Mies, joka et halua seurustella, miksi et halua?
Onko huonoja kokemuksia aiemmista suhteista, vai tykkäätkö muuten vain enemmän elää yksin?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti ole lyönyt lukkoon, etten enää ikinä seurustelisi, mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä, että olisi kovin suurta seurusteluintoa. Naiset puhuu, että haluavat miehen kanssa elää tasavertaisessa suhteessa, mutta oman kokemuksen mukaan se naisen mielestä tasavertainen suhde on yhtä kuin naisen sanelema suhde.
Nainen aina päällepäsmää ja käskyttää, että mitä pitäisi tehdä. vetoaa, että kun hänkin tekee sitä ja tätä. Siinä onkin se ero, että minä en pyydä häntä tekemään niitä kyseisiä asioita, eli minä en ole häntä niiden suhteen käskyttämässä. Se on sitä tasavertaista suhdetta naisten mielestä. Nyt saan elää ihan kuinka haluan ja tehdä niitä asioita, jotka näen merkityksellisenä eikä tarvitse hukata vapaa-aikaansa tyhjänpäiväisyyksiin. Miksi esim siivota kerran viikossa, kun voit siivota kerran kahdessa viikossa? Lopputuloksena neljän viikon päästä on joka tapauksessa siivottu kämppä ja aikaa on jäänyt välissä mukavampiinkin juttuihin.
Yhteistyö on se juttu, miksi sinun tapasi olisi se parempi?
Vierailija kirjoitti:
Koska naisten vaateet on hyvä työpaikka ja iso leka. Normaali työssäkäyvä peruspilillä ei kelpaa.
Vedä se pää ulos jostain. Nuo ovat omia kriteerejäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olin 20 v liitossa ja sen jälkeen seurustelusuhteet on kaatuneet. Ikäiseni naiset ovat jo fyysisesti mummoja ja henkisesti lapsellisia ja hyvin itsekeskeisiä. Ei jaksa kiinnostaa. Jotenkin helpompaa yksin, kun seksikin on naisille jo pakkopullaa. En saa naisesta mitään lisäarvoa elämääni.
Ja sinä olet nuori mies ikämiehen kypsyydellä?
Ei se siltä vaikuta. Itsestään paha pappi saarnaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naisten vaateet on hyvä työpaikka ja iso leka. Normaali työssäkäyvä peruspilillä ei kelpaa.
Vedä se pää ulos jostain. Nuo ovat omia kriteerejäsi.
Ainakaan minua ei kiinnosta isot tilit tai pilit. T. Sinkkunainen.
Rehellisesti:
Siksi koska minä haluan yhdessäoloa, seksiä ja hauskanpitoa naisen kanssa joka panostaa itseensä.
Kun vakiinnutaan ja muutetaan yhteen, kaikki tämä vähenee ja naisen mielenkiinto kohdistuu asuntounelmiin, statuksen rakentamiseen (kissanristiäiset, lahjat, matkat) ja kuluttamiseen. Tulee niitä rakkauskiloja ja mekko vaihtuu lökäreihin. Nainen alkaa vaatimaan enemmän ja enemmän että kotipesässä mennään hänen säännöillään. Tehdään 50-50, mutta nainen päättää 100-0 mitä tarvitsee tehdä ja miten usein. Jos nainen ei ole tyytyväinen, alkaa nalkutus. Ja lopulta nainen ei ole tyytyväinen, koska aina jossain on parempi asuto, parempi kotipaikkakunta, parempi matkakohde, sopivampi sisustus ja kivempi ystäväpiiri. Ja kenties parempi mies jonka kanssa saisi nämä asiat.
Naisilla on se näkemys että seurusteluvaihe on vain tutustumista ja sitten alkaa todellinen arki.
Minä haluan sen seurusteluvaiheen, ja vain sen. Siksi kun aletaan vaatia vakiintumista, päätän suhteen.
En halua, että nainen jättää minut, kun huomaa alkuihastuksen jälkeen (olen naisten mukaan komea), että en tee muuta kuin käy kuntosalilla ja istu tietokonetuolilla. Töitä ei ole eikä ole koskaan ollut, kavereita ei ole, en osaa pitää hauskaa ja olen huumorintajuton.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti ole lyönyt lukkoon, etten enää ikinä seurustelisi, mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä, että olisi kovin suurta seurusteluintoa. Naiset puhuu, että haluavat miehen kanssa elää tasavertaisessa suhteessa, mutta oman kokemuksen mukaan se naisen mielestä tasavertainen suhde on yhtä kuin naisen sanelema suhde.
Nainen aina päällepäsmää ja käskyttää, että mitä pitäisi tehdä. vetoaa, että kun hänkin tekee sitä ja tätä. Siinä onkin se ero, että minä en pyydä häntä tekemään niitä kyseisiä asioita, eli minä en ole häntä niiden suhteen käskyttämässä. Se on sitä tasavertaista suhdetta naisten mielestä. Nyt saan elää ihan kuinka haluan ja tehdä niitä asioita, jotka näen merkityksellisenä eikä tarvitse hukata vapaa-aikaansa tyhjänpäiväisyyksiin. Miksi esim siivota kerran viikossa, kun voit siivota kerran kahdessa viikossa? Lopputuloksena neljän viikon päästä on joka tapauksessa siivottu kämppä ja aikaa on jäänyt välissä mukavampiinkin juttuihin.
Yhteistyö on se juttu, miksi sinun tapasi olisi se parempi?
Yhteistyö tarkoittaa sitä että siivotaan yhdessä, mutta nainen päättää miten usein ja millä tavalla siivotaan.
Kyse ei ole varsinaisesti siitä, että en haluaisi seurustella. Ongelma on enemmänkin se, että ne naiset jotka koen kiinnostaviksi, eivät ole minusta kiinnostuneita 😄
Olen mieluummin yksin kuin tyydyn kumppaniin, jota en oikeasti rakasta.
Koska se on niin raskasta. En väitä olevani täydelline ja virheetön, ikäänkuin joku olisi mutta silti välillä tuntuu tai on tuntunut pahalta kun on huomannut miten nämä asiat ikäänkuin kasautuu, jos on vanhempana sanotaanko noin 35 ollut aprisuhteessa edes kerran, niin oman havaintoni mukaan löytänee nopeammin uuden kumppanin kuin sellainen joka ei ole ollut vielä ensimmäsesssäkään parisuhteessa.
Itse olen noin 40 vuotias, enkä eläessäni ole ollut parisuhtessa. En ole asiasta erityisen ylpeä mutta näinkin olen voinut elää. Omasta mielestäni ihan, ainakin enimmäkseen ihan mukavaa elämää.
Viime vuoden puolella tuli useampaankin kertaan tv.sta elokuva 40 ja neitsyt(mies) Elokuva kertoo 40-vuotiaalla Andysta, jolla on mukava työ kodinkoneliikkeessä, kodikas asunto sekä iso kokoelma sarjakuvia. Mutta Jostain kumman syystä Andylla ei ole ikinä ollut seurustelukumppania tai minkäänlaista lähikontaktia kauniimman sukupuolen edustajiin.
Koen aika paljon samaistuvani Andyyn. - Tosin itselläni on kavereina ja ystävinä naisia mutta en tiedä mitä teen tai olen aina tehnyt väärin, koska se, että olsin edennyt ja päässyt koskaan parisuheeseen asti on jäänyt kokematta.
Sen verran kuitenkin luulen oppineeni, että luulatavsti pääsen paljon vähemmällä, jos en rehellisesti kerro omaa "kokemattomuuttani" - Kun ei oma "kokemattomuuteni" muutu muuksi siitä, että minulta tivataan -niin kuin joskus on tehty, että olenko oiekasti (kaappi)homo joka on vailla kulissia vai uskovainen joka ei voisi elää esiasviollisessa suhteessa.... Siis ikäänkuin ikänsä sinkkuna ollut mies ei voisi olla täysipäinen, eikä ainakaan hetero, jolle (konservatiivinen)uskonto tai muut ismit tai aatteen ohjaa käytöstä ja valintoja.
Voisin ja haluaisinkin seurustella. Kokemusperäisesti opiskellut, yli viisikymppinen keskivartalolihava kaljuuntuva mies, joka matkustaa työasioiden vuoksi n. 100 päivä vuodesta, harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja kulttuuria, ei juurikaan käy vapaa-ajallaan ravintoloissa, pukeutuu siististi tilanteen mukaan ja pitää hygieniasta huolta ei löydä seurustelukumppania. Ei netistä, ei harrastusympyröistä, ei työkuvioista.
Vierailija kirjoitti:
En halua, että nainen jättää minut, kun huomaa alkuihastuksen jälkeen (olen naisten mukaan komea), että en tee muuta kuin käy kuntosalilla ja istu tietokonetuolilla. Töitä ei ole eikä ole koskaan ollut, kavereita ei ole, en osaa pitää hauskaa ja olen huumorintajuton.
M42
Kirjoitat nuo vaan rehdisti tinderprofiiliin, niin kyllä sieltä joku samanlainen alisuoriutuja voi löytyä, jos kerran oikeasti olet komea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti ole lyönyt lukkoon, etten enää ikinä seurustelisi, mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä, että olisi kovin suurta seurusteluintoa. Naiset puhuu, että haluavat miehen kanssa elää tasavertaisessa suhteessa, mutta oman kokemuksen mukaan se naisen mielestä tasavertainen suhde on yhtä kuin naisen sanelema suhde.
Nainen aina päällepäsmää ja käskyttää, että mitä pitäisi tehdä. vetoaa, että kun hänkin tekee sitä ja tätä. Siinä onkin se ero, että minä en pyydä häntä tekemään niitä kyseisiä asioita, eli minä en ole häntä niiden suhteen käskyttämässä. Se on sitä tasavertaista suhdetta naisten mielestä. Nyt saan elää ihan kuinka haluan ja tehdä niitä asioita, jotka näen merkityksellisenä eikä tarvitse hukata vapaa-aikaansa tyhjänpäiväisyyksiin. Miksi esim siivota kerran viikossa, kun voit siivota kerran kahdessa viikossa? Lopputuloksena neljän viikon päästä on joka tapauksessa siivottu kämppä ja aikaa on jäänyt välissä mukavampiinkin juttuihin.
Yhteistyö on se juttu, miksi sinun tapasi olisi se parempi?
Yhteistyö tarkoittaa sitä että siivotaan yhdessä, mutta nainen päättää miten usein ja millä tavalla siivotaan.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Minusta on kiva jos molemmilla on omat vastuualueet joita kotona hoidetaan, eikä mitään pakollista yhdessä tekemistä joka asiassa. Esim. itse olen aika tarkka siisteydestä, joten mielelläni otan sen asian kokonaan hoitaakseni - olen itse asiassa vain tyytyväinen, jos mies ei puutu siihen.
Mitä nainen antaisi minulle elämään? Minulta ei puutu mitään. On jo muutama asunto, kesämökki, hyvä työ, talous kunnossa, ystäviä...yms yms... Naisilla ei ole enää mitään annettavaa minun elämään. Pärjään nykyään oikein hyvin itseksenikin.
Miksi ottaisin jotain mitä en tarvitse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se menee naisten kanssa aina samaa kaavaa. Ensin väittävät olevansa rentoja eivätkä muka nipota turhista, sitten pikkuhiljaa sitämukaa kun juttu vakavoituu alkaakin rentous kadota ja se nipottaminen turhista.
Sellaista naista ei ole, joka ei nalkuttaisi.
Tämä. Jokainen nainen kenen kanssa olen seurustellut, loppujen lopuksi alkanut nalkuttamaan. Kuin olisin ollut heille jokin sylkykuppi. Ei väliä kohtelinko hyvin vai en.
Se on kyllä mielenkiintoinen juttu, että vaikken itse heitä koskaan mitään toista alentavaa juttua, niin naiselta niitä alkaa aina ensimmäisenä tulemaan. Katsovat ilmeisesti olevansa jotenkin miehen yläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti:
Siksi koska minä haluan yhdessäoloa, seksiä ja hauskanpitoa naisen kanssa joka panostaa itseensä.
Kun vakiinnutaan ja muutetaan yhteen, kaikki tämä vähenee ja naisen mielenkiinto kohdistuu asuntounelmiin, statuksen rakentamiseen (kissanristiäiset, lahjat, matkat) ja kuluttamiseen. Tulee niitä rakkauskiloja ja mekko vaihtuu lökäreihin. Nainen alkaa vaatimaan enemmän ja enemmän että kotipesässä mennään hänen säännöillään. Tehdään 50-50, mutta nainen päättää 100-0 mitä tarvitsee tehdä ja miten usein. Jos nainen ei ole tyytyväinen, alkaa nalkutus. Ja lopulta nainen ei ole tyytyväinen, koska aina jossain on parempi asuto, parempi kotipaikkakunta, parempi matkakohde, sopivampi sisustus ja kivempi ystäväpiiri. Ja kenties parempi mies jonka kanssa saisi nämä asiat.
Naisilla on se näkemys että seurusteluvaihe on vain tutustumista ja sitten alkaa todellinen arki.
Minä haluan sen seurusteluvaiheen, ja vain sen. Siksi kun aletaan vaatia vakiintumista, päätän suhteen.
Mieslapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti ole lyönyt lukkoon, etten enää ikinä seurustelisi, mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä, että olisi kovin suurta seurusteluintoa. Naiset puhuu, että haluavat miehen kanssa elää tasavertaisessa suhteessa, mutta oman kokemuksen mukaan se naisen mielestä tasavertainen suhde on yhtä kuin naisen sanelema suhde.
Nainen aina päällepäsmää ja käskyttää, että mitä pitäisi tehdä. vetoaa, että kun hänkin tekee sitä ja tätä. Siinä onkin se ero, että minä en pyydä häntä tekemään niitä kyseisiä asioita, eli minä en ole häntä niiden suhteen käskyttämässä. Se on sitä tasavertaista suhdetta naisten mielestä. Nyt saan elää ihan kuinka haluan ja tehdä niitä asioita, jotka näen merkityksellisenä eikä tarvitse hukata vapaa-aikaansa tyhjänpäiväisyyksiin. Miksi esim siivota kerran viikossa, kun voit siivota kerran kahdessa viikossa? Lopputuloksena neljän viikon päästä on joka tapauksessa siivottu kämppä ja aikaa on jäänyt välissä mukavampiinkin juttuihin.
Yhteistyö on se juttu, miksi sinun tapasi olisi se parempi?
Yhteistyö tarkoittaa sitä että siivotaan yhdessä, mutta nainen päättää miten usein ja millä tavalla siivotaan.
Joku ottaa sen työnteon vastuun ja johtamisen. Tyyli on vapaa. Miksei nainen saisi päättää, jos mies päättää kun on ihan pakko (jos edes päättää ).
Opettaja nolasi minut 20 v sitten oppitunnilla niin että uskallus luoda naisiin yhteyksiä romahti