Lue keskustelun säännöt.
Lasu siksi että on yh?
11.03.2023 |
Haluan ensiksi painottaa sitä että minusta on hyvä että lasu systeemi on olemassa ja että lasten hyvinvoinnista ollaan huolissaan yleisellä tasolla. Monelle lasu tuntuu olevan sellainen mörkö joka liitetään tilanteisiin joissa lapset viedään pois.
Henkilökohtaisesti en ole huolissani että lapseni otettaisiin pois, koska tiedän että hänellä on kaikki hyvin ja että pidän hänestä hyvää huolta. Olen nyt kuitenkin huomannut yksinhuoltajana, että meistä tehdään lastensuojeluilmoituksia aika tiuhaan tahtiin, esim. nyt vuoden sisään jo ainakin kolmas. Tekijä ei koskaan ole esim. lapsen päiväkoti/koulu tai muu taho joka huomaisi lapsessa jotain hälyyttävää, vaan ilmoitukset on aina tehnyt lääkäri joka tapaa minut ensimmäistä kertaa kun olen hakemassa terapiaa traumataustaani. Tämä siitä huolimatta että minulla on ollut tämä hoitokontakti jo pari vuotta, eikä tilanteeni tai vointini ole muuttunut missään vaiheessa dramaattisesti. Mielenterveyden hoitamisenhan pitäisi olla hyvä asia. Eikä yksinhuoltajuuskaan nykypäivänä pitäisi olla mikään kummastelun aihe.
Näistä lasuista ei ole mitään varsinaista haittaa, sillä ne johtavat usein vain puheluun, ja joskus käyntiin sossussa yksin ja lapsen kanssa. Mutta se on silti yksi ylimääräinen meno lisää muutenkin hektisessä kalenterissa. Ja joka kerta päädymme samaan lopputulokseen että kaikki on ihan hyvin, eikä heillä ole tarjota mitään palveluita tai tukitoimia jotka auttaisi juuri meidän perhettä. Kukapa ei haluasi ilmaista lastenhoitajaa siksi aikaa kun itse käy vaikka hammaslääkärissä? Ei heillä sellaista ole antaa.
Yksi syy miksi mietin tätä asiaa nimenomaan yh taustani kautta on oma lapsuuteni. Meillä oli kotona väkivaltaa ja alkoholismia, ja me lapset oireilimme koulussakin, mutta kukaan ei ikinä tehnyt meistä lasua. Ydinperhe tietysti, mutta jossa kyllä oli suurella todennäköisyydellä diagnosoimattomia ja siten hoitamatta jääneitä mt-ongelmia/persoonallisuushäiriöitä. Mutta ihan rauhassa saatiin olla ja ottaa turpiin kotona. Tämä 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin.
Tehdäänkö yksinhuoltajista yleensäkin enemmän lasuja ihan vain sillä perusteella että ovat yksinhuoltajia? Ja kannustaako tällainen systeemi yksinhuoltajia välttämään esim. mielenterveyshoitoja, ironisesti lisäten uupumusriskiä ja siten oikeaa tarvetta lasulle? Kokemuksia?
Kommentit (39)
Yksinhuoltajat koetaan turvattomiksi ja siksi helpoiksi vainota, jotta sinne lastensuojeluun saadaan raaka-ainetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet jo valmiiksi mielenterveyspalvelujen asiakas, miksi käyt toistuvasti hoitosuhteen ulkopuolisilla lääkäreillä "hakemassa terapiaa"?
En käy hoitosuhteen ulkopuolisilla tahoilla? Lääkärit vaihtuu. Nyt siirrettiin psykopolille, jotta voidaan ohjata oikeaan terapiaan.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasu liittyy ensisijaisesti tuohon, että olet kertonut lääkärille traumataustasta. Lain mukaan lasu tehdään kaikesta mikä aiheuttaa huolta, ja totta kai traumatausta on huoli.
Ok. Mutta miksi lasua ei sitten tehdä joka kerta kun käyn lääkärillä asian tiimoilta, säännöllisesti ja sovitusti sairaanhoitajan kanssa juttelemassa tai terapeutilla? Ainoastaan jos hoitokontakti siirtyy uudelle taholle.
-Ap
Uusi kontakti, uusi huoli lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajat koetaan turvattomiksi ja siksi helpoiksi vainota, jotta sinne lastensuojeluun saadaan raaka-ainetta.
Tilastollisesti yhden vanhemman perheillä ei mene hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen kanssa asuva vanhempi kärsii mielenterveysongelmista olisi virkavirhe, jos lasua ei tehtäisi. Vanhempien ongelmilla on suora vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin.
Ymmärrettävää sen mt-hoitoihin hakeutumisen yhteydessä tai jos muutoin asia tulee ilmi. Mutta että jatkuvasti tehdään lasu, aina kun tapaa uuden hoitotahon esim. lääkäri vaihtuu, vaikka hoitokontakti on voimassa ja ollut pitkään, eikä potilaan vointi ole esim. romahtanut? Ei tämä minusta tue meidän perheen jaksamista tai toipumista.
-ApJokainen lääkäri tekee sinusta sen oman arvion ja jos heissä se huoli herää se lasu on tehtävä, piste.
Eli kyse on siis vain säännöstä. Varmaan turhauttavaa myös sille lääkärille, kun jokainen aina sanonut ettei usko että olisin huono vanhempi tai mitään, mutta pahoittelee että lasu on vaan tehtävä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasu liittyy ensisijaisesti tuohon, että olet kertonut lääkärille traumataustasta. Lain mukaan lasu tehdään kaikesta mikä aiheuttaa huolta, ja totta kai traumatausta on huoli.
Ok. Mutta miksi lasua ei sitten tehdä joka kerta kun käyn lääkärillä asian tiimoilta, säännöllisesti ja sovitusti sairaanhoitajan kanssa juttelemassa tai terapeutilla? Ainoastaan jos hoitokontakti siirtyy uudelle taholle.
-ApUusi kontakti, uusi huoli lapsesta.
Uskomatonta. Luulisi että heillä olisi pääsy tietoihini joista näkyy pitkä hoitokontakti, tuore tieto voinnistani ja se että viimeisin lasu on parin kuukauden takaa eikä johtanut jatkotoimenpiteisiin.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei jaksa lukea tollasia vuodatuksia
No älä sitten lue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein lapsille aamupalan ja lasagnen uuniin, nyt vedän vähän henkeä ja lapset katsoo piirrettyjä ja sitten lähdetään ulos kun lämpö nousee - 5C asteeseen, siellä olin näin aamutuimaan.
Ja ei ole tehty lasuja, vaikka olen yh.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajuuden takia niitä lasuja ei toki tehdä. Traumatausta onkin sitten jo ihan toinen juttu, joka voi tuoda vanhemmuuteen paljonkin haavoittuvuuksia.
Ok. Minun kokemukseni on se että ydinperheessä saa olla traumataustaa ilman että se on lasun paikka. Mutta yksinhuoltajana ei. Tämähän olisi väärin niitä ydinperheitäkin kohtaan, etteivät saa apua vaikka tarvitsisivat.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisiko asiaan ettet käy julkisen terveydenhuollon terapiassa vaan menisit yksityiselle omakustanteisesti? Siellä saisit vuodattaa surut ja murheet luottamuksellisesti ilman että jokaisesta negatiivisesta sanasta tehdään lasu.
Lasu voidaan tehdä käytännössä ihan mistä vaan. Kun hankkii Suomessa lapsen, niin samalla sitoutuu siihen, että menettää yksityisyytensä ja kotirauhansa, ja lastensuojelu voi koska tahansa tulla kotiin nuuskimaan ja kuulustelemaan vanhempia ja lapsia. Jos ei suostu lastensuojelun oikkuihin, niin sitten pitää myös valmistautua siihen, että menettää lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko asiaan ettet käy julkisen terveydenhuollon terapiassa vaan menisit yksityiselle omakustanteisesti? Siellä saisit vuodattaa surut ja murheet luottamuksellisesti ilman että jokaisesta negatiivisesta sanasta tehdään lasu.
Eikö yksityisellä lääkärillä ole muka velvollisuutta tehdä lasuja? Jotenkin en usko. Vaikka kynnys voi olla matalampi julkisella, ehkä.
Olisi kuitenkin kiva että voisin puhua rehellisesti ja suoraan lääkärille kipeistäkin asioita jotta voin saada oikeaa hoitoa. En minä mielestäni ole sanonut mitään sellaista tai käyttäytynyt niin että pitäisi olla huolissaan että tekisin itselleni tai muille jotain. Vointini on ollut tasaista.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko asiaan ettet käy julkisen terveydenhuollon terapiassa vaan menisit yksityiselle omakustanteisesti? Siellä saisit vuodattaa surut ja murheet luottamuksellisesti ilman että jokaisesta negatiivisesta sanasta tehdään lasu.
Eikö yksityisellä lääkärillä ole muka velvollisuutta tehdä lasuja? Jotenkin en usko. Vaikka kynnys voi olla matalampi julkisella, ehkä.
Olisi kuitenkin kiva että voisin puhua rehellisesti ja suoraan lääkärille kipeistäkin asioita jotta voin saada oikeaa hoitoa. En minä mielestäni ole sanonut mitään sellaista tai käyttäytynyt niin että pitäisi olla huolissaan että tekisin itselleni tai muille jotain. Vointini on ollut tasaista.
-Ap
Jos asut Etelä-Suomessa, niin kannattaa käydä Tallinnassa lääkärissä. Siellä on suomea puhuvia yksityislääkäreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasu voidaan tehdä käytännössä ihan mistä vaan. Kun hankkii Suomessa lapsen, niin samalla sitoutuu siihen, että menettää yksityisyytensä ja kotirauhansa, ja lastensuojelu voi koska tahansa tulla kotiin nuuskimaan ja kuulustelemaan vanhempia ja lapsia. Jos ei suostu lastensuojelun oikkuihin, niin sitten pitää myös valmistautua siihen, että menettää lapsensa.
Heh, itse en edes hankkinut lasta Suomessa. Suomessa asuminen riittää.
En kuitenkaan allekirjoita tuota kotirauha osaa. Ei meillä kukaan ole kotiin tullut. Tai kuulusteltu, ennemminkin kysytty mitä kuuluu ja pohdittu voiko tehdä jotain meidän hyväksi. En koe tarvetta olla suostumatta lastensuojelun soittoihin tai tapaamisiin, koska minulla ei ole mitään salattavaa, enkä koe tarvetta pelätä että lapsi vietäisiin pois ja vieläpä ilman syytä. Tämä aloitus koskeekin lääkäreitä jotka niitä lasuja tehtailee melkein jokaisesta henkäisystä.
-Ap
Ai niin, unohdin pahoitella että tuhlaan yhteisiä verorahojamme näin. En ikävä kyllä voi vaikuttaa tähän. Toivon kuitenkin ettei meidän perheen takia jollakin toisella perheellä mene tarvittu lasun apu sivusuun.
-Ap
17v lapsestani tehtiin lasu koska jouduin seksusalirikoksen uhriksi ja ajattelin hakeutua terapiaan. Lapsi täytti muutaman kuukauden päästä 18v joten mietimme huostaanotetaanko vielä noin vanhoja. Kotona kävivät jututtamassa lasta ja jouduin kertomaan yksityiskohdat tapahtuneesta
. Ns hoito lapseen loppui kun totesivat että lapsi kertoo ettei tiedä juuri asiasta. Itse en mennyt terapiaan enkä nähnyt enään henkilöä kun oli aika raskasta monelle oudolle ihmiselle selittää tapahtumaa ja luottamus meni. Jankattiin esimerkiksi että jaksanhan tehdä ruokaa. Yritin vakuutella että jaksan. Tuli selväksi että vain lapsella on merkitystä ja siivoamisilla. Kukaan ei sanonut että ikävää mitä käynyt.
Ehkä yksi syy sille miksi niitä lasuja tulee niin tiuhaan onkin se että nykyäänhän terveyskeskukset eivät onnistu pitämään työntekijöitään palkka- ja työolokiistojen takia, joten jos lääkärit vaihtuu tiuhaan, ja jokaisen on tehtävä uudesta potilaastaan lasu vaikka hoitokontakti olisikin vanha, niin kyllähän niitä alkaa kertymään. Sitä en tiedä ketä lasunkin ylimääräinen kuormitus palvelee.
-Ap
Kaunisnainen--- kirjoitti:
17v lapsestani tehtiin lasu koska jouduin seksusalirikoksen uhriksi ja ajattelin hakeutua terapiaan. Lapsi täytti muutaman kuukauden päästä 18v joten mietimme huostaanotetaanko vielä noin vanhoja. Kotona kävivät jututtamassa lasta ja jouduin kertomaan yksityiskohdat tapahtuneesta
. Ns hoito lapseen loppui kun totesivat että lapsi kertoo ettei tiedä juuri asiasta. Itse en mennyt terapiaan enkä nähnyt enään henkilöä kun oli aika raskasta monelle oudolle ihmiselle selittää tapahtumaa ja luottamus meni. Jankattiin esimerkiksi että jaksanhan tehdä ruokaa. Yritin vakuutella että jaksan. Tuli selväksi että vain lapsella on merkitystä ja siivoamisilla. Kukaan ei sanonut että ikävää mitä käynyt.
Olen todella pahoillani puolestasi. Noin ei pitäisi koskaan käydä. Toivottavasti olet myöhemmin pystynyt käsittelemään asiaa jossain tai jollain tavalla. Mutta juuri tuo luottamuksen pilaaminen on todella tuhoisaa, estää hoitoon hakeutumisen ja pahimmassa tapauksessa pahentaa ongelmia.
-Ap
Jokainen lääkäri tekee sinusta sen oman arvion ja jos heissä se huoli herää se lasu on tehtävä, piste.