Mitä ajattelet ihmisistä, jotka elävät jatkuvasti yli tulojensa?

Välttelen heitä viimeiseen saakka.

Mieheni veli on tällainen. Pahimmassa tapauksessa joutuu maksumieheksi tai pummaa rahaa lainaksi.

Muutenkin on kiusallista olla sellaisen ihmisen kanssa jonka suurin pyrkimys on koko ajan näyttää joltain muulta kuin on, kaikessa pitää näkyä raha (mitä ei siis ole olemassakaan). Itse elämme mukavasti mutta vaatimattomasti ulospäin vaikka olemme nykymittapuulla varakkaita. 

Mä elän jatkuvasti yli tulojeni, vaikka köyhäillään koko ajan, eikä MIKÄÄN tastusti ole *näyttävän näköistä*.

Tekee pahaa katsoa vierestä. Perhepiiristä löytyy tällainen henkilö. Autoin itsekin häntä lainaamalla rahaa kun hän erosi ja oli muuttotouhut. Sittemmin olen huomannut, että mikään määrä apua ei auta, kun hän haluaa vaan lisää.

Asunnon pitää olla kiva, juhlimaan pitää päästä, kahvit juoda ulkona, ulkonäköön on satsattava. Velkaa kertyy, kuoppa kasvaa ja terveyskin reistailee. Yhtään ei ole sietokykyä niukemmalle ajalle.

Heillä ei ole itsekuria lainkaan.

Oppitunti numero 1: älä mene lähellekään sellaista ihmistä!

Ovat raukkoja luusereita.

Tarkoitatko koko Suomen kansaa?

No sääliksi käy tulevia sukupolvia, jotka laskun maksavat.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko koko Suomen kansaa?

No sääliksi käy tulevia sukupolvia, jotka laskun maksavat.

Ja suututtaa noi päättäjät, tietysti. Vastuutonta sakkia.

Vierailija kirjoitti:

Mä elän jatkuvasti yli tulojeni, vaikka köyhäillään koko ajan, eikä MIKÄÄN tastusti ole *näyttävän näköistä*.

Sama täällä. Rajansa silläkin, kun ehdotetaan lemmikistä ja bussilipusta luopumista, koska täytyy elää varojensa mukaan. Ei ole kyse pröystäilystä vaan inhimillisyydestä ja elämänlaadusta. Lisäksi esimerkiksi nettiyhteys ja puhelin ovat välttämättömät työnhaun kannalta.

Elämä ei yksinkertaisesti voi olla kivaa, jos ei saa tuhlata 100 000 € kuukaudessa.

Sellaista se.

Ajattelen, että ovatpa fiksuja, miten he saavat sen toimimaan? Haluaisin itsekin pystyä elämään leveämmin kuin mitä tienaan.

Ollaan nelikymppisiä ja maksettu asuntolaina pois (pientalo, Helsinki). Ihmettelen niitä, joilla on sata tonnia asuntolainaa (tai enemmän) ja matalan koron aika on käytetty kaikkeen muuhun kuin lainan lyhentämiseen.

Nyt sitten itketään yhteiskuntaa apuun. Missä aikuisen ihmisen vastuu omista päätöksistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä elän jatkuvasti yli tulojeni, vaikka köyhäillään koko ajan, eikä MIKÄÄN tastusti ole *näyttävän näköistä*.

Sama täällä. Rajansa silläkin, kun ehdotetaan lemmikistä ja bussilipusta luopumista, koska täytyy elää varojensa mukaan. Ei ole kyse pröystäilystä vaan inhimillisyydestä ja elämänlaadusta. Lisäksi esimerkiksi nettiyhteys ja puhelin ovat välttämättömät työnhaun kannalta.

Lemmikistä luopuminen toisi säästöä. Ymmärrän, että lemmikki on perheenjäsen ja kohentaa mielenterveyttä. Mutta jos rahaa ei ole, niin on tyhmää hankkia ainakaan uutta elätettävää.

Lemmikin omistajan täytyy olla valmis maksamaan eläinlääkärilaskuja tai vakuutusta sitä varten. Lemmikki saattaa kärsiä allergioista tai muista, jatkuvia kuluja tuottavista terveysongelmista.

Joitain hyvätuloisiakin tuntuu motivoivan se, että luottokorttia pidetään limiittirajoilla ruuan ostamiseksi, kun palkka menee asunnon ja mökin rahoitukseen sekä harrastuksiin.

Ajattelen, niin hänhän on demari.

Kituuttakaa te tantat vaan, me muut tiedämme että täällä eletään vain kerran eikä kääärinliinoissa ole taskuja.

Eiväthän nuo mainitsemasi kaksi asiaa suinkaan kulje aina käsi kädessä. Yli varojen eläminen esimerkiksi luottoa kasvattamalla voi johtua esimerkiksi elämäntilanteen muuttumisesta, kuten sairastumisesta. Ei tukea saa joka asiaan, eikä jokainen, vaikka rahat olisivat miten tiukalla. 

Vierailija kirjoitti:

Mä elän jatkuvasti yli tulojeni, vaikka köyhäillään koko ajan, eikä MIKÄÄN tastusti ole *näyttävän näköistä*.

Vähän samnlainen tilanne täällä. Pienehköt nettotulot ja sen päälle käytän joskus luottokorttia, mikä ei ole hyvä juttu. En ostele tavaroita näyttääkseni rikkaalta tms.

Vierailija kirjoitti:

Joitain hyvätuloisiakin tuntuu motivoivan se, että luottokorttia pidetään limiittirajoilla ruuan ostamiseksi, kun palkka menee asunnon ja mökin rahoitukseen sekä harrastuksiin.

Miten sinä tiedät muiden rahankäytöstä näin tarkkaan?

Kerronpa sellaisen jutun, jota moni ei taida tietää. Luottokortin käyttö ei ole aina velaksi elämistä. Sillä maksetaan, tulee lasku ja se maksetaan kerralla pois. Ei tule korkoa. Luottokortissa vain on se _mahdollisuus_ kuluttaa enemmän.