finance & Management - Range of programs taught in English
Karlsruhe Institute of Technology (KIT) - English-language graduate programs
Humboldt-Universität zu Berlin - International master's programs in English
Georg-August-Universität Göttingen - International graduate programs in English
RWTH Aachen University - International master's programs in English
Freie Universität Berlin - International master's programs in English
Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität Bonn - International master's programs in English
Universität Hamburg - Bilingual and English-language master's programs
ESCP Europe - International business and management master's programs in English (based across ESCP campuses in Berlin, London, Madrid, Paris, Turin and Warsaw)
Friedrich-Alexander University Erlangen-Nürnberg - A range of master's programs taught fully or partly in English
Please note that this is not a comprehensive list. "Sinä puhut Bachelor's degree -ohjelmista, jotka ovat tiedemaailman alimman tason opintoja.
Minä puhun akateemisen tutkimuksen tekemisestä, joka alkaa vasta väikkärin jälkeen, aikaisintaan väikkäristä (vaikka sitäkin pidetään vasta ajokorttina tutkimuksen tekoon).
No jos mennään tohtorintutkintoihin, niin siellä sitä vasta englanti jyllääkin...
"With nine universities in the 2023 Times Higher Education top 100, Germany is one of the best-ranked countries for higher education. The fact that it charges no fees for PhD study and has many English-language doctorates makes it an excellent destination for postgraduate study."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teet tohtori-väikkärisi saksaksi, niin aika suppeaksi jää se alue jossa työskentelysi voisi jatkua.
Samasta syystä suomi ei ole mikään korkeakoulukieli. Luonnollisesti vieläkin selvemmin, pienestä kielialueesta johtuen.
Mitä jossain maassa asumiseen tulee, niin totta kai ainakin auttavasti pitäisi osata paikallista.
Itse osaan neljää, neljässä eri maassa asumisen ja työskentelyn jälkeen.
Yliopistoissa voidaan opiskella suomeksi, jos nämä kolme asiaa tehdään:
1) Rekrytoinneissa kielitaito nostetaan tärkeämmäksi kriteeriksi kuin esim. julkaisuluettelo
Niin kauan kuin rekrytoinnit ovat 100-prosenttisesti meriittiperusteisia, parhaiten listautuvat hakijat ovat käytännössä suomenkielentaidottomia. Rekrytoinneissa on myös nykyään mukana ehto, että kansainvälinen hakija sitoutuu oppimaan kieltä. Tätä ei käytännössä seurata mitenkään, joten hakijoilla ei ole kilpailluilla aloilla mitään syytä käyttää rajallista aikaansa kieliopintoihin.
2) Perustetaan englanninkielisiä kokonaisuuksia vaihto-opiskelijoille
Jos halutaan pysyä kansainvälisenä ja olla mukana opiskelijavaihdoissa, myös englanninkielistä opetusta on tarjottava. Olisi mahdollista valita, että jokaisessa opintosuunnassa olisi tietyt englanninkieliset kurssit, jotka sopivat vaihto-opiskeluun.
3) Opinnäytteet laaditaan äidinkielellä.
Tällä hetkellä gradun kirjoittaminen suomeksi on itsensä jalkaan ampumista. Opiskelija joutuu tekemään moninkertaisen työn tulkitessaan termit suomeksi, ja siinä missä englanniksi voi mukailla lähteiden englanninkielisiä ilmaisutapoja, suomeksi joutuu jäsentämään kokonaan itse. Englanniksi lukijakunta on laajempi ja gradun muuttaminen julkaisuksi on haluttaessa helpompaa. Suomen (tai ruotsin tai saamen) kielen aseman parantaminen vaatisi tutkintovaatimusten muutoksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa voidaan opiskella suomeksi, jos nämä kolme asiaa tehdään:
1) Rekrytoinneissa kielitaito nostetaan tärkeämmäksi kriteeriksi kuin esim. julkaisuluettelo
Niin kauan kuin rekrytoinnit ovat 100-prosenttisesti meriittiperusteisia, parhaiten listautuvat hakijat ovat käytännössä suomenkielentaidottomia. Rekrytoinneissa on myös nykyään mukana ehto, että kansainvälinen hakija sitoutuu oppimaan kieltä. Tätä ei käytännössä seurata mitenkään, joten hakijoilla ei ole kilpailluilla aloilla mitään syytä käyttää rajallista aikaansa kieliopintoihin.
2) Perustetaan englanninkielisiä kokonaisuuksia vaihto-opiskelijoille
Jos halutaan pysyä kansainvälisenä ja olla mukana opiskelijavaihdoissa, myös englanninkielistä opetusta on tarjottava. Olisi mahdollista valita, että jokaisessa opintosuunnassa olisi tietyt englanninkieliset kurssit, jotka sopivat vaihto-opiskeluun.
3) Opinnäytteet laaditaan äidinkielellä.
Tällä hetkellä gradun kirjoittaminen suomeksi on itsensä jalkaan ampumista. Opiskelija joutuu tekemään moninkertaisen työn tulkitessaan termit suomeksi, ja siinä missä englanniksi voi mukailla lähteiden englanninkielisiä ilmaisutapoja, suomeksi joutuu jäsentämään kokonaan itse. Englanniksi lukijakunta on laajempi ja gradun muuttaminen julkaisuksi on haluttaessa helpompaa. Suomen (tai ruotsin tai saamen) kielen aseman parantaminen vaatisi tutkintovaatimusten muutoksen.
Jos tuo on työlästä, on kielitaidossa pahoja puutteita.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa voidaan opiskella suomeksi, jos nämä kolme asiaa tehdään:
1) Rekrytoinneissa kielitaito nostetaan tärkeämmäksi kriteeriksi kuin esim. julkaisuluettelo
Niin kauan kuin rekrytoinnit ovat 100-prosenttisesti meriittiperusteisia, parhaiten listautuvat hakijat ovat käytännössä suomenkielentaidottomia. Rekrytoinneissa on myös nykyään mukana ehto, että kansainvälinen hakija sitoutuu oppimaan kieltä. Tätä ei käytännössä seurata mitenkään, joten hakijoilla ei ole kilpailluilla aloilla mitään syytä käyttää rajallista aikaansa kieliopintoihin.
2) Perustetaan englanninkielisiä kokonaisuuksia vaihto-opiskelijoille
Jos halutaan pysyä kansainvälisenä ja olla mukana opiskelijavaihdoissa, myös englanninkielistä opetusta on tarjottava. Olisi mahdollista valita, että jokaisessa opintosuunnassa olisi tietyt englanninkieliset kurssit, jotka sopivat vaihto-opiskeluun.
3) Opinnäytteet laaditaan äidinkielellä.
Tällä hetkellä gradun kirjoittaminen suomeksi on itsensä jalkaan ampumista. Opiskelija joutuu tekemään moninkertaisen työn tulkitessaan termit suomeksi, ja siinä missä englanniksi voi mukailla lähteiden englanninkielisiä ilmaisutapoja, suomeksi joutuu jäsentämään kokonaan itse. Englanniksi lukijakunta on laajempi ja gradun muuttaminen julkaisuksi on haluttaessa helpompaa. Suomen (tai ruotsin tai saamen) kielen aseman parantaminen vaatisi tutkintovaatimusten muutoksen.
1 en ymmärrä ongelmaa? Työnantajathan hakevat KYKYJÄ, eivät suomenkielisiä.
2 ei riitä resurssit näin pienessä maassa jossa joka kylässä on yliopisto, ja kohta yksi ei myöskään edellytä rinnakkaisuutta vaan PARASTA, AJANKOHTAISINTA OPETUSTA.
3 Tällä hetkellä gradu tehdään siten kuin työnantajat haluavat, mutta sinä haluaisit sen pakottaa suomenkieliseksi?
Mistä tämä uus-väinämoiseläisyys oikein kumpuaa? Mitä ETUA näet opetuksen kaventamisessa kuuden miljoonan ihmisen kieliryhmään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos teet tohtori-väikkärisi saksaksi, niin aika suppeaksi jää se alue jossa työskentelysi voisi jatkua.
Samasta syystä suomi ei ole mikään korkeakoulukieli. Luonnollisesti vieläkin selvemmin, pienestä kielialueesta johtuen.
Mitä jossain maassa asumiseen tulee, niin totta kai ainakin auttavasti pitäisi osata paikallista.
Itse osaan neljää, neljässä eri maassa asumisen ja työskentelyn jälkeen.
Sivuutan ilmauksen "tohtori-väikkäri" kulmien kohotuksella.
Oletko vilkuillut väitöskirjojen lähdeluetteloita? Jos tohtorikokelas on kahlannut vieraskieliset lähdeteoksensa läpi, häneltä varmasti sujuu työnteossa ja tutkimuksessakin jokin muukin kuin oma kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teet tohtori-väikkärisi saksaksi, niin aika suppeaksi jää se alue jossa työskentelysi voisi jatkua.
Samasta syystä suomi ei ole mikään korkeakoulukieli. Luonnollisesti vieläkin selvemmin, pienestä kielialueesta johtuen.
Mitä jossain maassa asumiseen tulee, niin totta kai ainakin auttavasti pitäisi osata paikallista.
Itse osaan neljää, neljässä eri maassa asumisen ja työskentelyn jälkeen.
Sivuutan ilmauksen "tohtori-väikkäri" kulmien kohotuksella.
Oletko vilkuillut väitöskirjojen lähdeluetteloita? Jos tohtorikokelas on kahlannut vieraskieliset lähdeteoksensa läpi, häneltä varmasti sujuu työnteossa ja tutkimuksessakin jokin muukin kuin oma kieli.
Tämäpä todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa voidaan opiskella suomeksi, jos nämä kolme asiaa tehdään:
1) Rekrytoinneissa kielitaito nostetaan tärkeämmäksi kriteeriksi kuin esim. julkaisuluettelo
Niin kauan kuin rekrytoinnit ovat 100-prosenttisesti meriittiperusteisia, parhaiten listautuvat hakijat ovat käytännössä suomenkielentaidottomia. Rekrytoinneissa on myös nykyään mukana ehto, että kansainvälinen hakija sitoutuu oppimaan kieltä. Tätä ei käytännössä seurata mitenkään, joten hakijoilla ei ole kilpailluilla aloilla mitään syytä käyttää rajallista aikaansa kieliopintoihin.
2) Perustetaan englanninkielisiä kokonaisuuksia vaihto-opiskelijoille
Jos halutaan pysyä kansainvälisenä ja olla mukana opiskelijavaihdoissa, myös englanninkielistä opetusta on tarjottava. Olisi mahdollista valita, että jokaisessa opintosuunnassa olisi tietyt englanninkieliset kurssit, jotka sopivat vaihto-opiskeluun.
3) Opinnäytteet laaditaan äidinkielellä.
Tällä hetkellä gradun kirjoittaminen suomeksi on itsensä jalkaan ampumista. Opiskelija joutuu tekemään moninkertaisen työn tulkitessaan termit suomeksi, ja siinä missä englanniksi voi mukailla lähteiden englanninkielisiä ilmaisutapoja, suomeksi joutuu jäsentämään kokonaan itse. Englanniksi lukijakunta on laajempi ja gradun muuttaminen julkaisuksi on haluttaessa helpompaa. Suomen (tai ruotsin tai saamen) kielen aseman parantaminen vaatisi tutkintovaatimusten muutoksen.
1 en ymmärrä ongelmaa? Työnantajathan hakevat KYKYJÄ, eivät suomenkielisiä.
2 ei riitä resurssit näin pienessä maassa jossa joka kylässä on yliopisto, ja kohta yksi ei myöskään edellytä rinnakkaisuutta vaan PARASTA, AJANKOHTAISINTA OPETUSTA.
3 Tällä hetkellä gradu tehdään siten kuin työnantajat haluavat, mutta sinä haluaisit sen pakottaa suomenkieliseksi?
Mistä tämä uus-väinämoiseläisyys oikein kumpuaa? Mitä ETUA näet opetuksen kaventamisessa kuuden miljoonan ihmisen kieliryhmään?
Voin kaksikielisenä (natiivi englanti ja suomi) vastata, että yksi ongelma on se, että opiskelijat eivät monesti opi yhtään kieltä kunnolla. Se englannin osaaminen jää hyvin pinnalliseksi ja vajavaiseksi ja aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä kun perustermejä ei ymmärretä kunnolla eikä osata kielioppia.
Toisin sanoen, pahimmillaan ihminen ei osaa yhtään kieltä kunnolla. Ei omaa kieltään eikä vierasta kieltä.
Toinen iso ongelma on se, että ulkomaalaiset opiskelijat jotka haluaisivat jäädä Suomeen töihin löytävät seinän nousevan vastaan siinä vaiheessa kun he valmistuvat ja haluaisivat työelämään jos he eivät osaa yhtään suomea. Se on monelle ihan aito ongelma ja surun aihe, sen verran tunnen heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa voidaan opiskella suomeksi, jos nämä kolme asiaa tehdään:
1) Rekrytoinneissa kielitaito nostetaan tärkeämmäksi kriteeriksi kuin esim. julkaisuluettelo
Niin kauan kuin rekrytoinnit ovat 100-prosenttisesti meriittiperusteisia, parhaiten listautuvat hakijat ovat käytännössä suomenkielentaidottomia. Rekrytoinneissa on myös nykyään mukana ehto, että kansainvälinen hakija sitoutuu oppimaan kieltä. Tätä ei käytännössä seurata mitenkään, joten hakijoilla ei ole kilpailluilla aloilla mitään syytä käyttää rajallista aikaansa kieliopintoihin.
2) Perustetaan englanninkielisiä kokonaisuuksia vaihto-opiskelijoille
Jos halutaan pysyä kansainvälisenä ja olla mukana opiskelijavaihdoissa, myös englanninkielistä opetusta on tarjottava. Olisi mahdollista valita, että jokaisessa opintosuunnassa olisi tietyt englanninkieliset kurssit, jotka sopivat vaihto-opiskeluun.
3) Opinnäytteet laaditaan äidinkielellä.
Tällä hetkellä gradun kirjoittaminen suomeksi on itsensä jalkaan ampumista. Opiskelija joutuu tekemään moninkertaisen työn tulkitessaan termit suomeksi, ja siinä missä englanniksi voi mukailla lähteiden englanninkielisiä ilmaisutapoja, suomeksi joutuu jäsentämään kokonaan itse. Englanniksi lukijakunta on laajempi ja gradun muuttaminen julkaisuksi on haluttaessa helpompaa. Suomen (tai ruotsin tai saamen) kielen aseman parantaminen vaatisi tutkintovaatimusten muutoksen.
Jos tuo on työlästä, on kielitaidossa pahoja puutteita.
Kuuluuko sinun työhösi opinnäytetöiden ohjaamista? Minun työhöni kuuluu.
Jokaisessa suomenkielisessä gradussa on vähintäänkin muutama termi, joille ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Kyse ei missään nimessä ole siitä, että OPISKELIJAN kielitaidossa olisi puute: hän vain sattuu olemaan ensimmäinen, jolla on tarve käsitellä asiaa painetussa muodossa suomeksi. Uusia käsitteitä ei voi luoda vain keksimällä niitä päästään. On varmistettava, että uuteen termiin valituilla sanoilla ei ole konnotaatioita, jotka ovat käytössä jossakin muussa merkityksessä. Ennen kaikkea on tunnettava koko tieteenalan kenttä niin hyvin, että ymmärtää termin kaikki käyttötarpeet.
Kuvitellaan, että olet laatimassa suomenkielistä gradua aiheesta, johon tutkimuskirjallisuudessa viitataan termillä sporadic/suppressed overlay patterns (SSOP). Miten otsikoit gradusi? Jos kirjoitat englanniksi, pääset helpommalla. Moni valitsee helpomman tien, koska voivat valita, ja siksi englanti dominoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Saksa pärjää melkoisen hyvin vaikka kaikki on saksaksi.
Eli olet väärässä.
Korkeasti koulutetun voi olettaa osaavan vähintään kahta kieltä (omaansa ja englantia) rinnakkain.
"Kaikki on saksaksi" olisi mukava varmistaa jotenkin. Esimerkiksi Siemens:
"At the Siemens HQ in Munich, both German and English are equally important languages, and French and Spanish are also used. Employees sometimes swap from English to German during a conversation. "
Pienellä haulla englantia käyttävät ainakin Daimler-Chrysler ja SAP.
Mutta jos menet Saksaan yliopistoon, on sinun kyettävä opiskelemaan saksaksi. Näin on ihan useissa vaihto-ohjelmissakin, että saksan kielen on oltava tietyllä tasolla, sillä englanninkielisiä kursseja on aika vähän tarjolla. Katselin itse vaihtomahdollisuuksia vähän aikaa sitten, ja Saksassa lähes kaikki kohteet olivat sellaisia, jossa saksaa oli osatta korkealla tasolla, monissa piti tehdä kielitestikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa voidaan opiskella suomeksi, jos nämä kolme asiaa tehdään:
1) Rekrytoinneissa kielitaito nostetaan tärkeämmäksi kriteeriksi kuin esim. julkaisuluettelo
Niin kauan kuin rekrytoinnit ovat 100-prosenttisesti meriittiperusteisia, parhaiten listautuvat hakijat ovat käytännössä suomenkielentaidottomia. Rekrytoinneissa on myös nykyään mukana ehto, että kansainvälinen hakija sitoutuu oppimaan kieltä. Tätä ei käytännössä seurata mitenkään, joten hakijoilla ei ole kilpailluilla aloilla mitään syytä käyttää rajallista aikaansa kieliopintoihin.
2) Perustetaan englanninkielisiä kokonaisuuksia vaihto-opiskelijoille
Jos halutaan pysyä kansainvälisenä ja olla mukana opiskelijavaihdoissa, myös englanninkielistä opetusta on tarjottava. Olisi mahdollista valita, että jokaisessa opintosuunnassa olisi tietyt englanninkieliset kurssit, jotka sopivat vaihto-opiskeluun.
3) Opinnäytteet laaditaan äidinkielellä.
Tällä hetkellä gradun kirjoittaminen suomeksi on itsensä jalkaan ampumista. Opiskelija joutuu tekemään moninkertaisen työn tulkitessaan termit suomeksi, ja siinä missä englanniksi voi mukailla lähteiden englanninkielisiä ilmaisutapoja, suomeksi joutuu jäsentämään kokonaan itse. Englanniksi lukijakunta on laajempi ja gradun muuttaminen julkaisuksi on haluttaessa helpompaa. Suomen (tai ruotsin tai saamen) kielen aseman parantaminen vaatisi tutkintovaatimusten muutoksen.
Jos tuo on työlästä, on kielitaidossa pahoja puutteita.
Kuuluuko sinun työhösi opinnäytetöiden ohjaamista? Minun työhöni kuuluu.
Jokaisessa suomenkielisessä gradussa on vähintäänkin muutama termi, joille ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Kyse ei missään nimessä ole siitä, että OPISKELIJAN kielitaidossa olisi puute: hän vain sattuu olemaan ensimmäinen, jolla on tarve käsitellä asiaa painetussa muodossa suomeksi. Uusia käsitteitä ei voi luoda vain keksimällä niitä päästään. On varmistettava, että uuteen termiin valituilla sanoilla ei ole konnotaatioita, jotka ovat käytössä jossakin muussa merkityksessä. Ennen kaikkea on tunnettava koko tieteenalan kenttä niin hyvin, että ymmärtää termin kaikki käyttötarpeet.
Kuvitellaan, että olet laatimassa suomenkielistä gradua aiheesta, johon tutkimuskirjallisuudessa viitataan termillä sporadic/suppressed overlay patterns (SSOP). Miten otsikoit gradusi? Jos kirjoitat englanniksi, pääset helpommalla. Moni valitsee helpomman tien, koska voivat valita, ja siksi englanti dominoi.
Jos gradussa on muutama termi, joille ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, ei ongelma ole kovin valtava. Siinä olet oikeassa, että moni valitsee helpoimman tien. Onko helpoin tie kuitenkaan se oikea tie?
Mikä estää sinua ottamasta esille oman alasi kielen puutteita?
"Kuuluuko sinun työhösi opinnäytetöiden ohjaamista? Minun työhöni kuuluu."
Ei kuulu, mutta koska olen toiminut kolmisenkymmentä vuotta yrityskouluttajana, kääntäjänä ja englannin tasotestien laatijana ja vastaanottajana, ymmärrän aiheesta aika paljon.
Ja edelleenkin, jokainen älykäs, koulutettu ihminen pystyy toiminaan vähintään kahdella kielellä. Englanti on lingua franca, jonka lisäksi maan oma kieli. Ja sitten lisäksi vielä mahdollisia muita kieliä.