Mistä ja miten löytää kumppani?
Mua kiinnostaa tässä nyt monenlaiset näkökulmat. Jos sinulla on jo kumppani, olisi kiva tietää, miten tapasitte tai löysitte toisenne: olitteko tunteneet pitkään etukäteen eli siis joku jo entuudestaan tuttu henkilö vai täysin uusi tuttavuus? Missä tapasitte, oliko alusta lähtien selvää, että kyse on romanttisesta kiinnostuksesta? Jos esim. töissä tutustuitte, miten lähestyitte asiaa? Tai jos jossakin treffisovelluksessa, niin missä? Tinder tai joku muu?
Minua kyllästyttää Tinder, kun on väsyttävää käydä puolituntemattomien kanssa treffeillä ja useammat treffit tarvitaan siihen, että edes vähän hahmottaa millainen tyyppi on kyseessä. Ns. "oikeassa elämässä" olen huomannut kiinnostavia tyyppejä, mutta heitä on vaikea lähestyä niin että olisi selkeää, että olen romanttisessa mielessä kiinnostunut, enkä viitsi useita ihmisiä suoraan kysyä treffeille, kun eivät ne porukat mitään seuranhakupaikkoja ole. Haluaisin silti kovasti löytää itselleni oikean tyypin, mutta oikean tavan ja väylän löytäminen tuntuu tosi vaikealta.
Kiinnostaisi siis teidän kaikenlaiset tarinat. Saa kertoa myös minkä ikäisenä tapasitte tai aiemmistakin, jo päättyneistä suhteista. Minulla on yksi pidempi suhde, joka ei sekään kovin pitkä, 5 vuotta, mutta sen jälkeen on ollut vaikeaa löytää sellaista tyyppiä, jonka kanssa voisi nähdä itsensä pitkälle tulevaisuuteen, tai loppuelämän kumppania toivoisin itselleni. Lapsia en voi saada, joten se rajaa minun surukseni osan kivoista tyypeistä pois :( Varsinkin sellaiset lempeät miehet, jotka haluaisivat olla isä joskus, ja ovat kiinnostuneita huolehtimaan läheisistään, niin heille en ole sopiva, vaikka haluaisinkin olla heidän kanssaan.
T. epätoivoinen 31v.
Kommentit (55)
Tapasin kumppanini sattumalta netin keskustelupalstalla. Ajatusten vaihto äityi sen verran mielenkiintoiseksi, että päätimme jatkaa keskustelua kahdestaan ensin onlinena ja sitten kasvotusten. Aluksi ei ollut romantiikkaa matkassa, ei edes tiedetty toisen sukupuolta, ikää, ulkonäköä yms. Kuitenkin kasvokkain tavatessa klikkasi heti. Täytyy sanoa, että itsellä kävi vain tuuri, että kumppani löyty silloin kun sitä en edes ollut etsimässä. Kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja tutustua uusiin ihmisiin rohkeasti. Mielestäni deittiapeissa on se paha vika, että niissä tutustuminen on tosi paineista ja molemmat arvioivat jatkuvasti toisiaan "onko hän nyt unelmieni kumppani". Myös sellaista kertakäyttöistä seksin etsintää on paljon ja se ei ole mukavaa jos haluaisi parisuhteen. Paremminhan ihmisestä saa kuvan kun tutustuu jossain muussa yhteydessä ja sitten romantiikkaa syntyy jos on syntyäkseen. Tosin voi mennä pitkään ennenkuin sopiva tyyppi osuu kohdalle. Aika arpapeliähän se loppujen lopuksi on. En oikeen osaa antaa muuta vinkkiä kun että mene ja tee, hakeudu paikkoihin joissa tutustut uusiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään tindereitä ainakaan.
Minä ja moni tuttukin kyllä löydettiin omat hyvät miehemme ihan sieltä Tinderistä. Sitäkin voi aika monella tavoin käyttää.
Sen olen tosin kuullut, että pk-seutu on naisille etenkin sovelluksissa karu. Eli ei yhtään huonompi idea vaihtaa maisemaa, jos vaan onnistuu!
Olen kyllä haaveillut muutosta jo jonkin aikaa, jonnekin vähän pienemmälle paikkakunnalle, missä olisi rauhallisempaa. Mutta ajattelin, että tekisin sen muuttopäätöksen jonkun kanssa, nyt ehkä kannattaa vaan yksin lähteä ja katsoa miltä arki näyttää jossain muualla, jos saisin töitä muualta.
Voin kokemuksesta kertoa, että pienemmiltä paikkakunnilta voi olla ihan yhtä lailla työlästä löytää kumppania. Myönnän kyllä, että sitoutumishaluisia sinkkumiehiä pienemmillä paikkakunnilla / pienemmissä kaupungeissa on, mutta ikävä kyllä heitä on taas sitten suhteellisesti ottaen vähemmän, ja heidän joukostaan voi olla haasteellisempaa löytää ihmistä, joka on samalla aaltopituudella.
Tietysti aivan sama juttu myös naisten kanssa - pienemmissäkin kaupungeissa / paikkakunnilla on myös sinkkunaisia (riippuu toki paljon paikkakunnan sijainnista), mutta heitä on taas vastaavasti ehkä vieläkin vähemmän, ainakin kumppania etsiviä naisia. Moni pienemmän paikkakunnan 30+ ikäinen sinkku on usein myös monin eri tavoin elämäntavaltaan sitoutunut ihmisiin ja asioihin, ja siitä johtuen parisuhteen perustaminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi eräs ystäväni joutuu olemaan paljon yllättäen sairastuneen isänsä apuna, toinen on aktiivinen ja ahkera yrittäjä jolla ei ole paljon vapaata aikaa, kolmas on elämäntapaansa sitoutunut maanviljelijä-hevosihminen, neljännen vapaa-ajan vie ja elämäntavan muokkaa Vene isolla V:llä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat myös todella kivalta! Minuakin kiinnostaa historia ja luonto, yhteiskunnalliset asiat myös.
Voitaisipa tavata jotenkin! :D
Ap
Ei "yhteiskunnalliset asiat" paljoa yhdistä, jos toinen on joku himokokoomuslainen.
Ihan baarista löysin tai oikeastaan terassilta. Päätin että alan käymään baareissa ja löydän naisen. Sitten löysin kesällä 2016 ja siitä lähtien ollaan oltu yhdessä. Piti vaan mennä juttelee naisille. Ei naiset tule juttelee miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään tindereitä ainakaan.
Minä ja moni tuttukin kyllä löydettiin omat hyvät miehemme ihan sieltä Tinderistä. Sitäkin voi aika monella tavoin käyttää.
Sen olen tosin kuullut, että pk-seutu on naisille etenkin sovelluksissa karu. Eli ei yhtään huonompi idea vaihtaa maisemaa, jos vaan onnistuu!
Olen kyllä haaveillut muutosta jo jonkin aikaa, jonnekin vähän pienemmälle paikkakunnalle, missä olisi rauhallisempaa. Mutta ajattelin, että tekisin sen muuttopäätöksen jonkun kanssa, nyt ehkä kannattaa vaan yksin lähteä ja katsoa miltä arki näyttää jossain muualla, jos saisin töitä muualta.
Voin kokemuksesta kertoa, että pienemmiltä paikkakunnilta voi olla ihan yhtä lailla työlästä löytää kumppania. Myönnän kyllä, että sitoutumishaluisia sinkkumiehiä pienemmillä paikkakunnilla / pienemmissä kaupungeissa on, mutta ikävä kyllä heitä on taas sitten suhteellisesti ottaen vähemmän, ja heidän joukostaan voi olla haasteellisempaa löytää ihmistä, joka on samalla aaltopituudella.
Tietysti aivan sama juttu myös naisten kanssa - pienemmissäkin kaupungeissa / paikkakunnilla on myös sinkkunaisia (riippuu toki paljon paikkakunnan sijainnista), mutta heitä on taas vastaavasti ehkä vieläkin vähemmän, ainakin kumppania etsiviä naisia. Moni pienemmän paikkakunnan 30+ ikäinen sinkku on usein myös monin eri tavoin elämäntavaltaan sitoutunut ihmisiin ja asioihin, ja siitä johtuen parisuhteen perustaminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi eräs ystäväni joutuu olemaan paljon yllättäen sairastuneen isänsä apuna, toinen on aktiivinen ja ahkera yrittäjä jolla ei ole paljon vapaata aikaa, kolmas on elämäntapaansa sitoutunut maanviljelijä-hevosihminen, neljännen vapaa-ajan vie ja elämäntavan muokkaa Vene isolla V:llä.
Hmm eikö nämä sun tutut sitten kaipaa parisuhdetta? Minulla on pitkästä aikaa sellainen tunne, että haluaisin taas panostaa oikean kumppanin etsintään, kun pidemmän aikaa keskityin ihan vain elämään elämääni. Se oli mukavaa, mutta nyt mietin taas tulevaisuutta, että olisi kiva jakaa se jonkun kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat myös todella kivalta! Minuakin kiinnostaa historia ja luonto, yhteiskunnalliset asiat myös.
Voitaisipa tavata jotenkin! :D
Ap
Ei "yhteiskunnalliset asiat" paljoa yhdistä, jos toinen on joku himokokoomuslainen.
Se mitä aiemmin kerroin elämäntyylistä, joka mua viehättää, luulisi viittavan siihen suuntaan etten ole himokokoomuslainen :D materia, raha ja omaisuuden haaliminen ei kiinnosta, vaan yhdessä tekeminen, maanläheiset asiat. Toivoisin, että yhteiskunta laajemminkin menisi siihen suuntaan, pois kulutuskeskeisyydestä, joten Kokoomusta en ole äänestämässä. Siksi talon kunnostaminen olisi mielekästä, saisi pitää huolta siitä mitä on, sillä tavoin siitä tulee arvokasta itselle. Eikä minkään hetkellisen uutuuden vuoksi.
Ap
Erosin n. 15 vuoden suhteesta, oltiin naimisissa ja kaksi lasta. Olin vähän alle 40-v. Olin 3,5 vuotta deittipalstoilla, kolme seurusteluyritystä mahtui siihen 3,5 vuoteen 3 - 6 kk mittaisia, mutta kaikissa puuttui jotain. Tinderissä matchasin mieluisan miehen kanssa, ekat treffit oli viikon päästä ja heti kolahti molemminpuolisesti. Sovittiin ekoilla treffeillä jo toisesta tapaamisesta. Neljännellä tapaamisella päätettiin, että seurustelemme. Nyt vajaa neljä vuotta suhteessa, ei tarkoitusta muuttaa yhteen. Näemme aina, kun perhe- ja työtilanne sen mahdollistaa.
Ja mikä kolahti, miksi ei tullut epäröintiä? Hyvät keskustelutaidot, älykäs, kohtelias, hauska ja oli kiinnostunut tutustumaan minuun. Minä varmaan edustin samoja asioita hänelle. Ja fyysistä kemiaa oli, suutelimme jo ekoilla treffeillä ja se tuntui jotenkin luonnolliselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile Filippiinejä.
Kyseessä on N31!
Kai siellä Filippiineillä on miehiäkin? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Asun Helsingissä ja mietin, pitäisikö vaihtaa maisemaa? Ehkä löytäisin joltain pienemmältä paikkakunnalta jonkun kivan sinkkumiehen?
Ap
Maajussille morsiameksi vaan :D
Itse löysin jääkiekkopelistä 14 vuotta sitten. Mene Nordikselle huutelemaan "En gång altid HIFK" niin eiköhän sieltä joku punanuttu matkaan tartu :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat myös todella kivalta! Minuakin kiinnostaa historia ja luonto, yhteiskunnalliset asiat myös.
Voitaisipa tavata jotenkin! :D
Ap
Ei "yhteiskunnalliset asiat" paljoa yhdistä, jos toinen on joku himokokoomuslainen.
Se mitä aiemmin kerroin elämäntyylistä, joka mua viehättää, luulisi viittavan siihen suuntaan etten ole himokokoomuslainen :D materia, raha ja omaisuuden haaliminen ei kiinnosta, vaan yhdessä tekeminen, maanläheiset asiat. Toivoisin, että yhteiskunta laajemminkin menisi siihen suuntaan, pois kulutuskeskeisyydestä, joten Kokoomusta en ole äänestämässä. Siksi talon kunnostaminen olisi mielekästä, saisi pitää huolta siitä mitä on, sillä tavoin siitä tulee arvokasta itselle. Eikä minkään hetkellisen uutuuden vuoksi.
Ap
Joku hippikommuuni voisi olla sun paikka. Sieltä joku kiva hippimies, jonka kanssa viettää omavaraista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat myös todella kivalta! Minuakin kiinnostaa historia ja luonto, yhteiskunnalliset asiat myös.
Voitaisipa tavata jotenkin! :D
Ap
Ei "yhteiskunnalliset asiat" paljoa yhdistä, jos toinen on joku himokokoomuslainen.
Se mitä aiemmin kerroin elämäntyylistä, joka mua viehättää, luulisi viittavan siihen suuntaan etten ole himokokoomuslainen :D materia, raha ja omaisuuden haaliminen ei kiinnosta, vaan yhdessä tekeminen, maanläheiset asiat. Toivoisin, että yhteiskunta laajemminkin menisi siihen suuntaan, pois kulutuskeskeisyydestä, joten Kokoomusta en ole äänestämässä. Siksi talon kunnostaminen olisi mielekästä, saisi pitää huolta siitä mitä on, sillä tavoin siitä tulee arvokasta itselle. Eikä minkään hetkellisen uutuuden vuoksi.
Ap
Kannatat kuitenkin kulukuria ja miljardi-sopeutusta?
naista ei ole kohdalle osunut,enkä siihen enään uskokkaan.keski-ikäisenä peli on pelattu jo.
Etsitkö kuitenkin aktiivisesti kumppania, onko sinulla jakaa jotain hyviä vinkkejä? Missä olet tavannut potentiaalisia kumppaneita? Vai oletko keskittynyt ennemmin lapseen, historiaan ja taloon? :) Kun on lapsi, talo ja harrastuksia, niin silloin elämä tuntuu varmasti jo mukavalta niinkin, voisin kuvitella.
Ap