Lue keskustelun säännöt.
Sairaalan vierailuajat. Eikö tämä nyt ole vähän liikaa nipotusta?
07.03.2023 |
Ymmärrän, että vierailuaikoja on hyvä noudattaa. Mutta kävin sunnuntaina (en viime sunnuntaina, kun oli lakko, vaan aiemmin) katsomassa perheenjäsentäni sairaalassa, ja asun paikassa, jossa sunnuntain bussivuorot ovat vähän mitä sattuu. Saavuin siis sairaalaan tuntia ennen vierailuajan alkamista.
Ovet olivat lukossa eikä niitä suostuttu minulle avaamaan. Sanottiin, että tule takaisin tunnin päästä, vaikka selitin, miksi jouduin tulemaan tuntia aiemmin enkä suinkaan huvikseni tai välinpitämättömyyttäni niin tehnyt.
Mutta hoitaja oli tiukkana. Sisään ei pääse kukaan ennen oikeaa kellonaikaa.
Lähistöllä ei ollut mitään auki olevia kahviloitakaan tms., joten odottelin tunnin pakkasessa.
Mitä mieltä olette, olisiko sairaala voinut tuossa tapauksessa joustaa? Jos ei, niin miksi ei?
Kommentit (142)
No minä olisin sinut päästänyt sisälle. T Sairaanhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta tätä ketjua lukiessani minulle muuten selvisi, että saattohoitopotilaita saa ilmeisesti käydä katsomassa milloin vain? Tai ainakin tässä ketjussa väitetään niin?
Mikä ero mahtaa olla näissä asioissa palliatiivisella ja saattohoidolla? Läheiseni ei ollut saattohoito-osastolla vaan ihan normaalilla, ja kuten toisessa viestissä sanoin, hänestä tehtiin varsinainen saattohoitopäätös vasta viisi päivää ennen kuolemaa.
Koska hän oli jo tuolloin palliatiivisessa hoidossa, kaikille kai oli jo selvää, että hän ei enää paranisi. Minusta tuntui tuolloin jotenkin nöyryyttävältä, että kuolevan ihmisen omaista kohdeltiin näin. Mutta en minä sitä ole jäänyt mielessäni pyörittelemään, tein tämän aloituksen vain siksi kun juttu yhdessä toisessa ketjussa muistutti minua siitä.
Palliatiivinen hoito on parantumattoman etenevän sairauden hoitoa. Hoito on oirelähtöistä, ei pyritä parantamaan vaan hoidetaan sairauden oireita. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Saattohoito on kuolevan potilaan hoitoa. Usein puhutaan viimeisistä päivistä tai viikoista.
Ymmärrän. Mietin vain, miksi omaiseni kohdalla oltiin palliatiivisessa hoidossa niin ankaria tuon vierailun suhteen, jos kerran saattohoitopotilasta saa käydä katsomassa milloin vain. Palliatiivisen ja saattohoidon välillä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan kuin about kuukausi, joten eiköhän se ollut kaikille ammattilaisille selvää, ettei aikaa ollut paljon enää jäljellä.
Johonkin se raja pitää vetää. Saattohoitopäätös tehdään yleensä siinä vaiheessa kun oletetaan kuoleman olevan lähipäivinä. Aina sitä ei ehditä tehdä ja toisaalta joskus saattohoito kestääkin oletettua pidempään.
Ja sanotaanko että aika suuri osa terveyskeskussairaalan potilaista saattaa olla käytännössä palliatiivisessa hoidossa eli heillä on joku parantumaton pitkälle edennyt sairaus ja oireenmukaisen hoito. vaikka vielä sitä palliatiivista hoitolinjausta ja termiä enimmäkseen käytetäänkin syöpäpotilaiden hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Joustot tapahtuu etukäteissoitoilla. Kenenkään kohdalla ei jousteta muuten. Saattohoito potilailla ei erillisiä vierailuaikoja ole. Vierailija joilla on syynsä.
Arvoisa ap, Venäjällä nyt vaan on tällainen käytäntö kuten tässä. Htväksy se.
Sitähän minäkin, että Suomessa kyllä pääsee vähintään aulaan odottelemaan. Ei täällä ainakaan valtaväestöä tunge sairaalavierailulle haitaksi asti, joten yleensä joustetaan paljonkin. Saa vaikka jäädä yöksi, jos potilas vetää viimeisiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta tätä ketjua lukiessani minulle muuten selvisi, että saattohoitopotilaita saa ilmeisesti käydä katsomassa milloin vain? Tai ainakin tässä ketjussa väitetään niin?
Mikä ero mahtaa olla näissä asioissa palliatiivisella ja saattohoidolla? Läheiseni ei ollut saattohoito-osastolla vaan ihan normaalilla, ja kuten toisessa viestissä sanoin, hänestä tehtiin varsinainen saattohoitopäätös vasta viisi päivää ennen kuolemaa.
Koska hän oli jo tuolloin palliatiivisessa hoidossa, kaikille kai oli jo selvää, että hän ei enää paranisi. Minusta tuntui tuolloin jotenkin nöyryyttävältä, että kuolevan ihmisen omaista kohdeltiin näin. Mutta en minä sitä ole jäänyt mielessäni pyörittelemään, tein tämän aloituksen vain siksi kun juttu yhdessä toisessa ketjussa muistutti minua siitä.
Palliatiivinen hoito on parantumattoman etenevän sairauden hoitoa. Hoito on oirelähtöistä, ei pyritä parantamaan vaan hoidetaan sairauden oireita. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Saattohoito on kuolevan potilaan hoitoa. Usein puhutaan viimeisistä päivistä tai viikoista.
Ymmärrän. Mietin vain, miksi omaiseni kohdalla oltiin palliatiivisessa hoidossa niin ankaria tuon vierailun suhteen, jos kerran saattohoitopotilasta saa käydä katsomassa milloin vain. Palliatiivisen ja saattohoidon välillä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan kuin about kuukausi, joten eiköhän se ollut kaikille ammattilaisille selvää, ettei aikaa ollut paljon enää jäljellä.
Se ei ole aina niin selkeää elääkö ihminen vielä vuosia, kuukausia, viikkoja vai päiviä. Kuolema voi tulla yllättäen, mutta usein ne viimeiset päivät on parantumattomasti sairailla havaittavissa. Riippuu vähän sairaudestakin. Syöpäpotilailla se on usein selkeämpää se saattohoidon alkaminen. Sitten taas jotain muuta edennyttä perussairautta sairastava saattaa vielä esimerkiksi infektiosta tai voinnin laskusta toipuakin pidemmäksi aikaa vaikka näyttäisi huonolta.
Nojoo menee jo aika off-topikiksi. Mutta kyllä ne tarkat vierailuajat on ihan perusteltuja sairaalassa, toki jonkinlainen inhimillisyys ja pelisilmä on suositeltavaa siinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Joustot tapahtuu etukäteissoitoilla. Kenenkään kohdalla ei jousteta muuten. Saattohoito potilailla ei erillisiä vierailuaikoja ole. Vierailija joilla on syynsä.
Arvoisa ap, Venäjällä nyt vaan on tällainen käytäntö kuten tässä. Htväksy se.
Sitähän minäkin, että Suomessa kyllä pääsee vähintään aulaan odottelemaan. Ei täällä ainakaan valtaväestöä tunge sairaalavierailulle haitaksi asti, joten yleensä joustetaan paljonkin. Saa vaikka jäädä yöksi, jos potilas vetää viimeisiään.
Tuo on kyllä totta. Yleensä se väentungos omasia katsomassa on sitä ei-kantasuomalaista väestöä.
Nukkuvat ja päivystävät sairaalan aulassa ja käytävillä valmiudessa jos perheenjäsen on sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Joustot tapahtuu etukäteissoitoilla. Kenenkään kohdalla ei jousteta muuten. Saattohoito potilailla ei erillisiä vierailuaikoja ole. Vierailija joilla on syynsä.
Arvoisa ap, Venäjällä nyt vaan on tällainen käytäntö kuten tässä. Htväksy se.
Sitähän minäkin, että Suomessa kyllä pääsee vähintään aulaan odottelemaan. Ei täällä ainakaan valtaväestöä tunge sairaalavierailulle haitaksi asti, joten yleensä joustetaan paljonkin. Saa vaikka jäädä yöksi, jos potilas vetää viimeisiään.
Tuo on kyllä totta. Yleensä se väentungos omasia katsomassa on sitä ei-kantasuomalaista väestöä.
Nukkuvat ja päivystävät sairaalan aulassa ja käytävillä valmiudessa jos perheenjäsen on sairaalassa.
Nämä myös pesevät, syöttävät ja hoivaavat omaisiaan itse. Hoitajana se on toki liikuttava katsoa mutta suomalaisissa sairaaloissa ei niin helppoa järjestää että koko suku voisi olla paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mitään syytä estää vierailua viikonloppuisin, kun ei ole lääkärinkiertoja. Useinhan omaiset voivat helpottaa sairaanhoitajan taakkaa, esim. syöttävät potilasta tai auttavat vessassakäymisessä. Tietenkään ei saa meluta tai häiritä muita huoneessaolevia potilaita, mutta ei järkevä ihminen niin teekään.
Voisi kuvitella, että sunnuntaiaamuna olisi suihkupäivä, kun silloin ei ole lääkärinkiertoja. Ei silloin ole hoitajilla aikaa rampata ulko-ovella päästämässä vierailijoita sisään. Kuten jo aiemmin on todettu, ei ole kyse siitä, etteikö yksittäisen ihmisen kohdalla voisi joustaa, vaan siitä, että sitten joustoa odottavat kaikki muutkin.
On myös ap:n omaa tyhmyyttä odottaa tunti ulkona pakkasessa, kun olisi voinut mennä johonkin lähistölle lämpimään odottamaan. Mikään kaupunginsairaala ei ole niin korvessa, ettei siinä lähistöllä olisi esim. kauppaa, johon voi mennä tunniksi.
Lähin avoin kauppa oli parin kilometrin päässä. Kävelin sinne ja sitten pitikin heti lähteä kävelemään takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mitään syytä estää vierailua viikonloppuisin, kun ei ole lääkärinkiertoja. Useinhan omaiset voivat helpottaa sairaanhoitajan taakkaa, esim. syöttävät potilasta tai auttavat vessassakäymisessä. Tietenkään ei saa meluta tai häiritä muita huoneessaolevia potilaita, mutta ei järkevä ihminen niin teekään.
Joku sunnuntaiaamupäivä saattaa kyllä olla huono aika juuri sen takia että hiljaisena aikana mennään minimimiehityksellä. Vähät käsiparit hoitaa omia hommiaan, voiko sinne sitten ottaa sekalaista seurakuntaa käytäville ja huoneisiin itsekseen pyörimään?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kohtuutonta vaatia, että vieraat noudattavat vierailuaikoja. Ne ajat on annettu, jotta hoitotyö ei häiriinny ja henkilökunnalla on aikaa tehdä tarvittavat toimet ennen kuin vieras tulee. Todella ikävää molemmin puolin, kun joskus on vieraat pöllähtäneet kaukaakin osastolle katsomaan omaistaan, joka on parhaillaan tutkimuksessa/suihkussa/hoitaja tekee vuodepesuja/aamupalaa ollaan juuri jakamassa jne. ja nämä on yritetty ajoittaa niin, että potilas olisi paikalla kun vieraat saapuvat. Se potilaskaan harvemmin pitää siitä, että vieraat pöllähtävät paikalle juuri tuolloin. Jos vierailuaikoja ei olisi, kaikki omaiset ravaisivat aamusta iltaan ja keskeyttäisivät potilaan hoitoa. Jopa viikonloppuisin on rutiininomaisia toimia, vaikka lääkäri ei kiertäisikään. Ja ei, yhden hengen huoneessa oleva potilas ei ole ansainnut erikoiskohtelua sen vuoksi, että hänen omaisensa eivät häiritse muita. Vierailuajat myös mahdollistavat potilaalle oman rauhan aamusta ja mahdollisuuden rauhoittua iltatoimiin illasta, tätä usein eivät omaiset edes tajua, kun he hyvää hyvyttään ovat saapuneet aamulla yhdeksältä katsomaan miten mummolla menee ja mummo on juuri saanut puuron ja lääkkeet eteensä.
Vai pitää kuolevalle olla oma rauha aamusta ja rauhoittuminen iltatoimiin. Minäkin olen seissyt lukitun oven takana pakkasessa ajettuani 50 km turhaan, ei päästetty sisään lainkaan. Tuli melkoinen huutomatsi molemmin puolin kun minulle alettiin vittuilla puhelimessa, lääkäri pahoitteli sitten maanantaina. Olin omaishoitaja ja halusin tulla illaksi paikalle, koska tiesin että äiti ei ymmärrä missä on eikä uskalla nukkua, koska pelkäsi. Ei päästetty, vaikka oli myös kysytty etukäteen, käykö. Äiti ei monta viikkoa elänyt enää tuon jälkeen, syöpään meni, mutta minua pistää tämä vihaksi vieläkin. Muuta valittamista minulla ei ole hoidosta ja paljon kiittämistä, mutta tuo todella sylettää. Meni niin maku silmienpyörittelijöihin, että hain äidin takaisin kotiin kun saivat akuutit asiat hoidettua. Mikä oli paras mahdollinen ratkaisu, hän ei ollut enää tajuissaan kun joutui viime päiviksi sairaalaan, ja siihen asti meillä oli olosuhteisiin nähden mukavaa. Jotkut hoitajat voisivat todella opetella käytöstapoja. Ihan todella. Fiksujakin ihmisiä tapasin, heidän kanssaan oli ilo tehdä yhteistyötä.
Teillä tyypeillä on päässä vikaa, jotka kirjoittelette aloittajalle ylimielisiä vastauksia, tietäkää se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Joustot tapahtuu etukäteissoitoilla. Kenenkään kohdalla ei jousteta muuten. Saattohoito potilailla ei erillisiä vierailuaikoja ole. Vierailija joilla on syynsä.
Arvoisa ap, Venäjällä nyt vaan on tällainen käytäntö kuten tässä. Htväksy se.
Sitähän minäkin, että Suomessa kyllä pääsee vähintään aulaan odottelemaan. Ei täällä ainakaan valtaväestöä tunge sairaalavierailulle haitaksi asti, joten yleensä joustetaan paljonkin. Saa vaikka jäädä yöksi, jos potilas vetää viimeisiään.
Tuo on kyllä totta. Yleensä se väentungos omasia katsomassa on sitä ei-kantasuomalaista väestöä.
Nukkuvat ja päivystävät sairaalan aulassa ja käytävillä valmiudessa jos perheenjäsen on sairaalassa.
Tietyn porukan sukurakkaus aiheutti (pienimuotoisia) ongelmia eniten silloin kun joku oli menehtynyt ja saapuivat vainajaa saattamaan. Obduktion uloskäynti samalla nurkalla kuin lastauslaituri mistä kaikki keittiön ja varaston kuljetukset tuli sisään ja jätteet kulki ulos, joten kun sen rekkarallin lomaan pysäköitiin parhaimmillaan lähemmäs 50 henkilöautoa melko väljästi sääntöjä tulkiten niin härdelli oli valmis. Puhumalla ja ohjaamalla toki aina kuitenkin selvittiin, ihan asiallista porukkaa olivat surunsakin keskellä. Usein ottivat myös yhteyttä etukäteen, silloin oli helpompi vielä järjestää asiat niin että tavarat kulkee ja omaiset löytävät autoilleen sopivat paikat. Potilasvierailut jakautuivat yleensä kuitenkin ajallisesti väljemmin.
t. entinen sairaalan vartija
Kirjoitit itsekin, ymmärrät kyllä että vierailuaikoja on hyvä noudattaa. Ja näin tehtiin. Ei sinne pääse etuajassa koska sairaalan rutiinit menee niin. Eri asia sitten saattohoidossa, sinne pääsee katsomaan ja yöpymäänkin jos potilas niin tahtoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit itsekin, ymmärrät kyllä että vierailuaikoja on hyvä noudattaa. Ja näin tehtiin. Ei sinne pääse etuajassa koska sairaalan rutiinit menee niin. Eri asia sitten saattohoidossa, sinne pääsee katsomaan ja yöpymäänkin jos potilas niin tahtoo.
Kuules pilkunviilaaja, kun aika usein saattohoito alkaa siinä vaiheessa, kun ihmisestä ei ole enää tahtomaan. Minunkin äitini viimeiset päivät olisi ollut aika se ja sama, oliko paikalla, ja saattohoito kesti runsaat kaksi vuorokautta. Mutta ne edeltävät viikot, silloin hän todella tarvitsi omaistaan. Mutta tyhmiähän te keskimäärin olette, eikä sille mitään voi. Asennettanne voisitte kuitenkin korjata. Voisitte edes pahoitella aapeelle jotenkin, tai minulle, mutta ei, kun pätemisen tarpeella ei ole mitään rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta tätä ketjua lukiessani minulle muuten selvisi, että saattohoitopotilaita saa ilmeisesti käydä katsomassa milloin vain? Tai ainakin tässä ketjussa väitetään niin?
Mikä ero mahtaa olla näissä asioissa palliatiivisella ja saattohoidolla? Läheiseni ei ollut saattohoito-osastolla vaan ihan normaalilla, ja kuten toisessa viestissä sanoin, hänestä tehtiin varsinainen saattohoitopäätös vasta viisi päivää ennen kuolemaa.
Koska hän oli jo tuolloin palliatiivisessa hoidossa, kaikille kai oli jo selvää, että hän ei enää paranisi. Minusta tuntui tuolloin jotenkin nöyryyttävältä, että kuolevan ihmisen omaista kohdeltiin näin. Mutta en minä sitä ole jäänyt mielessäni pyörittelemään, tein tämän aloituksen vain siksi kun juttu yhdessä toisessa ketjussa muistutti minua siitä.
Palliatiivinen hoito on parantumattoman etenevän sairauden hoitoa. Hoito on oirelähtöistä, ei pyritä parantamaan vaan hoidetaan sairauden oireita. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Saattohoito on kuolevan potilaan hoitoa. Usein puhutaan viimeisistä päivistä tai viikoista.
Ymmärrän. Mietin vain, miksi omaiseni kohdalla oltiin palliatiivisessa hoidossa niin ankaria tuon vierailun suhteen, jos kerran saattohoitopotilasta saa käydä katsomassa milloin vain. Palliatiivisen ja saattohoidon välillä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan kuin about kuukausi, joten eiköhän se ollut kaikille ammattilaisille selvää, ettei aikaa ollut paljon enää jäljellä.
Koska et ole lähiomainen, jonka käynneistä oli sovittu. Meiltä kysyttiin, ketkä tulevat vierailemaan äidin luona ja pyydettiin ilmoittamaan etukäteen, jos joku muukin haluaa olla paikalla vierailuaikojen ulkopuolella. Siten äidin serkku ei päässytkään haluamaansa aikaan tervehtimään, vaikka miten intti, että on omainen. Ei osastolle päästetä vierailuaikojen ulkopuolella ketä tahansa, joka väittää, että haluaa tulla tapaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit vaan ystävällisesti kertonut puhelimessa sairaanhoitajalle, että olet ulko-oven takana pakkasessa, eikä sinulla ole autoa johon mennä odottamaan ja joudut odottelemaan ulkona vielä tunnin.
Kyllä silloin jokainen olisi ymmärtänyt, että sinut täytyy päästää aulaan tunniksi lämmittelemään. Nämä ovat inhimillisiä järjestelykysymyksiä.
Sairaanhoitaja itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä ollaan muina aikoina tekemässä hoitotoimenpiteitä. Ei niitä kiertoja voida järjestellä uudelleen sen mukaan, kenen omainen sattuu tulemaan milloinkin paikalle. Lisäksi ihmisiä pitää kohdella yhdenveroisesti. Jos joku pääsee vierailulle satunnaiseen aikaan, mikä on perustelu, että joku toinen ei pääsisi?
Omaan napaansa tuijottavat ihmiset eivät yleensä tajua, että maailmassa on muitakin ihmisiä.
Niin, niin. Olisi mielestäni vähän eri asia, jos menee katsomaan jotain nilkka murtuneena sairaalassa tylsistyvää ihmistä ja vieläpä kesken kierron. Tässä tapauksessa oli kuitenkin kyseessä ihminen, jolla ei ollut paljon elinaikaakaan jäljellä, joka oli yksin omassa huoneessaan ja jolla ei ollut mitään hoitotoimenpiteitä kesken. Kyllä tuo ihan periaatepäätös oli, etten päässyt sisälle.
Sinua olisi siis kielletty päästämästä potilashuoneeseen? Muutenhan saattohoidossa olevaa voi käydä tapaamassa koska tahansa.
Hän ei ollut tuolloin saattohoidossa vaan palliatiivisessa hoidossa, mitä eroa noilla sitten onkaan, en tiedä. Saattohoitopäätös tehtiin vasta viisi päivää ennen kuolemaa.
Eli omaiset oli selkeästi kieltäneet päästämästä sinua paikalle, kyse ei ollut siitä, että joku nipotti. Aika usein hoitajat törmäävät siihen, että palliatiivisessa hoidossa olevaa haluaa tervehtimään henkilö, jolla ei ole kovinkaan hyvät mielessä. Omaiset antavat listan henkilöistä, joiden on sovittu potilaan luona käyvän ja jos nimi ei ole listalla, niin pääsy evätään. Varsinaisella vierailuajalla voidaan päästää, silloin usein joku läheinenkin on paikalla.
Omaisilla ei ole oikeutta kieltää vierailuja. Ihme kuvitelma.
Olin toissa vuonna kahdessa sairaalassa yhteensä seitsemän kuukautta. Omaisilleni sanottiin että vierailemaan voi tulla koska tahansa puolen päivän jälkeen. Vakiohoitotoimenpiteet on tehty lounaaseen mennessä ja tarvittavat nestepussit voitiin vaihtaa vieraitten läsnäollessa.
Mistähän tähän alkupäähän on tullut noin paljon negatiivisia kommentteja, mieleen tulee sanonta Befehl ist Befehl. Oikeastaan kommenteista kuultaa vahingonilo, ähäkutti.
Potilaalle on jokainen vieras tärkeä, heidän käyntinsä helpotti oloani joka kerran.
Vierailija kirjoitti:
Olisit vaan ystävällisesti kertonut puhelimessa sairaanhoitajalle, että olet ulko-oven takana pakkasessa, eikä sinulla ole autoa johon mennä odottamaan ja joudut odottelemaan ulkona vielä tunnin.
Kyllä silloin jokainen olisi ymmärtänyt, että sinut täytyy päästää aulaan tunniksi lämmittelemään. Nämä ovat inhimillisiä järjestelykysymyksiä.
Sairaanhoitaja itsekin.
Minä kerroin juuri noin. Minulle vastattiin vain, että valitettavasti tämä ei nyt käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kohtuutonta vaatia, että vieraat noudattavat vierailuaikoja. Ne ajat on annettu, jotta hoitotyö ei häiriinny ja henkilökunnalla on aikaa tehdä tarvittavat toimet ennen kuin vieras tulee. Todella ikävää molemmin puolin, kun joskus on vieraat pöllähtäneet kaukaakin osastolle katsomaan omaistaan, joka on parhaillaan tutkimuksessa/suihkussa/hoitaja tekee vuodepesuja/aamupalaa ollaan juuri jakamassa jne. ja nämä on yritetty ajoittaa niin, että potilas olisi paikalla kun vieraat saapuvat. Se potilaskaan harvemmin pitää siitä, että vieraat pöllähtävät paikalle juuri tuolloin. Jos vierailuaikoja ei olisi, kaikki omaiset ravaisivat aamusta iltaan ja keskeyttäisivät potilaan hoitoa. Jopa viikonloppuisin on rutiininomaisia toimia, vaikka lääkäri ei kiertäisikään. Ja ei, yhden hengen huoneessa oleva potilas ei ole ansainnut erikoiskohtelua sen vuoksi, että hänen omaisensa eivät häiritse muita. Vierailuajat myös mahdollistavat potilaalle oman rauhan aamusta ja mahdollisuuden rauhoittua iltatoimiin illasta, tätä usein eivät omaiset edes tajua, kun he hyvää hyvyttään ovat saapuneet aamulla yhdeksältä katsomaan miten mummolla menee ja mummo on juuri saanut puuron ja lääkkeet eteensä.
Vai pitää kuolevalle olla oma rauha aamusta ja rauhoittuminen iltatoimiin. Minäkin olen seissyt lukitun oven takana pakkasessa ajettuani 50 km turhaan, ei päästetty sisään lainkaan. Tuli melkoinen huutomatsi molemmin puolin kun minulle alettiin vittuilla puhelimessa, lääkäri pahoitteli sitten maanantaina. Olin omaishoitaja ja halusin tulla illaksi paikalle, koska tiesin että äiti ei ymmärrä missä on eikä uskalla nukkua, koska pelkäsi. Ei päästetty, vaikka oli myös kysytty etukäteen, käykö. Äiti ei monta viikkoa elänyt enää tuon jälkeen, syöpään meni, mutta minua pistää tämä vihaksi vieläkin. Muuta valittamista minulla ei ole hoidosta ja paljon kiittämistä, mutta tuo todella sylettää. Meni niin maku silmienpyörittelijöihin, että hain äidin takaisin kotiin kun saivat akuutit asiat hoidettua. Mikä oli paras mahdollinen ratkaisu, hän ei ollut enää tajuissaan kun joutui viime päiviksi sairaalaan, ja siihen asti meillä oli olosuhteisiin nähden mukavaa. Jotkut hoitajat voisivat todella opetella käytöstapoja. Ihan todella. Fiksujakin ihmisiä tapasin, heidän kanssaan oli ilo tehdä yhteistyötä.
Teillä tyypeillä on päässä vikaa, jotka kirjoittelette aloittajalle ylimielisiä vastauksia, tietäkää se.
Ap tässä. Olen pahoillani, että sinulla oli samankaltainen kokemus :( Olet varmaan ainoa täällä, joka ymmärtää, miten nöyryyttävältä se tuntui. Yksi tunti sinne tänne elämässä, mutta se tuntui jotenkin potkulta päähän valmiiksi vaikeassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta tätä ketjua lukiessani minulle muuten selvisi, että saattohoitopotilaita saa ilmeisesti käydä katsomassa milloin vain? Tai ainakin tässä ketjussa väitetään niin?
Mikä ero mahtaa olla näissä asioissa palliatiivisella ja saattohoidolla? Läheiseni ei ollut saattohoito-osastolla vaan ihan normaalilla, ja kuten toisessa viestissä sanoin, hänestä tehtiin varsinainen saattohoitopäätös vasta viisi päivää ennen kuolemaa.
Koska hän oli jo tuolloin palliatiivisessa hoidossa, kaikille kai oli jo selvää, että hän ei enää paranisi. Minusta tuntui tuolloin jotenkin nöyryyttävältä, että kuolevan ihmisen omaista kohdeltiin näin. Mutta en minä sitä ole jäänyt mielessäni pyörittelemään, tein tämän aloituksen vain siksi kun juttu yhdessä toisessa ketjussa muistutti minua siitä.
Palliatiivinen hoito on parantumattoman etenevän sairauden hoitoa. Hoito on oirelähtöistä, ei pyritä parantamaan vaan hoidetaan sairauden oireita. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Saattohoito on kuolevan potilaan hoitoa. Usein puhutaan viimeisistä päivistä tai viikoista.
Ymmärrän. Mietin vain, miksi omaiseni kohdalla oltiin palliatiivisessa hoidossa niin ankaria tuon vierailun suhteen, jos kerran saattohoitopotilasta saa käydä katsomassa milloin vain. Palliatiivisen ja saattohoidon välillä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan kuin about kuukausi, joten eiköhän se ollut kaikille ammattilaisille selvää, ettei aikaa ollut paljon enää jäljellä.
Koska et ole lähiomainen, jonka käynneistä oli sovittu. Meiltä kysyttiin, ketkä tulevat vierailemaan äidin luona ja pyydettiin ilmoittamaan etukäteen, jos joku muukin haluaa olla paikalla vierailuaikojen ulkopuolella. Siten äidin serkku ei päässytkään haluamaansa aikaan tervehtimään, vaikka miten intti, että on omainen. Ei osastolle päästetä vierailuaikojen ulkopuolella ketä tahansa, joka väittää, että haluaa tulla tapaamaan.
Vastasin tuollaiseen kommenttiin jo aiemmin, mutta minä siis olin potilaan ainoa lähiomainen. Äidistäni oli kyse.
Johonkin se raja pitää vetää. Saattohoitopäätös tehdään yleensä siinä vaiheessa kun oletetaan kuoleman olevan lähipäivinä. Aina sitä ei ehditä tehdä ja toisaalta joskus saattohoito kestääkin oletettua pidempään.