Kumpi vilisee enemmän luonnonelämää: Nuuksion kansallispuisto vai jonkun metsänomistajan perämetsä joka odottaa päätöshakkuuta?

Vierailija kirjoitti:

Perämetsän vierestä ja ympäriltä voi olla kaikki metsät avohakattuja, mikä on voinut vaikuttaa myös siihen toistaiseksi hakkaamattomaan perämetsään: eläimistöä on kaikonnut hakkuiden aikaisen melun ja metsäkoneiden maaperään aiheuttamien tuhojen takia ja viereisiltä avohakkuuaukeilta puhaltavat tuulet ovat kaataneet kymmeniä puita perämetsän reunoilta. Avohakkuualueilta paahtava aurinko on myös kesällä kuivattanut perämetsän reunojen maaperää niin, että monen sienen rihmastot ovat kuivuneet.

Suomen talousmetsät ovat tilkkutäkki, jossa metsää hakataan tilkku kerrallaan, vuoden ympäri.

Ja tämä vain kiihtyy. Oma asuinalueeni oli ihanan metsäinen, mutta viimeisen 10 vuoden aikana melkein kaikki on joko kaadettu - juuri tuolla tilkkutäkkityylillä - tai harvennettu niin että metsäkoneet ovat tuhonneet maaperän täysin. Marjametsistä suurin osa kadonnut. Kuivia avohakkuualueita. Tosi surullista liikkua täällä enää.

Ja tämä on ihan asuin- ja ennen kuuluisaa virkistysaluetta, en tajua mitä kaupunki näillä hakuilla ajattelee saavuttavansa. Suurin osa hakatuista alueista on siis ihan kaupungin omia.

Metsän omistajien metsät on seimmin puupeltoja. Ne on olemassa tuoton takia. Ja sitä vasten on ymmärrettävää, että kaikki tapahtui raha edellä. Ja miksi metsä-aklalla saisi olla bisnestä, vaikka kaikilla muilla aloilla saa olla? Mutta onhan se selvää, että luonnon metsässä on monipuolisempi eliöstö yms. Jos sudet kaikkoaa Nuuksiossa, niin ötökät ei. Mutta puupellossa ein ötököitä olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Tapaan käydä suuressa yksityisomisteisessa metsässä etelä-suomessa. Joka krt näkyy ilveksen, rusakon, oravan, ketun ja supin jälkiä ja peuroja. Satunnaisesti jäljet hirvi, saukko, näätä, susi. En tiedä näkyykö Nuuksiossa eläinten jälkiä.

No näin pienen kaupungin keskustan vieressä asuvana rusakot ja oravat ovat arkipäivää, saukkojen jäljet jokaviikkoisia, kettu yleinen näky, peuroja ja hirviä paljon siellä täällä, jne.

Noista ainoastaan ilves ja susi on sellaisia eläimiä mitä kaupungissa ei näe juuri koskaan. Eli luulisi Nuuksiossakin olevan eläimiä mikäli niitä on kaupungeissakin...

Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.

Vierailija kirjoitti:

Asun oikeastaan keskellä Nuuksion kansallispuistoa (puistoon omilta rajoilta 50-300m). Lentokoneet ovat ainoa asia, mitkä illalla hiljaisuuden keskellä palauttavat todellisuuteen. Eläimiä näkyy itse asiassa aika vähän. Peuroja silloin tällöin. Jäniksiä joskus. Oravat hyppii puissa. Lintuja täällä on kuitenkin aika mukavasti. Hömötiaiset jatkuvia vieraita pihapiirissä.

Tuolla reititetyllä alueella ei juurikaan tule kuljettua. Siellä tulee fiilis päättymättömäatä luokkaretkestä :D Tässä omalla alueellamme ei merkittyjä reittejä ole parin kilometrin säteellä niin täällä saa kohtuullisen rauhassa kävellä metsissä.

Mutta ei täällä mitään älytöntä luonnon moninaisuutta tule eteen. Nää kaikki metsät oli vielä 50 luvulle asti talousmetsiä niin ei täältä mitään oikeaa ikimetsää löydy mistään. Kallioiden laet ovat ehkä autenttisimpia paikkoja alueella. Ja niitä sitten riittääkin. Oma tonttimme sijaitsee tällaisella alueella.

Veikkaan, että unohdettu perämetsä voi hyvinkin olla moninaisempi paikka luonnon suhteen. Nuuksio on ihana ja tätä en mihinkään enää vaihtaisi kun tänne olen kerran päässyt. Mutta ei täällä sellaista taikaa kuitenkaan ole, mikä monesti yhdistetään kansallispuiston imagoon.

Et mihinkään vaihtaisi? SiisVITUNjuntti😆

Nuuksion on todella nolo paikka. Samaa tasoa kuin ns valtava kirsikkapuisto Roihuvuoressa 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perämetsän vierestä ja ympäriltä voi olla kaikki metsät avohakattuja, mikä on voinut vaikuttaa myös siihen toistaiseksi hakkaamattomaan perämetsään: eläimistöä on kaikonnut hakkuiden aikaisen melun ja metsäkoneiden maaperään aiheuttamien tuhojen takia ja viereisiltä avohakkuuaukeilta puhaltavat tuulet ovat kaataneet kymmeniä puita perämetsän reunoilta. Avohakkuualueilta paahtava aurinko on myös kesällä kuivattanut perämetsän reunojen maaperää niin, että monen sienen rihmastot ovat kuivuneet.

Suomen talousmetsät ovat tilkkutäkki, jossa metsää hakataan tilkku kerrallaan, vuoden ympäri.

Ja tämä vain kiihtyy. Oma asuinalueeni oli ihanan metsäinen, mutta viimeisen 10 vuoden aikana melkein kaikki on joko kaadettu - juuri tuolla tilkkutäkkityylillä - tai harvennettu niin että metsäkoneet ovat tuhonneet maaperän täysin. Marjametsistä suurin osa kadonnut. Kuivia avohakkuualueita. Tosi surullista liikkua täällä enää.

Ja tämä on ihan asuin- ja ennen kuuluisaa virkistysaluetta, en tajua mitä kaupunki näillä hakuilla ajattelee saavuttavansa. Suurin osa hakatuista alueista on siis ihan kaupungin omia.

"Mitä.kaupunki ajattelee saavuttavansa". Kaupunki paikkaa budjettiaan. Saa siis nousta tuloja kattamaan menoja.

Vierailija kirjoitti:

Nuuksion on todella nolo paikka. Samaa tasoa kuin ns valtava kirsikkapuisto Roihuvuoressa 😁

Aika noloa sanoa noin. Nuuksiossa on oma karhu ja ilveskanta. Susilla on suurempi reviisi, joten siellä ei ole ns.paikallista populaatiota. Mutta joka vuosi siellä kulkee susia. Mutta kyllä Kirsikkapuiston lähekkäin on susi jolkottanut.

Mutta Kirsikkapuiston ja Nuuksio on hiukan erilaisia. Joka ei sitä.ymmärrä, ei taida olla käynyt kuin Nuuksion oarkkipaikkojen vierellä.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.

Talousmetsät raivataan ja harvennetaan luonnottomiksi. Niissä on tietyssä vaiheessa käytännössä vain yhdenikäistä puustoa. Joten jos laji tarvitsee esimerkiksi pesimiseen, ravinnonhankintaan ja pedoilta suojautumiseen eri-ikäisiä puita, se ei talousmetsässä menesty. Lisäksi puulajisuhteet eivät vaihtele luonnonmetsän tavoin, eikä lahopuuta tai palanutta puuta ole.

Tästä syystä talousmetsät ovat monen eläimen ja kasvinkin näkökulmasta elinkelvotonta ympäristöä. Tehometsätalous on suuri yksittäinen syyllinen lajikatoon. Juuri kävelin kolme kilometriä tällaista rassattua harveikkoa Varsinais-Suomessa. Koko matkalla ainoat havaitsemani elävät oliot olivat ihminen, hevonen ja käpytikka.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.

He he. Ehkä teoriassa. Käytännössä ei. Kaikki tutut metsänomistajat valittavat, että hakkuut tehdään liian rouheasrti ja isoilla koneilla. Pieniä koneita ei yrittäjillä ole, vaikka kuinka sellaisia urakoitsijoita omaan metsään etsisikin. Ja joka tekee itse harvennukset yms , yrittää maksimoida tuoton.

Naapurikaupungissa, siis ihan kaupungin keskustakortteleissa on näkynyt sekä karhu, susia että ilveksiä, myös hirviä, peuroja, jäniksiä (rusakoita) kauriita, mäyriä, supikoiria, kettuja jne siellä on ihan jatkuvasti. Omalla pihallani ja omassa metsässäni ei ole koskaan näkynyt sutta. Tällä otannalla siis kotimetsäni eläimistö on köyhempi kuin naapurikaupungin eläimistö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuuksiossa jos pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan niin kuulee joku aasiasta lentävän Finnairin matkustajalentokoneen äänen, aasialaisia Nuuksioon kuljettavan linja-auton äänen tai sitten etäältä kuuluvaa kiinalaista äänehdintää.

Ja talousmetsässä thaipoimijat jotka kerää marjoja ilman palkkaa ahneille.

Kuka ne sitten poimii jos ei ulkomaalaiset? Suomalaiset on liian laiskoja poimimaan. Eikä niitä kannata sinne jättää. Miksi suomalaiselle on ok, että ulkomailla on vaikka minkälaista hedelmänpoimintaa yms työtä ihan pelkällä majoitus ja ruokapalkalla, mutta Suomessa ei saisi marjoja poimia edes palkattuna. Tämä on sitä kuuluisaa kateutta.

Meidän mökillä on aitoa, vanhaa luonnon metsää, jota useilta ulkoilureiteiltä Etelä-Suomestakin löytyy ja se on aivan eri näköistä kuin tuo talousmetsä, jota joku täällä puupelloksi osuvasti kuvailikin. Eli puusto ei ole pelkkää luonnottoman suoraa, pitkää hybridimäntyä. Kerran oltiin vuokramökillä, jossa ympärillä oli tätä talousmetsää ja oli kyllä järjettömän tylsä ympäristö.

Vierailija kirjoitti:

Tapaan käydä suuressa yksityisomisteisessa metsässä etelä-suomessa. Joka krt näkyy ilveksen, rusakon, oravan, ketun ja supin jälkiä ja peuroja. Satunnaisesti jäljet hirvi, saukko, näätä, susi. En tiedä näkyykö Nuuksiossa eläinten jälkiä.

Joudun kysymään miksi alapeukut? Kummastuttaa sen verran.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.

Tämä ei pidä kyllä paikkaansa ollenkaan. Voit kysyä keneltä tahansa biologilta.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa tehdyn tutkimiksen mukaan luonnonmetsässä on 5x se hyönteismäärä, mikä talousmetsästä löytyy samalta pinta-alalta.

Ja nyt ollaan ytimen äärellä: missä Ruotsissa on luonnonmetsää eli onko tuo laskennallinen mallinnus vai onko joku oikeasti laskenut hyönteiset. Muistelen kauan sitten nähneeni laskelman, jonka mukaan männyssä on enemmän neulasia talous- kuin luonnonmetsässä.

Lisäksi onko metsä oikeasti hyönteisiä varten vai sittenkin monipuolisemmalle eliöstölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.

Tämä ei pidä kyllä paikkaansa ollenkaan. Voit kysyä keneltä tahansa biologilta.

Olen kysynyt tätä parilta biologilta ja he ovat todenneet tuon eli 100 ha vanhaa metsää ei ole eliöstöltään yhtä monimuotoinen ja monipuolinen kuin vastaava määrä eri-ikäistä talousmetsää. Mikä on ihan loogista, koska vanhassa metsässä on vain vanhan metsän lajeja.

Vierailija kirjoitti:

Meidän mökillä on aitoa, vanhaa luonnon metsää, jota useilta ulkoilureiteiltä Etelä-Suomestakin löytyy ja se on aivan eri näköistä kuin tuo talousmetsä, jota joku täällä puupelloksi osuvasti kuvailikin. Eli puusto ei ole pelkkää luonnottoman suoraa, pitkää hybridimäntyä. Kerran oltiin vuokramökillä, jossa ympärillä oli tätä talousmetsää ja oli kyllä järjettömän tylsä ympäristö.

Pari vuotta sitten olin metsässä cityvihreän kanssa ja hän moitti männikköä iljettäväksi ja luonnottomaksi istutetuksi puupelloksi ja viereistä kuusikkoa kehui upeaksi vanhaksi metsäksi. Jouduin kertomaan, että se männikkö oli syntynyt ihan luontaisesti eli paikallisista puista ja vanhalla kuusikolla oli ikää noin 50 vuotta, se ei ollut vanha ensinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.

Tämä ei pidä kyllä paikkaansa ollenkaan. Voit kysyä keneltä tahansa biologilta.

Olen kysynyt tätä parilta biologilta ja he ovat todenneet tuon eli 100 ha vanhaa metsää ei ole eliöstöltään yhtä monimuotoinen ja monipuolinen kuin vastaava määrä eri-ikäistä talousmetsää. Mikä on ihan loogista, koska vanhassa metsässä on vain vanhan metsän lajeja.

Miksi pitäisi verratakaan Nuuksion vanhaa metsää sataan hehtaariin eri-ikäisiä talousmetsiä? Otetaan Nuuksiostakin alue, jossa on eri-ikäisiä metsiä tai sitten verrataan päätehakkuuta lähestyvään sadan hehtaarin talousmetsälänttiin. Molemmissa tapauksissa Nuuksio korjaa voiton. Olen itse biologi, joten ei tarvitse etsiä sellaista kysyäkseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuuksiossa jos pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan niin kuulee joku aasiasta lentävän Finnairin matkustajalentokoneen äänen, aasialaisia Nuuksioon kuljettavan linja-auton äänen tai sitten etäältä kuuluvaa kiinalaista äänehdintää.

Ja talousmetsässä thaipoimijat jotka kerää marjoja ilman palkkaa ahneille.

Kuka ne sitten poimii jos ei ulkomaalaiset? Suomalaiset on liian laiskoja poimimaan. Eikä niitä kannata sinne jättää. Miksi suomalaiselle on ok, että ulkomailla on vaikka minkälaista hedelmänpoimintaa yms työtä ihan pelkällä majoitus ja ruokapalkalla, mutta Suomessa ei saisi marjoja poimia edes palkattuna. Tämä on sitä kuuluisaa kateutta.

Oikeudessa tutkitaan hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa ja valtion palkkatakuu maksaa palkat. Ei sellaista voi hyväksyä. Kunnon palkka ja asuinolot, niin saa minulta kunnioituksen.