Ikäihmiset kertokaa: millaista elämä oli ennen somea?

Muistan, kun olin pikkusiskoni luokkaretkellä huoltajana n. 25 vuotiaana. Matkan kohteena oli Helsinki. Minä olin ainut, tai lähes ainut, koko porukasta, jolla oli kännykkä. Me jakaannuimme pieniin porukoihin ja lähdimme kaupungille. Minulla oli 3-4 oppilasta, ikä 12-13v, joista minun täytyi pitää huolta. Sovittiin kellonaika (kaikilla oli rannekello), milloin piti olla takaisin lähtöpaikassa. Me maalaistytöt siis palloilimme Helsingin keskustassa sen sovitun ajan, ja palasimme lähtöpisteeseen. Kaikki tulivat sinne sovittuun aikaan tai muutaman minuutin myöhässä, ja matka jatkui.

En koe itseäni ikäihmiseksi, mutta vastaan silti.

Jos tuli mieleen joku asia, mikä oli ihan PAKKO saada selville, siis jossain illanistujaisissa tyyliin ei muistettu jonkun leffan ohjaajan nimeä, ja se häiritsi liikaa, oli soitettava serkulle/siskolle/jollekin, jonka arveli tietävän. Ja se oli ihan ok, että soittaa, että "Moi, sano nyt kuka ohjas sen leffan, jossa se menettää muistinsa, se sama ohjas sen toisen leffan missä se yks kylpee kukan terälehdissä, en muista senkään leffan nimeä, mutta siinä oli se viiksekäs näyttelijä joka on ihan samannäköinen kuin Pieni Talo preerialla -sarjassa se mies" jne.

Meillä myös naapuri tuli kysymään meillä vierailleen naisen koiran koirarotua ja sopi, että vieraani postittaa hänelle koiran rotuyhdistyksen jäsenlehden, josta löytää kasvattajien nimiä ja puhelinnumeroita.

Jotain jos halusi tietää, oli pakko osata kysyä, puhua, kuvailla asiansa ja olla sosiaalinen. Vaikka ei olisi huvittanut olla sosiaalinen. Oli vaan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kaipaa aikaa ilman somea. Some helpottaa elämää aivan valtavasti. Sieltä löytyy paikallisen kirjaston uutiset ja aukioloajat, samoin lähikaupan; sieltä saan vinkkejä, ohjeita, reseptejä, malleja, vastauksia kysymyksiin. Somen kautta tilaan Reko-ruoat ja sitä kautta autan rescuekoiria. Some on ihan lyömätön, kun olen lähdössä matkoille; näen kuvia kohteista, luen muiden ihmisten kokemuksia, voin esittää kysymyksiä ravintoloista ja koiraystävällisistä kohteista jne.  Somesta löydän yleisöluentoja ja muita kursseja, kirjavinkkejä ja elokuva-arvosteluja.

Elämä kapeutuisi valtavasti, jos kaikkea tuota ei olisi.

N59

Toisaalta nykyään palvelet itse itseäsi pankki-, vero- ym. ym. asioissa. Itse pitää etsiä tietoa ja ottaa selvää siitä, tästä ja tuosta. Informaatiota - hyödyllistä ja turhaa, paikkansa pitävää ja pitämätöntä - on valtavasti. Jokaisen on osattava seuloa tiedon seasta se olennainen. Valintojen ja mahdollisuuksien määrä on usein valtava. Mietipä vaikka matkojen varaamista: matkakohteen valinta, lentojen tms. hankinta, hotellin valinta ja varaaminen, jne. Ennen ehkä hankit koko hela hoidon matkatoimistosta ja virkailija hoiti varaukset puolestasi.

Toki tiedon ja mahdollisuuksien paljous on positiivistakin, mutta on se monesti myös aika raskasta. Sanoisin että elämä ennen nettiä ja älypuhelimia oli todellakin helpompaa, vaikka laskut pitikin mennä maksamaan sinne pankin tiskille ym. Onko se itse itsensä palveleminen netissä joka ikisessä asiassa niin kovin paljon helpompaa?

Olen eri vastaaja.

Vahvasti introverteille nykyaika on helpottavaa, kun useimmat asiat saa hoidettua jotenkin sähköisesti. Inhoan jo puhelinsoittoja, saati että pitäisi jonottaa hälinässä ja sitten vielä puhua jonkun kanssa.

Matkoja kun varailen, niin huomaan saavani suurta säästöä matkapaketteihin verrattuna. Ja vaihtoehtoja!

Muistatteko, kun radiossa (oliko TV:ssä) ohjelmien välillä kuulutuksia: "Maija Möttönen, lomamatkalla jossain päin Pohjois-Suomea. Otatko pikaisesti yhteyttä kotiisi?" Kun ihminen oli reissussa, eikä tarkkaa olinpaikkaa tiedetty, tämä oli oikeastaan ainut tapa jolla häntä voitiin yrittää tavoittaa.

En nyt keski-ikäisistä ikäihmisinä puhuisi, mutta kyllä elämä parempaa oli ennen nettiä ja etenkin näitä facebookkeja sun muita joutavuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko, kun radiossa (oliko TV:ssä) ohjelmien välillä kuulutuksia: "Maija Möttönen, lomamatkalla jossain päin Pohjois-Suomea. Otatko pikaisesti yhteyttä kotiisi?" Kun ihminen oli reissussa, eikä tarkkaa olinpaikkaa tiedetty, tämä oli oikeastaan ainut tapa jolla häntä voitiin yrittää tavoittaa.

Minusta tuo aika oli parempaa mitä nykyinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kaipaa aikaa ilman somea. Some helpottaa elämää aivan valtavasti. Sieltä löytyy paikallisen kirjaston uutiset ja aukioloajat, samoin lähikaupan; sieltä saan vinkkejä, ohjeita, reseptejä, malleja, vastauksia kysymyksiin. Somen kautta tilaan Reko-ruoat ja sitä kautta autan rescuekoiria. Some on ihan lyömätön, kun olen lähdössä matkoille; näen kuvia kohteista, luen muiden ihmisten kokemuksia, voin esittää kysymyksiä ravintoloista ja koiraystävällisistä kohteista jne.  Somesta löydän yleisöluentoja ja muita kursseja, kirjavinkkejä ja elokuva-arvosteluja.

Elämä kapeutuisi valtavasti, jos kaikkea tuota ei olisi.

N59

Toisaalta nykyään palvelet itse itseäsi pankki-, vero- ym. ym. asioissa. Itse pitää etsiä tietoa ja ottaa selvää siitä, tästä ja tuosta. Informaatiota - hyödyllistä ja turhaa, paikkansa pitävää ja pitämätöntä - on valtavasti. Jokaisen on osattava seuloa tiedon seasta se olennainen. Valintojen ja mahdollisuuksien määrä on usein valtava. Mietipä vaikka matkojen varaamista: matkakohteen valinta, lentojen tms. hankinta, hotellin valinta ja varaaminen, jne. Ennen ehkä hankit koko hela hoidon matkatoimistosta ja virkailija hoiti varaukset puolestasi.

Toki tiedon ja mahdollisuuksien paljous on positiivistakin, mutta on se monesti myös aika raskasta. Sanoisin että elämä ennen nettiä ja älypuhelimia oli todellakin helpompaa, vaikka laskut pitikin mennä maksamaan sinne pankin tiskille ym. Onko se itse itsensä palveleminen netissä joka ikisessä asiassa niin kovin paljon helpompaa?

Ihan uteliaisuudesta: kun olet lähdössä esimerkiksi matkalle, oli se sitten kotimaahan tai ulkomaille, mistä alat etsiä majoitusta? Mietitkö, mitä hotelleja on olemassa ja menet niiden sivuille? Vai onko helpompi googlettaa? Itse käytän useimmiten booking.comia ja etsin sieltä sopivat vaihtoehdot, sen jälkeen käyn tarvittaessa katsomassa hotellin omilta sivuilta hinnat ja vaihtoehdot (koiraa ei saa ottaa kaikkiin huoneisiin eikä se välttämättä käy ilmi booking.comista). Tai jos haluan vuokrata apartmentin, käytän airbnb:tä. Sieltäkin näen heti muiden matkustajien arviot kyseisestä paikasta.

Miten sinä toimit? Entä jos haluat löytää jonkin tietynlaisen ravintolan uudelta paikkakunnalta?

Olen eri kuin aiempi mutta sanoisin että älypuhelin ja tekoäly on pilannut matkustamisen tekemällä siitä liian helppoa. Booking.com, karttasovellus ja lukemattomat muut sovellukset tekevät matkalla kaiken puolestasi. Saman tien voisi itse jäädä kotiin. Osa matkan kokemista on tietynlainen vaikeus ja uudet tilanteet vieraassa maassa jonka tekoäly vie kokonaan. Esim. interreil appi matkan suunnitteluineen on ihan liian tehokas ja hyvä. Seuraavalle reilille lähden tyhmäpuhelimen kanssa.

Olen tuo aiempi kirjoittaja, ja juuri kaikkea tuollaista tarkoitin. Nykyään voi netissä "elää" sen matkan jo ennakkoon, tutkia nähtävyydet, lukea ihmisten kokemukset, katsella kuvat, valita ravintolat ja suunnitella jopa mitä aikoo tilata ruokalistalta. Kaikkeen tähän saa myöskin kulumaan huomaamattaan tosi paljon aikaa! (Ellei ole joku supertehokas joka ei juurikaan vertaile, mutta silloinhan tilanne on melkein sama kuin jos ottaisi sen valmiin pakettimatkan retkineen yms.)

Olen 48 v. eli en ikäihminen.

Mutta haastavin paikka ilman kännykkää oli ulkomaanmatka, jossa juna oli myöhässä 6 h, enkä saanut siitä ystävälleni sanaa. Hän odotti minua juna-asemalla tuon 6 h.

Muuten siis soitettiin lankapuhelimella kotiin. Tai puhelinkopista.

Elämä oli verkkaisempaa. Tylsempääkin. Telkkarista tuli harvoin hyvää ohjelmaa. Katseltiin videoita ja luettiin kirjoja, ulkoiltiin.

Työelämässä lähetettiin fakseja ennen ja soitettiin puhelimella ennen sähköpostiaikaa.

ikäihmiset... hahhah. 😁

Tarkistapa nyt hieman tietojasi.

Vielä 15 vuotta sitten somen käyttäminen oli harvojen harrastus.

Ennen somea? No elämä oli tavallista. Koeta kuvitella.

Kysy äidiltä. Katso elokuvia, lue kirjoja. Opit että ihmiset soitteli, tapasivat, kirjoitti kirjeitä. Ei ollut tarvetta tietää mitä tuntemattomat ajattelee.

Sinäkin olisit kysynyt tätä asiaa tutuiltasi, ja olisitte jutelleet siitä.

Kuulostaako kovin omituiselta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ihanaa elää omat nuoruusvuodet ilman somea. Silloin biletettiin ystävien kanssa ja pidettiin hauskaa ilman jatkuvaa poseerausta ja somen päivitystä. Puhuttiin toisillemme paljon enemmän kun kaikki ei olleet koko ajan kiinni puhelimessa. Ulkonäkö ja muita paineita oli paljon vähemmän kuin nykyään, kun ei tarvinnut olla koko ajan vertailemassa itseä muiden kiiltokuvaelämään. Itselle some ei ole antanut yhtään mitään, enemmän tuntuu olevan negatiivisia seurauksia.

Tämä. Nykyään ei voi mennä edes yökerhon tanssilattialle, ellei halua joutua jonkun tuntemattoman ihmisen some-videon taustalle heilumaan.

Tai uimahallin pukuhuoneeseen 😖

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kaipaa aikaa ilman somea. Some helpottaa elämää aivan valtavasti. Sieltä löytyy paikallisen kirjaston uutiset ja aukioloajat, samoin lähikaupan; sieltä saan vinkkejä, ohjeita, reseptejä, malleja, vastauksia kysymyksiin. Somen kautta tilaan Reko-ruoat ja sitä kautta autan rescuekoiria. Some on ihan lyömätön, kun olen lähdössä matkoille; näen kuvia kohteista, luen muiden ihmisten kokemuksia, voin esittää kysymyksiä ravintoloista ja koiraystävällisistä kohteista jne.  Somesta löydän yleisöluentoja ja muita kursseja, kirjavinkkejä ja elokuva-arvosteluja.

Elämä kapeutuisi valtavasti, jos kaikkea tuota ei olisi.

N59

Toisaalta nykyään palvelet itse itseäsi pankki-, vero- ym. ym. asioissa. Itse pitää etsiä tietoa ja ottaa selvää siitä, tästä ja tuosta. Informaatiota - hyödyllistä ja turhaa, paikkansa pitävää ja pitämätöntä - on valtavasti. Jokaisen on osattava seuloa tiedon seasta se olennainen. Valintojen ja mahdollisuuksien määrä on usein valtava. Mietipä vaikka matkojen varaamista: matkakohteen valinta, lentojen tms. hankinta, hotellin valinta ja varaaminen, jne. Ennen ehkä hankit koko hela hoidon matkatoimistosta ja virkailija hoiti varaukset puolestasi.

Toki tiedon ja mahdollisuuksien paljous on positiivistakin, mutta on se monesti myös aika raskasta. Sanoisin että elämä ennen nettiä ja älypuhelimia oli todellakin helpompaa, vaikka laskut pitikin mennä maksamaan sinne pankin tiskille ym. Onko se itse itsensä palveleminen netissä joka ikisessä asiassa niin kovin paljon helpompaa?

Ihan uteliaisuudesta: kun olet lähdössä esimerkiksi matkalle, oli se sitten kotimaahan tai ulkomaille, mistä alat etsiä majoitusta? Mietitkö, mitä hotelleja on olemassa ja menet niiden sivuille? Vai onko helpompi googlettaa? Itse käytän useimmiten booking.comia ja etsin sieltä sopivat vaihtoehdot, sen jälkeen käyn tarvittaessa katsomassa hotellin omilta sivuilta hinnat ja vaihtoehdot (koiraa ei saa ottaa kaikkiin huoneisiin eikä se välttämättä käy ilmi booking.comista). Tai jos haluan vuokrata apartmentin, käytän airbnb:tä. Sieltäkin näen heti muiden matkustajien arviot kyseisestä paikasta.

Miten sinä toimit? Entä jos haluat löytää jonkin tietynlaisen ravintolan uudelta paikkakunnalta?

Koko ikäni olen rakastanut matkustamista ja ahminut kaikkea tietoa kiinnostavista paikoista. Niinpä matkaa varatessa tiedän jo aika paljon. Sitten katselen google mapsista sen jonkun kivan alueen hotelleja, ravintoloita, puistoja ja muita paikkoja.

Lentoja vertailen momondo-sivustolla ja sieltä kun löytyy sopivat lennot, menen suoraan lentoyhtiön sivulle. Hotellit varaan myös aina suoraan hotellin sivuilta, en mistään varaussivustolta.

Latailen julkisen liikenteen appeja sen mukaan mihin olen menossa. Poistelen niitä, jos ei ole uutta reissua näköpiirissä.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kaipaa aikaa ilman somea. Some helpottaa elämää aivan valtavasti. Sieltä löytyy paikallisen kirjaston uutiset ja aukioloajat, samoin lähikaupan; sieltä saan vinkkejä, ohjeita, reseptejä, malleja, vastauksia kysymyksiin. Somen kautta tilaan Reko-ruoat ja sitä kautta autan rescuekoiria. Some on ihan lyömätön, kun olen lähdössä matkoille; näen kuvia kohteista, luen muiden ihmisten kokemuksia, voin esittää kysymyksiä ravintoloista ja koiraystävällisistä kohteista jne.  Somesta löydän yleisöluentoja ja muita kursseja, kirjavinkkejä ja elokuva-arvosteluja.

Elämä kapeutuisi valtavasti, jos kaikkea tuota ei olisi.

N59

Toisaalta nykyään palvelet itse itseäsi pankki-, vero- ym. ym. asioissa. Itse pitää etsiä tietoa ja ottaa selvää siitä, tästä ja tuosta. Informaatiota - hyödyllistä ja turhaa, paikkansa pitävää ja pitämätöntä - on valtavasti. Jokaisen on osattava seuloa tiedon seasta se olennainen. Valintojen ja mahdollisuuksien määrä on usein valtava. Mietipä vaikka matkojen varaamista: matkakohteen valinta, lentojen tms. hankinta, hotellin valinta ja varaaminen, jne. Ennen ehkä hankit koko hela hoidon matkatoimistosta ja virkailija hoiti varaukset puolestasi.

Toki tiedon ja mahdollisuuksien paljous on positiivistakin, mutta on se monesti myös aika raskasta. Sanoisin että elämä ennen nettiä ja älypuhelimia oli todellakin helpompaa, vaikka laskut pitikin mennä maksamaan sinne pankin tiskille ym. Onko se itse itsensä palveleminen netissä joka ikisessä asiassa niin kovin paljon helpompaa?

Ihan uteliaisuudesta: kun olet lähdössä esimerkiksi matkalle, oli se sitten kotimaahan tai ulkomaille, mistä alat etsiä majoitusta? Mietitkö, mitä hotelleja on olemassa ja menet niiden sivuille? Vai onko helpompi googlettaa? Itse käytän useimmiten booking.comia ja etsin sieltä sopivat vaihtoehdot, sen jälkeen käyn tarvittaessa katsomassa hotellin omilta sivuilta hinnat ja vaihtoehdot (koiraa ei saa ottaa kaikkiin huoneisiin eikä se välttämättä käy ilmi booking.comista). Tai jos haluan vuokrata apartmentin, käytän airbnb:tä. Sieltäkin näen heti muiden matkustajien arviot kyseisestä paikasta.

Miten sinä toimit? Entä jos haluat löytää jonkin tietynlaisen ravintolan uudelta paikkakunnalta?

Olen eri kuin aiempi mutta sanoisin että älypuhelin ja tekoäly on pilannut matkustamisen tekemällä siitä liian helppoa. Booking.com, karttasovellus ja lukemattomat muut sovellukset tekevät matkalla kaiken puolestasi. Saman tien voisi itse jäädä kotiin. Osa matkan kokemista on tietynlainen vaikeus ja uudet tilanteet vieraassa maassa jonka tekoäly vie kokonaan. Esim. interreil appi matkan suunnitteluineen on ihan liian tehokas ja hyvä. Seuraavalle reilille lähden tyhmäpuhelimen kanssa.

Olen tuo aiempi kirjoittaja, ja juuri kaikkea tuollaista tarkoitin. Nykyään voi netissä "elää" sen matkan jo ennakkoon, tutkia nähtävyydet, lukea ihmisten kokemukset, katsella kuvat, valita ravintolat ja suunnitella jopa mitä aikoo tilata ruokalistalta. Kaikkeen tähän saa myöskin kulumaan huomaamattaan tosi paljon aikaa! (Ellei ole joku supertehokas joka ei juurikaan vertaile, mutta silloinhan tilanne on melkein sama kuin jos ottaisi sen valmiin pakettimatkan retkineen yms.)

Mutta jos ei ole rahaa matkustaa ikinä tai niin usein kuin haluaa, niin somen kautta ainakin minä tykkään ihastella paikkoja. Ennen oli vaan matkaesitteet ja muutama kuva niissä.

-eri

Ennen oli paljon vähemmän tylsää kuin nykyisin. Ja ihmisten livekohtaamiset olivat rennompia.

Silloin saatettiin sattumalta kohdatulle tuttavalle kertoa niitä samoja juttuja, joita nyt laitetaan somepostauksiin. Ja kun se on laitettu someen, ei ole enää mitään tarvetta kertoa sitä kaupan pihalla sattumalta kohdatulle naapurille. Hänhän voi olla nähnyt sen jo sieltä somesta.

Paitsi että ne ihmiset eivät ole tuttavia, joita nähdään kaupan pihalla, vaan tuttavia ovat someseuraajat ja -seurattavat.

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko, kun radiossa (oliko TV:ssä) ohjelmien välillä kuulutuksia: "Maija Möttönen, lomamatkalla jossain päin Pohjois-Suomea. Otatko pikaisesti yhteyttä kotiisi?" Kun ihminen oli reissussa, eikä tarkkaa olinpaikkaa tiedetty, tämä oli oikeastaan ainut tapa jolla häntä voitiin yrittää tavoittaa.

En muista, mutta kuulostaa hulvattomalta 😂

vm.-80

Kirjoitettiin kirjeitä! Viimeiset kirjeet tuli lähetettyä vuosituhannen vaihteessa. Ai että oli ihanaa valikoida nättiä paperia. Välillä odotin postia ulkomailta asti ja siinä oli kyllä kärsivällisyys koetuksella.

Liiketunnistimet joo.. ole sosiaalinen joo, mutta kun ei ole kyse vaan siitä. On paa.. ljon muuta mistä taas "sosiaalinen" jankuttajat ei tiedä. Voi painua v.. ttuun ne jotka puhuu vaan "ole sosiaalinen" kun et tiedä mitään. Voisi kysyä: teetkö vakavia rikoksia, jotta joku olisi sosiaalinen. Onko niin tärkeä asia jollekin. Sairasta, hyvin sairasta.

Koulussa (ala- ja yläasteella) meillä oli kavereiden kesken vihkot, joihin kirjoitettiin ajatuksia ja vaihdettiin vihkoja sitten keskenämme, jopa monta kertaa päivässä. Tieto haettiin kirjastosta ja joka kodissa oli tietosanakirjat, meillä oli Spectrum ja muistan kuinka luin niitä ihan innoissani, avarsi maailmaa. Yläaste- ja lukioikäisenä kirjastossa myös kuunneltiin musiikkia ja hengailtiin porukalla koulun jälkeen tai hyppytunneilla. Ja kavereita näki myös paikoissa joissa kaikki kokoontuivat: nuorisotilat, pelikentät, kunnan disko yms. Koulussa sovittiin missä ja mihin aikaan nähdään, ja siitä pidettiin kiinni. Tuntuu siltä että kotona sisällä oli vaan sen ajan kun söi ja teki läksyt, ja tietty pe-iltaisin kun tuli Dallas. Puhelimella soitettiin jos oli tärkeä ja lyhyt asia, muuten mentiin kaverin ovelle kysymään onko kotona ja tulisiko ulos. Serkku asui naapuripaikkakunnalla ja hänen kanssaan kirjoitettiin kirjeitä, ja kun kirjeen postitti niin se oli seuraavana päivänä perillä. Isommat ostosreissut piti suunnitella, että oli tarpeeksi rahaa mukana, ja kaupassa piti summata ostosten hintaa ettei mennyt käteisvarojen yli. Käteinen haettiin arkisin pankista, eikä opiskelija saanut välttämättä pankkikorttia. Kaupat oli auki kuuteen ja kiinni sunnuntaisin ja pyhisin. Pääsiäinen oli ärsyttävä kun kiirastorstaina ja pääsiäislauantaina ei saanut tanssia. Ja ravintolassa ei saanut liikkua juoma kädessä, ja kiinnikin menivät viikonloppuisin viimeistään kahdelta. Nämä kaikki siis -70-80-luvulla, oon 55 v. Olihan se rauhallista mutta kyllä netti on hyvä asia.

Keltainen pörssi oli paksu tabloid-lehti mikä oli täynnä osto, myynti ja annetaan yms. ilmoituksia.

Olen omille lapsille monesti sanonut kuinka tyytyväinen olen ettei älypuhelimia ollut silloin kun he olivat pieniä. Eipä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa jatkuvasta kännykässä roikkumisesta. Karmeata katsoa nykypäivänä nuoria vanhempia esim. julkisissa, kahviloissa, leikkipuistoissa nenä kiinni kännykässä vaikka lapsi kaipaisi seuraa ja huomiota.  Ja seuraavaksi heille ostetaan omat pelikoneet ja älylaitteet ihan liian aikaisin jotta itse pääsisi helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kaipaa aikaa ilman somea. Some helpottaa elämää aivan valtavasti. Sieltä löytyy paikallisen kirjaston uutiset ja aukioloajat, samoin lähikaupan; sieltä saan vinkkejä, ohjeita, reseptejä, malleja, vastauksia kysymyksiin. Somen kautta tilaan Reko-ruoat ja sitä kautta autan rescuekoiria. Some on ihan lyömätön, kun olen lähdössä matkoille; näen kuvia kohteista, luen muiden ihmisten kokemuksia, voin esittää kysymyksiä ravintoloista ja koiraystävällisistä kohteista jne.  Somesta löydän yleisöluentoja ja muita kursseja, kirjavinkkejä ja elokuva-arvosteluja.

Elämä kapeutuisi valtavasti, jos kaikkea tuota ei olisi.

N59

Toisaalta nykyään palvelet itse itseäsi pankki-, vero- ym. ym. asioissa. Itse pitää etsiä tietoa ja ottaa selvää siitä, tästä ja tuosta. Informaatiota - hyödyllistä ja turhaa, paikkansa pitävää ja pitämätöntä - on valtavasti. Jokaisen on osattava seuloa tiedon seasta se olennainen. Valintojen ja mahdollisuuksien määrä on usein valtava. Mietipä vaikka matkojen varaamista: matkakohteen valinta, lentojen tms. hankinta, hotellin valinta ja varaaminen, jne. Ennen ehkä hankit koko hela hoidon matkatoimistosta ja virkailija hoiti varaukset puolestasi.

Toki tiedon ja mahdollisuuksien paljous on positiivistakin, mutta on se monesti myös aika raskasta. Sanoisin että elämä ennen nettiä ja älypuhelimia oli todellakin helpompaa, vaikka laskut pitikin mennä maksamaan sinne pankin tiskille ym. Onko se itse itsensä palveleminen netissä joka ikisessä asiassa niin kovin paljon helpompaa?

Olen eri vastaaja.

Vahvasti introverteille nykyaika on helpottavaa, kun useimmat asiat saa hoidettua jotenkin sähköisesti. Inhoan jo puhelinsoittoja, saati että pitäisi jonottaa hälinässä ja sitten vielä puhua jonkun kanssa.

Matkoja kun varailen, niin huomaan saavani suurta säästöä matkapaketteihin verrattuna. Ja vaihtoehtoja!

Ja toisaalta vahvasti introvertit pysyvät vahvasti introvertteinä kun ei koskaan tarvitse kohdata ketään eikä ottaa riskiä mitä sitten tapahtuisi. Ja tämä introverttiys alkaa muuttua normiksi miten käyttäydytään kun lapsesta asti tottuu tähän puhelintuijotteluun. Muistan kun matkalla italiassa älypuhelin simahti täysin ja asia joka olisi helposti hoitunut puhelimella vaatikin kaikenlaista selvittelyä ja ihmisten kohtaamista ja kommunikointia josta jäi kiva muisto. Tällaista oli elämä ennen älypuhelimia, muistin.