Mitä tekisit toisin/minkä virheen välttäisit, jos alkaisit nyt järjestää vanhempasi vanhuushoitoa? Jos olet hoitaja, mitä neuvoisit?
Meillä on nyt edessä vanhempieni hoivan järjestäminen. Omaishoitajaksi ryhtyminen ei meiltä onnistu. Pitää etsiä hoivakoti, järjestää edunvalvonta jne. En edes tiedä mitä kaikkea. Tuntuu aivan hirveän isolta hommalta, kun on niin paljon selvitettävää, miten mikäkin asia toimii. Tietenkin halutaan vanhemmille mahdollisimman hyvä loppuelämä ja yritetään järjestää asiat nopeasti.
Kertokaa omia kokemuksianne, mikä on onnistunut tai mikä ei. Mitä virheitä osaisitte nyt välttää, mitä alussa teitte hoidon järjestämisessä? Kaikki kokemukset on arvokkaita. 💗
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten laittaa sijoituksiin rahat. Niitä ei voida hyödyntää hoitomaksuihin.
Ei muuten kannata laittaa sijoituksiin, vaan ihan vaan tilille kannattaa laittaa ne rahat. Sijoitusten tuotto on pääomatuloa ja vaikuttaa hoitomaksuihin. Pankkitilillä oleva raha ei vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki omaisuus, josta on tuloa esim. Puhelinosakkeet ja vuokrattavaksi käyvät asunnot ajoissa seuraaville sukupolville. Muuten tuotot sosialisoidaan ja vanhukselle jää 167 euroa/kk. Käy sillä sitten kampaajalla, tilaa lehdet, muista lapsenlapsia, tarjoa kahvipullaa. Raha ei riitä esim. tupakointiin. kosmetiikkaan jne.
Totta, tulot vaikuttaa. mutta ei välttämättä tarvitse siirtää kaikkea seuraaville sukupolville. Voi myydä ja jättää rahat vanhuksen tilille, koska tilillä oleva raha ei ole tuloa eikä vaikuta hoitomaksuihin.
Juu ei kannata siirtää ihan kaikkea seuraaville. Tilillä tulisi olla sen verran ylimääräistä rahaa, että saa maksettua esim sairaalamaksuja ja hautajaiset järjestettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ottako edunvalvojaa, vaan hoitakaa itse paperit. Edunvalvoja voi ottaa korvauksena ihan mitä vaan. Sinne häviää vähitellen varat ja muu. Vaikka painostetaan, ei voida pakottaa.
Joo tottakai itse ruvetaan hoitamaan, ei tarvita ulkopuolista edunvalvojaa vaan yksi lapsista hoitaa asiat.
ap
En tiedä oliko tuo ironiaa, koska meillä yksi sisaruksista halusi väen vängällä hoitaa vanhempiemme asioita, mutta ei sitten kuitenkaan. Ei suostunut neuvottelemaan koskaan meidän muiden kanssa, mutta toiselta puolen Suomea oli vaikea osallistua. Edunvalvoja olisi pitänyt olla alusta alkaen. Tosin se ei olisi pelastanut keskinäisiä suhteitamme kuitenkaan.
Jos joku lupautuu hoitamaan, se on pidettävä siihen asti kunnes yhdessä toisin sovitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ottako edunvalvojaa, vaan hoitakaa itse paperit. Edunvalvoja voi ottaa korvauksena ihan mitä vaan. Sinne häviää vähitellen varat ja muu. Vaikka painostetaan, ei voida pakottaa.
Joo tottakai itse ruvetaan hoitamaan, ei tarvita ulkopuolista edunvalvojaa vaan yksi lapsista hoitaa asiat.
ap
En tiedä oliko tuo ironiaa, koska meillä yksi sisaruksista halusi väen vängällä hoitaa vanhempiemme asioita, mutta ei sitten kuitenkaan. Ei suostunut neuvottelemaan koskaan meidän muiden kanssa, mutta toiselta puolen Suomea oli vaikea osallistua. Edunvalvoja olisi pitänyt olla alusta alkaen. Tosin se ei olisi pelastanut keskinäisiä suhteitamme kuitenkaan.
Jos joku lupautuu hoitamaan, se on pidettävä siihen asti kunnes yhdessä toisin sovitaan.
Siis edunvalvojaksi tulee yksi meistä sisaruksista. Toki isoimmat asiat pyritään nyt vielä sopimaan ennalta vanhempien kanssa kun se on edes joten kuten mahdollista. Heistä on kyse ja heidän toiveidensa mukaan mennään. Mitä asioita teidän sisarusparvessa on ollut vaikea sopia? Minusta se, joka on edunvalvoja, päättää myös joitain asioita ihan neuvottelematta. Ei ole järkevää käyttää kaikkien aikaa jokaiseen pikkuasiaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmillasi ei käy kotihoito, et saa heitä hoivakotiin.
Kotihoito voi käydä vaikka 5x päivässä, ja siltikään eivät vielä täytä tehostetun palveluasumisen kriteerejä.
Nyt voi ihan unohtaa tuon hoivakodin, kun selkeästi sinulla ei ole mitään käsitystä miten vanhusten hoito on nykyisin järjestetty. Ota ensin asioista selvää oman kuntasi vanhuspalveluja järjestävän ihmisen kanssa.
Vanhempien arkea helpotamaan voit hommata ateriapalvelun, siivoojan, turvapuhelimen.
Kotihoitoa saa myös yksityiseltä jotka voi myös hoitaa kauppa ja apteekkikäynnit ja siivoukset.
Myös kunnallisen kotihoidon kautta onnistuu ateriapalvelut, apteekkitilaukset, verinäytteidenotto, yhteys lääkäriin yms.
Kaikki eivät kuitenkaan täytä kotihoidon kriteerejä, tällöin voi hommata yksityiseltä kotiapua.
Sinähän et tiedä, millainen aapeen vanhempien tilanne on. Itselläni isä joutui suoraan työelämästä hoitolaitokseen, vakavan aivovaurion seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin puhelimeen vastaamisen paljon paljon aiemmin.
Vanhempieni toive on ollut, että emme hoida heitä tai heidän asioitaan, koska kokivat omien vanhempiensa hoidon ja asioiden hoidon todella raskaana. Jokaikisessä eri vaiheessa on ollut vaihe, jolloin minulle soitellaan ja yritetään saada minua hoitamaan milloin mitäkin, vaikka a. vanhemmillani on edunvalvoja ja b. asun satojen kilometrien päässä.
Kukin tekee oman jaksamisensa mukaan. Me nyt jaksetaan nämä asiat hoitaa ja oikein mielellämme ollaan vanhempien kanssa tekemisissä. Ei olla pistämässä välejä poikki vanhuuden takia.
ap
Vanhempieni kanssa välit on oikein hyvät. Nämä soittelijat ovatkin hoitajia, ohjaajia yms., joilla luulisi olevan vanhempieni hoitotahto tiedossa ainakin sen jälkeen, kun siitä mainitsen, mutta ei tunnu estävän yrittämästä.
Eli sinulle soitetaan, jos vanhempasi pitää viedä vaikka hammaslääkäriin tmv. paikkaan. Hoitajilla ei ole resursseja lähteä mukaan, joten toki omaisia kysytään saattajaksi, vaikka muuten ei aktiivisesti vanhuksen hoitoon osallistuisi. Jos omainen ei pääse saattajaksi, kuljetuksen ja ilmoittautumisen hoitaa taksikuski, mutta odotusajan vanhus joutuu olemaan yksin. Varmasti jokainen meistä toivoisi, että siinä olisi mukana joku tuttu ja turvallinen läheinen, vaikka muuten ei haluaisikaan lapsiaan rasittaa. Tuskin näittä soittoja tulee edes joka kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmillasi ei käy kotihoito, et saa heitä hoivakotiin.
Kotihoito voi käydä vaikka 5x päivässä, ja siltikään eivät vielä täytä tehostetun palveluasumisen kriteerejä.
Nyt voi ihan unohtaa tuon hoivakodin, kun selkeästi sinulla ei ole mitään käsitystä miten vanhusten hoito on nykyisin järjestetty. Ota ensin asioista selvää oman kuntasi vanhuspalveluja järjestävän ihmisen kanssa.
Vanhempien arkea helpotamaan voit hommata ateriapalvelun, siivoojan, turvapuhelimen.
Kotihoitoa saa myös yksityiseltä jotka voi myös hoitaa kauppa ja apteekkikäynnit ja siivoukset.
Myös kunnallisen kotihoidon kautta onnistuu ateriapalvelut, apteekkitilaukset, verinäytteidenotto, yhteys lääkäriin yms.
Kaikki eivät kuitenkaan täytä kotihoidon kriteerejä, tällöin voi hommata yksityiseltä kotiapua.Sanoin jo, että tarve on aito ja ammattilaisten määrittelemä, ei meidän.
ap
Keitä ovat nämä ammattilaiset? Yksityispuolen lääkäreitä ja/tai hoitajia? Vai kotihoidon työntekijä? Mikäli ei halua maksaa hunajaa ja oravannahkoja yksityisestä hoitopaikasta vaan mieluummin - vaikka lopullinen hoitopaikka olisikin yksityinen - julkisen kautta, ensimmäisenä kannattaa varata vanhuksen oman hyvinvointialueen vanhustyön palveluohjaaja kotikäynnille. Sitä kautta lähtee asiat parhaiten rullaamaan.
Jos he ovat vielä tarpeeksi täysipäisiä, niin teettäkää heillä edunvalvontavaltuutus. Kannattaa käyttä asiantuntijaa sen tekemiseen. Saatte hoidettua kaiken vähemmällä byrokratialla ja vanhempien toive toteutuu. Jos on muistisairaus todettu, niin tuo ei todennäköisesti enää onnistu.
Hankkikaa edunvalvonta ajoissa eli siinä vaiheessa hankkimaan lääkäriltä lausunto. Aika pitkälle asiat hoituu valtakirjoilla, mutta jos sitten tuleekin tilanne, missä pitäisi pystyä rajoittamaan esim. rahojen käyttöä, kuten vaikka pitämään huolen, että tilillä on rahaa laskuihin sen sijaan, että ne nostetaan aina käteiseksi ja kuljetetaan kirjekuoressa aina mukana ja ihmetellään, että missä minun kaikki rahani ovat. Tuota ei ilman edunvalvontaa tai yllä mainutun valtuuksen käyttöön ottamista pystytä estämään. Käräjäoikeuden kautta kiertävä päätös kestää yli puoli vuotta. Ei ole pakko mitään yleistä edunvalvojaa hankkia, vaan voit toimia siinä tehtävässä vaikka itse, etenkin jos vanhempasi sitä haluavat. Valtuutettuna ei tarvitse niin paljoa raportoida (riippuen mitä valtuutuksessa sanotaan), edunvalvojana joutuu vuosittain tekemään raportin. Siitä saa halutessaan palkkion edunvalvottavalta.
Jos pääsevät julkiseen hoitokotiin tai palvelusetelipaikalle, niin maksut menevät tulojen mukaan. Maksut ovat aika suuri prosenttiosuus kaikista tuloista, mutta rahaa pitää jäädä tietty summa kuussa itselle, netistä löydät tarkemmat tiedot. Nykyään ainakin tehostetussa palveluasumisessa maksetaan vuokra siitä huoneesta (siihen voi saada asumistukea, jos on pienituloinen, mutta omaisuus vaikuttaa myöskin tuon tuen saamiseen). Ruoka ja lääkkeet kuuluvat hoitomaksuun, parisen vuotta sitten lääkkeet joutui maksamaan itse, mutta toissakesäisen uudistuksen myötä ne siirtyivät osaksi hoitoa.
Sosiaalityöntekijä on se taho, joka päättää lopulta siitä hoitokotiin pääsemisestä, jos ette mihinkään yksityiseen laita suoraan. Siinä kokouksessa kannattaa olla skarppina ja katsoa, mihin ovat laittamassa. Meidän tapauksessa sosiaalityöntekijä yritti kovasti ehdottaa yhtä yksityistä palvelusetelillä, mutta paikoista tietävä kotihoidon edustaja totesi, ettei se ole sopiva paikka muistisairaalle, joka tarvitsee 24/7 valvontaa, ettei ole jossain karkuteillä hukassa, että pitää olla ehdottomasti dementiaosasto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ottako edunvalvojaa, vaan hoitakaa itse paperit. Edunvalvoja voi ottaa korvauksena ihan mitä vaan. Sinne häviää vähitellen varat ja muu. Vaikka painostetaan, ei voida pakottaa.
Joo tottakai itse ruvetaan hoitamaan, ei tarvita ulkopuolista edunvalvojaa vaan yksi lapsista hoitaa asiat.
ap
En tiedä oliko tuo ironiaa, koska meillä yksi sisaruksista halusi väen vängällä hoitaa vanhempiemme asioita, mutta ei sitten kuitenkaan. Ei suostunut neuvottelemaan koskaan meidän muiden kanssa, mutta toiselta puolen Suomea oli vaikea osallistua. Edunvalvoja olisi pitänyt olla alusta alkaen. Tosin se ei olisi pelastanut keskinäisiä suhteitamme kuitenkaan.
Jos joku lupautuu hoitamaan, se on pidettävä siihen asti kunnes yhdessä toisin sovitaan.Siis edunvalvojaksi tulee yksi meistä sisaruksista. Toki isoimmat asiat pyritään nyt vielä sopimaan ennalta vanhempien kanssa kun se on edes joten kuten mahdollista. Heistä on kyse ja heidän toiveidensa mukaan mennään. Mitä asioita teidän sisarusparvessa on ollut vaikea sopia? Minusta se, joka on edunvalvoja, päättää myös joitain asioita ihan neuvottelematta. Ei ole järkevää käyttää kaikkien aikaa jokaiseen pikkuasiaan.
ap
Edunvalvoja ei kyllä mitään hirveitä voi itse päättää. Kaikkeen isompaan pitää olla lupa DVV:ltä. Lähinnä hän on taloudellisten asioiden hoitaja, maksaa edunvalvottavan laskut, hoitaa hänelle käyttövaroja ja allekirjoittaa hoitosopimuksen sinne hoitopaikkaan muuttessa. Kotona asuvan puolesta voi kilpailuttaa vaikka sähköyhtiön yms ja ostella edunvalvottavan tarvitsemia asioita, niistäkin pitää pitää kirjaa ja kuitit tallessa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten laittaa sijoituksiin rahat. Niitä ei voida hyödyntää hoitomaksuihin.
Tuotot sekä voi että hyödynnetään, pääomia ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ottako edunvalvojaa, vaan hoitakaa itse paperit. Edunvalvoja voi ottaa korvauksena ihan mitä vaan. Sinne häviää vähitellen varat ja muu. Vaikka painostetaan, ei voida pakottaa.
Joo tottakai itse ruvetaan hoitamaan, ei tarvita ulkopuolista edunvalvojaa vaan yksi lapsista hoitaa asiat.
ap
En tiedä oliko tuo ironiaa, koska meillä yksi sisaruksista halusi väen vängällä hoitaa vanhempiemme asioita, mutta ei sitten kuitenkaan. Ei suostunut neuvottelemaan koskaan meidän muiden kanssa, mutta toiselta puolen Suomea oli vaikea osallistua. Edunvalvoja olisi pitänyt olla alusta alkaen. Tosin se ei olisi pelastanut keskinäisiä suhteitamme kuitenkaan.
Jos joku lupautuu hoitamaan, se on pidettävä siihen asti kunnes yhdessä toisin sovitaan.Siis edunvalvojaksi tulee yksi meistä sisaruksista. Toki isoimmat asiat pyritään nyt vielä sopimaan ennalta vanhempien kanssa kun se on edes joten kuten mahdollista. Heistä on kyse ja heidän toiveidensa mukaan mennään. Mitä asioita teidän sisarusparvessa on ollut vaikea sopia? Minusta se, joka on edunvalvoja, päättää myös joitain asioita ihan neuvottelematta. Ei ole järkevää käyttää kaikkien aikaa jokaiseen pikkuasiaan.
ap
Tuokin kuulostaa hyvältä ja järkevältä ajatukselta, että kaikkien ei tarvitse puuttua joka asiaan. Käytännössä yllättävänkin pienet asiat voivat kuitenkin aiheuttaa kahnausta, joten on selkeintä sopia mahdollisimman tarkasti kaikki kirjallisesti etukäteen. Joka ikinen on varmasti kuullut kauhutarinoita siitä, miten sisarusten välit ovat rikkoutuneet ulkopuolisen silmissä aivan naurettavan pikkuasian vuoksi.
Hyvä, että saatte edunvalvojan omasta perheestä. Virka-edunvalvojan kulut ovat ihan käsittämättömän suuret. Hyvä olisi, jos tuon edunvalvonnan lisäksi joku ottaisi vastuulleen muut hoitoasiat, niitä voi olla ihan hurjan paljon! Lääkärit, lääkkeet, vaatehuolto, fysioterapia, parturi, jalkahoito, puhelimet yms eivät välttämättä kuulu hoitolaitoksen vastuulle. Jonkun täytyy sellaistakin hoitaa. Esim. itse olen huolehtinut laitoshoidossa olleen läheiseni noista asioista - eikä se ollut mikään vähäinen juttu. Joka ikinen vaatekappale pitää nimikoida, ja siitä huolimatta ne häviävät heti, varsinkin jos ovat uusia tai hyväkuntoisia. En ole laskenut asioiden hoitoon kuluneita työtunteja, mutta joskus olisi kiva, että siitä työstä saisi edes kiitoksen - eikä haukkuja. Varsinkin useamman sisaruksen yhteisössä tämä aiheuttaa hyvin helposti kitkaa.
Kiitos vastauksista. Toivoin siis omia kokemuksia, miten on asiat menneet tässä muutoskohdassa, kun vanhukset siirtyy kodista laitokseen. Omat vanhempani on tosissaan aika hädissään. Hoitokodeista on uutisoitu kamalia asioita. Oman terveyden menetys pelottaa ja varsinkin nyt, kun toimintakyky on erittäin rajallinen. He ovat peloissaan ja sitä on kamala katsella sivusta. Yritetään kaikki olla tukena ja auttaa ja järjestää asioita heille helpoksi. Ei kuormiteta heitä enää tarpeettomasti käytännön asioilla, mutta heillä on kykyjensä mukaan tietenkin valta päättää omista asioistaan.
ap
Kannattaa etukäteen miettiä mitä omaa hoitolaitokseen viedään, ja ylipäätään saa viedä. Käytäntö vaihtelee kovasti. Tärkeää on, että jotakin mieluista tulee mukaan, se lisää turvallisuuden tuntua. Esim. nojatuoli, tauluja, matto, televisio, jokunen tuttu huonekasvi voivat olla avuksi sopeutumisessa. Täytyy tietysti huomioida ettei näistä saa tulla henkilökunnalle ylimääräistä riesaa, koska resursseja on joka paikassa liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Toivoin siis omia kokemuksia, miten on asiat menneet tässä muutoskohdassa, kun vanhukset siirtyy kodista laitokseen. Omat vanhempani on tosissaan aika hädissään. Hoitokodeista on uutisoitu kamalia asioita. Oman terveyden menetys pelottaa ja varsinkin nyt, kun toimintakyky on erittäin rajallinen. He ovat peloissaan ja sitä on kamala katsella sivusta. Yritetään kaikki olla tukena ja auttaa ja järjestää asioita heille helpoksi. Ei kuormiteta heitä enää tarpeettomasti käytännön asioilla, mutta heillä on kykyjensä mukaan tietenkin valta päättää omista asioistaan.
ap
Mun mielestä tärkeintä olisi nyt saada heille palveutarpeen arviointi, jonka tekee hyvinvointialueen vanhustyön sosiaalityöntekijä. Kerroit alussa, että niihin monen tonnin yksityisiin ei ole varaa, joten homma siis lähtee käyntiin julkisen kautta. Jos vanhempiesi luona ei ole vielä tehty palvelutarpeen arviointia, se on syytä tehdä mahdollisimman pian. Onko teillä jo valmiina näiden mainitsemiesi ammattilaisten lausunnot vanhempiesi toimintakyvystä? Onko vanhemmillasi muistisairauksia ja jos on, onko diagnoosit? Ja kuinka kauan on edellisistä muistitesteistä? Terveyskeskuksen kautta järjestyy muistitestit, jos niitä ei ole vielä tehty tai edellisestä kerrasta on jo useita vuosia. Mun vanhemmillani kävi just maanantaina sosiaalityöntekijä tekemässä palvelutarpeen arvioinnin. Nyt he ovat "systeemissä sisällä", vaikka edelleen asuvatkin kahdestaan kotona ja jotenkuten pärjäävät siellä. Asioita on nyt paljon helpompi hoitaa, kun ei joka asiasta tarvitse googlettaa, kenelleköhän tämä asia tällä kertaa kuuluisi. Omat vanhempani eivät - vielä - ole laitospaikan tarpeessa, mutta pidän oikein hyvänä asiana, että he ovat nyt "systeemissä sisllä". Nyt on nimetty yhteyshenkilö, johon voin tarpeen mukaan ottaa yhteyttä.
Läheiselläni hoivakotiin meno oli lopulta suuri helpotus. Lähes joka ilta/yö haettiin milloin mistäkin poliisin kanssa, kun muistisairaana lähti kotoa jatkuvasti. Paikan saanti oli silti kiven alla.
Nyt asiat ovat sujuneet hyvin. Toki alussa järjestettäviä asioita ja paperihommia oli paljon ja edelleen omaisten tulee hoitaa asioita aktiivisesti. Paino on noussut jopa liikaa, koska syö paljon paremmin kuin yksin kotona.
Kannattaa siis valmistautua myös siihen, että hoivakotiin pääsy vaatii aluksi omaisten panosta. On käytävä tutustumassa paikkoihin, muutettava, tehtävä apteekkisopimukset, vuokrasopimus, osallistuttava alkuhaastatteluun ja hoitoneuvotteluun sekä hoitosuunnitelman tekoon. Myös tukiasiat pitää selvitellä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Toivoin siis omia kokemuksia, miten on asiat menneet tässä muutoskohdassa, kun vanhukset siirtyy kodista laitokseen. Omat vanhempani on tosissaan aika hädissään. Hoitokodeista on uutisoitu kamalia asioita. Oman terveyden menetys pelottaa ja varsinkin nyt, kun toimintakyky on erittäin rajallinen. He ovat peloissaan ja sitä on kamala katsella sivusta. Yritetään kaikki olla tukena ja auttaa ja järjestää asioita heille helpoksi. Ei kuormiteta heitä enää tarpeettomasti käytännön asioilla, mutta heillä on kykyjensä mukaan tietenkin valta päättää omista asioistaan.
ap
Hädissään voi olla myös siksi, että joutuvat loppuelämäkseen eroon toisistaan. Vaikka laitospaikat löytyykin, ei välttämättä samasta laitoksesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmillasi ei käy kotihoito, et saa heitä hoivakotiin.
Kotihoito voi käydä vaikka 5x päivässä, ja siltikään eivät vielä täytä tehostetun palveluasumisen kriteerejä.
Nyt voi ihan unohtaa tuon hoivakodin, kun selkeästi sinulla ei ole mitään käsitystä miten vanhusten hoito on nykyisin järjestetty. Ota ensin asioista selvää oman kuntasi vanhuspalveluja järjestävän ihmisen kanssa.
Vanhempien arkea helpotamaan voit hommata ateriapalvelun, siivoojan, turvapuhelimen.
Kotihoitoa saa myös yksityiseltä jotka voi myös hoitaa kauppa ja apteekkikäynnit ja siivoukset.
Myös kunnallisen kotihoidon kautta onnistuu ateriapalvelut, apteekkitilaukset, verinäytteidenotto, yhteys lääkäriin yms.
Kaikki eivät kuitenkaan täytä kotihoidon kriteerejä, tällöin voi hommata yksityiseltä kotiapua.
Meidän kaupunki lopetti eläkeläisten ja vammaisten kotisiivoukset, tai siis kaupunki ei myönnä enää palveluseteliä siivoukseen ollenkaan. Jos eläke pieni niin ei saa verovähennystäkään.
Yksi mihin selvitys tyssädi heti on se, että vain toinen vanhemmista tarvitsee hoivapaikkaa ja pääsisi sinne, toinen ei. Se terveempi on elänyt tulottomana kotirouvana sen työssäkäyvän kanssa. Jos se työssäkäyvä menisi hoivakotiin, jossa maksunaotetaan käytännössä kaikki tulot, niin se toinen jäisi tyhjän päälle. Hänellä ei olisi muuta tuloa kuin joku n 700 euron peruseläke, heidän kotinsa pitäisi myydä ja hän joutuisi muuttamaan toimeentulotuella jonnekin jne. Ja se asunnon myyntitulo katsottaisiin hoivakotivanhuksen tuloksi ja kunta veisi asunnon arvosta puolet. Eli heillä ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin jatkaa kotihoidossa tosi huonokuntoisen muistisairaan vanhuksen kanssa.
Tarvittaessa virallinen virallinen edunvalvoja hoitaa kaikki asiat, mutta toki he, joilla on läheisiä auttamassa, ovat huomattavasti paremmassa asemassa.