Äiti pääsee huhtikuussa palvelutaloon, miten päästä eroon vanhan kodin kamoista ja irtaimistosta??

Olette maailmasta vieraantuneita kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin koko omaisuus ja tavarat voidaan viedä palvelutaloon ja sisustaa äidin huone niillä.

Omakotitalon 50 vuotta kerätyt ja säilötyt tavarat 12 neliön palvelutalon huoneeseen.

Onhan siellä nyt varastotila tai jonkinlainen kanahäkki varasto jonne mahtuu hyvin tavarat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilläsi on varmaan huone siellä palvelutalossa, eikö sinne voisi viedä jotain tuttuja tavaroita? Laita toriin ilmoitus että annetaan, ne mitä jää jäljelle viet sinne sorttiasemalle.

Usko nyt: sinulla ei ole oikeutta äitisi tavaroihin.

Jos alat myydä tai heittää niitä pois, niin odotahan vaan, kohta saat syytteen kavalluksesta. Siitä joutuu ihan oikeastikin vankilaan. Joten tervemenoa vaan lusimaan.

Mä jäin miettimään tätä asiaa. Tottahan tuo on, että ilman lupaa ei voi toisen tavaroita hävittää. Mutta mites tuo palvelutalon maksu määräytyy? Lasketaanko siinä hyväksi se, että vanhuksella on vielä toinenkin asunto, josta pitää maksaa kuluja? Olipa asunto oma tai vuokra-asunto, kuluja siitä on silti. Jos palveluasumisesta joutuu maksamaan saman verran riippumatta siitä, onko vanhuksella toinenkin asunto, josta hänellä ei olekaan varaa enää maksaa, hyväksytäänkö palveluasumisen hinnassa sitten edes se, että tavaroita varten vuokrataan jokin varasto? Jos tätäkään ei hyväksytä palveluasumisen hintaa alentavaksi, taivasalleko tavarat pitäisi kantaa? Mä en siis oikeasti tiedä, siksi kyselen. 

Ei lasketa ja jos menet sosiaaliviranomaisilta rahaa pyytämään niin kyllä vaativat että ensin asunnosta luovutaan ennen kuin edes lähdetään laskemaan saako kuluihin apua sossusta.

Mutta jos asunto on vanhuksen, niin vain hän voi päättää siitä luopumisesta, tai sitten mennään oikeuteen.

Sossu voi vaatia asunnon myymistä. Jos vanhuksella on rahanarvoista omaisuutta, joksi lähinnä katsotaan vain se asunto, niin sossu voi vaatia sen myymistä saadakseen siitä osansa, eli ei se kuntakaan aivan hyväntekeväisyyttä harjoita, kyllä se rahansa pois ottaa. Ei vanhus itse välttämättä päätä siinä tapauksessa, jos hänen eläkkeensä ei kata hoitokuluja. Kunta voi takavarikoida asunnon hoitomaksuista.

Muusta omaisuudesta se ei välitä, eli irtaimistosta, mihin lasketaan myös mahdollinen auto.

Eli kyllä omaistenkin kannattaa miettiä asioita jo etukäteen, mitä tehdä. Asunto voi kannattaa myydä jo hyvissä ajoin itse. Sen voi siis myydä tai luovuttaa ajoissa ennakkoperintönä perillisille, silloin ei pääse sossukaan väliin.

Meneekö se niin, että vanhus saa palvelutaloasumiseen erilaisia tukia ja osa tuista on toimeentulotuen muodossa ja tällöin kunta voi vaatia asunnon myyntiä?

Todella epäreilua, jos noin on. Kannattaa lahjoittaa ennen muuttoa.

Olen hoitanut monen vanhuksen asioita ja ikinä omaisuutta ei ole tarvinnut myydä vain omaisuuden tuotto on käytettävä kuluihin.

Tästä ole tällä foorumilla ainakin kymmenen kertaa kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisedunvalvojan on tehtävä viranomaisille vuosittain tilitys . Kun omaisena olin maistraatista haettu edunvalvojaksi piti tehdä vuosittain tilitys maistraatin virkaholhoojille.

Nyt en tiedä miten menee, eiköhän sama vuositilitys ole edelleen tehtävä kuten alaikäisistäkin jos ovat vaikka isänsä kuoltua ( tai vanhempien) perineet omaisuutta ja varoja.

Siis tiedän että nyt on joku digi...eli vanhaa tietoa kerron sikäli.

Nykyään kannattaa ryhtyä edunvalvontavaltuutetuksi. Ne ei tee koko ajan tiliä. Vissiin alku ja lopputili. En ole ihan varma.

Joka tapauksessa edunvalvojana oleminen on hankalampaa

.

Itse olin äitini edunvalvontavaltuutettu, eikä minun tarvinnut tehdä edes alku- ja lopputiliä. Luulin itse asiassa olevani edunvalvoja, mutta maistraatti selvensi asian äitini kuoleman jälkeen. Vanhempani teettivät aikoinaan oikeusavussa nuo valtakirjat ja niihin oli jäänyt joihinkin kohtiin sana edunvalvoja ja toisiin edunvalvontavaltuutettu. Siksi siis asia oli epäselvä. Vanhempieni laskut maksoin jo paljon ennen heidän kuntonsa huononemista, pankin kanssa sovittu tilinkäyttöoikeus minulla tietenkin oli.

Yhden asian haluan tuoda esille liittyen tuohon edunvalvonta-asiaan ja siitä aina sukulaisilleni ja kavereillenikin puhun. Edunvalvontavaltakirjaa (siis ainakin liittyen edunvalvontavaltuutettuna toimimiseen) laadittaessa kannattaa varavaltuutetuksi valita henkilö, joka ei tule olemaan valtuuttajan kuolinpesän jäsen. Isäni kuoli ennen hoitokodissa ollutta äitiäni ja koska veljeni oli äitini varavaltuutettu, emme saaneet ositus- ja perinnönjakoasioita hoidettua kaksin, vaan äidilleni määrättiin väliaikainen edunvalvontavaltuutettu (= minun sijaiseni). Tästä koitui paljon ylimääräisiä kustannuksia ja koko prosessi isäni kuolemasta perinnönjakoon vei 8 kuukautta. Perunkirjoituksen hoidimme heti alussa itse ja jo tuossa vaiheessa perinnönjako olisi ollut meille selvä ja riidaton asia, mutta byrokratia hidasti koko hommaa tarpeettomasti. Laadin vielä itse ositus- ja perinnönjakokirjan netistä löytämieni ohjeiden mukaan, mutta se ei kelvannut sellaisenaan, vaan kierrätettiin oikeusavun kautta. Kun sitten selailin jälkikäteen tuota asiakirjaa, niin se minun laatimani versiohan se oli, oikeusapu vain kuittasi valmiista työstä itselleen palkkion. No, kaikesta oppii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos puhuisit äitisi kanssa. Hän voi vielä haluta käydä välilläkotonaan.

Ap:n äidillä menee todennäköisesti lähes koko eläke palvelutalon kustannuksiin. Harvalla on varaa pitää toista kotia varalla.

No senpä vuoksi on vieläkin törkeämpää, että tuo tytär tai onko poika on täällä julkisesti kertomassa suunnitelmistaan kavaltaa äitinsä omaisuus.

Tästä pitäisi tehdä samantien rikosilmoitus.

Tiesitkö avauksen tehnyt, että Suomessa talousrikoksista napsahtaa hetimiten ehdoton vanheustuomio?

Oletko trolli vai ihan muuten vaan kajahtanut?

Huh 🤣

Osalla kai voi sisustaa uuden palvelutalon huoneiston.

"Mitä jos puhuisit äitisi kanssa. Hän voi vielä haluta käydä välilläkotonaan."

Kaikkeen ei raha riitä. Kenelläkään ei ole tilaa säilöä omakotitalon verran romua. Mummo laitokseen ja tavarat kaatopaikalle. Kämppä myytiin. Sitten kun kuolee niin ei ole kuin pieni vaiva enää.

Vierailija kirjoitti:

Osalla kai voi sisustaa uuden palvelutalon huoneiston.

Tietenkin sinne voi esimerkiksi ikkunaverhot ja koristetyynyn viedä, mutta palvelutalon huoneissa ei yleensä saa olla esimerkiksi mattoja, mikroaaltouunia, kahvinkeitintä tai muita tavaroita, joista voi olla asukkaalle vaaraa. Eikä sinne mitään kaappikelloja tai sohviakaan mahdu, kun sänky, rollaattori ja/tai pyörätuoli vievät lähes kaiken tilan.

Onneksi itse olen jo monta vuotta asunut hyvin askeettisesti mieheni kanssa. Kun ikää tuli enemmän ja lapset lähti kotoa niin ottivat koko huoneellisensa mukaan. Siinä tyhjentyi luontevasti aika runsaasti neliöitä. Päätin etten tuhlaa aikaani siivoamiseen ja myin kaiken ylimääräisen. Miehen kanssa tehtiin näin, en siis yksin päättänyt mutta eipä ole tarvinnut riidellä siivoamisista. Sitten muutettiin pienempään asuntoon jossa ylimääräistä tilaa vain yksi vierashuone. Ei tarvitse lasten miettiä mihin laittaa meidän tavarat sitten joskus. Vaatteita, kalusteita, ihan kaikkea on niin vähän että mahtuu pieneen pakettiautoon sullomatta. Suosittelen. Koriste-esineitä on hyvin vähän: Aaltomaljakko ja muutama Festivo. Ne saa varmaan myytyä aika helposti jos eivät halua pitää itse. No toki jos johonkin palvelutaloon tästä vielä joutuu niin voin ensialkuun ottaa mukaani. Viiskymppisenä viimeistään on hyvä alkaa vähentämään tavaraa ympäriltä. Ei pelkästään lasten iloksi vaan ihan oman jaksamisen takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilläsi on varmaan huone siellä palvelutalossa, eikö sinne voisi viedä jotain tuttuja tavaroita? Laita toriin ilmoitus että annetaan, ne mitä jää jäljelle viet sinne sorttiasemalle.

Usko nyt: sinulla ei ole oikeutta äitisi tavaroihin.

Jos alat myydä tai heittää niitä pois, niin odotahan vaan, kohta saat syytteen kavalluksesta. Siitä joutuu ihan oikeastikin vankilaan. Joten tervemenoa vaan lusimaan.

Mä jäin miettimään tätä asiaa. Tottahan tuo on, että ilman lupaa ei voi toisen tavaroita hävittää. Mutta mites tuo palvelutalon maksu määräytyy? Lasketaanko siinä hyväksi se, että vanhuksella on vielä toinenkin asunto, josta pitää maksaa kuluja? Olipa asunto oma tai vuokra-asunto, kuluja siitä on silti. Jos palveluasumisesta joutuu maksamaan saman verran riippumatta siitä, onko vanhuksella toinenkin asunto, josta hänellä ei olekaan varaa enää maksaa, hyväksytäänkö palveluasumisen hinnassa sitten edes se, että tavaroita varten vuokrataan jokin varasto? Jos tätäkään ei hyväksytä palveluasumisen hintaa alentavaksi, taivasalleko tavarat pitäisi kantaa? Mä en siis oikeasti tiedä, siksi kyselen. 

Ei lasketa ja jos menet sosiaaliviranomaisilta rahaa pyytämään niin kyllä vaativat että ensin asunnosta luovutaan ennen kuin edes lähdetään laskemaan saako kuluihin apua sossusta.

Mutta jos asunto on vanhuksen, niin vain hän voi päättää siitä luopumisesta, tai sitten mennään oikeuteen.

Tietenkin voi päättää, mutta sitten sen palvelutalossa asuvan ja siitä melkein koko eläkkeensä maksavan vanhuksen pitää keksiä itselleen jokin keino, millä maksaa vanhasta asunnostaan aiheutuvat kustannukset. Jos vanhuksen tuloista 85% menee palveluasumiseen ja vain 15% (kuitenkin vähintään 120€/kk) jää vanhukselle käyttöön, niin mikli se 120€ ei riitä vanhan asunnon ylläpitämiseen, sitten vanhuksen on vähän pakko myydä asuntonsa. Tai, mikäli asuu taloyhtiössä, maksamattomien yhtiövastikkeiden vuoksi taloyhtiöllä on oikeus ottaa kyseinen asunto haltuunsa. Ja laittaa asunto vaikka vuokralle. Jos on omakotitalo, niin kiinteistövero nyt ainakin pitää maksaa. Jos vanhuksen 15% tuloistaan ei riitä sen maksamiseen, mitäs sitten tehdään?

ensin niistä tuloista tehdään vähennykset. Vaikka se vuokra. SItten jäljelle jääneestä rahasta otetaan se 85% ja käteen pitää jäädä 167euroa kuukausittaista käyttörahaa

Onko noin? Esimerkiksi jos vanhus omistaa muutaman ravihevosen, huvilan Espanjassa, ison asunnon Espoon Westendissä ja vielä kartanon jossain luxuspaikalla Skotlannissa, palveluasunnosta perittävä maksu lasketaan niin, että vanhuksen tuloista vähennetään ensin kaikki em jutuista aiheutuvat kustannukset ja vasta jäljelle jäävästä summasta lasketaan 85 prossaa maksuksi palveluasumisesta?

10 c §

Tuloista tehtävät vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Ennen kuin 7 c §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä:

1) hänen suoritettavakseen vahvistettu elatusapu sekä hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset;

2) avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu pesänjakajan tai tuomioistuimen määräämä hyvitys, joka hänen on suoritettava rahana;

3) kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty etuus, joka hänen on suoritettava rahana;

4) tuomioistuimen tai holhousviranomaisen hänelle määräämän edunvalvojan palkkion perusmaksu, jonka suuruudesta säädetään holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 44 §:n 5 momentin nojalla sekä edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) 22 §:ssä tarkoitettu valtuutetun palkkio, kuitenkin enintään edellä tarkoitetun edunvalvojan palkkion perusmaksun suuruisena.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen elatusapua ei vähennetä, jos elatusavun saajana on asiakkaan aviopuoliso, jonka kanssa asiakas on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen pitkäaikaisen perhehoidon, pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon alkamista.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tuloista vähennetään asiakkaan todelliset asumismenot ennen pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen perhehoitoon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seuraavasti:

1) omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut viimeisten kuuden kuukauden ajalta;

2) vuokra-asunnon vuokra ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 52 §:ssä tarkoitetulta vuokralaisen irtisanomisajalta;

3) asumisoikeusasunnon asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 16 §:ssä tarkoitettu käyttövastike ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut kolmelta kuukaudelta.

10 d §

Tuloista tehtävät erityiset vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa

Sen lisäksi, mitä 10 c §:ssä säädetään, kunnan tai kuntayhtymän on pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta perittävän maksun suuruudesta päättäessään vähennettävä maksun perusteena olevista tuloista kohtuulliset asumismenot, joita pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta aiheutuu. Asumismenoista vähennetään valtion varoista maksettava asumistuki.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tuloista vähennetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset, joihin asiakas on oikeutettu saamaan korvausta sairausvakuutuslain nojalla. Lääkekustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa antaman selvityksen perusteella maksun määräämisen perusteena olevista tuloista asiakkaalle aiheutuvien lääkekustannusten mukaan, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetun vuosiomavastuun suuruisena. Muiden kuin sairausvakuutuslain mukaan korvattavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta siltä osin kuin lääkemääräyksen tehnyt terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut ne asiakkaan terveydelle tarpeellisiksi.

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös pitkäaikaisesta perhehoidosta perittävää maksua. 

Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Eli vain kuuden kuukauden ajalta hyväksytään tyhjäksi jääneen asunnon kulut? Mitä tapahtuu sen jälkeen?

Sitten asunnosta pitää luopua, tai maksaa sen kulut vanhuksen säästöistä, tai jonkun muun, esim. lasten, kuuluu maksaa.

Lapset ei ole elatusvelvollisia vanhempiinsa nähden eikä edes vanhemmat lapsiinsa ellei lapset ole alaikäisiä.

Eivät tietenkään ole, mutta jos tyhjillään olevaa asuntoa ei haluta myydä, pitää jonkun maksaa siitä aiheutuvat kulut, kuten yhtiövastike. Vanhempi ja lapset voivat esimerkiksi sopia, että lapset maksavat asunnon kulut ja saavat rahansa takaisin sitten, kun asunto myydään. Mikään pakko näin ei ole tehdä, mutta joskus se voi olla paras vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalla kai voi sisustaa uuden palvelutalon huoneiston.

Tietenkin sinne voi esimerkiksi ikkunaverhot ja koristetyynyn viedä, mutta palvelutalon huoneissa ei yleensä saa olla esimerkiksi mattoja, mikroaaltouunia, kahvinkeitintä tai muita tavaroita, joista voi olla asukkaalle vaaraa. Eikä sinne mitään kaappikelloja tai sohviakaan mahdu, kun sänky, rollaattori ja/tai pyörätuoli vievät lähes kaiken tilan.

Mun äidin 2h+k asunnon tavaroista palvelutalon pieneen huoneeseen mahtui vain kuusi taulua, telkkari ja piironki jossa rakkaimmat kirjat, valokuvat ja pöytälamput. Siinä kaikki

Vierailija kirjoitti:

Olette maailmasta vieraantuneita kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin koko omaisuus ja tavarat voidaan viedä palvelutaloon ja sisustaa äidin huone niillä.

Omakotitalon 50 vuotta kerätyt ja säilötyt tavarat 12 neliön palvelutalon huoneeseen.

Onhan siellä nyt varastotila tai jonkinlainen kanahäkki varasto jonne mahtuu hyvin tavarat.

Mun äidin palvelutalossa ei ole mitään varastokoppia missään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette maailmasta vieraantuneita kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin koko omaisuus ja tavarat voidaan viedä palvelutaloon ja sisustaa äidin huone niillä.

Omakotitalon 50 vuotta kerätyt ja säilötyt tavarat 12 neliön palvelutalon huoneeseen.

Onhan siellä nyt varastotila tai jonkinlainen kanahäkki varasto jonne mahtuu hyvin tavarat.

Mun äidin palvelutalossa ei ole mitään varastokoppia missään

Ei kai missään palvelutalossa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on kummallinen tapa kiintyä materiaan. Olen tyhjentänyt äitini talon hänen kuoltuaan ja sittemmin tätini. Kummastakaan ei montaa esinettä lähtenyt mukaan

Teit aivan oikein. Kummatkin olivat kuolleet joten perillisenä sinulla oli oikeus tehdä mitä haluat tavaroille. Mutta täällä ketjussa suunnitellaan palvelutaloon muuttavan äidin omaisuuden kavaltamista. 

Siksi olen kopioinut tämän ketun viestit ja toimittanut erinäisiin virastoihin.

Uskon, että monelle täällä kirjoittaneelle tulee lähivuosina selvityspyyntö ja joillekin kutsu vastata teoistaan oikeudessa.

Ymmärrätkö sinä sairas ihminen, että kun ne vanhuksen arvokkaat tavarat myydään, niin niistä saadut rahat laitetaan sen vanhuksen tilille? Miksi höpiset koko ajan jostain kavaltamisesta? Ei se ole kavaltamista, se on asioiden hoitamista toisen puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä moni puhuu varaston hankkimisesta irtaimistolle. Mitä muistisairas, elämänsä ehtoopuolella oleva vanhus tekee varastossa olevilla tavaroilla? Kello käy vain yhteen suuntaan...

Tietenkään näillä ihmisillä ei ole mitään käsitystä, mitä lämpimät isot varastot maksavat. Ainakin pk-seudulla ne ovat monta sataa euroa / kk. Jos vaikka maksetaan varastoa vanhoille roskille 300 €/kk 10 vuoden ajan, se on 36 000 €. Lieneekö parasta käyttöä rahoille?

Mun isän kamat vietiin Espoon Pelican-varastoon. Sohva, sänky, kirjahylly, tuolit ja 40 muuttolaatikkoa maksoi 200 e/kk. Kahden vuoden kuluttua ne vietiin kaatopaikalle.

Palvelutalojen asunnot tuntuvat olevan hyvin erilaisia. Joissakin palvelutaloissa on melko suuret yksiöt joihin mahtuu sohva, kiikkustuoli, sänky ja lipasto ja vieläpä ruokapöytä tuoleineen. Mummulla lipaston päällä pitsiliinoja, koriste-esineitä ja monta kukkaruukkua kasveineen. Seinillä yhtä sun toista. Ja sitten on niitä palvelutalojen asuntoja  joihin just mahtuu sänky ja tuoli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilläsi on varmaan huone siellä palvelutalossa, eikö sinne voisi viedä jotain tuttuja tavaroita? Laita toriin ilmoitus että annetaan, ne mitä jää jäljelle viet sinne sorttiasemalle.

Usko nyt: sinulla ei ole oikeutta äitisi tavaroihin.

Jos alat myydä tai heittää niitä pois, niin odotahan vaan, kohta saat syytteen kavalluksesta. Siitä joutuu ihan oikeastikin vankilaan. Joten tervemenoa vaan lusimaan.

Mä jäin miettimään tätä asiaa. Tottahan tuo on, että ilman lupaa ei voi toisen tavaroita hävittää. Mutta mites tuo palvelutalon maksu määräytyy? Lasketaanko siinä hyväksi se, että vanhuksella on vielä toinenkin asunto, josta pitää maksaa kuluja? Olipa asunto oma tai vuokra-asunto, kuluja siitä on silti. Jos palveluasumisesta joutuu maksamaan saman verran riippumatta siitä, onko vanhuksella toinenkin asunto, josta hänellä ei olekaan varaa enää maksaa, hyväksytäänkö palveluasumisen hinnassa sitten edes se, että tavaroita varten vuokrataan jokin varasto? Jos tätäkään ei hyväksytä palveluasumisen hintaa alentavaksi, taivasalleko tavarat pitäisi kantaa? Mä en siis oikeasti tiedä, siksi kyselen. 

Ei lasketa ja jos menet sosiaaliviranomaisilta rahaa pyytämään niin kyllä vaativat että ensin asunnosta luovutaan ennen kuin edes lähdetään laskemaan saako kuluihin apua sossusta.

Mutta jos asunto on vanhuksen, niin vain hän voi päättää siitä luopumisesta, tai sitten mennään oikeuteen.

Tietenkin voi päättää, mutta sitten sen palvelutalossa asuvan ja siitä melkein koko eläkkeensä maksavan vanhuksen pitää keksiä itselleen jokin keino, millä maksaa vanhasta asunnostaan aiheutuvat kustannukset. Jos vanhuksen tuloista 85% menee palveluasumiseen ja vain 15% (kuitenkin vähintään 120€/kk) jää vanhukselle käyttöön, niin mikli se 120€ ei riitä vanhan asunnon ylläpitämiseen, sitten vanhuksen on vähän pakko myydä asuntonsa. Tai, mikäli asuu taloyhtiössä, maksamattomien yhtiövastikkeiden vuoksi taloyhtiöllä on oikeus ottaa kyseinen asunto haltuunsa. Ja laittaa asunto vaikka vuokralle. Jos on omakotitalo, niin kiinteistövero nyt ainakin pitää maksaa. Jos vanhuksen 15% tuloistaan ei riitä sen maksamiseen, mitäs sitten tehdään?

ensin niistä tuloista tehdään vähennykset. Vaikka se vuokra. SItten jäljelle jääneestä rahasta otetaan se 85% ja käteen pitää jäädä 167euroa kuukausittaista käyttörahaa

Onko noin? Esimerkiksi jos vanhus omistaa muutaman ravihevosen, huvilan Espanjassa, ison asunnon Espoon Westendissä ja vielä kartanon jossain luxuspaikalla Skotlannissa, palveluasunnosta perittävä maksu lasketaan niin, että vanhuksen tuloista vähennetään ensin kaikki em jutuista aiheutuvat kustannukset ja vasta jäljelle jäävästä summasta lasketaan 85 prossaa maksuksi palveluasumisesta?

10 c §

Tuloista tehtävät vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Ennen kuin 7 c §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä:

1) hänen suoritettavakseen vahvistettu elatusapu sekä hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset;

2) avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu pesänjakajan tai tuomioistuimen määräämä hyvitys, joka hänen on suoritettava rahana;

3) kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty etuus, joka hänen on suoritettava rahana;

4) tuomioistuimen tai holhousviranomaisen hänelle määräämän edunvalvojan palkkion perusmaksu, jonka suuruudesta säädetään holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 44 §:n 5 momentin nojalla sekä edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) 22 §:ssä tarkoitettu valtuutetun palkkio, kuitenkin enintään edellä tarkoitetun edunvalvojan palkkion perusmaksun suuruisena.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen elatusapua ei vähennetä, jos elatusavun saajana on asiakkaan aviopuoliso, jonka kanssa asiakas on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen pitkäaikaisen perhehoidon, pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon alkamista.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tuloista vähennetään asiakkaan todelliset asumismenot ennen pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen perhehoitoon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seuraavasti:

1) omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut viimeisten kuuden kuukauden ajalta;

2) vuokra-asunnon vuokra ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 52 §:ssä tarkoitetulta vuokralaisen irtisanomisajalta;

3) asumisoikeusasunnon asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 16 §:ssä tarkoitettu käyttövastike ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut kolmelta kuukaudelta.

10 d §

Tuloista tehtävät erityiset vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa

Sen lisäksi, mitä 10 c §:ssä säädetään, kunnan tai kuntayhtymän on pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta perittävän maksun suuruudesta päättäessään vähennettävä maksun perusteena olevista tuloista kohtuulliset asumismenot, joita pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta aiheutuu. Asumismenoista vähennetään valtion varoista maksettava asumistuki.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tuloista vähennetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset, joihin asiakas on oikeutettu saamaan korvausta sairausvakuutuslain nojalla. Lääkekustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa antaman selvityksen perusteella maksun määräämisen perusteena olevista tuloista asiakkaalle aiheutuvien lääkekustannusten mukaan, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetun vuosiomavastuun suuruisena. Muiden kuin sairausvakuutuslain mukaan korvattavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta siltä osin kuin lääkemääräyksen tehnyt terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut ne asiakkaan terveydelle tarpeellisiksi.

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös pitkäaikaisesta perhehoidosta perittävää maksua. 

Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Eli vain kuuden kuukauden ajalta hyväksytään tyhjäksi jääneen asunnon kulut? Mitä tapahtuu sen jälkeen?

Sitten asunnosta pitää luopua, tai maksaa sen kulut vanhuksen säästöistä, tai jonkun muun, esim. lasten, kuuluu maksaa.

Lapset ei ole elatusvelvollisia vanhempiinsa nähden eikä edes vanhemmat lapsiinsa ellei lapset ole alaikäisiä.

Eivät tietenkään ole, mutta jos tyhjillään olevaa asuntoa ei haluta myydä, pitää jonkun maksaa siitä aiheutuvat kulut, kuten yhtiövastike. Vanhempi ja lapset voivat esimerkiksi sopia, että lapset maksavat asunnon kulut ja saavat rahansa takaisin sitten, kun asunto myydään. Mikään pakko näin ei ole tehdä, mutta joskus se voi olla paras vaihtoehto.

Aina ei saa sitä mitä haluaa. Joskus on pakko tehdä ratkaisuja joita kukaan ei varsinaisesti halua. Asunnon lämmitys voi olla esim. sellainen että sitä ei pelkästään nettipankissa laskut maksamalla hoideta eikä omaisilla ole mahdollisuutta sitä ylläpitää.

Joku kirjoitti että jos vanhus haluaa käydä asunnossa. Käytännössä aika haastavaa jos hän ei siellä asunnossa ole tähänkään asti pärjännyt miten hän siellä käy. Vakituiseen asuntoon siellä palvelutalossa tarvittaessa saa palveluita mutta ei niitä sinne vapaa-ajan asuntoon saa jossa vietetään aikaa silloin tällöin.

Kyllä me kävimme itse läpi vanhempien 100m2 asunnon ja ison varaston, jokainen tavara katsottiin ja lajiteltiin joko roskiin, kierrätyskeskukseen, sukulaisille (kaikki valitsivat ensin päältä mitä halusivat, ei tullut riitaa) ja jotain saatiin myytyäkin. Esim. 60 ja 70 lukujen lasitavarat, astiat ja huonekalutkin ovat nyt taas suosittuja.

Jos on jotain lastulevyromua tms. ne sitten sorttiin. Vaatteet Fidaan tai lumppukeräykseen.

Kova homma käydä paperit, valokuvat ym. arkistot läpi mutta kyllä me halusimme kunnioittaa vanhempien elämää sen verran, että huolella hoidettiin asunnon tyhjennys. Jokainen tekee voimiensa mukaan tai teettää vieraalla.

itseasiassa et saa myydä elossa olevan kamoja mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilläsi on varmaan huone siellä palvelutalossa, eikö sinne voisi viedä jotain tuttuja tavaroita? Laita toriin ilmoitus että annetaan, ne mitä jää jäljelle viet sinne sorttiasemalle.

Usko nyt: sinulla ei ole oikeutta äitisi tavaroihin.

Jos alat myydä tai heittää niitä pois, niin odotahan vaan, kohta saat syytteen kavalluksesta. Siitä joutuu ihan oikeastikin vankilaan. Joten tervemenoa vaan lusimaan.

Mä jäin miettimään tätä asiaa. Tottahan tuo on, että ilman lupaa ei voi toisen tavaroita hävittää. Mutta mites tuo palvelutalon maksu määräytyy? Lasketaanko siinä hyväksi se, että vanhuksella on vielä toinenkin asunto, josta pitää maksaa kuluja? Olipa asunto oma tai vuokra-asunto, kuluja siitä on silti. Jos palveluasumisesta joutuu maksamaan saman verran riippumatta siitä, onko vanhuksella toinenkin asunto, josta hänellä ei olekaan varaa enää maksaa, hyväksytäänkö palveluasumisen hinnassa sitten edes se, että tavaroita varten vuokrataan jokin varasto? Jos tätäkään ei hyväksytä palveluasumisen hintaa alentavaksi, taivasalleko tavarat pitäisi kantaa? Mä en siis oikeasti tiedä, siksi kyselen. 

Ei lasketa ja jos menet sosiaaliviranomaisilta rahaa pyytämään niin kyllä vaativat että ensin asunnosta luovutaan ennen kuin edes lähdetään laskemaan saako kuluihin apua sossusta.

Mutta jos asunto on vanhuksen, niin vain hän voi päättää siitä luopumisesta, tai sitten mennään oikeuteen.

Sossu voi vaatia asunnon myymistä. Jos vanhuksella on rahanarvoista omaisuutta, joksi lähinnä katsotaan vain se asunto, niin sossu voi vaatia sen myymistä saadakseen siitä osansa, eli ei se kuntakaan aivan hyväntekeväisyyttä harjoita, kyllä se rahansa pois ottaa. Ei vanhus itse välttämättä päätä siinä tapauksessa, jos hänen eläkkeensä ei kata hoitokuluja. Kunta voi takavarikoida asunnon hoitomaksuista.

Muusta omaisuudesta se ei välitä, eli irtaimistosta, mihin lasketaan myös mahdollinen auto.

Eli kyllä omaistenkin kannattaa miettiä asioita jo etukäteen, mitä tehdä. Asunto voi kannattaa myydä jo hyvissä ajoin itse. Sen voi siis myydä tai luovuttaa ajoissa ennakkoperintönä perillisille, silloin ei pääse sossukaan väliin.

Meneekö se niin, että vanhus saa palvelutaloasumiseen erilaisia tukia ja osa tuista on toimeentulotuen muodossa ja tällöin kunta voi vaatia asunnon myyntiä?

Todella epäreilua, jos noin on. Kannattaa lahjoittaa ennen muuttoa.

Olen hoitanut monen vanhuksen asioita ja ikinä omaisuutta ei ole tarvinnut myydä vain omaisuuden tuotto on käytettävä kuluihin.

Tästä ole tällä foorumilla ainakin kymmenen kertaa kirjoittanut.

Me ei lähdetty heti myymään äidin asuntoa äidin päästyä vanhainkotiin, kun myyntiin olisi pitänyt hakea maistraatin lupaa ja ajattelin, että kauhea vaiva. Eikä hyödyttänyt lähteä sitä vuokraamaankaan, koska valtaosa vuokrasta (mitä verojen jälkeen olisi jäänyt) olisi mennyt vanhainkodille. Tuntui turvallisemmalta antaa tutun sukulaisen lapsineen asua siinä. Maksoivat siitä yhtiövastikkeen, ettei äidille jäänyt kuluja. Sinne sai jäädä äidin tavaroita vielä säilytykseen muutaman kaapillisen verran. 

Mutta ei kelvannut maistraatille tämä. Sieltä tuli noottia, että asunto pitää vuokrata markkinahintaan tai myydä. Oli heidän mielestä huonoa varallisuudenhoitoa tuo, että joku asuu siellä ja maksaa kulut. Tuottoa halusivat tuolle pääomalle, vaikka se menisi lähes kokonaan vanhainkodille o_O

No me sitten myimme, kun kerran olivat pyytäneet. Eikä ollut vaikea saada myyntilupahakemusta hyväksytettyä, kun itse olivat sitä myyntiä ehdottaneet. 

Äiti kuolikin sitten jo muutama kuukausi tuon asunnon myynnin jälkeen. Oli sitten helppo perinnönjako, kun ei ollut enää muuta kuin mökki, pankkitili ja sijoituksia ja tavarat oli jo raivattu pois.

Jos vanhus on asunut rivitalossa tai kerrostalossa omistusasunnossa ennen joutumistaan vanhainkotiin, ei ole mitään järkeä hävittää asuntoa ennen vanhuksen kuolemaa. Miksikö näin? Asuntoon sitoutunutta varallisuutta ei oteta huomioon on kun määritellään hoitopaikkamaksua ja toisaalta yhtiövastike vähennetään vanhuksen tuloista ennen kuin lasketaan maksun suuruus eli siten saadaan itseasiassa pienennettyä hoidon kustannuksia.