Lue keskustelun säännöt.
Erotako vai ei? Miehen lapsi...
13.03.2023 |
Ensinnäkin, en halua mieltää itseäni uusperheelliseksi, kun miehen lapsi ei meillä käy kuin muutaman kuukauden välein.
Rakastan miestäni yli kaiken, enemmän kuin ketään koskaan. Meillä menee suhteessa hyvin. Ajankohtaista alkaisi olla perheelisäys, mutta ahdistaa että miehelläni sellaista on jo ennestään jonkun muun kanssa. Vaikkakin kyseessä on vastoin miehen tahtoa pidetty lapsi ja ehkäisy jätetty ottamatta kertomatta miehelle.
Tämä lapsi on meille vieraampi kuin omat kummilapsemme. Lapsi on täysin manipuloitu miestä ja minua vastaan ja lapsen äiti on hyvin hankala, vakavia mielenterveysdiagnooseja omaava henkilö. On siis pakkokin pitää tapaamiset vähissä, sillä äiti pyrkii kaikilla tavoin pilaamaan meidän ja myös lapsensa elämää jos käy täällä. Puhtaasta velvollisuudentunnosta lasta otettu tänne vaikka väkinäiset tapaamiset ahdistavat.
No, nyt tunnen olevani itse risteyskohdassa. Kuinka ihana ajatus perheenlisäys olisikaan henkilön kanssa jolla ei ole tällaista "rasitetta" mukanaan.
Mutta rakastan miestä niin kovasti, en usko löytäväni samanlaista. Hänen kanssaan kuitenkin mietityttää seuraavat asiat:
Mitä jos tuo olemassa oleva lapsi seuraa äitinsä jalanjälkiä mitä tulee mielenterveyteen ja hän on oikeasti vaaraksi perheellemme?
Ahdistaa ajatus, että tuo miehen lapsi pitäisi "muodon vuoksi" kutsua häihimme, mahdollisen tulevan vauvan ristiäisiin. En yksinkertaisesti halua ja tiedän, ettei miehenikään. Mutta kun jälleen koemme,että se olisi velvollisuus.
Inhottaa ajatus että mieheni menneisyydestä löytyy tuollainen tapahtuma ylipäätään, vaikka toisaalta minkäs sille voit jos toinen jättää pillerit tahallaan ottamatta eikä suostu aborttiin. Luulisi että parisuhteessa voisi luottaa toisen käyttävän ehkäisyä jos niin sanoo. Eikä niin että toisen otettua eron puheeksi niin jätetään kostona ehkäisy ottamatta...
Ja viimeiseksi, mutta ei todellakaan vähäisimpänä tullaan siihen kuinka käy sääliksi tuo lapsi. Haluanko olla mukana kuviossa jossa mahdollistetaan tuollainen? Kuvottaa lapsen äidin temput ja halla mitä tekee omalle lapselleen. Mieheni ei kehtaa oikein edes myöntää lapsen olemassaoloa ja häpeää syvästi, että lapsi koskaan tuli. Äiti itkee sossussa kuinka isä hylännyt heidät mutta jättää täysin kertomatta sen, kuinka itse tekee lapsen tapaamisesta käytännössä mahdotonta. Miehelle naureskellen sanoi että onneksi sattui napsahtamaan tämä lapsi niin on jotain millä pitää mieheni ruodussa vaikka ovat eronneet. Tämä kertoo teille varmaan tarvittavan, kuinka hyvä äiti kyseessä.
Nyt siis mietin, pelastaako itseni uppoavasta laivasta vai voiko tällaiseen tilanteeseen harkita perheen perustamista?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatukset ovat tuollaiset, etpä kai oikein muuta voi kun etsiä lapsettoman miehen. Vähän särähtää tuo äidin mielenterveysongelmien korostus. Kuitenkaan et tuo mitään konkreettista esimerkkiä, miten ne ilmentyvät. Jos lapsi asuu myös henkilön kanssa, joka kuvailusi perusteella on haitaksi lapsen terveydelle. Miksi isällä on tuollaisessa tapauksessa tapaamiset noin harvoin?
Siksi, ettei isä ole alunperinkään halunnut lasta elämäänsä ja tehnyt tämän hyvin selväksi myös tuolle naiselle. Eikö olisi aika kohtuutonta väkisellä työntää lasta pitkiksi ajoiksi paikkaan, jonne hän tietää ettei kuulu?
Äidin mielenterveysongelmat ilmenneet mm. niin että kertonut lapselle kuinka me olemme pahoja ihmisiä ja meidät pitäisi tappaa, käynyt lapseen käsiksi useita kertoja, lapsesta tehty naapureiden toimesta useita ilmoituksia, kun huutanut 6-vuotiaalle haistavittua ja muuta yhtä mukavaa, ei huolehdi lapsen perustarpeista (peseytyminen,syöminen), yritti murtautua meille kun olimme reissussa, muka hakemaan lapsen unilelua (joka ei meillä todellakaan ollut), levittänyt kylillä juttuja, että mieheni hakkaisi minua jne..
Lapsen takia ei olla lähestymiskieltoa vielä hankittu.
Ja kyllä, Suomessa asiat on näin hienosti että tuollaiseltakaan äidiltä ei lasta oteta pois. Pikku puhutteluja pitävät äidille mutta sitten asia painetaan taas villaisella. Sossutantta on sokeasti äidin puolella vaikka on lausuntoa poliisilta ja useita lasuja mm. Näistä äidin väkivaltaisuuksista. Viimeisimmästä lapsi kertoi että äiti on käskenyt sanoa sossuille että ei ole koskaan häneen käynyt kiinni jos joku kysyy, tai äiti joutuu vankilaan... Eli nyt ilmeisesti lapsi vielä valehtelee jos tulee joku tuollainen tilanne.
Onnea ap. Olet paska ihminen kuten on lapsen isäkin
Normaali ihminen olisi kiireesti tuossa tilanteessa hakenut lapsen huoltajuutta. Ehkä te kaksi paskaa ansaitsette toisenne.
No kyllä me kaksi paskaa kuule yritettiinkin, mutta yritykset torppasivat siihen kun sossutäti kirjaili lausunnot ihan sen mukaan mitä äiti satuili hänelle. Äidin kertomuksia ei kyseenalaisteta jostain syystä lainkaan, vaikka monta lasua ja poliisin tekemiä kirjauksia naapureiden soitoista on.
Kiitos vain kivasta viestistäsi, toivottavasti sulle tuli parempi mieli.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minähän kerroin jo ylempänä, että lapsen äiti ei itse suostu tapaamisiin ja haluaisi noita harvojakin tapaamisia hankaloittaa niin paljon kuin voi. Kuulemma ainoa keino saada nähdä lasta enemmän on se, että mies palaa hänen luo ja ovat jälleen perhe..
Mitäpä itse tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Ja on kokeiltu useampi vuosi sitten, että lapsi muuttaisi kokonaan pois äidiltään meille mutta ei onnistu kun sossu puoltaa äitiä niin voimakkaasti.
Ette tiedäkään paljonko on koitettu tuon lapsen puolesta taistella omaan uupumiseen saakka.
ap
Varmaan joo on taisteltu.
-"Mieheni ei kehtaa oikein edes myöntää lapsen olemassaoloa ja häpeää syvästi, että lapsi koskaan tuli."
-"Eikö olisi aika kohtuutonta väkisellä työntää lasta pitkiksi ajoiksi paikkaan, jonne hän tietää ettei kuulu?"
-"Eri asia jos hän itse olisi lasta kovasti hinkunut ja halunnut. Mutta kohtuutonta olisi häntäkään vaatia kuitenkaan rakastamaan lasta jota nimenomaan ei koskaan halunnut?"
Miksei mies käyttänyt ehkäisyä jos ei lapsia halunnut,ei naisen ehkäisy ole 100 % vaikka pillereitä käyttäisikin.
Perustakaa piiloperhe? Tulevat lapset ja sinä anonyymeiksi ja mies voi väittää muuttaneensa sukupuolisen suuntautumisensa, jotta lapsen äidin kiukuttelu lakkaisi.
Höpö höpö, satu-ukko.
Että oikein pillerit oli jäänyt pois. Että ihan vakavia mielenterveysongelmia lapsen äidillä. Että ihan vaaraksi kun lapsi kasvaessaan on teille. Että ihan nauraen on sanonut, että saa pidettyä miehen eronkin jälkeen ruodussa. Ja että ihan hirveästi sinua ahdistaa velvollisuudentunnossasi ja vauvakuumeessasi tämä tilanne.
Voih. Voih. Voih.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minähän kerroin jo ylempänä, että lapsen äiti ei itse suostu tapaamisiin ja haluaisi noita harvojakin tapaamisia hankaloittaa niin paljon kuin voi. Kuulemma ainoa keino saada nähdä lasta enemmän on se, että mies palaa hänen luo ja ovat jälleen perhe..
Mitäpä itse tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Ja on kokeiltu useampi vuosi sitten, että lapsi muuttaisi kokonaan pois äidiltään meille mutta ei onnistu kun sossu puoltaa äitiä niin voimakkaasti.
Ette tiedäkään paljonko on koitettu tuon lapsen puolesta taistella omaan uupumiseen saakka.
ap
Mutta koko tuon ajan taustalla sillä ajatuksella, ettei isä lastaan halunnut ja lapsi ei teille kuuluisi koska häntä ei pitäisi olla olemassa? Eiköhän siinä ole yhdelle pienelle ihmiselle jo tarpeeksi, jos äiti ei tarjoa perustarpeita ja isä korostaa ettei lasta halunnut. Sairas äiti tarvitsee apua ja hoitoa. Mutta isä ei voi kun mennä katsomaan peiliin ja miettiä miksi on aikanaan mielenterveydeltään järkkyneen ihmisen kanssa joutunut kontaktiin, josta lapsi alkunsa sai, ehkä se hyväksyntä voisi alkaa sieltä kun otetaan vastuu omasta osuudesta. Lapsi ei itsessään ole väärä, tai tehnyt syntymällään elämästä hirveää. Hänen ympärillään on tämmöinen härdelli, jonka keskellä pitäisi kasvaa.
Jos tilanne on tuo niin eipä täällä paljoa heru ymmärrystä aloittajalle, joka myös on syytön ja ulkopuolinen tuohon tilanteeseen.
Moniko kumppani kestäisi tuollaista tilannetta johon ei itsellä ole osaa eikä arpaa?
Läheltä olen nähnyt kuinka sekaisin katkera äiti voi laittaakaan monen ihmisen elämän.
Ja kyllä se on absurdia olettaa että pitäisi pystyä rakastamaan ketä vain viatonta lasta. Tekö ette ole lainkaan tekopyhiä jotka näin julistatte täällä?
Aloittajaa suosittelisin käymään ammattilaisella juttelemassa. Tuntemukset ja huolet varmastikin luonnollisia tuossa tilanteessa. Mutta ette varmasti ole ainoita jotka tuollaiseen paikkaan joutuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on tuossa kuviossa niin moni asia pielessä, ettei tosikaan. Mm.
1. Miksi otit miehen, jolla on jo lapsia? Siinä kun tulee se exäkin mukana jossain määrin vähän automaattisesti, kun on yhteinen lapsi.
2. Miksi mies ei käyttänyt ehkäisyä, jos ei ehdottomasti lasta halunnut?
3. Kun nyt lapsi kuitenkin on olemassa, miten isä voi hävetä omaa lastaan? Se on kuitenkin hänen lapsi, vääntää asiaa miten päin tahansa. Tämä on minusta kamalinta koko tekstissä.
Ja viimeisimpänä: sinä voit joku päivä olla tuossa exän paikalla lapsenne kanssa. Aina kannattaa katsoa, miten mies kohtelee entisiään ja heidän kanssa tehtyjä lapsia. Eivät ne exätkään tienneet olevansa entisiä, ennen kuin olivat. Koskaan ei voi tietää, onko itsellä sama asema tulossa. Jos mies ei rakasta jo olemassa olevas omaa lastaan, ei ole ollenkaan varmaa että hän rakastaisi omaa lastaan yhtään sen enempää, vaikka äiti olisi toinen.
Tämä on todella päivän huonoin provo :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tuo niin eipä täällä paljoa heru ymmärrystä aloittajalle, joka myös on syytön ja ulkopuolinen tuohon tilanteeseen.
Moniko kumppani kestäisi tuollaista tilannetta johon ei itsellä ole osaa eikä arpaa?
Läheltä olen nähnyt kuinka sekaisin katkera äiti voi laittaakaan monen ihmisen elämän.
Ja kyllä se on absurdia olettaa että pitäisi pystyä rakastamaan ketä vain viatonta lasta. Tekö ette ole lainkaan tekopyhiä jotka näin julistatte täällä?
Aloittajaa suosittelisin käymään ammattilaisella juttelemassa. Tuntemukset ja huolet varmastikin luonnollisia tuossa tilanteessa. Mutta ette varmasti ole ainoita jotka tuollaiseen paikkaan joutuneet.
Mitä ymmärrystä ap tarvitsee? Aloitus on joko keskenkasvuisen miehen tekemä provo tai jonkun sinisilmäisen miehen sanaan uskovan naisen harhainen aloitus.
Näitä miehiä, jotka sopertelevat valheita sekopäisistä eksistään ja lehtolapsistaan, tuli sinkkuaikana tavattua ihan riittävästi. Sanomattakin selvää, ettei tapaamisia noihin horinoiden jälkeen enää tullut. Ongelmaisia miehiä monella tavalla.
Siis mies on jo ollut eroamassa, mutta silti pannut tuon naisen kanssa, luultavasti useamman kerran. Ja ilman kumia. Ei kovin fiksulta tyypiltä kuulosta. Etenkin jos tietää että se nainen lapsia haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tuo niin eipä täällä paljoa heru ymmärrystä aloittajalle, joka myös on syytön ja ulkopuolinen tuohon tilanteeseen.
Moniko kumppani kestäisi tuollaista tilannetta johon ei itsellä ole osaa eikä arpaa?
Läheltä olen nähnyt kuinka sekaisin katkera äiti voi laittaakaan monen ihmisen elämän.
Ja kyllä se on absurdia olettaa että pitäisi pystyä rakastamaan ketä vain viatonta lasta. Tekö ette ole lainkaan tekopyhiä jotka näin julistatte täällä?
Aloittajaa suosittelisin käymään ammattilaisella juttelemassa. Tuntemukset ja huolet varmastikin luonnollisia tuossa tilanteessa. Mutta ette varmasti ole ainoita jotka tuollaiseen paikkaan joutuneet.
Mikäli tämä koko aloitus on totta. Niin yksi syy miksi sympatiaa aikuisille ihmisille ei heru on tuo asenne. Kyllä se jolle tuollaisen keskellä heruu sympatiaa on se lapsi, joka kasvaa ympärillään ihmisiä jotka eivät näe, ettei tämä pieni ihminen ole väärä tai väärin.
Huomaa ap, että sulla ei ole omia lapsia. Jos olisi, suhtautuisit varmasti vähän sydämellisenmin tuohon lapseen.
Vaikka olisi millä tahansa kieroudella tuo lapsi saanut alkunsa, silti fiksu mies/isä ei hylkää lastaan ja haluaa tutustua tähän, useammin kuin muutaman kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen mieslapsen pitäisi tietää että kun paneskelee voi syntyä lapsi. Naisen ei tarvitse suostua mihinkään abortteihin vain koska mies on selkärangaton. Ja kumma juttu että ne exät on aina mielenvikaisia. On kuitenkin miehelle kelvannut, oletko sitä miettinyt? En koskisi tuollaiseen mieheen pitkällä tikullakaan ja ihmettelen millainen ihminen koskisi.
Hei sun miesvihas näkyy, kantsisko poistaa kommentti? T.Lissu
Salli mun jo nauraa.
En perustaisi perhettä tuon miehen kanssa.
Kirjoitus haisee kilometrin päähän provolta mikä on harmi koska näitä isiä on oikeasti yllättävän paljon. Täällä aina sanotaan miten mies on lurjus ja paska, mutta jos samoja diiliksiä kokee nainen, se on luonnollista. Kuinka moni vela oikeasti haluaa vieraan lapsen elämäänsä?
Jos nyt leikitään että apn aloitus on tosi niin eipä tossa ole miuta vaihtoehtoa kuin unohtaa kaikki velvollisuuden tunnossa tehty pakko, isä tapaa silloin kun aidosti haluaa eikä apn tarvitse lapsen kanssa olla eikä tikkua laittaa ristiin.
Sit jos miehesi haluaa lapsensa enemmän itselleen tai on huolissaan äidin kyvystä häntä hoitaa, huoltajuusasiat kuntoon ja lasu mukaan kuvioon.
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Ehkäisy voi aina pettää. Jos on valmis panemaan vakavasti mielenterveysongelmaista, mikä on jo arveluttavaa, täytyy joka tapauksessa olla valmis kantamaan vastuu.
Ja anteeksi, ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan? No muistathan että jos tuon helmen kanssa lisäännyt niin ei voi pakottaa rakastamaan sitäkään lasta. Mikä on enemmän kuin todennäköistä.
Mutta joo, todellakin ansaitsette toisenne.
Mä ehkä hitusen ymmärrän ap.n miestä. Itse tulin aikanaan aviomieheni raiskaamaksi ja valitettavasti raskaaksi. Annoin raskauden jatkua ja annoin lapsen adoptioon. Niin oli mielestäni paras. Myöhemmin sitten sain eri miehen kanssa perheen ja toivottuja lapsia.
No en nyt ihan loppuun asti jaksanut edes lukea, mutta ei sun kannata perustaa perhettä ollenkaan. Ei taida olla tarpeeksi sitä kuuluisaa resilienssiä siihen. Mäkin tiedän useamman ihan hirveen muksun, yhden jopa aivan psykon ja jos miehen kanssa tilanne olisi se, että jotain niistä pitäisi pitää kylässä kerran kuussa tai harvemmin niin sit pitäisin. Muutenkin perheellisenä on päätynyt vahtimaan joidenkin yksinhuoltajien aika kamalia lapsia silloin tällöin kun äiti ei ole saanut ketään muutakaan hoitamaan. Sitten vaan katsottu sen lapsen perään ja yritetty tulla mahdollisimman kivasti toimeen.
Jos mies on himoinnut sen lapsensa äidin alapäätä niin että ei ole kumia voinut käyttää niin sitten hänen nyt varsinkin pitäisi jaksaa sitä omaa lastaan kerran on edes itse syyllinen sen olemassa oloon. Oli se nainen kuinka hankala tahansa.