Lue keskustelun säännöt.
Kumpi vilisee enemmän luonnonelämää: Nuuksion kansallispuisto vai jonkun metsänomistajan perämetsä joka odottaa päätöshakkuuta?
18.03.2023 |
Tarkoituksena on herättää keskustelu kansallispuistojen ja omistusmetsien häiriötekijöistä. Kansallispuistot ovat ihmisten jatkuvia turistikohteita, joiden uskoisin aiheuttavan elimistölle jatkuvaa stressiä. Harvoin kukaan esimerkiksi siellä Nuuksiossa muurahaista kummempaa kohtaa.
Kun taas yksityisomisteiset metsät ovat usein ihmisvapaita, vaikka päätyvätkin lopulta talouskäytössä hyödynnetyiksi tai metsästyskausilla käytetyiksi.
Ero on kuitenkin siinä, että kansallispuistoissa ihmisen häirintä on jatkuvaa ja yksityismetsissä äkillistä ja yhtäkkistä, jonka seurauksia voisi verrata luonnolliseen metsäpaloon, sillä poikkeamalla että luonto avitetaan takaisin kasvun polulle kaaoksen jälkeen.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mökillä on aitoa, vanhaa luonnon metsää, jota useilta ulkoilureiteiltä Etelä-Suomestakin löytyy ja se on aivan eri näköistä kuin tuo talousmetsä, jota joku täällä puupelloksi osuvasti kuvailikin. Eli puusto ei ole pelkkää luonnottoman suoraa, pitkää hybridimäntyä. Kerran oltiin vuokramökillä, jossa ympärillä oli tätä talousmetsää ja oli kyllä järjettömän tylsä ympäristö.
Pari vuotta sitten olin metsässä cityvihreän kanssa ja hän moitti männikköä iljettäväksi ja luonnottomaksi istutetuksi puupelloksi ja viereistä kuusikkoa kehui upeaksi vanhaksi metsäksi. Jouduin kertomaan, että se männikkö oli syntynyt ihan luontaisesti eli paikallisista puista ja vanhalla kuusikolla oli ikää noin 50 vuotta, se ei ollut vanha ensinkään.
Se, ettei joku cityvihreä erota talousmetsää luonnontilaisesta tai muutenkaan ymmärrä ekologiasta mitään on todiste - mistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lähimetsässä täällä Hkissä näyttää ihan Taru Sormusten Herran Fangornilta. Kiinnostaisi tietää kuinka vanhaa metsä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mökillä on aitoa, vanhaa luonnon metsää, jota useilta ulkoilureiteiltä Etelä-Suomestakin löytyy ja se on aivan eri näköistä kuin tuo talousmetsä, jota joku täällä puupelloksi osuvasti kuvailikin. Eli puusto ei ole pelkkää luonnottoman suoraa, pitkää hybridimäntyä. Kerran oltiin vuokramökillä, jossa ympärillä oli tätä talousmetsää ja oli kyllä järjettömän tylsä ympäristö.
Pari vuotta sitten olin metsässä cityvihreän kanssa ja hän moitti männikköä iljettäväksi ja luonnottomaksi istutetuksi puupelloksi ja viereistä kuusikkoa kehui upeaksi vanhaksi metsäksi. Jouduin kertomaan, että se männikkö oli syntynyt ihan luontaisesti eli paikallisista puista ja vanhalla kuusikolla oli ikää noin 50 vuotta, se ei ollut vanha ensinkään.
Se, ettei joku cityvihreä erota talousmetsää luonnontilaisesta tai muutenkaan ymmärrä ekologiasta mitään on todiste - mistä?
Siitä, että uskomattoman monella ei-metsänomistajalla on satukirjamainen kuvitelma siitä, miltä metsän tulisi näyttää. Muuttumattomalta!
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.
Nuuksio muodostuu etupäässä muusta kuin "pystyynkuolleista" kuusikoista. Siellä on kuusen lisäksi mäntyä, koivua, haapaa, pihlajaa, leppää, raitaa ja muutakin puustoa. Suurin osa Nuuksion puista on eläviä ja niiden havut, silmut, lehdet, norkot, nila, jälsi, kaarnankolot, jäkälät ja itse puuaines antavat leivän lukemattomille metsän eliöille. Tämän lisäksi tulevat sitten vielä lahopuuta käyttävät ja siitä riippuvaiset lajit. Taimikkovaiheen metsissä ei juurikaan ole sellaisia resursseja, joista monikaan eläin saisi ravintonsa. Oikeastaan ainoina mieleen tulevat sorkkaeläimet ja jänikset, jotka eivät ylety syömään oksia tai mehevää kuorta aikuisista puista vaan pärjäävät paremmin nuorissa metsissä.
Yksityisten metsät jakaantuvat hehtaarin, parin palstoihin. Jos yhdellä palstalla tehdään päätehakkuu, ympärillä on eri-ikäisiä metsäpalstoja joihin eläimet voivat siirtyä.
Kävelin viime kesänä katselemassa kuusitaimikkoa ja kyllä siellä useampi kanalintupesue viipelsi aluskasvillisuudessa. Tämä ilahdutti, koska isäni sanoi että pyyt olivat vähentyneet alueella viime vuosina. Nyt niille oli sopivaa elintilaa taimikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuuksiossa jos pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan niin kuulee joku aasiasta lentävän Finnairin matkustajalentokoneen äänen, aasialaisia Nuuksioon kuljettavan linja-auton äänen tai sitten etäältä kuuluvaa kiinalaista äänehdintää.
Ja talousmetsässä thaipoimijat jotka kerää marjoja ilman palkkaa ahneille.
Repivät kuulemma marjapuskat juurineen kun kiireessä keräävät ja siten tuhoavat seuraavat sadot. Onko näitä tuhon jälkiä oikeasti paljonkin?
Kaikki Etelä-Suomen suojelemattomat luonnonmetsät pitäisi suojella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuuksiossa on enemmän elämää kun eksyneitä kaupunkilaisia pitää käydä pelastamassa metsästä.
T:Pelastuslaitos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa talousmetsissä joissa on metsää monessa vaiheessa aina tuoreesta taimikosta päätehakkuukypsään metsään asti. On eniten elämää ja runsain lajien kirjo. Pystyyn kuolleet Nuuksion kuusikot tarjoavat hyvin vähän ravintoa muille kuin parille erityisesti lahopuusta hyötyvälle lajille.
Talousmetsät raivataan ja harvennetaan luonnottomiksi. Niissä on tietyssä vaiheessa käytännössä vain yhdenikäistä puustoa. Joten jos laji tarvitsee esimerkiksi pesimiseen, ravinnonhankintaan ja pedoilta suojautumiseen eri-ikäisiä puita, se ei talousmetsässä menesty. Lisäksi puulajisuhteet eivät vaihtele luonnonmetsän tavoin, eikä lahopuuta tai palanutta puuta ole.
Tästä syystä talousmetsät ovat monen eläimen ja kasvinkin näkökulmasta elinkelvotonta ympäristöä. Tehometsätalous on suuri yksittäinen syyllinen lajikatoon. Juuri kävelin kolme kilometriä tällaista rassattua harveikkoa Varsinais-Suomessa. Koko matkalla ainoat havaitsemani elävät oliot olivat ihminen, hevonen ja käpytikka.
Tämähän se totuus on. Itse asuin viisi vuotta maaseudulla, laajan talousmetsäalueen laidalla ja nyt olen asunut kolme vuotta kaupungin laidalla, suuren pururata-alueen vieressä. Pururataa ympäröivä maasto on jätetty luonnontilaan.
Enemmän ja monimuotoisemmin mä olen täällä törmännyt lintuihin, nisäkkäisiin, sieniin ja kasveihin, mitä siellä talousmetsän laidalla asuessa. Täällä on mäntykankaasta lehtojen kautta vanhoihin kuusimetsiin ja taas suoalueisiin. Metsäpläntit ovat pieniä, mutta sitäkin rikkaampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kaupunkien alueilla tai reunoilla tehdään kun aletaan rakentaa niitylle tai metsäalueelle missä asuu jäniksiä ja muita maan alla eläviä, kaasuttavatko pesät kuoliaaksi ensin vai mitä tapahtuu eläimille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mökillä on aitoa, vanhaa luonnon metsää, jota useilta ulkoilureiteiltä Etelä-Suomestakin löytyy ja se on aivan eri näköistä kuin tuo talousmetsä, jota joku täällä puupelloksi osuvasti kuvailikin. Eli puusto ei ole pelkkää luonnottoman suoraa, pitkää hybridimäntyä. Kerran oltiin vuokramökillä, jossa ympärillä oli tätä talousmetsää ja oli kyllä järjettömän tylsä ympäristö.
Pari vuotta sitten olin metsässä cityvihreän kanssa ja hän moitti männikköä iljettäväksi ja luonnottomaksi istutetuksi puupelloksi ja viereistä kuusikkoa kehui upeaksi vanhaksi metsäksi. Jouduin kertomaan, että se männikkö oli syntynyt ihan luontaisesti eli paikallisista puista ja vanhalla kuusikolla oli ikää noin 50 vuotta, se ei ollut vanha ensinkään.
Se, ettei joku cityvihreä erota talousmetsää luonnontilaisesta tai muutenkaan ymmärrä ekologiasta mitään on todiste - mistä?
Siitä, että uskomattoman monella ei-metsänomistajalla on satukirjamainen kuvitelma siitä, miltä metsän tulisi näyttää. Muuttumattomalta!
Niin siis yhdellä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksityisten metsät jakaantuvat hehtaarin, parin palstoihin. Jos yhdellä palstalla tehdään päätehakkuu, ympärillä on eri-ikäisiä metsäpalstoja joihin eläimet voivat siirtyä.
Kävelin viime kesänä katselemassa kuusitaimikkoa ja kyllä siellä useampi kanalintupesue viipelsi aluskasvillisuudessa. Tämä ilahdutti, koska isäni sanoi että pyyt olivat vähentyneet alueella viime vuosina. Nyt niille oli sopivaa elintilaa taimikossa.
Pyy, muiden metsäkanalintujemme tavoin on taantumassa huolestuttavaa tahtia, koska niille tyypilliset elinympäristöt ovat kaikkea muuta kuin talousmetsät. Se, että olet nähnyt taimikossa kanalintupoikueita ei kerro mitenkään siitä, kuinka hyvin pesintä lopulta onnistui niille epätyypillisessä ympäristössä. Tilastojen mukaan huonosti.
Puun tuotantoalue ei ole metsä sen enempää kuin apilanurmi tai maissipelto.
Jos siitä ei saa ihmiselle revittyä hyötyä irti ja muutettua ihmismassaksi, se on arvotonta.