Lue keskustelun säännöt.
Olen alkanut välittämään terveydestäni ja parantanut elintapoja. Miten pystyn tupakoinnin vielä stumppaamaan?
17.03.2023 |
Yritän ihan todella muuttaa asioitani.
Terveellistä ruokaa, ei alkoholia, liikuntaa asteittain lisäämällä. Tämä kaikki on tullut itsestään, omasta tahdosta, ilman mitään pakonomaisia päätöksiä.
Minä vain haluan pitää itsestäni huolta ja olla terve, voida hyvin.
Se mikä tässä vielä on todella iso rasite, on tupakointi. Verenpaineet on korkealla, yskittää, väsyttää, kallista ja haisee, ientulehdusta.
Halusin lopettaa mutta minulle se on vaikeaa. Siinä on jotain todella koukuttavaa ja tuntuisi oudolta jos tupakkaa ei olisi. En silti haluaisi tietenkään polttaa ja ymmärrän mitä tuhoa se saa aikaan.
Tuon kun vielä osaisin heittää pois. En vain tiedä, että miten. Tuleeko sekin itsestään ajallaan se päätös, ettei enempää?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stumppaa tähän kirja, sen jälkeen lopetin.
En edes käyttänyt mitään nikotiinituotteita lopettamisen ohella, ainoastaan tämä kirja ja viimeisen savukkeen jälkeen olin viikon mökillä, lähimpään kauppaan 20km eikä autoa käytössä.
Hienoa! Olen kuullut paljon positiivista kirjasta ja pari kertaa sitä lukenutkin. Muistaakseni kerran luin loppuun. Olin pari viikkoa polttamatta. Siitä on muutama vuosi ja edelleen silloin join myös alkoholia.
Ehkä nyt kun en enää juo, niin tupakoinnin lopettaminen olisi helpompaa. Kirjastakin voisin saada enemmän irti.
Sinällään minua kiinnostaa juuri tuo, että lopettaa nikotiinin kokonaan. Eli ei sähkötupakkaa, ei nikotiinipusseja tai purkkia.
Olen noita nikotiinipusseja kokeillut mutta en silläkään tavalla ole onnistunut. Kenties minulla tuo alkoholi oli iso rooli myös tupakan poltossa.
Nyt kun asiat on muuttuneet niin ehkä suhde tupakkaan ja lopettamiseenkin on muuttunut ja voisin yrittää. Aloitan tuon kirjan kuuntelun vaikka kohta kun menen sänkyyn valmistautumaan nukkumaan menoon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin aiemmin monta kertaa väkisin lopettamista, aina repsahdin uudelleen. Sitten tuli se kerta kun se kävi sanojesi mukaisesti " itsestään, omasta tahdosta, ilman mitään pakonomaisia päätöksiä." ja niin onnistuin.
Silti on pakko myöntää, että vielä kaksi vuotta myöhemminkin kaipaan tupakkaa, niitä ihanan rentouttavia tuumaustaukoja ja itsensä palkitsemis hetkiä. Ei niille ole löytynyt korvaajaa ja elämä tuntuu ajoittain lattealta. Nyt ymmärrän mitä on vahva addiktio, minulta vietiin "elämäni rakkaus".
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä hyvä kirja, kannatan myös sitä. Maksaa yhden askin verran ja säästää tuhansien. Mulle vaikeinta lopettamisessa oli lopulta identiteetin hajoaminen. Tupakoitsijat yleensä identifioivat itsensä tupakoitsijoiksi. Savuttomat taas ei liitä sitä oikeastaan mitenkään omakuvaansa. On hankalaa toimia vasten omaa käsitystään itsestään. Mieti tietoisesti olevasi nyt savuton (sen sijaan, että laskisit päiviä ilman tupakkaa).
Tämä oli erittäin mielenkiintoinen kommentti ja fiksu lähestymistapa olisi juurikin tuo, että ei valheellisesti liittäisi tupakointia osaksi identiteettiin.
Olen tässä kiinnostunut muutamana vuotena enemmän henkisistä asioista ja kehittynyt tietoisena olemisessa sekä päästämään irti erilaisista ajatusmalleista mitä tuonne päähän on iskostunut.
Paljon on vielä työstämistä mutta tuo sanomasi oli sellainen hyvä pointti myös tähän oman henkisen puolenkin kannalta.
Hienoa jos sinäkin pääsit kirjan avulla eroon!
Ap
Jeesuksen rakkaus,armo jne vapauttaa sinut addictioista. Lähde seuraa Jeesust.
Suosittelen myös Stumppaa tähän kirjaa. Kokeile meditointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos sä oot sokee, vaikee on stumpata siihen lähimpään tuhkakuppiin. Pyydä apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähkötupakka, vähitellen pienempi nikotiinimäärä, lopulta nikotiini pois ja nikotiiniton neste tarvittaessa, sen jälkeen on jo helppo jättää sähkötupakka.
Itse käytin Nikotinelliä ja jäin sitten siihen koukkuun. Lopulta sekin onnistui jättää. Ensimmäisenä yskä loppui kuin seinään.
Tuska hetken tullessa, kysyin itseltäni: kuinka paljon nyt koskee? Ja kestätkö tämän kivun? Joka kerta vastasin itselleni, että kestän. Sitten seurasin tuskan hetkien tiheyttä. Muutamasta minuutista rauhan hetket lisääntyivät koko ajan. Olin kiitollinen tästä suunnasta. Kun tuli taas kohtaus, pysähdyin siihen paikkaan ja kysyin itseltäni: paljonko nyt koskee? Ja vastaus, että kestän kyllä. Sillä lailla pikku hiljaa itseäni kuunnellen sain kun sainkin lopetettua. Rahan säästöä en ole huomannut, mutta jatkuva yskä häipyi lopullisesti.
Tsemppiä sinulle, luotan kirjoituksesi perusteella, että onnistut. Kerro aina välillä meille, miten sinulla menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen myös Stumppaa tähän kirjaa. Kokeile meditointia.
Harjoittelen meditaatiohetkiä päivittäin. Siitä on ollut apua monessa asiassa ja olen päässyt eteenpäin.
Kirjan aloitan uudelleen.
Ap
Mun isoisä poltti kaksi ja puoli askillista päivässä. Lopetti heti täysin, kun sai sydänkohtauksen 45-vuotiaana. Tarpeeksi motivaatiota, niin pystyy kuka vaan.
Hän sai toisen 50-vuotiaana ja siihen kuoli. Tämä tiedettiin jo ekan jälkeen. 1940-luvulla.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ei tiedä, että se hengenahdiatustauti tulee reippaasti yli puolelle tupakoitsijoista.
Se ei parane. En muista nyt sen nimeä. Keuhkoputket supistuu, tarvitsee happihoitoa ym.
Ai niin, se on keuhkoahtaumatauti.
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä hyvä kirja, kannatan myös sitä. Maksaa yhden askin verran ja säästää tuhansien. Mulle vaikeinta lopettamisessa oli lopulta identiteetin hajoaminen. Tupakoitsijat yleensä identifioivat itsensä tupakoitsijoiksi. Savuttomat taas ei liitä sitä oikeastaan mitenkään omakuvaansa. On hankalaa toimia vasten omaa käsitystään itsestään. Mieti tietoisesti olevasi nyt savuton (sen sijaan, että laskisit päiviä ilman tupakkaa).
Minulla se oli se että olin liittänyt lähes kaikkiin elämäni osa-alueisiin tupakan palkitsemismuodoksi. Se oli kurjien hetkien pelastus ja mukavien hetkien kohokohta. Yhtäkkiä minun täytyikin opetella sietämään monia elämän vastenmielisyyksiä ilman tietoa odottavasta palkinnosta. Yritin kyllä korvata tätä herkuilla ja muullakin mutta eivät auttaneet. Lopulta oli pakko luopua monista asioista joita olin tavallaan sietänyt tupakan voimalla. Näin vaikeaa siis 31 vuoden tupakoinnin jälkeen.
Siivoa koti - tupakka, käy lenkillä - tupakka, nauti hyvää ruokaa - tupakka, ahdistusta - tupakka, tapaa rasittavaa sukulaista - tupakka, ei tule uni - tupakka, töissä stressaavaa - tupakka..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun isoisä poltti kaksi ja puoli askillista päivässä. Lopetti heti täysin, kun sai sydänkohtauksen 45-vuotiaana. Tarpeeksi motivaatiota, niin pystyy kuka vaan.
Hän sai toisen 50-vuotiaana ja siihen kuoli. Tämä tiedettiin jo ekan jälkeen. 1940-luvulla.)
Kyllä. Myös minun isoisäni sai sydärin tuon ikäisenä ja lääkäri sanoi heti, että nyt tupakka pois. Siltä istumalta lopetti ja elää kyllä vieläkin.
Isovanhemmat aina sanovatkin, että "heitä se pois vaan".
Kyllä tuo tupakointi hävettääkin julmetusti.
Onhan niitä syitä lopettaa. Pitäisi nyt herätä ihan oikeasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt ollut kaksi päivää polttamatta. Todella vaikeaa, kun pitää keskittyä pikkutarkkaan tekemiseen.
Jatkossa hankin varmaankin sähkötupakan.
Tsemppiä ap:lle!
Sähkötupakalla pääsee kyllä helposti eroon varsinaisesta tupakoinnista, mutta tosi helposti jää koukkuun siihen, että sitä sähkötupakkaa polttaa tyyliin minuutin välien. Onhan se parempi kuin kaikki tupakan myrkyt, mutta ei silti mikään paras.
Eikö sähkötupakka ole todella haitallista? Muistelen, että sen savussa on jotenkin todella pieneksi pilkkoutuneena ikäviä aineita, joten kulkeutuu syvemmälle. Vakavia sairauksia tulee sähkötupakasta nopeammin kuin tavallisesta.
Jos poltat askin päivässä +30 vuotta, niin yli 50% todennäköisyydellä et tule näkemään tervettä 60-vuotis päivää.
Joko olet jo kuollut sydänkohtaukseen tai siten sairastat keuhkoahtaumaa / keuhkosyöpää.
Vierailija kirjoitti:
Exä sai tupakoinnin lopettamiseen jonkun lääkkeen, joka toimi hyvin.
Minä sain kamalat sivuoireet tuosta lääkkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt ollut kaksi päivää polttamatta. Todella vaikeaa, kun pitää keskittyä pikkutarkkaan tekemiseen.
Jatkossa hankin varmaankin sähkötupakan.
Tsemppiä ap:lle!
Sähkötupakalla pääsee kyllä helposti eroon varsinaisesta tupakoinnista, mutta tosi helposti jää koukkuun siihen, että sitä sähkötupakkaa polttaa tyyliin minuutin välien. Onhan se parempi kuin kaikki tupakan myrkyt, mutta ei silti mikään paras.
Sähkötupakan nikotiinimäärää on helppo säädellä. Voi ostaa nikotiinittomia nesteitä ja vähän nikotiinia sisältäviä nesteitä ja vähentää nikotiinin määrää niin, että lopulta esim. kuukauden tai puolen vuoden jälkeen ei käytä lainkaan nikotiinia.
Sitten voi lopettaa nikotiinittoman sähkötupakan käytön helposti.
Tai lopettamista helpottamaan voi käyttää nikotiinitonta sähkötupakkaa, jos tulee esim. vaikea tilanne, missä tupakointi toimintona tuntuisi rauhoittavan. Saa sen toiminnon, mutta ilman yhtäkään addiktoivaa ainesosaa.
COPD = keuhkoahtaumatauti, sen voi saada myös ilman tupakointia
Toi on kyllä hyvä kirja, kannatan myös sitä. Maksaa yhden askin verran ja säästää tuhansien. Mulle vaikeinta lopettamisessa oli lopulta identiteetin hajoaminen. Tupakoitsijat yleensä identifioivat itsensä tupakoitsijoiksi. Savuttomat taas ei liitä sitä oikeastaan mitenkään omakuvaansa. On hankalaa toimia vasten omaa käsitystään itsestään. Mieti tietoisesti olevasi nyt savuton (sen sijaan, että laskisit päiviä ilman tupakkaa).