Miksi lapsi puhuu minulle kiukkuisen komentavalla äänellä mutta muille nätisti?

Olet ilmeisesti lapsen läheisin hoitaja? Kiukkuaminen sinulle viittaa siihen. Muille ei kannata kiukutella, koska lapsi kokeen heidät etäisemmiksi, eli erillisiksi itsestään.

Entä jos et suostu kuulemaan, kun lapsi puhuu kiukkuamalla? Sanot, että kuuntelet vain, kun hän puhuu tavallisesti. 

Kasvatus- ja perheneuvonnasta saa apua perheen sisäisiin ongelmiin.  Jos haluaa tehdä asiasta julkista, kutsu Pia Penttala käymään. Voihan siitä komentelusta huomauttaa, että lapsi puhuisi kauniimmin. 

Lapsi kokee olonsa turvalliseksi kanssasi. Hienoa, kun osaa muualla käyttäytyä. Kestät tuon varmaan aikuisena. Toki voit kertoa, että sinusta ei tunnu kivalta, kun kiukkuilee. Voit myös kiukkuilla takaisin. Suosittelen huumoria.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kokee olonsa turvalliseksi kanssasi. Hienoa, kun osaa muualla käyttäytyä. Kestät tuon varmaan aikuisena. Toki voit kertoa, että sinusta ei tunnu kivalta, kun kiukkuilee. Voit myös kiukkuilla takaisin. Suosittelen huumoria.

Muualla? Eli esimerkiksi isänsä kanssa (joka sattuu asumaan meillä eli ihan kotona lapsi osaa käyttäytyä hyvin). Onhan se hienoa tietenkin. Mutta kyllä minusta tuntuu aika raskaalta, että jo aamulla ensimmäinen asia mitä lapsi minulle sanoo on kiukkuista komentamista, monesti huudon sävyttämänä. Miltä sinusta tuntuisi, jos jokainen sinun päivä alkaisi niin, että joku kiukkuaa sinulle heti kun silmäsi unesta avaat?

Ap

Kasvattaisin suihkupullolla. Jos ei ensimmäisen huomautuksen jälkeen vaihda äänensävyä ystävälliseksi, niin sumutinpullolla yksi ruiskaus aina kunnes äänensävy muuttuu.

Lapsi on oppinuut että sinulle voi puhua epäystävällisesti ja silti saada haluamansa. Isänsä kanssa sama ei ole toiminut, joten käyttää ystävällistä äänensävyä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on oppinuut että sinulle voi puhua epäystävällisesti ja silti saada haluamansa. Isänsä kanssa sama ei ole toiminut, joten käyttää ystävällistä äänensävyä.

Kun nimenomaan tästä ei ole kyse. Hän ei ole saanut eikä saa minulta asioita puhumalla epäystävällisesti. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus- ja perheneuvonnasta saa apua perheen sisäisiin ongelmiin.  Jos haluaa tehdä asiasta julkista, kutsu Pia Penttala käymään. Voihan siitä komentelusta huomauttaa, että lapsi puhuisi kauniimmin. 

Onpa typerä neuvo. Jotain piiapenttalaa ei käytännössä saa käymään, tiedät sen kyllä. Ja perheneuvolaan on todella pitkät jonot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kokee olonsa turvalliseksi kanssasi. Hienoa, kun osaa muualla käyttäytyä. Kestät tuon varmaan aikuisena. Toki voit kertoa, että sinusta ei tunnu kivalta, kun kiukkuilee. Voit myös kiukkuilla takaisin. Suosittelen huumoria.

Muualla? Eli esimerkiksi isänsä kanssa (joka sattuu asumaan meillä eli ihan kotona lapsi osaa käyttäytyä hyvin). Onhan se hienoa tietenkin. Mutta kyllä minusta tuntuu aika raskaalta, että jo aamulla ensimmäinen asia mitä lapsi minulle sanoo on kiukkuista komentamista, monesti huudon sävyttämänä. Miltä sinusta tuntuisi, jos jokainen sinun päivä alkaisi niin, että joku kiukkuaa sinulle heti kun silmäsi unesta avaat?

Ap

Peilaa takaisin. Eihän tuollaista kuulu sietää. Oma lapsi on silloin tällöin kokeillut kepillä jäätä, josko ruikuttaminen kävisi. Ei riitä ettei palvelu pelaa ruikuttamalla, kuuluu sanoa siitä ruikuttamisesta itsestään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kokee olonsa turvalliseksi kanssasi. Hienoa, kun osaa muualla käyttäytyä. Kestät tuon varmaan aikuisena. Toki voit kertoa, että sinusta ei tunnu kivalta, kun kiukkuilee. Voit myös kiukkuilla takaisin. Suosittelen huumoria.

Muualla? Eli esimerkiksi isänsä kanssa (joka sattuu asumaan meillä eli ihan kotona lapsi osaa käyttäytyä hyvin). Onhan se hienoa tietenkin. Mutta kyllä minusta tuntuu aika raskaalta, että jo aamulla ensimmäinen asia mitä lapsi minulle sanoo on kiukkuista komentamista, monesti huudon sävyttämänä. Miltä sinusta tuntuisi, jos jokainen sinun päivä alkaisi niin, että joku kiukkuaa sinulle heti kun silmäsi unesta avaat?

Ap

Lapsi etsii rajojaan. Älä suhtaudu kivasti siihen, että hän kiukuttelee vaan aseta raja.

Miten mies puhuu sinulle? Lapsi voi ottaa oppia sieltä myös.

Kerroit että puhut hänelle aina nätisti ja rauhallisesti. Oletko sitten yrittänyt vähemmän nätisti? Itse ainakin sanoisin kiukkuisella äänellä tyyliin "nyt loppui tuo komentaminen/kiukkuaminen/huutaminen. Et puhu minulle enää tuolla tavoin!" Ja tästä täytyy myös pitää kiinni. Palautus heti maanpäälle jos yrittää taas kiukutella.

Vierailija kirjoitti:

Kerroit että puhut hänelle aina nätisti ja rauhallisesti. Oletko sitten yrittänyt vähemmän nätisti? Itse ainakin sanoisin kiukkuisella äänellä tyyliin "nyt loppui tuo komentaminen/kiukkuaminen/huutaminen. Et puhu minulle enää tuolla tavoin!" Ja tästä täytyy myös pitää kiinni. Palautus heti maanpäälle jos yrittää taas kiukutella.

Olet liian pehmeä ja kynnysmatto. Mulla on kaveri, joka lällyttelee kurittomalle lapselleen "Höpsö, eihän nyt äitiä saa lyödä. Äläs nyt." Joka kerta tekee mieli ärähtää tälle riekkujalle, että "NYT LOPPU!". En vaan kehtaa puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit että puhut hänelle aina nätisti ja rauhallisesti. Oletko sitten yrittänyt vähemmän nätisti? Itse ainakin sanoisin kiukkuisella äänellä tyyliin "nyt loppui tuo komentaminen/kiukkuaminen/huutaminen. Et puhu minulle enää tuolla tavoin!" Ja tästä täytyy myös pitää kiinni. Palautus heti maanpäälle jos yrittää taas kiukutella.

Olet liian pehmeä ja kynnysmatto. Mulla on kaveri, joka lällyttelee kurittomalle lapselleen "Höpsö, eihän nyt äitiä saa lyödä. Äläs nyt." Joka kerta tekee mieli ärähtää tälle riekkujalle, että "NYT LOPPU!". En vaan kehtaa puuttua.

Ai minä kynnysmatto? Kehoitin käskemään lasta kiukkuisella äänensävyllä ja mielestäsi olen kynnysmatto, kun en käyttänyt CAPSLOCKIA KOMMENTISSANI!!! Jos lapsi ei ole ikinä kuullut äitinsä ärähtävän, niin olisi täysin liioiteltua alkaa hänelle samantien karjumaan.

Mitä tulee minuun niin omaan erityislapsen, jolla mm.uhmakkuushäiriö. Olen 100% varma, että olen erittäin kaukana pehmeästä kynnysmatosta. Tajuan silti, että aloittajan tilanteeseen ei todellakaan sopisi sellaiset kasvatustavat joita esim. Meillä joudutaan käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit että puhut hänelle aina nätisti ja rauhallisesti. Oletko sitten yrittänyt vähemmän nätisti? Itse ainakin sanoisin kiukkuisella äänellä tyyliin "nyt loppui tuo komentaminen/kiukkuaminen/huutaminen. Et puhu minulle enää tuolla tavoin!" Ja tästä täytyy myös pitää kiinni. Palautus heti maanpäälle jos yrittää taas kiukutella.

Olet liian pehmeä ja kynnysmatto. Mulla on kaveri, joka lällyttelee kurittomalle lapselleen "Höpsö, eihän nyt äitiä saa lyödä. Äläs nyt." Joka kerta tekee mieli ärähtää tälle riekkujalle, että "NYT LOPPU!". En vaan kehtaa puuttua.

Onko tilanteen lällykkä äiti, joka ei osaa sanoa napakasti vai kaveri, joka ei uskalla puuttua? Anonyymisti uskaltaa silti sanoa muita pehmeiksi ja kynnysmatoiksi 🤭

Täällä ihan samaa. Kauhea "uhma" päällä ekaluokkalaisella. Rasittuneena komentelee, suuttuu, hermostuu sisarukselle ja äiti eli minä saan todella kurjaa käytöstä kohdalle. Ihan normisettiä tässä kehitysvaiheessa, mutta pidä silti koko ajan itsesi asian yläpuolella. Äläkä vaan anna lapsen ottaa valtaa. 

Minä tein hetki sitten niin, että videokuvasin lapsen kiukuttelua. Ei kestänyt katsoa sitä ja selkeästi havahtui itsekin, että hirveälle kuulostaa. Tsemppiä, tuo menee ohi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit että puhut hänelle aina nätisti ja rauhallisesti. Oletko sitten yrittänyt vähemmän nätisti? Itse ainakin sanoisin kiukkuisella äänellä tyyliin "nyt loppui tuo komentaminen/kiukkuaminen/huutaminen. Et puhu minulle enää tuolla tavoin!" Ja tästä täytyy myös pitää kiinni. Palautus heti maanpäälle jos yrittää taas kiukutella.

Olet liian pehmeä ja kynnysmatto. Mulla on kaveri, joka lällyttelee kurittomalle lapselleen "Höpsö, eihän nyt äitiä saa lyödä. Äläs nyt." Joka kerta tekee mieli ärähtää tälle riekkujalle, että "NYT LOPPU!". En vaan kehtaa puuttua.

Onko tilanteen lällykkä äiti, joka ei osaa sanoa napakasti vai kaveri, joka ei uskalla puuttua? Anonyymisti uskaltaa silti sanoa muita pehmeiksi ja kynnysmatoiksi 🤭

Jokaisen pitäisi ensisijaisesti kasvattaa lapsensa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit että puhut hänelle aina nätisti ja rauhallisesti. Oletko sitten yrittänyt vähemmän nätisti? Itse ainakin sanoisin kiukkuisella äänellä tyyliin "nyt loppui tuo komentaminen/kiukkuaminen/huutaminen. Et puhu minulle enää tuolla tavoin!" Ja tästä täytyy myös pitää kiinni. Palautus heti maanpäälle jos yrittää taas kiukutella.

Olet liian pehmeä ja kynnysmatto. Mulla on kaveri, joka lällyttelee kurittomalle lapselleen "Höpsö, eihän nyt äitiä saa lyödä. Äläs nyt." Joka kerta tekee mieli ärähtää tälle riekkujalle, että "NYT LOPPU!". En vaan kehtaa puuttua.

Ai minä kynnysmatto? Kehoitin käskemään lasta kiukkuisella äänensävyllä ja mielestäsi olen kynnysmatto, kun en käyttänyt CAPSLOCKIA KOMMENTISSANI!!! Jos lapsi ei ole ikinä kuullut äitinsä ärähtävän, niin olisi täysin liioiteltua alkaa hänelle samantien karjumaan.

Mitä tulee minuun niin omaan erityislapsen, jolla mm.uhmakkuushäiriö. Olen 100% varma, että olen erittäin kaukana pehmeästä kynnysmatosta. Tajuan silti, että aloittajan tilanteeseen ei todellakaan sopisi sellaiset kasvatustavat joita esim. Meillä joudutaan käyttämään.

Tämä oli ap:lle. Sinä mitä ilmeisemmin olet hyvinkin raivokas..

Minä ilmoitin kitisemällä ja märisemällä komentelevalle lapselleni että tästä lähtien en kuule mitä sanot jos et sano tavallisella äänellä. Jos märisi ja komenteli sanoin reippaasti ja kepeästi että en kuule. Päivässä oppi.

Minulla on kolmasluokkalainen, joka harrastaa samaa. Isälleen ei tee tuota, vaan on reipas ja söpöilevä. Minulle huokailee, ähkii ääneen ja marisee. On tosi ikävää käytöstä, eikä ota loppuakseen. Olen puhunut lapsen kanssa käytöksestä moneen otteeseen, mutta kun ei. Muuten on fiksu, ja mm. koulussa hyväkäytöksinen kaikkia kohtaan.