Onko muiden sinkkuäitien deittailu tällaista?
Kaikki treffailemani miehet kuvittelevat minulla olevan heitä kohtaan enemmän tunteita (eli paljon!) ja että salaa haaveilen yhdessä asumisesta ja yhteisistä lapsista. Että en sen enempää suunnittele omaa tai lasteni elämää kun olen kerran lapsia hankkinut niin olen hankkimassa niitä heti lisää ja kenen tahansa kanssa. Eikö niiden miesten kannattaisi epäillä enemmän niitä edelleen lapsettomia naisia, joiden kello tikittää? Ymmärrän kyllä, että vielä kusisempi tilanne kuin tulla "vahinkolapsen" isäksi olisi tulla samalla kusetetuksi joksikin isäpuoleksi, mutta ei kai se nyt hitto soikoon ole mikään todellinen uhka. Miksi miehet niin usein kuvittelevat, että nainen salaa rakastaa heitä ja on vain näyttämättä sitä tai että nainen tahtoo pilata kaikkien elämän?
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Itse lapseton nainen , mutta sen oon huomannu että isukit ei koskaan halua naista, jolla on lapsia vaan lapsettoman naisen. Miksi? Parempi että lapselliset pariutuu keskenään ja lapsettomat jää muille lapsettomille.
Eräs 5-vuotiaan lapsen vuoroviikkoisä sanoi kerran minulle, että hän haluaa lapsettoman naisen, koska on helpompaa kun toisella ei ole lapsia. Itse hän ei nähnyt tässä ajatukšessa mitään erikoista.
Sehän on ihan sama, kuin jos nainen, jolla on koira, kertoo haluavansa miehen, jolla ei ole omaa koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Yh ja uusi parisuhde.
Aika haasteellinen soppa nieltäväksi jos siihen aikoo hämmentää itsensä sekaan.
Suosittelen ihan vilpittömästi siinä tilanteessa pitämään omat ihan kämpät ja järjestelemään pelkästään satunnaisia tapaamisia, jos meinaa jonkinlaista suhdetta yh:n kanssa suunnitella.
Ja eihän nainen tarvitse täältä luettujen kirjoitusten perusteella miestä mihinkään, miehet on sikoja, yms, joten ...
Eiköhän se ole parempi että jätetään yh:t rauhaan, ja lopputulos on todennäköisesti win win.
Rehellinen kysymys itselle: Mitä semmoisessa suhteessa miehellä on ylipäätään saatavana ja voitettavana? Mies on siinä enempi kuin 95% varmuudella pelkästään sponsori, juoksupoika ja talonmies. Siinä on se tulevaisuus.
Taas tuo oletus että sinkkuäidit on köyhiä. Ihan normaalituloinen minä ainakin olen.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa huomioon vielä se asianhaara että kaikkia lapsia ei ole _tehty_ yhteisestä päätöksestä. Kondomi on vain 85% varma ehkäisykeino, eikä pillereidenkään pettäminen niin harvinaista ole. Että hyvinkin saatatte tapailla myös tällaista yh äitiä, joka on tehnyt päätöksen lapsen pitämisestä ilman miehen suostumusta, usein tästä seuraa ero aika pian lapsen syntymän jälkeen, ellei jopa ennen sitä. Mutta eihän tätä asiaa moni äityli myönnä ainakaan heti uudelle mieskandidaatille. Eli läheskään aina ole ole kyse siitä että nainen on ollut niin vakavassa suhteessa että lapsi on _päätetty_ hankkia. On voinut päättää ihan yksin ja siitä seuraa ero ennemmin tai myöhemmin.
Itse en henkilökohtaisesti haluaisi pariutua miehen kanssa jolla on takana avioliitto ja yhdessä halutut lapset, hän olisi minun silmissäni ns käytetty mies siinä asiassa. Jos miehellä taas on vahinkolapsi, eli joutunut epätasapainoisen naisen uhriksi, ei asialla ole niin suurta merkitystä, enkä näe asiaa niin että hän olisi jo ns käyttänyt sen kortin elämässään.
Onko teille väliä, onko mies/nainen ollut jo avioliitossa tai hankkinut (tai mies joutunut tahtomattaan vanhemmaksi) lapsia, vai onko jompikumpi ehdoton ei?
Kaikenlainen vinkuminen ja uhriutuminen on kyllä turn off. En varmaan jäisi edes kuuntelemaan lausetta loppuun kun alkaisi selittely isäksi huijaamisesta tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos AP. Kertomuksesi vahvisti käsitystäni yh naisista. En tapaile sellaisia enkä nyt varsinkaan. Lapsettomia naisia on ihan riittävästi markkinoillla.
Sä nyt et tapaile naisia ylipäätäänkään.
Kertoo palstan tasosta, että tuollainen täysin omasta päästä heitetty väite kerää kymmenen cheerleaderin huutosakin ja kannustusjoukon
...joka hiljenee, kun giga Chad astuu areenalle kottaraisparvi ympärillään.
Ps. Tämäkin luullaan jonkun "incelin" kirjoittamaksi viestiksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos AP. Kertomuksesi vahvisti käsitystäni yh naisista. En tapaile sellaisia enkä nyt varsinkaan. Lapsettomia naisia on ihan riittävästi markkinoillla.
Sä nyt et tapaile naisia ylipäätäänkään.
Kertoo palstan tasosta, että tuollainen täysin omasta päästä heitetty väite kerää kymmenen cheerleaderin huutosakin ja kannustusjoukon
...joka hiljenee, kun giga Chad astuu areenalle kottaraisparvi ympärillään.
Ps. Tämäkin luullaan jonkun "incelin" kirjoittamaksi viestiksi :)
Miksei luultaisi. Vain incel tai joku (muuten) vähä-älyinen vouhkaa jostain gigachadeista pitkin nettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa huomioon vielä se asianhaara että kaikkia lapsia ei ole _tehty_ yhteisestä päätöksestä. Kondomi on vain 85% varma ehkäisykeino, eikä pillereidenkään pettäminen niin harvinaista ole. Että hyvinkin saatatte tapailla myös tällaista yh äitiä, joka on tehnyt päätöksen lapsen pitämisestä ilman miehen suostumusta, usein tästä seuraa ero aika pian lapsen syntymän jälkeen, ellei jopa ennen sitä. Mutta eihän tätä asiaa moni äityli myönnä ainakaan heti uudelle mieskandidaatille. Eli läheskään aina ole ole kyse siitä että nainen on ollut niin vakavassa suhteessa että lapsi on _päätetty_ hankkia. On voinut päättää ihan yksin ja siitä seuraa ero ennemmin tai myöhemmin.
Itse en henkilökohtaisesti haluaisi pariutua miehen kanssa jolla on takana avioliitto ja yhdessä halutut lapset, hän olisi minun silmissäni ns käytetty mies siinä asiassa. Jos miehellä taas on vahinkolapsi, eli joutunut epätasapainoisen naisen uhriksi, ei asialla ole niin suurta merkitystä, enkä näe asiaa niin että hän olisi jo ns käyttänyt sen kortin elämässään.
Onko teille väliä, onko mies/nainen ollut jo avioliitossa tai hankkinut (tai mies joutunut tahtomattaan vanhemmaksi) lapsia, vai onko jompikumpi ehdoton ei?
Kaikenlainen vinkuminen ja uhriutuminen on kyllä turn off. En varmaan jäisi edes kuuntelemaan lausetta loppuun kun alkaisi selittely isäksi huijaamisesta tms.
Eli pitäisikö miehen siis valehdella mahdolliselle tulevalle elämänkumppanilleen noin isossa asiassa ja väittää että on edellisessä suhteessa (tai yhden illan jutussa) halunnut kyseisen henkilön kanssa lapsen vaikka todellisuudessa ei ole halunnut ja on sen vuoksi käyttänyt kondoomia? Mielestäsi sellaisia tapauksia ei ole olemassa, että ehkäisystä huolimatta joku on raskautunut ja mies joutunut vasten tahtoaan vanhemmaksi sellaisen kanssa, jonka kanssa ei olisi halunnut? Uskotko niin, että jokainen maailman mies harrastaa seksiä vain sellaisen naisen kanssa kenen kanssa haluaa saada lapsen?
Ja eihän tuollaista asiaa nyt tarvitse vinkuen tai uhriutuen kertoa, voihan sen aivan neutraalisti todeta, sitten kun sen verran syvällisiä asioita uuden kumppanin kanssa tutustuessa satutaan puhumaan. Kyllähän tuollaiset asiat tulevat kysyttäessäkin usein epäsuorasti esiin, esim. miksi erositte niin nopeasti lapsen syntymän jälkeen, yritittekö lasta pitkään, kummalle teistä tuli vauvakuume tai oliko sellaista jne. Kyllä se totuus sieltä aina ennemmin tai myöhemmin nousee esiin ja paljastuu asian todellinen tola. Ja mielestäni hyvä niin. Jos nainen on päättänyt olla kunnioittamatta miehen kantaa ja pitänyt vahinkolapsen pelkästään omaa napaa tuijottaen, olisi kohtuutonta että miehen pitäisi vielä loppuelämä valehdella asiasta omille läheisilleen ja mahdolliselle tulevalle elämänkumppanille. Ei se rehellisyys vähennä rakkautta siihen lapseen. Kyllähän valtaosa miehistä on hyviä isiä lapsilleen eronkin jälkeen vaikkei olisi kyseisen henkilön kanssa lasta halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa huomioon vielä se asianhaara että kaikkia lapsia ei ole _tehty_ yhteisestä päätöksestä. Kondomi on vain 85% varma ehkäisykeino, eikä pillereidenkään pettäminen niin harvinaista ole. Että hyvinkin saatatte tapailla myös tällaista yh äitiä, joka on tehnyt päätöksen lapsen pitämisestä ilman miehen suostumusta, usein tästä seuraa ero aika pian lapsen syntymän jälkeen, ellei jopa ennen sitä. Mutta eihän tätä asiaa moni äityli myönnä ainakaan heti uudelle mieskandidaatille. Eli läheskään aina ole ole kyse siitä että nainen on ollut niin vakavassa suhteessa että lapsi on _päätetty_ hankkia. On voinut päättää ihan yksin ja siitä seuraa ero ennemmin tai myöhemmin.
Itse en henkilökohtaisesti haluaisi pariutua miehen kanssa jolla on takana avioliitto ja yhdessä halutut lapset, hän olisi minun silmissäni ns käytetty mies siinä asiassa. Jos miehellä taas on vahinkolapsi, eli joutunut epätasapainoisen naisen uhriksi, ei asialla ole niin suurta merkitystä, enkä näe asiaa niin että hän olisi jo ns käyttänyt sen kortin elämässään.
Onko teille väliä, onko mies/nainen ollut jo avioliitossa tai hankkinut (tai mies joutunut tahtomattaan vanhemmaksi) lapsia, vai onko jompikumpi ehdoton ei?
Kaikenlainen vinkuminen ja uhriutuminen on kyllä turn off. En varmaan jäisi edes kuuntelemaan lausetta loppuun kun alkaisi selittely isäksi huijaamisesta tms.
Eli pitäisikö miehen siis valehdella mahdolliselle tulevalle elämänkumppanilleen noin isossa asiassa ja väittää että on edellisessä suhteessa (tai yhden illan jutussa) halunnut kyseisen henkilön kanssa lapsen vaikka todellisuudessa ei ole halunnut ja on sen vuoksi käyttänyt kondoomia? Mielestäsi sellaisia tapauksia ei ole olemassa, että ehkäisystä huolimatta joku on raskautunut ja mies joutunut vasten tahtoaan vanhemmaksi sellaisen kanssa, jonka kanssa ei olisi halunnut? Uskotko niin, että jokainen maailman mies harrastaa seksiä vain sellaisen naisen kanssa kenen kanssa haluaa saada lapsen?
Ja eihän tuollaista asiaa nyt tarvitse vinkuen tai uhriutuen kertoa, voihan sen aivan neutraalisti todeta, sitten kun sen verran syvällisiä asioita uuden kumppanin kanssa tutustuessa satutaan puhumaan. Kyllähän tuollaiset asiat tulevat kysyttäessäkin usein epäsuorasti esiin, esim. miksi erositte niin nopeasti lapsen syntymän jälkeen, yritittekö lasta pitkään, kummalle teistä tuli vauvakuume tai oliko sellaista jne. Kyllä se totuus sieltä aina ennemmin tai myöhemmin nousee esiin ja paljastuu asian todellinen tola. Ja mielestäni hyvä niin. Jos nainen on päättänyt olla kunnioittamatta miehen kantaa ja pitänyt vahinkolapsen pelkästään omaa napaa tuijottaen, olisi kohtuutonta että miehen pitäisi vielä loppuelämä valehdella asiasta omille läheisilleen ja mahdolliselle tulevalle elämänkumppanille. Ei se rehellisyys vähennä rakkautta siihen lapseen. Kyllähän valtaosa miehistä on hyviä isiä lapsilleen eronkin jälkeen vaikkei olisi kyseisen henkilön kanssa lasta halunnut.
Ai ei se rehellisyys vähennä rakkautta lapseen - jonka mies olisi kaikkein mieluiten suonut tulevan abortoiduksi, mutta kun nainen omaa napaansa tuijottaen jätti sen kiusankappaleen henkiin. Joopa joo. Sulle ei varmaan tuottaisi pienintäkään ongelmaa tappaa sisälläsi kasvava oma lapsi, mutta kaikille se ei ole yhtä helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa huomioon vielä se asianhaara että kaikkia lapsia ei ole _tehty_ yhteisestä päätöksestä. Kondomi on vain 85% varma ehkäisykeino, eikä pillereidenkään pettäminen niin harvinaista ole. Että hyvinkin saatatte tapailla myös tällaista yh äitiä, joka on tehnyt päätöksen lapsen pitämisestä ilman miehen suostumusta, usein tästä seuraa ero aika pian lapsen syntymän jälkeen, ellei jopa ennen sitä. Mutta eihän tätä asiaa moni äityli myönnä ainakaan heti uudelle mieskandidaatille. Eli läheskään aina ole ole kyse siitä että nainen on ollut niin vakavassa suhteessa että lapsi on _päätetty_ hankkia. On voinut päättää ihan yksin ja siitä seuraa ero ennemmin tai myöhemmin.
Itse en henkilökohtaisesti haluaisi pariutua miehen kanssa jolla on takana avioliitto ja yhdessä halutut lapset, hän olisi minun silmissäni ns käytetty mies siinä asiassa. Jos miehellä taas on vahinkolapsi, eli joutunut epätasapainoisen naisen uhriksi, ei asialla ole niin suurta merkitystä, enkä näe asiaa niin että hän olisi jo ns käyttänyt sen kortin elämässään.
Onko teille väliä, onko mies/nainen ollut jo avioliitossa tai hankkinut (tai mies joutunut tahtomattaan vanhemmaksi) lapsia, vai onko jompikumpi ehdoton ei?
Kaikenlainen vinkuminen ja uhriutuminen on kyllä turn off. En varmaan jäisi edes kuuntelemaan lausetta loppuun kun alkaisi selittely isäksi huijaamisesta tms.
Eli pitäisikö miehen siis valehdella mahdolliselle tulevalle elämänkumppanilleen noin isossa asiassa ja väittää että on edellisessä suhteessa (tai yhden illan jutussa) halunnut kyseisen henkilön kanssa lapsen vaikka todellisuudessa ei ole halunnut ja on sen vuoksi käyttänyt kondoomia? Mielestäsi sellaisia tapauksia ei ole olemassa, että ehkäisystä huolimatta joku on raskautunut ja mies joutunut vasten tahtoaan vanhemmaksi sellaisen kanssa, jonka kanssa ei olisi halunnut? Uskotko niin, että jokainen maailman mies harrastaa seksiä vain sellaisen naisen kanssa kenen kanssa haluaa saada lapsen?
Ja eihän tuollaista asiaa nyt tarvitse vinkuen tai uhriutuen kertoa, voihan sen aivan neutraalisti todeta, sitten kun sen verran syvällisiä asioita uuden kumppanin kanssa tutustuessa satutaan puhumaan. Kyllähän tuollaiset asiat tulevat kysyttäessäkin usein epäsuorasti esiin, esim. miksi erositte niin nopeasti lapsen syntymän jälkeen, yritittekö lasta pitkään, kummalle teistä tuli vauvakuume tai oliko sellaista jne. Kyllä se totuus sieltä aina ennemmin tai myöhemmin nousee esiin ja paljastuu asian todellinen tola. Ja mielestäni hyvä niin. Jos nainen on päättänyt olla kunnioittamatta miehen kantaa ja pitänyt vahinkolapsen pelkästään omaa napaa tuijottaen, olisi kohtuutonta että miehen pitäisi vielä loppuelämä valehdella asiasta omille läheisilleen ja mahdolliselle tulevalle elämänkumppanille. Ei se rehellisyys vähennä rakkautta siihen lapseen. Kyllähän valtaosa miehistä on hyviä isiä lapsilleen eronkin jälkeen vaikkei olisi kyseisen henkilön kanssa lasta halunnut.
Ai ei se rehellisyys vähennä rakkautta lapseen - jonka mies olisi kaikkein mieluiten suonut tulevan abortoiduksi, mutta kun nainen omaa napaansa tuijottaen jätti sen kiusankappaleen henkiin. Joopa joo. Sulle ei varmaan tuottaisi pienintäkään ongelmaa tappaa sisälläsi kasvava oma lapsi, mutta kaikille se ei ole yhtä helppoa.
No eiköhän valtaosa miehistä ajattele juuri niin että silloin kun lapsi ei ole vielä olemassa ja tietää ettei kyseisen ihmisen kanssa aio tulevaisuudessa olla tai lasta halua, kertoo oman kantansa ääneen, että toivoo aborttia. Kun lapsi on syntynyt ja siihen on tutustunut, rakastaa lasta tietysti. Mutta eihän se fakta katoa mihinkään että sen ihmisen kanssa ei olisi lasta halunnut jonka kanssa ei aio olla yhdessä. Että edelleen toivoisi niin että oma lapsi olisi hankittu sellaisen kanssa jota rakastaa ja kenen kanssa haluaakin olla. Miten nuo kaksi asiaa on niin vaikeata erottaa toisistaan?
Ymmärrän toki itsekin ettei abortti ole kaikille helppo ratkaisu vaikka niin olisi miehelle etukäteen esitetty, että tottakai abortti jos vahinko ehkäisystä huolimatta kävisi. Sitä silti toivoisi että nainen kykenisi ajattelemaan tilanteen kokonaisuutta ja myös miestä, tai jos ei miestä niin edes sitä lasta. Kuinka moni lapsi on onnellinen heittopussielämää eläen jne, yksikään lapsi ei toivo eroperheeseen syntymistä, tai syntymistä niin ettei toinen vanhempi häntä ole halunnut.
Itse lapseton nainen , mutta sen oon huomannu että isukit ei koskaan halua naista, jolla on lapsia vaan lapsettoman naisen. Miksi? Parempi että lapselliset pariutuu keskenään ja lapsettomat jää muille lapsettomille.