Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten se rahattomuus vaikuttaa teinin elämään?
08.03.2023 |
Meidän perheessä tuntuu että teiniin meidän perheen köyhyys ei vaikuta mitenkään. Saa perusjutut mutta tietenkään ei esim matkustella. Valittaako teidän muiden köyhien perheiden teinit elämästään?
Kommentit (30)
Jää ulkopuolelle jos mihinkään ylimääräiseen ei ole koskaan varaa ja kaverit tekee toisinaan sellaisia juttuja joihin sitä rahaa tarvitsee, tyyliin käy hampurilaisella, leffassa, shoppailemassa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jää ulkopuolelle jos mihinkään ylimääräiseen ei ole koskaan varaa ja kaverit tekee toisinaan sellaisia juttuja joihin sitä rahaa tarvitsee, tyyliin käy hampurilaisella, leffassa, shoppailemassa tms.
Täälläpäin tehdään paljon ilmaisia juttuja. Kierretään frisbeegolfratoja, pelataan ulkokentällä säbää tai jalkapalloa, pelataan pipolätkää.
No vaikuttaa siksi, koska kaveripiirissä tapaavat usein mennä ostarin hampparipaikkaan tai kotipitsaan, jos ei ole rahaa tulla jää ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siksi, koska kaveripiirissä tapaavat usein mennä ostarin hampparipaikkaan tai kotipitsaan, jos ei ole rahaa tulla jää ulkopuolelle.
Ehkä se on sitten noin isoissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla on erilaista. Osataan tehdä ilmaisiakin juttuja.
Me ei ikinä koskaan saatu mitään hittijuttuja. Olen siis sitä mieltä, että kaikkea mahdollista muotihömpötystä ei lapselle/nuorelle tarvitse ostaa, mutta kyllä siinä jää ulkopuolelle, jos ei koskaan saa mitään ja katsot vierestä muiden touhuja.
Vaatteet oli aina kirpputorilta, eikä koskaan muodinmukaista.
En päässyt kavereiden mukaan ravintolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siksi, koska kaveripiirissä tapaavat usein mennä ostarin hampparipaikkaan tai kotipitsaan, jos ei ole rahaa tulla jää ulkopuolelle.
Ehkä se on sitten noin isoissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla on erilaista. Osataan tehdä ilmaisiakin juttuja.
Siellä maaseudulla ei ole hampurilaispaikkoja, kahviloita yms. maksullisia juttuja lähistöllä joten totta kai nuoret tekevät sitten ilmaisia juttuja.
Mutta kaupungissa asuvan teinin on aika vaikea ehdottaa kavereilleen että mennäänkö heittämään frisbeetä sen sijaan että mentäisiin Espresso Houseen. Heti tulee ihmettelyä että onko se muutaman euron kahvi muka liian kallis ja eikö voitaisi ensin mennä kahvilaan ja sitten vasta tehdä jotain ilmaista.
Ei valita. Ei myöskään halua rahaa, ei tosin mennä ikinä töihinkään. Se ilmoitti olevansa ihan tyytyväinen jos eläisi toimeentulotuella lopun elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin se rahaton teini 2000-luvulla. Ei ystävät sen takia kaikonneet, mutta kyllä se rajoitti koska olin aina se jonka mukaantulo oli riippuvainen siitä että oliko jollain ystävällä tarpeeksi rahaa tai jaksamista tarjota minulle maksullisia juttuja. Itseäni ahdisti istua mäkkärin pöydässä ainoana joka ei voinut ostaa mitään ja tuntui, että se loi muille painetta ostaa minulle euron juusto tai jakaa ranskalaisiaan. En ikinä tietenkään kehdannut pyytää mitään, mutta jo läsnäoloni aiheutti kiusallisen tilanteen. Tunsin itseni lokiksi ja välillä sen huomasi että kavereitakin ärsytti pitää mukana sellaista joka ei voinut osallistua omaan osaansa.
En siis saanut kotoa koskaan käyttörahaa. Välillä varastin isän taskusta kolikoita. Lisäksi hamstrasin pulloja joiden palautusrahoista sai räävittyä jotain. Kaikki hilut piti kätkeä tarkasti koska pikkuveljeni kävi usein penkomassa huonettani ja varastamassa hänkin kaiken mitä löysi.
Nuorten sosiaalinen elämä on aika pitkälti maksullista, ja ulkopuoliseksi jää aika nopeasti jos ei ole varaa mennä muiden mukana mäkkiin, kahvilaan, leffaan jne.
Raha on siis nuorille tärkeää jotta he pystyvät olemaan toimintaympäristössään vertaistensa tavoin. Tätä kannattaa miettiä jo lapsia hankkiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ratkaisin asian niin että menin koulun ohessa töihin jo 16 vee. Jo nuorempana tein satunnaisesti lyhyitä työpätkiä. Sain hankittua sitä mitä en muuten olisi koskaan saanut. Kääntöpuoli oli ettei minulla ollut koskaan oikeastaan lomia eikä vapaita viikonloppuja. Rahaa kuitenkin oli kun kotona asui.
Raha ei ollut itseisarvo että olisin esittänyt olevani rikas. Sain vaan tehtyä niitä asioita joita siihen aikaan elämääni kuului osin ryhmäpaineesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siksi, koska kaveripiirissä tapaavat usein mennä ostarin hampparipaikkaan tai kotipitsaan, jos ei ole rahaa tulla jää ulkopuolelle.
Ehkä se on sitten noin isoissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla on erilaista. Osataan tehdä ilmaisiakin juttuja.
Siellä maaseudulla ei ole hampurilaispaikkoja, kahviloita yms. maksullisia juttuja lähistöllä joten totta kai nuoret tekevät sitten ilmaisia juttuja.
Mutta kaupungissa asuvan teinin on aika vaikea ehdottaa kavereilleen että mennäänkö heittämään frisbeetä sen sijaan että mentäisiin Espresso Houseen. Heti tulee ihmettelyä että onko se muutaman euron kahvi muka liian kallis ja eikö voitaisi ensin mennä kahvilaan ja sitten vasta tehdä jotain ilmaista.
Kyllä täällä on , useampikin hampurilaispaikka,kahviloita löytyy ja on myös elokuvateatteri. Mutta ei tuo teinin kaveripiiri ole ikinä ollut tuollaisten perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siksi, koska kaveripiirissä tapaavat usein mennä ostarin hampparipaikkaan tai kotipitsaan, jos ei ole rahaa tulla jää ulkopuolelle.
Ehkä se on sitten noin isoissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla on erilaista. Osataan tehdä ilmaisiakin juttuja.
Siellä maaseudulla ei ole hampurilaispaikkoja, kahviloita yms. maksullisia juttuja lähistöllä joten totta kai nuoret tekevät sitten ilmaisia juttuja.
Mutta kaupungissa asuvan teinin on aika vaikea ehdottaa kavereilleen että mennäänkö heittämään frisbeetä sen sijaan että mentäisiin Espresso Houseen. Heti tulee ihmettelyä että onko se muutaman euron kahvi muka liian kallis ja eikö voitaisi ensin mennä kahvilaan ja sitten vasta tehdä jotain ilmaista.
Miksi se olisi ihmeellistä? Ei jatkuva kahvilla istuminen mikään hyvä juttu ole. Ei edes keskituloisilla ole varaa syytää joka päivä rahaa johonkin kahvilaan.
Vierailija kirjoitti:
Käypä katsomassa kun muutama teini esim. ajelee mopoilla tai mopoautoilla ja sitten on niitä teinejä joilla ei ole yhtään mitään niin tarvitseeko miettiä mitä vaikuttaa...
Mutta WEF köyhdyttämisen agenda on menossa ja sitä tuetaan hallinnon ja valtamedian voimin... 95% nuorista tulee tulevaisuudessa elämään köyhyydessä...
Luonnonvarat loppuu, nykyinen sairaalloinen kulutusyhteiskunta on perustunut luonnon ja kehitysmaiden riistolla. Todellinen onni löytyy ihan muualta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samalla tavalla kuin muihinkin. Terveellisen ravinnon puute, sopivien vaatteiden puute, hygieniatarvikkeiden puute. Sitten jää ulkopuolelle myös sosiaalisista kuvioista ja kokemuksista, kun ei ole varaa mennä esim leffaan tai tehdä mitään muuta, kuin olla kotona. Näköalattomuus, vanhempien uupuminen ja traumatisoituminen, nuoren traumatisoituminen ja mt-ongelmat, opiskelu-ja työkyvyn vaikeudet myöhemmin elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siksi, koska kaveripiirissä tapaavat usein mennä ostarin hampparipaikkaan tai kotipitsaan, jos ei ole rahaa tulla jää ulkopuolelle.
Ehkä se on sitten noin isoissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla on erilaista. Osataan tehdä ilmaisiakin juttuja.
Siellä maaseudulla ei ole hampurilaispaikkoja, kahviloita yms. maksullisia juttuja lähistöllä joten totta kai nuoret tekevät sitten ilmaisia juttuja.
Mutta kaupungissa asuvan teinin on aika vaikea ehdottaa kavereilleen että mennäänkö heittämään frisbeetä sen sijaan että mentäisiin Espresso Houseen. Heti tulee ihmettelyä että onko se muutaman euron kahvi muka liian kallis ja eikö voitaisi ensin mennä kahvilaan ja sitten vasta tehdä jotain ilmaista.Kyllä täällä on , useampikin hampurilaispaikka,kahviloita löytyy ja on myös elokuvateatteri. Mutta ei tuo teinin kaveripiiri ole ikinä ollut tuollaisten perään.
Te ette asu sitten maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se rahaton teini 2000-luvulla. Ei ystävät sen takia kaikonneet, mutta kyllä se rajoitti koska olin aina se jonka mukaantulo oli riippuvainen siitä että oliko jollain ystävällä tarpeeksi rahaa tai jaksamista tarjota minulle maksullisia juttuja. Itseäni ahdisti istua mäkkärin pöydässä ainoana joka ei voinut ostaa mitään ja tuntui, että se loi muille painetta ostaa minulle euron juusto tai jakaa ranskalaisiaan. En ikinä tietenkään kehdannut pyytää mitään, mutta jo läsnäoloni aiheutti kiusallisen tilanteen. Tunsin itseni lokiksi ja välillä sen huomasi että kavereitakin ärsytti pitää mukana sellaista joka ei voinut osallistua omaan osaansa.
En siis saanut kotoa koskaan käyttörahaa. Välillä varastin isän taskusta kolikoita. Lisäksi hamstrasin pulloja joiden palautusrahoista sai räävittyä jotain. Kaikki hilut piti kätkeä tarkasti koska pikkuveljeni kävi usein penkomassa huonettani ja varastamassa hänkin kaiken mitä löysi.
Minä olen myös kaivellut vanhempieni taskuista jos sattuisi löytymään kolikoita, ja palautellut pulloja. Käytiin kysymässä pulloja muidenkin ovilta.
Vierailija kirjoitti:
Jää ulkopuolelle jos mihinkään ylimääräiseen ei ole koskaan varaa ja kaverit tekee toisinaan sellaisia juttuja joihin sitä rahaa tarvitsee, tyyliin käy hampurilaisella, leffassa, shoppailemassa tms.
Eliitti ajaa tänne luokkajakoyhteiskuntaa, mutta vähentynyt syntyvyys tulee väliin eikä ehdi toteutua.
Se, että teini ei valita asiasta sinulle ei tarkoita, ettei asia haittaisi häntä. Teinitkin ovat fiksuja (ainakin osa) ja ymmärtävät, että olette köyhiä ja sinulla nyt ei vain ole varaa siihen samaan elintasoon kuin kavereilla on. Voi myös olla, että lapsesi on hyväksynyt tilanteen ja valinnut kaveripiirinsä sellaiseksi, että muutkin ovat köyhistä perheistä.
En sano, että se on automaattisesti huono juttu, mutta kyllä sillä kaveripiirillä on iso merkitys siihen, millaiseksi loppuelämä muodostuu. Onko kaveripiiri opiskelumyönteinen ja haluaa elää varakkaamman elämän kuin perheensä vai hankitaanko niitä puuttuvia juttuja näpistelemällä tai paetaanko köyhyydestä kittaamalla illat kiljua?
Vierailija kirjoitti:
Se, että teini ei valita asiasta sinulle ei tarkoita, ettei asia haittaisi häntä. Teinitkin ovat fiksuja (ainakin osa) ja ymmärtävät, että olette köyhiä ja sinulla nyt ei vain ole varaa siihen samaan elintasoon kuin kavereilla on. Voi myös olla, että lapsesi on hyväksynyt tilanteen ja valinnut kaveripiirinsä sellaiseksi, että muutkin ovat köyhistä perheistä.
En sano, että se on automaattisesti huono juttu, mutta kyllä sillä kaveripiirillä on iso merkitys siihen, millaiseksi loppuelämä muodostuu. Onko kaveripiiri opiskelumyönteinen ja haluaa elää varakkaamman elämän kuin perheensä vai hankitaanko niitä puuttuvia juttuja näpistelemällä tai paetaanko köyhyydestä kittaamalla illat kiljua?
Ei hänen kaveripiirinsä koostu mistään köyhistä teineistä. Ihan normaaleja keskiluokkaisia teinejä ovat.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä meilläkin mopo ostetaan mutta tietysti käytettynä. Eipä ole uuteen varaa.