Millaisia pullia äitisi/mummosi/isäsi leipoi, kun olit lapsi?

Silloin harvoin kun leipoi, niin voisilmäpullia tai korvapuusteja.

Toinen mummi ei leiponut pullaa, se mummi joka leipoi teki korvapuusteja.

Äiti leipoi voisilmäpullia joiden päälle ripotteli raesokeria.

Mustikkapiirakka. Koko pellillinen. Piirakkaan tuli pullataikina pohja ja pullataikinasta ristikko mustikkapiirakan päälle. Oikea vanhan ajan mustikkapiirakka. Ihan parasta kylmän maidon kanssa. Mukavat muistot!

En muista että olisivat juurikaan pullaa leiponeet. Jouluna ehkä.

Mun äiti oli hyvä leipomaan, bostoninkakkua, solmupullia, pitkoja,, korvapuusteja munkkeja. Myös kuntamme perinneruokaa hakkoopiirakkaa ja isoja perunapiirakoita (roiskeläppäpitsojen kokoisia). Hyvää ruokaakin teki, oli ammatiltaan keittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti teki lettivehnästä ja korvapuusteja. Nyt yli kahdeksankymmentä vuotiaana leipoo sellaisia pieniä pyörylöitä.

 Mutta kertokaa te pullamestarit miten naapurin emäntä 70-luvulla leipoi lettivehnästä (En vielä itse leiponut silloin, enkä tullut kysyneeksi):

Pulla oli sellaista hieman kostean tuntuista ja kun sitä puraisi, palanen jäi vähäksi aikaa niinkuin "kiinni" siitä haukkauskohdasta mutta "avautui" sitten taas.

Äh, kun on vaikea selittää, mutta oli niin tajuttoman hyvää, ettei ole missään tullut vastaan sellaista vehnästä.

Pistikö emäntä siihen pullataikinaan oikeaa voita vai mitä taikoja hän teki?

Kuulostaa siltä, että on ollut niukasti jauhoja suhteessa nesteen ja erityisesti rasvan määrään. Pullataikinareseptien rasvamäärähän on vähentynyt ajan saatossa. Todennäköisesti myös alusti huolella, niin sai käsiteltävän taikinan pienemmällä jauhomäärällä.

Olen eri mutta kiitos vastauksesta! Heti rupean etsimään ohjetta vanhoista kirjoista! Pulla on edullista itse tehden ja tuosta voisi kuvitella pitää nälkääkin poissa kun rasvaa on enemmän eli energiaa. Hyvä vinkki köyhälle!

Mummo leipoi pitkopullaa, johon tuli paljon jauhoja, joten se oli aika tömäkkää syötävää. Olen kyllä pullamössösukupolvea, koska muistan että tuota pullaa laitettiin maitoon ja tilkaan kahvia jo pienille lapsille. No, 50- ja 60- luvulla ei tiedetty, että kahvia ei lapsille saisi antaa. Pullaa ei ollut joka päivä, vaan lähinnä viikonloppuisin. Ukki osti korppuja ja rinkeleitä kyläkaupasta. Niitä varmaan syötiin enemmän kuin pullaa.

Pullia, joissa oli päällä raesokeria. Tai mantelilastuja. Välillä teki rahkapullia.

Mummoni leipoi kanelikierrepullia (ei korvapuusteja vaan toisenlaisia kierteitä), kanelipullakransseja sekä voisilmäpullia. 

Äitini taas leipoi erittäin harvoin makeita leivonnaisia ylipäätään. Joinain vuosina hän leipoi pienen erän tavallisia pikkupullia laskiaispulliksi.

Pitkoja ja kanelipullia. Ei korvapuusteja vaan kanelipullia. Taikinaa ei kaulittu kovin ohueksi. Sitten voi ja kanelisokeri päälle, kierrettiin rulla, leikattiin kuten kääretorttua leikataan ja paisto. 

Isä ei todellakaan leiponut mitään. Äitikään ei juuri pullaa leiponut, mutta joskus muistan, että teki luciapullia. Isoäidillä oli kotiapulainen, joka leipoi. Isoäiti ei osannut leipoa mitään.

Mummu leipoi vuokapullaa nimeltä vanhapiika.