Erotako vai ei? Miehen lapsi...
Ensinnäkin, en halua mieltää itseäni uusperheelliseksi, kun miehen lapsi ei meillä käy kuin muutaman kuukauden välein.
Rakastan miestäni yli kaiken, enemmän kuin ketään koskaan. Meillä menee suhteessa hyvin. Ajankohtaista alkaisi olla perheelisäys, mutta ahdistaa että miehelläni sellaista on jo ennestään jonkun muun kanssa. Vaikkakin kyseessä on vastoin miehen tahtoa pidetty lapsi ja ehkäisy jätetty ottamatta kertomatta miehelle.
Tämä lapsi on meille vieraampi kuin omat kummilapsemme. Lapsi on täysin manipuloitu miestä ja minua vastaan ja lapsen äiti on hyvin hankala, vakavia mielenterveysdiagnooseja omaava henkilö. On siis pakkokin pitää tapaamiset vähissä, sillä äiti pyrkii kaikilla tavoin pilaamaan meidän ja myös lapsensa elämää jos käy täällä. Puhtaasta velvollisuudentunnosta lasta otettu tänne vaikka väkinäiset tapaamiset ahdistavat.
No, nyt tunnen olevani itse risteyskohdassa. Kuinka ihana ajatus perheenlisäys olisikaan henkilön kanssa jolla ei ole tällaista "rasitetta" mukanaan.
Mutta rakastan miestä niin kovasti, en usko löytäväni samanlaista. Hänen kanssaan kuitenkin mietityttää seuraavat asiat:
Mitä jos tuo olemassa oleva lapsi seuraa äitinsä jalanjälkiä mitä tulee mielenterveyteen ja hän on oikeasti vaaraksi perheellemme?
Ahdistaa ajatus, että tuo miehen lapsi pitäisi "muodon vuoksi" kutsua häihimme, mahdollisen tulevan vauvan ristiäisiin. En yksinkertaisesti halua ja tiedän, ettei miehenikään. Mutta kun jälleen koemme,että se olisi velvollisuus.
Inhottaa ajatus että mieheni menneisyydestä löytyy tuollainen tapahtuma ylipäätään, vaikka toisaalta minkäs sille voit jos toinen jättää pillerit tahallaan ottamatta eikä suostu aborttiin. Luulisi että parisuhteessa voisi luottaa toisen käyttävän ehkäisyä jos niin sanoo. Eikä niin että toisen otettua eron puheeksi niin jätetään kostona ehkäisy ottamatta...
Ja viimeiseksi, mutta ei todellakaan vähäisimpänä tullaan siihen kuinka käy sääliksi tuo lapsi. Haluanko olla mukana kuviossa jossa mahdollistetaan tuollainen? Kuvottaa lapsen äidin temput ja halla mitä tekee omalle lapselleen. Mieheni ei kehtaa oikein edes myöntää lapsen olemassaoloa ja häpeää syvästi, että lapsi koskaan tuli. Äiti itkee sossussa kuinka isä hylännyt heidät mutta jättää täysin kertomatta sen, kuinka itse tekee lapsen tapaamisesta käytännössä mahdotonta. Miehelle naureskellen sanoi että onneksi sattui napsahtamaan tämä lapsi niin on jotain millä pitää mieheni ruodussa vaikka ovat eronneet. Tämä kertoo teille varmaan tarvittavan, kuinka hyvä äiti kyseessä.
Nyt siis mietin, pelastaako itseni uppoavasta laivasta vai voiko tällaiseen tilanteeseen harkita perheen perustamista?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Mä ehkä hitusen ymmärrän ap.n miestä. Itse tulin aikanaan aviomieheni raiskaamaksi ja valitettavasti raskaaksi. Annoin raskauden jatkua ja annoin lapsen adoptioon. Niin oli mielestäni paras. Myöhemmin sitten sain eri miehen kanssa perheen ja toivottuja lapsia.
Ikävä kokemus sinulla mutta ei ole lainkaan sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Ehkäisy voi aina pettää. Jos on valmis panemaan vakavasti mielenterveysongelmaista, mikä on jo arveluttavaa, täytyy joka tapauksessa olla valmis kantamaan vastuu.
Ja anteeksi, ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan? No muistathan että jos tuon helmen kanssa lisäännyt niin ei voi pakottaa rakastamaan sitäkään lasta. Mikä on enemmän kuin todennäköistä.
Mutta joo, todellakin ansaitsette toisenne.
Ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan. Niitä äitejäkin on, jotka ei lastaan rakasta etkä siitä hänelle valita.
Leikitään hetki, että aloitus on aito.
Totuus on valitettavasti se, että ainut mikä tässä tapauksessa aiheuttaa ongelmia on miehen selkärangattomuus.
Ihan ensiksikin, vastuuton seksikäyttäytyminen vakavasti mielenterveysongelmaisen naisen kanssa.
Toisekseen, lapsen hylkääminen ja syrjiminen lähtökohtiensa vuoksi.
Kolmanneksi, mies ilmeisesti harkitsee saman virheen tekemistä toistamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Hyvää hyvyyttänne olette tavanneet miehen lasta? En kestä. Paranee vain.
P.S. Mies joka tuikkii eron jälkeen mt-potilasta paljaalla ei ole tasapainoinen itsekään. Eikä syytön isyyteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehkä hitusen ymmärrän ap.n miestä. Itse tulin aikanaan aviomieheni raiskaamaksi ja valitettavasti raskaaksi. Annoin raskauden jatkua ja annoin lapsen adoptioon. Niin oli mielestäni paras. Myöhemmin sitten sain eri miehen kanssa perheen ja toivottuja lapsia.
Ikävä kokemus sinulla mutta ei ole lainkaan sama asia.
No onhan, täsmälleen sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Hyvää hyvyyttänne olette tavanneet miehen lasta? En kestä. Paranee vain.
P.S. Mies joka tuikkii eron jälkeen mt-potilasta paljaalla ei ole tasapainoinen itsekään. Eikä syytön isyyteensä.
Vanhemmuuteen ei ole syytön, isyyteen kyllä.
Ei ole pannut eron jälkeen, ottanut vain eroamishalunsa esille suhteen aikana. Reissutyön vuoksi nähnyt naista muutenkaan harvakseltaan tuolloin.
Pahat mielenterveysongelmat tuli vasta lapsen jälkeen.
Ja ei, en ole niin naiivi ettenkö tietäisi lapsen tajuavan tuon ettei isä rakasta. Mutta sanoin että emme tietenkään sitä lapselle avoimesti näytä, kuten joku täällä jo koitti väittää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Leikitään hetki, että aloitus on aito.
Totuus on valitettavasti se, että ainut mikä tässä tapauksessa aiheuttaa ongelmia on miehen selkärangattomuus.
Ihan ensiksikin, vastuuton seksikäyttäytyminen vakavasti mielenterveysongelmaisen naisen kanssa.
Toisekseen, lapsen hylkääminen ja syrjiminen lähtökohtiensa vuoksi.
Kolmanneksi, mies ilmeisesti harkitsee saman virheen tekemistä toistamiseen.
Miten hän on lapsen hylännyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Ehkäisy voi aina pettää. Jos on valmis panemaan vakavasti mielenterveysongelmaista, mikä on jo arveluttavaa, täytyy joka tapauksessa olla valmis kantamaan vastuu.
Ja anteeksi, ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan? No muistathan että jos tuon helmen kanssa lisäännyt niin ei voi pakottaa rakastamaan sitäkään lasta. Mikä on enemmän kuin todennäköistä.
Mutta joo, todellakin ansaitsette toisenne.
Ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan. Niitä äitejäkin on, jotka ei lastaan rakasta etkä siitä hänelle valita.
Kyllä muuten valitan.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitus haisee kilometrin päähän provolta mikä on harmi koska näitä isiä on oikeasti yllättävän paljon. Täällä aina sanotaan miten mies on lurjus ja paska, mutta jos samoja diiliksiä kokee nainen, se on luonnollista. Kuinka moni vela oikeasti haluaa vieraan lapsen elämäänsä?
Jos nyt leikitään että apn aloitus on tosi niin eipä tossa ole miuta vaihtoehtoa kuin unohtaa kaikki velvollisuuden tunnossa tehty pakko, isä tapaa silloin kun aidosti haluaa eikä apn tarvitse lapsen kanssa olla eikä tikkua laittaa ristiin.
Sit jos miehesi haluaa lapsensa enemmän itselleen tai on huolissaan äidin kyvystä häntä hoitaa, huoltajuusasiat kuntoon ja lasu mukaan kuvioon.
Kiitos tästä, näin varmasti toimimmekin jatkossa! Ja huoltajuus&lasuasioille onkin yritetty voitavamme tehdä kuten ylempänä kerroinkin.
Mutta en aio enää potea huonoa omaatuntoa asiasta, tämähän ei tosissaan ole minun eikä mieheni vallassa. Mitä ennemmän koitettaisiinkin lasta vaikkapa nähdä niin sitä enemmän äiti kokee tilaisuutensa tulleen tehdä kiusaa.
Keskitymme omaan elämään ja kutsumme häihimmekin juuri ne ketkä haluamme. Jääkööt miehen lapsi pois kun kauhea paskashow siitäkinn vaan saataisiin niskaamme.
Olipa jotain hyötyä tämänkin palstan ilkeilyistä!
ap
Leikitään, että ap ei provoile.
Ap:n mies on todennäköisesti satuillut vaikka mitä ap:lle, kuinka hän ei halunnut lasta ja ihan salaa häneltä lapsi tehtiin. Totuus on todennäköisesti ihan muuta.
Sossu todennäköisesti kirjaa asiat niin kuin ne ovat, eivät niinkuin ne ap:n ja hänen rakkaan miehensä päässä ovat.
Ap:n mies on jollain lailla mielenterveysongelmainen, jos ei lastansa pelasta, jos tarina äidistä pitäisi paikkaansa. Ei kukaan täysipäinen jättäisi omaa lastaan huonoon hoitoon.
Eli jos ap ei provoile, suosittelen vahvasti, että tämän miehen kanssa hän ei lapsia hanki, sillä mies ei lapsia halua eikä tule haluamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestänne ehkäisypillerien syönti tarkoittaa yhtäkuin että ehkäisyä ei ole laisinkaan ja miehen vika kun seksiä harrasti? Jos yhdessä sovittu vieläpä että vahingon sattuessa abortti niin nainen voikin vain pyörtää tämän päätöksen ja olettaa että mies alkaa täysillä isän rooliin?
Edelleenkään en usko että ketään voi pakottaa rakastamaan ketään, olipa sitten lapsi tai ei. Eikä se mielestäni poissulje sitä seikkaa että lasta on yritetty oikeasti kovasti saada pois äidiltään ja parantaa hänen elämäänsä.
Ja eihän sitä nyt tietenkään sille lapselle osoiteta että hei sinä et ole haluttu ja sinua ei rakasteta kuten lasta kuuluisi!!🤦🏼
Mutta tällaiset kurat sitten sain täältä niskaan ja kaikki takertuivat vain tuon lapsen oloihin, joille edelleenkään EMME VOI TEHDÄ ENEMPÄÄ.
Kiitos teille parille vastaajalle, joilta sain sentään asiallisemman vastauksen.
Siinä mielessä silmät kyllä avautui tästä ryöpytyksestä, että miehelläni ja minulla on luja suhde ja paljon ollaan kestetty. Näemmä ihan sama mitä yritetään niin väärin meni ja pahoja ihmisiä ja syyllisiä kaikkeen ollaan. Äitiä puolustellaan täälläkin ja mieheni täys paska vaikka kuinka yritin kertoa asioiden todellisen laidan.
Parempi varmaan siis tosiaankin stopata ne lapsen tämänkin vertaiset tapaamiset ja hänen asioisen puolustaminen jota ollaan hyvää hyvyyttämme tehty ja aletaan keskittyä ihan vain omaan elämäämme. Kiitos tästä oivalluksesta teille!
ap
Ehkäisy voi aina pettää. Jos on valmis panemaan vakavasti mielenterveysongelmaista, mikä on jo arveluttavaa, täytyy joka tapauksessa olla valmis kantamaan vastuu.
Ja anteeksi, ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan? No muistathan että jos tuon helmen kanssa lisäännyt niin ei voi pakottaa rakastamaan sitäkään lasta. Mikä on enemmän kuin todennäköistä.
Mutta joo, todellakin ansaitsette toisenne.
Ei voi pakottaa rakastamaan omaa lastaan. Niitä äitejäkin on, jotka ei lastaan rakasta etkä siitä hänelle valita.
Kyllä muuten valitan.
Sen kun näkis kerrankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitus haisee kilometrin päähän provolta mikä on harmi koska näitä isiä on oikeasti yllättävän paljon. Täällä aina sanotaan miten mies on lurjus ja paska, mutta jos samoja diiliksiä kokee nainen, se on luonnollista. Kuinka moni vela oikeasti haluaa vieraan lapsen elämäänsä?
Jos nyt leikitään että apn aloitus on tosi niin eipä tossa ole miuta vaihtoehtoa kuin unohtaa kaikki velvollisuuden tunnossa tehty pakko, isä tapaa silloin kun aidosti haluaa eikä apn tarvitse lapsen kanssa olla eikä tikkua laittaa ristiin.
Sit jos miehesi haluaa lapsensa enemmän itselleen tai on huolissaan äidin kyvystä häntä hoitaa, huoltajuusasiat kuntoon ja lasu mukaan kuvioon.
Kiitos tästä, näin varmasti toimimmekin jatkossa! Ja huoltajuus&lasuasioille onkin yritetty voitavamme tehdä kuten ylempänä kerroinkin.
Mutta en aio enää potea huonoa omaatuntoa asiasta, tämähän ei tosissaan ole minun eikä mieheni vallassa. Mitä ennemmän koitettaisiinkin lasta vaikkapa nähdä niin sitä enemmän äiti kokee tilaisuutensa tulleen tehdä kiusaa.
Keskitymme omaan elämään ja kutsumme häihimmekin juuri ne ketkä haluamme. Jääkööt miehen lapsi pois kun kauhea paskashow siitäkinn vaan saataisiin niskaamme.
Olipa jotain hyötyä tämänkin palstan ilkeilyistä!
ap
Hyvä yritys selittää paskamainen temppu itselleen parhain päin syyttämällä siitä tuntemattomia ihmisiä interwebissä.
Vierailija kirjoitti:
Leikitään, että ap ei provoile.
Ap:n mies on todennäköisesti satuillut vaikka mitä ap:lle, kuinka hän ei halunnut lasta ja ihan salaa häneltä lapsi tehtiin. Totuus on todennäköisesti ihan muuta.
Sossu todennäköisesti kirjaa asiat niin kuin ne ovat, eivät niinkuin ne ap:n ja hänen rakkaan miehensä päässä ovat.
Ap:n mies on jollain lailla mielenterveysongelmainen, jos ei lastansa pelasta, jos tarina äidistä pitäisi paikkaansa. Ei kukaan täysipäinen jättäisi omaa lastaan huonoon hoitoon.
Eli jos ap ei provoile, suosittelen vahvasti, että tämän miehen kanssa hän ei lapsia hanki, sillä mies ei lapsia halua eikä tule haluamaan.
Miten sä kuvittelet isän voivan estää sen äitinsä lapsen hoidon vaikka se olisi kuinka perseestä?
Ap selvästikin vain haki täältä tavalla tai toisella oikeutusta halulleen hylätä miehen lapsi kokonaan. Ei ehkä saanut sitä tavalla, jolla kuvitteli, mutta kun on tarpeeksi epätoivoinen saa kaiken väännettyä omaan muottiin sopivaksi. Ei muuta kuin lapsen yhteystietoja poistamaan ja miestä nussimaan. Ehkä sulle käy parempi tuuri ja et tule hulluksi kun mies kyllästyy ja lähtee.
Ei yllätä tuollainen toiminta sossuilta ainakaan täällä Keski-Suomessa.
En lapsiani enää oikeastaan näe ihan oman mielenterveytenikin vuoksi.
Äiti valehtelee uskomattomia asioita minusta sosiaalihuoltoon ja ne kyllä uskotaan mukisematta. Minun ja lasten mummin aiheelliset huolet liittyen äidin luona oloon taas sivuutetaan täysin ja ne ovat kuulema keksittyjä.
Kyllä siinä aika voimaton isä on jos sosiaalihuolto jostain syystä puolueellisia äidille.
Vierailija kirjoitti:
Eroa, kun et pysty rakastamaan syyttömänä syntynyttä lasta. Tuo olisi hirveä kuvio tuolle lapselle.
Miksi kenenkään pitäisi rakastaa toisten lapsia? Kai pitää rakastaa myös anoppia, kälyä, naapurin lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitus haisee kilometrin päähän provolta mikä on harmi koska näitä isiä on oikeasti yllättävän paljon. Täällä aina sanotaan miten mies on lurjus ja paska, mutta jos samoja diiliksiä kokee nainen, se on luonnollista. Kuinka moni vela oikeasti haluaa vieraan lapsen elämäänsä?
Jos nyt leikitään että apn aloitus on tosi niin eipä tossa ole miuta vaihtoehtoa kuin unohtaa kaikki velvollisuuden tunnossa tehty pakko, isä tapaa silloin kun aidosti haluaa eikä apn tarvitse lapsen kanssa olla eikä tikkua laittaa ristiin.
Sit jos miehesi haluaa lapsensa enemmän itselleen tai on huolissaan äidin kyvystä häntä hoitaa, huoltajuusasiat kuntoon ja lasu mukaan kuvioon.
Itse en velana haluaisi joutua sietämään kenenkään lasta. Siksi en suostukaan seurustelemaan miesten kanssa joilla on jo lapsia, vaikka kuinka väittäisivät ettei minun tarvitse niiden kanssa olla tekemisissä, ei se ole realistista.
Ap, olet aika naiivi jos kuvittelet ettei lapsi tiedä ettei isä rakasta ja halua häntä.
Ihan sairas kuvio. Ainoa, jolle heruu sympatiaa on tuo lapsiraukka.