Surullisen näköisiä tapauksia tuossa Euronewsin uutisessa Suomesta. :(

Vierailija kirjoitti:

Mistä nuo kaikki aineet virtaavat Suomeen. Ja KUKA tyrkyttää vahvoja aineita lapsille ja nuorille, tai aikuisille. Itä-Eurooppa oli mainittu tuonnissa(?). Entä muut maat? Opetetaanko nuorille sanomaan "ei huumeille" ja väkeville viinoille. Eri asia jos aikuinen testaa jotain halluyrttiä kohtuullisesti.

Aineet jatkavat virtamistaan. Tuonnin rajoituksen yritykset eivät ole ratkaisu. Tuontia ei voida lopettaa.

Kaveripiiri voi tyrkyttää, mutta usein se on pahoinvoiva nuori itse, joka etsii helpotusta huonoon oloonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa 70-luvulla syntyneiden ketju äideistään. Nykynuorison ovat kasvattaneet äidit, joiden omat äidit ovat rikkoneet heidän mielenterveytensä jo pikkulapsina. Vain osa on pystynyt kyseenalaistamaan 40-50 -luvun kasvatusmetodit, loput ovat kaltoinkohdelleen lapsiaan kuten heitäkin on kaltoinkohdeltu.

Tapasin juuri oireilevan huumeita käyttävän teinin, jota sekä äiti että isoäiti syyttivät huonoksi lapseksi. Kumpikaan näistä naisista ei ymmärtänyt, että vika oli koko suvun kasvatusperiaatteissa, siellä oli häpeällä kasvattamista, nolaamista, pakkaseen laittamista ilman vaatteita, alkoholinkäyttöä, haukkumista ym. mutta ei varsinaista fyysistä lyömistä. Joten kaikki oli naisten mielestä hyvin, hyvä koti, katto pään päällä, ruokaa riitti ja lapsessa vika. "Hoitakaa lapsi kuntoon, vanhemmat eivät ole tehneet mitään väärin" on yleinen käsitys, vaikka olisi pitänyt hoitaa heidän äitinsä ja isoäitinsä kymmeniä vuosia sitten.

Olen huumeriippuvaisen äiti.  Kunnollinen, tarkka, tavallinen perusihminen.  

Ei tosiaankaan riipu lapsuudesta eikä kasvatuksesta, jos huumeisiin sortuu

Nämä aina hämmentävät kun esim. huumeisiin sortuneiden vanhemmat tai vaikka pahoihin rikoksiin sortuneiden vanhemmat kertovat miten koti oli normaali ja vanhemmat kunnollisia. En haluaisi suorilta väittää, että vanhemmuus olisi osittain ajanut heidän lapsensa siihen, mutta toisaalta ihmisen elämää ohjaa niin isosti se minkälaisessa perheessä kasvoit, minkälaisen moraalin omaksuit. Tästä syystä en pysty purematta nielemään näiden vanhempien "koti oli normaali, vanhemmat tavallisia kunnollisia kansalaisia". Pitäisi saada enemmän infoa. Miten helposti ihmiset suojautuvatkin sen hokema taakse "olen kunnollinen, en ole tehnyt mitään väärin" vaikka ulkopuolinen näkee vierestä miten joissain asioissa on menty todellakin pieleen, mutta niitä vikoja ei uskalleta kohdata, ei edes oman lapsen vuoksi.

Näin. Koti on voinut olla peruspuitteiltaan normaali, mutta

- yksinhuoltaja äiti/isä lähes aina töissä

- emotionaalisesti jääkylmä koti, vaikka kulissit kunnossa

- lapsen/nuoren vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita ei ole tuettu millääntavoin, jolloin ajautunut tyhmempien asioiden pariin

- kiiltävän julkisivun takana esim seksuaalista hyväksikäyttöä, josta toinen vanhempi ei edes tietoinen

- suosittu/hyljitty perheen sisäisesti joitakin lapsia/nuoria

- vanhempien täysi kykemättömyys asettaa lapselle/nuorelle rajoja

- vanhemmilta omaksutut arvot ja moraali mitä tulee päihteisiin, varastamiseen, muihin ihmisiin suhtautumiseen, väkivallan käyttöön, kouluttautumiseen

Vierailija kirjoitti:

Taas venäläisten ketju. Että jaksatte.

Sanna rules!

Fanitus on varmaan ratkaisu tämän maailman ongelmiin. Kyllä se siitä...

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän yhteiskunta sallii huumeiden käyttöä, sitä enemmän huumeiden myyjien on painostettava ja houkuteltava uusia nuoria huumeita käyttämään, jotta huumeiden myyjät saavat toimeentulonsa, hintojen laskiessa.

Eli salliminen kasvattaisi rikollisuutta, kun kerrot, että ihmisiä alettaisiin painostaa. Yhteiskunta muuttuisi vaarallisemmaksi!

Vierailija kirjoitti:

Rankkaa settiä. Miksi nuorilla on noin paha olla?  Kunpa nuoret ymmärtäisivät, että kokeilut voivat johtaa elämänikäisiin ongelmiin ja kuolemaan. Ei se ole hauskaa ja jännää seikkailua, vaan tuhoon tuomittua alamäkeä.

Olen samaa mieltä. Tilanne on vakava. Tässä kommentissa on vain se pienen pieni vika, että siinä kysytään syytä pahoinvoinnille, mutta tietämättä vastausta tähän pahoinvointiin sanotaan ettei aineita vaan pidä käyttää, koska ne on vaarallisia. Ei psyykkisessäkään tuskassa ole hauskaa ja jännää. Tuskainen ihminen voi käräyttää aivonsa ihan ilman aineitakin. Jotkut lääkitsevät pahoinvointiaan vaikkapa uskonnolla.

Esittää kysymyksen, miksi sulla särkee pää? Ei sun silti kannata ottaa särkylääkettä siihen koska se on vaarallista.

Pää voi särkeä vaikkapa aivokasvaimesta, migreenistä tai jumittuneesta niskasta. Yksi hoituisi leikkauksella, toinen lääkkeillä ja kolmas liikunnalla.

Lääkärin pitäisi tutkia, mikä on syy särylle, mutta lääkäri ei tutki, koska olet ottanut jo itse pahimpaan kipuun särkylääkettä, mikä ei ole kuitenkaan parantanut vaivaa. Et saa hoitoa tai lääkäriä ei ole edes antamaan aikaa.

Pää särkee, lääke helpottaa, ongelma jatkuu. Jos olisi tutkittu kunnolla, sen enempää miettimättä onko jotain lääkettä kokeiltu itse vai ei, selviäisi se aivokasvain mikä parantuisi kirurgialla. Ei tutkita, ei hoitoa, sattuu, pakko lääkitä itse.

Päänsäryn tilalle muu sairaus ja sieltä syitä löytyy pahoinvoivalle kansalle. Terveydenhuolto kieltää hoidon ihmisiltä jotka sitä tarvitsee. Nykyisellä systeemillä on iso määrä sairaita ihmisiä joiden avunsaanti torpataan täysin.

Ihmiset hoitavat itse itseään, koska lääkärit eivät heitä hoida. Iso osa vanhemmasta väestä haluaa mieluummin, että huumiden käyttäjät poistuvat kokonaan keskuudestamme, kuin heitä kuntoutettaisiin takaisin yhteiskuntaan tuottamaan ja samalla huoltamaan sitä vanhaa väestöä.

Maatilan isäntä ajaa lähes kaikki lapsensa metsään pienistäkin virheistä ja sitten itkee, kun ei ole lapsia pitämässä huolta tilasta ja vanhenevasta isännästä.

Koska minua ei taaskaan kuunneltu. Sanoin heti, että suomalaisilla on niin paha alko-ongelma ja addiktiot veressä syntymälahjana, että suomalaisille käy samoin kuin intiaaneille huumeiden kanssa. Ei tehty ehkäisy työtä, eikä muutettu mitään. Suomalaiset eivät ole koskaan kyenneet ratkaisemaan ongelmiaan muutoin kuin juomalla, nyt huumeilla. Itse olen päihteetön, että ei toki koska kaikkia. Huono ja rikkinäinen kulttuuri on meillä ja perhesuhteet viturallaan. Ne pitäisi korjata. Mitä muuta johtavasta työpaikka- ja koulukiusaamismaasta (+perheväkivaltamaasta) voi tulla kuin rikkinäisiä ihmisiä, jotka takertuvat huumeisiin?

Suuri osa ihmisistä suhtautuu tähän aiheeseen tunteella. On todella vahingollista, että niinkin hölmön asian takia muutosta ei ole saatu aikaiseksi.

Nämä ihmiset ovat niitä, jotka katselevat asiaa ulkopuolelta ja jotka vähiten asiaan ovat perehtyneet. Tunteisiin perustuvat mielipiteet ovat silti vahvoja.

Tutkimustietoa on, asiantuntijat puhuvat samoista asioista kyllästymiseen saakka ja osa ihmisistä ei vain suostu laittamaan omia tunteitaan syrjään ja hyväksymään tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa ja politiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa 70-luvulla syntyneiden ketju äideistään. Nykynuorison ovat kasvattaneet äidit, joiden omat äidit ovat rikkoneet heidän mielenterveytensä jo pikkulapsina. Vain osa on pystynyt kyseenalaistamaan 40-50 -luvun kasvatusmetodit, loput ovat kaltoinkohdelleen lapsiaan kuten heitäkin on kaltoinkohdeltu.

Tapasin juuri oireilevan huumeita käyttävän teinin, jota sekä äiti että isoäiti syyttivät huonoksi lapseksi. Kumpikaan näistä naisista ei ymmärtänyt, että vika oli koko suvun kasvatusperiaatteissa, siellä oli häpeällä kasvattamista, nolaamista, pakkaseen laittamista ilman vaatteita, alkoholinkäyttöä, haukkumista ym. mutta ei varsinaista fyysistä lyömistä. Joten kaikki oli naisten mielestä hyvin, hyvä koti, katto pään päällä, ruokaa riitti ja lapsessa vika. "Hoitakaa lapsi kuntoon, vanhemmat eivät ole tehneet mitään väärin" on yleinen käsitys, vaikka olisi pitänyt hoitaa heidän äitinsä ja isoäitinsä kymmeniä vuosia sitten.

Olen huumeriippuvaisen äiti.  Kunnollinen, tarkka, tavallinen perusihminen.  

Ei tosiaankaan riipu lapsuudesta eikä kasvatuksesta, jos huumeisiin sortuu

Nämä aina hämmentävät kun esim. huumeisiin sortuneiden vanhemmat tai vaikka pahoihin rikoksiin sortuneiden vanhemmat kertovat miten koti oli normaali ja vanhemmat kunnollisia. En haluaisi suorilta väittää, että vanhemmuus olisi osittain ajanut heidän lapsensa siihen, mutta toisaalta ihmisen elämää ohjaa niin isosti se minkälaisessa perheessä kasvoit, minkälaisen moraalin omaksuit. Tästä syystä en pysty purematta nielemään näiden vanhempien "koti oli normaali, vanhemmat tavallisia kunnollisia kansalaisia". Pitäisi saada enemmän infoa. Miten helposti ihmiset suojautuvatkin sen hokema taakse "olen kunnollinen, en ole tehnyt mitään väärin" vaikka ulkopuolinen näkee vierestä miten joissain asioissa on menty todellakin pieleen, mutta niitä vikoja ei uskalleta kohdata, ei edes oman lapsen vuoksi.

Eihän sillä välttämättä ole mitään merkitystä, onko perhe ns. tavallinen tai kunnollinen ulospäin. Paljon olennaisempaa on esim. kodin tunneilmasto, miten tunteita ilmaistaan, mitä tunteita on lupa ilmaista ja miten eri lasten erilaiset tunnetarpeet otetaan huomioon.

Ja olennaista on se, miten lapsen/lasten yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä tarpeita ylipäätään huomioidaan, ymmärretään ja kunnioitetaan. Tai se, miten perheessä yleisesti ottaen kommunikoidaan, mistä puhutaan ja millä tavalla, onko joitain kiellettyjä aiheita, salaisuuksia ja tabuja jne., jotka kuitenkin vaikuttavat esim. perheen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen.

Jos perheessä on useampia lapsia, joskus keskimmäinen tai keskimmäiset lapset ovat jonkinlaisia väliinputoajia, jotka jäävät esikoisen ja kuopuksen varjoon. Joku perheen lapsista voi myös joutua jonkinlaisen syntipukin rooliin, jolloin hän joutuu ottamaan harteilleen sellaisiakin asioita, jotka eivät hänen kannettavakseen kuuluisi. Vanhemmat voivat ylipäätään ja ihan huomaamattaankin syyllistää lasta/lapsia monenlaisista asioista, jopa omasta jaksamisestaan esimerkiksi. Häpeän aiheuttaminen on myös tavallista, eikä yleensä tahallista tai edes tiedostettua. Jne. ja jne.

Näitä vaikuttavia juttuja on vaikka kuinka paljon, ja myös vanhempien keskinäinen suhde vaikuttaa lapsiin. Herkimmät lapset reagoivat voimakkaimmin erilaisiin epäkohtiin, ja käsittääkseni huumeiden käyttäjät ovat yleensä keskimääräistä herkempiä ihmisiä.

Itsekin huumeita joskus viihdekäyttäneenä tiedän, että on paljon ihmisiä joille se käyttö on juuri sitä. Sitten on se porukka jolla bileet eivät lopu toisin kuin muilla jotka kykenevät lopettamaan (tai pitämään pitkänkin tauon) kun bileet ovat ohi. Sama suhde itselläni on myös tupakkaan jota poltan joskus kausittain stressiin, mutta lopetan kuin seinään kun stressaava vaihe päättyy.

Alkoholi ja urheilu ovat asioita joihin sitten jään vahvemmin koukkuun ja näitä sitten vuorottelen vähän jakomielitautisesti. Koen kuitenkin, että kun tulen normaalista perheestä, on tukijoukkoja ja ystäväpiiri jossa on korkeintaan satunnaista päihteidenkäyttöä ja osa on ihan absolutisteja niin ei ole kiinnikkeitä sellaiseen että koko ajan pitäisi olla pää sekaisin.

Myös tuo puoli, että haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa estää jossain määrin päihteidenkäyttöä tai hillitsee esim. tuota alkon käyttöä. Sitten taas jos vertaan itseäni johonkuhun joka aloittaa huumeidenkäytön vaikka 13-vuotiaana ja on rikkinäisestä perheestä niin nuorten aivojen koukuttuminen aineisiin on aivan eri luokkaa. Tai jos lähipiiri koostuu tietyistä porukoista, itse esim.

tiedän asuinalueellani porukan josta kantautuu uutisia its**urhista tai ollaan muuten kuoltu hämärissä olosuhteissa.

Niissäkin porukoissa osa on enemmän rappiolla kuin toiset ja iso osa käyttäjistä on työssäkäyviäkin. En itsekään voi sietää vaikka kotonani heitä jotka käyttävät säännöllisesti ja ovat sellaisia jotka lainailevat tavaroita palauttamatta tai joita pitäisi olla aina auttamassa tarjoamalla yösijaa ilman että he tekisivät itse tilanteelleen jotain.

Toisaalta en voi myöskään sietää moralisteja joiden mielestä narkomaanien kuuluukin kuolla pois muiden "kunnollisten" ihmisten elämää häiritsemästä. En jaksaisi itse todellakaan elää maailmassa jossa olisi vain puhtoisia herranterttuja nyrpistelemässä nenäänsä ilmiöille joita eivät ymmärrä. Olisi jäätävän ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se hoito sitten olisi? Kun aina valitetaan, että ei pääse hoitoon?

Ei se hoito voi olla sitä, että vähäksi aikaa mennään johonkin elpymään, että voidaan taas jatkaa hetken päästä tykittämistä. Näillä kun hyvin monella ei ole mitään todellista motivaatiota raitistua.

Entä korvaushoito sitten? Täytyyhän sekin jossain vaiheessa lopettaa. 

Sekin tässä vielä, että näiden kaikkien yliannostusten ja muiden akuuttitehtävien hoito maksaa, joka sitten on pois muusta terveydenhoidosta. Pitäisikö laittaa raja? 3 ambulanssi elvytystä ja sen jälkeen olet omillasi?

Vai montako kertaa narkkia voi hoitaa? Mittaamattomasti ( muiden kustannuksella ) ?

Että jos ei muutaman kerran jälkeen ymmärrä omaa tilaansa ja lopeta, niin olkoon sitten omillaan, on minun mielipide.

Tuon mukaan sitten läskeiltäkin insuliinit ja verenpainelääkkeet ja rasvaisten suonien avaaminen laajennuksella pois jos ei ole paino alkanut putoamaan koska taas lääkäri muistutti ruokaympyrän olemassaolosta nyt kolmatta kertaa.

Suomessa on paljon enemmän ylipainoisia kuin huumeidenkäyttäjiä ja niiden hoitoon vasta meneekin rahaa. Lääkäri on kertonut sinulle ruokaympyrästä, joten jos et juuri sillä ohjeella laihdu, insuliinit ja verenpainelääkkeet pois.

Nykyinen hoito päihdeongelmiin ja mielenterveusongelmiin on niiden oma ruokaympyrä, joka teoriassa toimii ja antaa suuntaa, mutta ei oikeasti auta ilman tarkempaa ohjetta punnita ruoka ja laskea kalorit ja lisätä liikuntaa, mikä päihdekuntoutukseen olisi varmaan terapia, päivätoiminta ja vertaistuki.

Ruokaympyrä voi auttaa, jos ongelma on pieni, mutta painon huidellessa 150kg ongelma ei ole enää se salaatin määrä lautasella. Ylipaino on sairaus ja heitä ei kuulu jättää heitteille kuten ei kuulu päihdeongelmaisiakaan. Jos ylipainoa halveksittaisiin samalla tavalla kuin päihdeongelmaa niin kiellettäisiin hoito jos paino tiputuksen aikana nouseekin takaisin.

Vihaiset ylipainoiset, tämä tuli yhden entisen läskin (-40kg) suusta, joka on kokenut sen eriarvoisen kohtelun henkilökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa 70-luvulla syntyneiden ketju äideistään. Nykynuorison ovat kasvattaneet äidit, joiden omat äidit ovat rikkoneet heidän mielenterveytensä jo pikkulapsina. Vain osa on pystynyt kyseenalaistamaan 40-50 -luvun kasvatusmetodit, loput ovat kaltoinkohdelleen lapsiaan kuten heitäkin on kaltoinkohdeltu.

Tapasin juuri oireilevan huumeita käyttävän teinin, jota sekä äiti että isoäiti syyttivät huonoksi lapseksi. Kumpikaan näistä naisista ei ymmärtänyt, että vika oli koko suvun kasvatusperiaatteissa, siellä oli häpeällä kasvattamista, nolaamista, pakkaseen laittamista ilman vaatteita, alkoholinkäyttöä, haukkumista ym. mutta ei varsinaista fyysistä lyömistä. Joten kaikki oli naisten mielestä hyvin, hyvä koti, katto pään päällä, ruokaa riitti ja lapsessa vika. "Hoitakaa lapsi kuntoon, vanhemmat eivät ole tehneet mitään väärin" on yleinen käsitys, vaikka olisi pitänyt hoitaa heidän äitinsä ja isoäitinsä kymmeniä vuosia sitten.

Olen huumeriippuvaisen äiti.  Kunnollinen, tarkka, tavallinen perusihminen.  

Ei tosiaankaan riipu lapsuudesta eikä kasvatuksesta, jos huumeisiin sortuu

Nämä aina hämmentävät kun esim. huumeisiin sortuneiden vanhemmat tai vaikka pahoihin rikoksiin sortuneiden vanhemmat kertovat miten koti oli normaali ja vanhemmat kunnollisia. En haluaisi suorilta väittää, että vanhemmuus olisi osittain ajanut heidän lapsensa siihen, mutta toisaalta ihmisen elämää ohjaa niin isosti se minkälaisessa perheessä kasvoit, minkälaisen moraalin omaksuit. Tästä syystä en pysty purematta nielemään näiden vanhempien "koti oli normaali, vanhemmat tavallisia kunnollisia kansalaisia". Pitäisi saada enemmän infoa. Miten helposti ihmiset suojautuvatkin sen hokema taakse "olen kunnollinen, en ole tehnyt mitään väärin" vaikka ulkopuolinen näkee vierestä miten joissain asioissa on menty todellakin pieleen, mutta niitä vikoja ei uskalleta kohdata, ei edes oman lapsen vuoksi.

Eihän sillä välttämättä ole mitään merkitystä, onko perhe ns. tavallinen tai kunnollinen ulospäin. Paljon olennaisempaa on esim. kodin tunneilmasto, miten tunteita ilmaistaan, mitä tunteita on lupa ilmaista ja miten eri lasten erilaiset tunnetarpeet otetaan huomioon.

Ja olennaista on se, miten lapsen/lasten yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä tarpeita ylipäätään huomioidaan, ymmärretään ja kunnioitetaan. Tai se, miten perheessä yleisesti ottaen kommunikoidaan, mistä puhutaan ja millä tavalla, onko joitain kiellettyjä aiheita, salaisuuksia ja tabuja jne., jotka kuitenkin vaikuttavat esim. perheen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen.

Jos perheessä on useampia lapsia, joskus keskimmäinen tai keskimmäiset lapset ovat jonkinlaisia väliinputoajia, jotka jäävät esikoisen ja kuopuksen varjoon. Joku perheen lapsista voi myös joutua jonkinlaisen syntipukin rooliin, jolloin hän joutuu ottamaan harteilleen sellaisiakin asioita, jotka eivät hänen kannettavakseen kuuluisi. Vanhemmat voivat ylipäätään ja ihan huomaamattaankin syyllistää lasta/lapsia monenlaisista asioista, jopa omasta jaksamisestaan esimerkiksi. Häpeän aiheuttaminen on myös tavallista, eikä yleensä tahallista tai edes tiedostettua. Jne. ja jne.

Näitä vaikuttavia juttuja on vaikka kuinka paljon, ja myös vanhempien keskinäinen suhde vaikuttaa lapsiin. Herkimmät lapset reagoivat voimakkaimmin erilaisiin epäkohtiin, ja käsittääkseni huumeiden käyttäjät ovat yleensä keskimääräistä herkempiä ihmisiä.

Aamen👏 juurikin näin. Ja tämä inhottaa ihan näiden huumeiden käyttäjienkin puolesta kun vanhempansa lehtien palstoilla sanovat, että ollaan ihan normaali perhe eikä mitään hälyttävää ole ollut eli ei edes itse vieläkään tajuta/haluta uskoa tai kertoa, että onpa ollutkin. Ja sen narkkarin omaa kokemusta ei tietenkään olla kysytty.

Samalla ne ihmiset, jotka tekevät kaikkensa lapsiensa eteen, ottavat huomioon kunkin lapsen yksilöinä kasvattaen mahdollisimman terveitä ihmisiä uskotellaan, että vaikka tietoisesti kasvatan voi silti kuin salaman kirkkaalta taivaalta lapseni päätyä narkomaaniksi. Ihan kuin sillä oikeasti terveellä=normaalilla kasvattamisella ei olisi mitään merkitystä. Ehkä se normaali onkin jollekin sitten jotain muuta kuin terve ja tasapainoinen kasvatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa 70-luvulla syntyneiden ketju äideistään. Nykynuorison ovat kasvattaneet äidit, joiden omat äidit ovat rikkoneet heidän mielenterveytensä jo pikkulapsina. Vain osa on pystynyt kyseenalaistamaan 40-50 -luvun kasvatusmetodit, loput ovat kaltoinkohdelleen lapsiaan kuten heitäkin on kaltoinkohdeltu.

Tapasin juuri oireilevan huumeita käyttävän teinin, jota sekä äiti että isoäiti syyttivät huonoksi lapseksi. Kumpikaan näistä naisista ei ymmärtänyt, että vika oli koko suvun kasvatusperiaatteissa, siellä oli häpeällä kasvattamista, nolaamista, pakkaseen laittamista ilman vaatteita, alkoholinkäyttöä, haukkumista ym. mutta ei varsinaista fyysistä lyömistä. Joten kaikki oli naisten mielestä hyvin, hyvä koti, katto pään päällä, ruokaa riitti ja lapsessa vika. "Hoitakaa lapsi kuntoon, vanhemmat eivät ole tehneet mitään väärin" on yleinen käsitys, vaikka olisi pitänyt hoitaa heidän äitinsä ja isoäitinsä kymmeniä vuosia sitten.

Olen huumeriippuvaisen äiti.  Kunnollinen, tarkka, tavallinen perusihminen.  

Ei tosiaankaan riipu lapsuudesta eikä kasvatuksesta, jos huumeisiin sortuu

Nämä aina hämmentävät kun esim. huumeisiin sortuneiden vanhemmat tai vaikka pahoihin rikoksiin sortuneiden vanhemmat kertovat miten koti oli normaali ja vanhemmat kunnollisia. En haluaisi suorilta väittää, että vanhemmuus olisi osittain ajanut heidän lapsensa siihen, mutta toisaalta ihmisen elämää ohjaa niin isosti se minkälaisessa perheessä kasvoit, minkälaisen moraalin omaksuit. Tästä syystä en pysty purematta nielemään näiden vanhempien "koti oli normaali, vanhemmat tavallisia kunnollisia kansalaisia". Pitäisi saada enemmän infoa. Miten helposti ihmiset suojautuvatkin sen hokema taakse "olen kunnollinen, en ole tehnyt mitään väärin" vaikka ulkopuolinen näkee vierestä miten joissain asioissa on menty todellakin pieleen, mutta niitä vikoja ei uskalleta kohdata, ei edes oman lapsen vuoksi.

Jotenkin tosi suomalainen näkemys että ihmisestä tulee sellainen kuin käsketään. Oikeasti ihmisen käytöstä ratkaisevissa määrin ohjaa temperamentti, jotka vaikuttavat mm. kuuliaisuuteen tai riskinottokykyyn, moraali on näistä irrallinen ominaisuus. Aineita vedetään ihan kaikissa yhteiskuntaluokissa, se mitä ja miten vaihtelee. Ihmiset kuvittelevat että huumeiden käyttö on tietynlaista, koska vain tietynlainen käyttö on muuta enemmän esillä.

Dekriminalisaation tulokset ovat niin kiistattoman positiivisia että on aivan käsittämätöntä miten puupäisesti puolustetaan erittäin hälyttävän nykytilanteen jatkamista vaikka on aivan selkeää ettei tämä toimi. Kuinka pahaksi tilanteen pitää mennä?

Antti on sopiva puoliso mammoille.

Nykyään kaikki on Suomessa yhteiskunnan ongelma. Huumeidenkäyttö ei ole ihmisen oma vika eikä esim lihavuus.

Vaikka on paljon ongelmaperheitä joista lähtee huumeidenkäyttö, silti niistä ongelmaperheistä tulee paljon lapsia jotka eivät aloita polttamaan edes tupakkaa ja valitsevat järkevämmän tien, opiskelevat yms.

Kyllä kaikki lähtee liikkeelle omista valinnoista. Ja nykyään kaikki tietävät mitä huumeet aiheuttavat. Ei voi sanoa, että en mä tiennyt.

Tästä on vähän puhuttu, mutta tutkitusti henkilö, joka on addiktoitunut joskus, on suuremassa riskissä addiktoitua myöhemmin elämänsä aikana ja riksi on sitä suurempi, mitä nuorempana addiktio on syntynyt. Suomessa lapsille annetaan jo ekaluokalla älypuhelimet ja Tiktokit käyttöön. Lapsista jo iso osa varhaisessa vaiheessa elämässä on siis addikti. onkohan tilastollista korrelaatiota siitä, kuinka huumeiden käyttö ja sosiaalisen median tuleminen linkittyvät toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toimii ja hyvin toimiikin mm. Iranissa ja Saudi-Arabiassa. Kyseisten maiden huumausainerangaistukset voisi kopioida tännekin. Tähän ei auta kuin äärimmäinen pelotevaikutus.

Samalla saataisiin myös eutanasia Suomeen. Kannatetaan. Jos ei elämä nappaa, niin myymään huumehia ja jää tahalleen kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä on saanut niin vähän palstatilaa Suomessa? Meidän nuorisohan on vissiin ihan rappiolla, kun osa tulee peruskoulusta läpi osaamatta edes lukea, Suomessa kuolee Euroopan eniten alle 25-vuotiaita huumeisiin, itsemurhaluvut on tunnetusti aina olleet tässä kansakunnassa korkealla ja mielenterveyspalveluita ei ole saatavilla ja jonot niihin ovat kuukausia (vs. vaikka USA, jossa kaikki juoksee pienimmästäkin asiasta terapeutilla, omakustanteisesti toki, mutta Suomessa on ostovoimakin niin heikko, että keskituloisetkin jonottaa kunnallisia palveluita).

Lastenkin lihavuus on jo todellinen ongelma ja lasten ja nuorten urheilun kustannukset on karanneet käsistä ja vain hyvätuloisissa perheissä on enää varaa harrastaa ihan vaikka jalkapalloa. Nämä kustannuksethan pohjaa monesti kunnallisesti ylläpidettyjen liikuntapaikkojen käyttömaksuihin, eli paljon vaikuttaa se, paljonko kunnat noista seuroilta velottaa.

Kaikessa on kyse valtion ja kuntien talouden huonosta hoidosta (säästetään koulutuksesta, liikunnasta ja mielenterveyspalveluista) hyvin lyhytnäköisesti, koska ne kulut tulee sitten moninkertaisesti nenän eteen vaativimpina terveys- ja sairaanhoitopalveluina sekä järjestyshäiriöiden kitkemisenä. Ei osata enää ennaltaehkäistä mitään, vaan odotetaan, että se läski, liikkumaton, masentunut ja lukutaidoton nuori alkaa käyttää huumeita ja lopulta menettää täysin työkykynsä ja tarvitsee laitoshoitoa loppuelämänsä (vankilassa, suljetulla tai tuetussa asumisessa). Vähintään se liikkumaton sairastuu johonkin diabetekseen. Ja tilastoista näkee, että noita haasteita on monella, eli kyse ei ole mistään yksittäistapauksista...

Niin, taidetaan kuitenkin siellä kouluissa vähän pelotella ja valehdella näistä huumehommista..

Vierailija kirjoitti:

Nuorista kertovan jutun kuvituskuvassa on joku nelikymppinen parrakas spuge?!?

Se oli 29. Vanhentunut ennenaikojaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kaikki on Suomessa yhteiskunnan ongelma. Huumeidenkäyttö ei ole ihmisen oma vika eikä esim lihavuus.

Vaikka on paljon ongelmaperheitä joista lähtee huumeidenkäyttö, silti niistä ongelmaperheistä tulee paljon lapsia jotka eivät aloita polttamaan edes tupakkaa ja valitsevat järkevämmän tien, opiskelevat yms.

Kyllä kaikki lähtee liikkeelle omista valinnoista. Ja nykyään kaikki tietävät mitä huumeet aiheuttavat. Ei voi sanoa, että en mä tiennyt.

Sinä et toden totta ole ymmärtänyt miten löytyy vanhempia, jotka kohtelevat omia lapsiaan eri tavoin. Jo se voi johtaa narkomaniaan.

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Itselleni toimi kasarilla se "älä edes kokeile".

Nykyään on kai jotenkin helpommin saatavilla ja tietyssä mielessä ehkä jopa glamorisoidaan. Toki aiemminkin oli jo "sex, drugs and rock and roll" se cool juttu. Joskus.

Olisiko yhtenä syynä kuitenkin helpompi saatavuus?

Siskontyttö on 13 vuotias ja ihan hyvästä akateemisesta perheestä. Kuitenkin tietää missä ja miten huumeita saa. Ihan kadun nimen.

Ei siis käytä tai saa ilta/ yömyöhään liikkua missään.

Osa kavereista saa. Sisko ollut jo ihan huolissaan ja itsekin olen sanonut tytölle, että ihan oikein ettei hän 13 vuotiaana saa hillua missään yötä myöten. Vaikka kaverit saisivat. (Miten muiden vanhemmat antavat? Kysyn vaan...)

Eli varmaan moninaisia juttuja.

Toki noita narkomaani juttuja on monissa maissa.

Ja ovat katukuvassa kasvaneet koko ajan.

Ei kuule muidenkaan anna. Sitten ne teinit karkaa kotoa, ja vanhemmat ajelee pitkin kyliä ja syrjäteitä etsimässä niitä lapsiaan. Suomi on paska maa lapsille. Siitä pitäisi tulla heti vankeutta, jos vieras aikuinen ihminen löydetään lasten seurasta ilman asiallisia perusteita. Ei tää ennen lopu.