Lue keskustelun säännöt.
Jopa 15-vuotiaat kertovat kokevansa stressiä köyhyyden vuoksi
07.03.2023 |
Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat pyysivät viime vuoden lopulla nuoria kertomaan omin sanoin kokemuksistaan köyhyydestä.
Kirjoitusten sisällöissä yllätti se, kuinka paljon nuoret sukupuolesta riippumatta kirjoittivat kykenemättömyydestään kuluttaa samalla tavoin kuin heidän vertaisensa. Energian hinta ja inflaatio kuuluivat valtaosassa tekstejä. Hälyttävää oli se, että yli puolet kirjoittivat jo nuorina stressistä, jonka he yhdistivät köyhyyteen liittyviin tuntemuksiin. Tätäkin useampi kirjoitti köyhyyteen liittyvistä kielteisistä tuntemuksista.
"Multa tippuu hiukset päästä, en saa nukuttua, en saa syötyä. Olen räjähdysherkkä. En jaksa enää. Aina ollut köyhä ja en varmaa ikinä pääse tästä. Sitä mukaa, ku sais enemmän rahaa ni hinnat nousee. En jaksa uskoa että saisin elämästä enää mitään ikinä irti."
"Tulee paha mieli pyytää äitiltä mitään kun aina se vastaa ettei ole rahaa. Jätän välillä välistä esim kavereiden kanssa olon. Ettei nekin saa tietää että olen köyhä."
"Lapsena jo ymmärsin, että olemme köyhiä. Jo 6-vuotiaana stressasin meidän taloudellisesta tilanteesta. Tiesin jo silloin, etten voi saada asioita mitä haluan, vaikka äiti haluaisi antaa ne minulle. Kaupassa valittiin aina halvin vaihtoehto, ja silti välillä kassalla otettiin tavaroita pois, kun ei ollut varaa."
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/jopa-15-vuotiaat-kerto…
Miten lasten ja nuorten tilannetta voitaisiin parantaa?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hälyttävää kuinka kriittisen tärkeää kuluttaminen tuntuu olevan nykyihmisen kokemukselle hyvinvoinnista ja koko identiteetistään. Vika ei ole yksilössä vaan materialistisista kulttuurissamme.
Aivan. Nyky-yhteiskunnat ovat kulutusyhteiskuntia, ei sivistysyhteiskuntia, ainakin täällä. Kun ei ole mitään omaa kulttuurihistoriaa, vaan kaikki adaptoitu t. varastettu toiselta kansalta identiteettiä myöten, ei ole mitään todellista pohjaa. Suurin osa täkäläisestä populaatiosta on näitä, joilla, joiden vanhemmilla ja esi-isillä ei ole ollut mitään sivistyskulttuuria.
Niinpä maailma romahtaa, kun ei ole uusinta kännykkää, rättiä, autoa, mitä milloinkin.
Jatkan vielä, että tätä nykyistä menoa kuvaa hyvin erään kosmetiikkasarja lanseeraaja, joka laittoi Tiktokkiin tms. kyselyä. Siinä kysyttiin nuorilta, millaisen purkin haluaisivat kosmetiikkaan.
Tämä lanseeraaja selitti innoissaan, että paljon vastattiin, nuoret haluavat osallistua. Siis mitä vttua? Täällä umpisiperiassa "osallistutaan" jonkin kosmetiikkapurkin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastauksena aloitukseen: rahalla. Kaikista näistä köyhien kyykytyshommista unohdetaan (tahallaan), että kun vanhempia kyykytetään ja kun vanhempia pidetään minimiliekillä ja köyhyydessä, se koskettaa väistämättä myös lapsia.
Ei tarvita yhtään toimikuntaa tätä pohtimaan, ei yhtään rahalla tuotettua puhepalvelua, vaan kylmää käteistä. Mielellään perustulo, joka tuo vakautta ja rauhaa.
Kokoomus haluaa leikata noiltakin nuorilta viimeiset rahat.
Pitää verkoistoitua ja tuntea oikeat ihmiset, jos äly tai vanhempien taloudellinen tilanne ei riitä kouluttautumaan.
Hyvin palkattuihin töihin pääsee ainoastaan tietyn ryhmän sisältä, jos ulkoa pitää olla todella pätevä.
Huonopalkkaisia tarvitaan ulkomaita myöten, mutta siitä se köyhyyden kehä alkaa.
Tiedän myös useamman duunari työmaan missä palkat vähän paremmat näissä palkattu useampi vuosikymmen vain yrityksen työntekijöiden lapsia tai sukulaisia. Tehdas todella sisäsiittosta porukkaa. Köyhät pyörii köyhien kanssa ja jne...jos olet köyhän lapsi ja opiskelet korkeammalle, käytä hyvän koulumenestyksen sijaan aikaa myös verkostoitumiseen, käy bileissä ja tutustu kaikkiin mihin mahdollista myös rikkaiden lapsiin ja vanhempiin.
En voi enempää korostaa verkostumista suhteiden luominen on avain parhaimpiin paikkoihin, erityisesti heikommilla papereilla.
Ei mun teinini valita vaikka on rahaa vaan perusjuttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään uutta ja ihmeellistä. Omassa lapsuudessani 90-luvun laman aikaan oli ihan tavallista, että lapsetkin stessasivat säilyykö vanhemmilla työt ja onko rahaa ruokaan.
Helpoin keino on opettaa heille arvot, joissa elämän pääsisältö ei ole rahan mahdollisimman tehokas kuluttaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun jäin yksinhuoltajaksi 12 v sitten,päätin etten koskaan valita lapsille raha-asioista, vaikka olikin tiukkaa. Oli siinä ainakin se etu, että lapset ei ole koskaan ajatelleet, että me oltaisiin köyhiä. Itseasiassa he pitävät minua ja meitä ihan hyvin pärjäävinä. Lasten isä ei maksa edes elatusmaksuja, joten ei ole ollut helppoa pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
On ne heikkoa ainesta nämä nykynuoret. En muista, että vastaavia ongelmia olis ollut nuorilla 90-luvun pahimmassa lamassakaan.
Ongelmana on se tiedonmäärä ja koulussa ei jäsennellä infromaatiota ja kerrota perusasioita. Kaikki on netissä ja kuvitellaan että elämä on jotain tubettamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne heikkoa ainesta nämä nykynuoret. En muista, että vastaavia ongelmia olis ollut nuorilla 90-luvun pahimmassa lamassakaan.
Ongelmana on se tiedonmäärä ja koulussa ei jäsennellä infromaatiota ja kerrota perusasioita. Kaikki on netissä ja kuvitellaan että elämä on jotain tubettamista.
Se on esisijaisesti vanhempien tehtävä kertoa ne perusasiat. Kouluiässä ollaan jo auttamatta myöhässä niiden kanssa. Ja muutenkaan koulu ei ole mikään kasvatuslaitos, jolle voi ulkoistaa kaiken vastuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne heikkoa ainesta nämä nykynuoret. En muista, että vastaavia ongelmia olis ollut nuorilla 90-luvun pahimmassa lamassakaan.
Ongelmana on se tiedonmäärä ja koulussa ei jäsennellä infromaatiota ja kerrota perusasioita. Kaikki on netissä ja kuvitellaan että elämä on jotain tubettamista.
Koulu koulu koulu. SINÄ olet IHAN ITSE vastuussa lapsesi tiedonsaannista. Ei ole koulun vastuulla huolehtia vanhempien hommista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin vähävarainen yli 10 v.
Mä tein paljon kaikkea, jotta sain olla lasten kanssa paljon.
Tein joka 2 vko 6 h työpäivää, jolloin olin lasten kanssa, joka 2 tein 10 h.
Viime keväänä, kun lapset muuttivat luotani, me keskusteltiin tosi paljon miten he kokivat raha-asiat.
Lapset saivat aina toivelahjan jouluna ja synttäreinä. Aina oli jääkaapissa ruokaa. Jos lapset toivat kavereita koulun jälkeen, aina oli välipalaa ja päivällisellä aina katettiin lautanen.
Välipalat oli mm tuorepuuroa ja leipää, ei erikoista, mutta nälkä lähti.
Kummatkin lapset sanoivat jossain vaiheessa tajusivat minulla ei ollut rahaa, mutta tein paljon töitå, jotta kaikki laskut sain maksettua ja mistään ei ollut pulaa.
Kesällä myin meidän kodin ja ostin uuden kodin taloyhtiöstä jonne olen halunnut pitkään.
Teetin täysremontin, muutin miesystäväni luo väliaikaisesti remontin ajaksi.
Kaikki ystäväni tiesi asuntokaupoista. 1 on välittäjä ja sanoi heillä on asiakas, joka olisi kiinnostunut vuokraamaan tulevan kotini isolla summalla.
Miesystävä pyysi minua jäämään, tienaan aivan älyttömästo vuokratuloja joka kk.
Kun minulla oli tiukkaa, en ikinä sanonut lapsilleni raha-asioista. He eivät niitä murheita kuullut, ei mitään olisi muuttanut
Kotikasvatuksessa on TODELLA ISOJA ongelmia, jos nuori kärsii unettomuudesta sen takia, ettei voi ostaa energiajuomia ja muuta sontaa yhtä paljon kuin kaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa yritetään estää eriytymistä. Tehdään sellaista politiikkaa että samoille alueille ja samoihin kouluihin saadaan sekä köyhiä että hyvätuloisia. Tulee mieleen onko se kuitenkin karhunpalvelus köyhille koska paineet tulevat siitä että luokkakaverilla ja naapurilla on korkeampi elintaso.
Olen ollut köyhä aina ja vanhemmiltani en saanut rahaa nuorena. Piti tehdä töitä ja pimeitä töitä pitää tehdä nyttenkin että rahaa saa. Olis aika kurjaa jos ei saisi edes pimeitä töitä koska ei vois harrasta mitään. Työttömyysrahat riittää just ruokaan ja vuokraan eikä muuhun. Siksi pitää keksii et mistä saa töitä ja palkka käteen.
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksessa on TODELLA ISOJA ongelmia, jos nuori kärsii unettomuudesta sen takia, ettei voi ostaa energiajuomia ja muuta sontaa yhtä paljon kuin kaverit.
Nuorten "köyhyyttä" on myös se, että ei ole varaa kuin 300 euron lenkkareihin, kun kaverilla on 500 euron lenkkarit.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissa on todella nälkää. 1960-70-luvuilla monella oli sen verran maata, että pysyi kasvattamaan edes perunat itse. Missäpä kasvatat pottuja kaupungissa?
Ostat kaupasta pottuja kaupungissa. Jos niihin ei riitä 3-4 € viikossa jolla niitä saa kilokaupalla ja niistä ei saa ruokaa, niin aivot ovat psakana.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tässä kyse absoluuttisesta köyhyydestä vai suhteellisesta köyhyydestä?
Absoluuttinen = kärsit aliravitsemuksesta, asut pahvilaatikossa ja pukeudut rääsyihin, koska sinulla ei ole rahaa ruokaan, vuokraan tai vaatteisiin
Suhteellinen = ei ole varaa sellaisiin asioihin, joita "kaikilla muilla" on
Suomi kansakuntana on pitänyt yllä elintasoa ja kulutusta mihin sillä ei ilman velanottoa olisi varaa. En lähde arvailemaan kuinka tasa-arvoisesti tämä on jakaantunut kansan eri osien kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne heikkoa ainesta nämä nykynuoret. En muista, että vastaavia ongelmia olis ollut nuorilla 90-luvun pahimmassa lamassakaan.
Ongelmana on se tiedonmäärä ja koulussa ei jäsennellä infromaatiota ja kerrota perusasioita. Kaikki on netissä ja kuvitellaan että elämä on jotain tubettamista.
Se on esisijaisesti vanhempien tehtävä kertoa ne perusasiat. Kouluiässä ollaan jo auttamatta myöhässä niiden kanssa. Ja muutenkaan koulu ei ole mikään kasvatuslaitos, jolle voi ulkoistaa kaiken vastuun.
Mistä tullaan siihen että nämä nykynuoret ovat niiden 80 ja 90 kasvaneiden lapsia, joilla oli 100% vapaa kasvatus.
Ei nykynuoret ole köyhyyttä edes nähneet! On kaiken maailman laitteet, televisiot, levysoittimet, tietokoneet ja korvalappustereot ynnä muut. Ruokaakin näyttää riittävän, kun ihravuorineen lyllertävät välitunnilla kauppaan. Ennen köyhillä ei riittänyt raha edes ruokaan ja asuttiin pienessä hellahuoneessa koko perhe. Köyhäinavusta saatiin kengät kerran vuodessa. Koulut piti jättää kesken kun lastenkin oli pakko jotain työtä etsiä. Ja työtähän muuten tehtiin! Ympäripyöreitä päiviä olemattomalla palkalla.
Nuoret, lopettakaa turhasta valittaminen!