Oletteko te muut masentuneita tämän harmauden ja maailmantilanteekin takia,?
Tuntuu ettei ole mitään positiivista odotettavissa. Ei jaksaisi mitään. Parisuhdekin ahdistaa.
Kommentit (19)
Mistähän sitä saisi vähän iloa ja virtaa elämäänsä? Ap.
Minua ei masenna mikään maailmantilanne. Omat asiat masentaa jos masentaa.
Ei olla. Mikset sinäkin vaan man up?
Miksi juuri sinua masentaisi kun ethän ole juoksuhaudassa ammuttavana pahmutissa vaan kotona vahtaamassa salkkareita?
Aina piristää, kun miettii että joku päivä sitä kuolla kupsahtaa ja pääsee pois täältä.
Oli jo ennen tätä maailmantilannetta. Burnout 2016 syksyllä ja sillä tiellä ollaan. Onneksi parempaan suuntaan jo.
Olen kyllä. Nuo pahentavat muutenkin melankolista perusmielialaani. Saan tutkia näihin päivän raskaisiin teemoihin liittyviä asioita. Tuntuu kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan, kun käskyt tulevat kuitenkin ylhäältä päin. Tavallisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet ovat aika rajalliset tässä rahan ajamassa, globaalissa hulluudessa.
Pitää vaan yrittää elää elämäänsä mahdollisimman mielekkäästi, eikä ajatella liikaa raskaita asioita. Vaikeaa se on, ja parisuhde ärsyttää myös täällä kun sekin on yhtä vääntämistä!
Jätin kaiken alkoholin siltä istumalta kun totesin etten kelpaa enää työmarkkinoille, eikä ole masennus vaivannut sen jälkeen.
Pitkään olin, en enää. Tutustuin paikallisiin hörhöihin ja löysin sieltä henkisen kodin. Ihania, sydämellisiä, viisaita, avuliaita ihmisiä. Paljon iloista toimintaa, joka kuulemma sai alkunsa natsipassiaikana. Luentoja, kursseja, tapaamisia rennossa tunnelmassa, positiivinen tulevaisuususko. Kaikki romahtaa, kaikki mätä valuu esiin, sitten rakennetaan uusi, parempi maailma. Olen noussut masennuksesta ja alkanut iloita enemmän kuin koskaan ennen, voin sanoa, että ympäröivästä maailmantilanteesta huolimatta, olen onnellinen. Suosittelen hörhöporukkaa!
Olen masentunut, mutta en maailmantilanteen takia. Oikeastaan kaikki nämä kriisit ovat ehkä hieman parantaneet oloani, kun on saanut muuta ajateltavaa kuin omat ongelmat.
Omassa elämässä masentaa kaikki ja tulevaisuus ei näyttäydy mitenkään positiivisena. Yksi jatkuva pelko on toimeentulosta ja rahojen riittävyydestä. Toinen on toimimaton parisuhde joka alkaa vaikuttaa itsetuntoon ja masennus alkaa nostaa päätään. Selviytymistä päivästä ja viikosta toiseen. Parasta on vaan kääriytyä sohvalle viltin alle.
Älä sinä huoli: niin kauan kun on elämää, on toivoa kuolemasta, joka tappaa elämän.
Ja sitten tietenkin alkaa kuoleman jälkeinen elämä. Ja enää ei ole edes toivoa.
Tai toisin ilmaistuna:
"Elämä on kovaa, ja sitten kuolee, ja sitten päällesi heitetään multaa, jonka jälkeen madot syövät sinut.
Voit olla tyytyväinen vain, että tämä tapahtuu tässä järjestyksessä. "
Minä en. Päätin jo ajat sitten olla lukematta sotauutisia, koska sille asialle en kuitenkaan mitään voi. Pandemia on ollutta ja mennyttä, Ja talvea lähdin pakoon Espanjaan. Täällä aurinko paistaa, linnut laulavat ja ihmiset hymyilevät terasseilla iloisen puheensorinan keskellä.
Elämä on kovaa pitää vaan kestää se kyyti.
Masennuksen syynä maailmantilanne on suhteellisen helposti ratkaistavissa. Älä seuraa uutisia.
En koe olevani masentunut, mutta en kykene tuntemaan iloakaan. Tuntuu, että vain hengitän ja välillä olen ahdistunut-
Huhtikuu tulee pian, eli kevät edistyy. Pääsiäinen ja värit. Kesällä valitetaan heinäkuussa kuumuutta ja itketään sitä. Odotus on syksyn viileät. Maaliskuu on vähän harmaa, liukas ja viileä. Ehkä jokin eläin on myös kolossaan odottamassa parempia säitä. Ota hyvä kirja tai video.
Vierailija kirjoitti:
Masennuksen syynä maailmantilanne on suhteellisen helposti ratkaistavissa. Älä seuraa uutisia.
No muut ihmiset ympärillä uutisista kuitenkin puhuvat joten ei paljon auta..
En tiedä, varmaan. Koko pää on ihan jumissa, masentaa, mikään ei kiinnosta.