Lue keskustelun säännöt.
Minusta avoin suhde ei ole parisuhde
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Jos avoimeen suhteiluun lähtee, on siinä helposti koko loppuelämänsä.
Harva ihminen haluaa parisuhteeseen sellaisen kanssa, jolla on värikäs suhdehistoria. Kulunut, käytetty, epästabiili.
Mahtaa olla stressiä, kun joka päivä siirtyy nuorempia, komeampia ja kauniimpia ihmisiä suhdemarkkinoille. Mikä siinä vanhassa viehättää?
Omaisuuttakaan ei juuri kerry, kun se kertyy parhaiten pitkässä parisuhteessa.
Kuka oikeasti haluaa kuluneen käytetyn ja epästabiilin kanssa minkään laiseen suhteeseen? Varmaan samanlainen. Eipä siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nää höpöhöpösuhteitaan esittelevät ovat muutenkin erikoisia, ulkoista habitusta myöten. Wt-meininkiä, ei jaksa kiinnostaa
Olipa analyysi. Erilaisuus taitaa pelottaa?
Jokainen tietysti saa pukeutua ja koristella itseään haluamallaan tavalla. Mutta silti erikoinen ulkonäkö (näkyvät ja runsaat tatuoinnit ja lävistykset, räikyvän värinen tukka, erikoinen pukeutuminen) yhdistyy minun havaintojeni mukaan usein heikkoon itsetuntoon tai voimakkaaseen huomiohakuisuuteen. Usein tulee vaikutelma jonkinlaisesta epävakaasta persoonasta.
Vai niin. Mites kun itse olen tällainen aika perinteisen näköinen nainen vailla tatuointeja, lävistyksiä tai sokkivärejä? Ja silti haluan elää avoimessa suhteessa. Sitten taas tiedän niitä, jotka pukeutuvat oudosti, mutta ovat ajatuksiltaan konservatiivisia.
Eikö tämä saa sinua yhtään kyseenalaistamaan havaintojesi paikkaansapitävyyttä? Eikö pelota, että se perinteisenä ja vakaana pitämäsi henkilö onkin ajatuksiltaan pelottava radikaali? Jos on älyä ja tilannetajua, nämä asiat on hyvin helppo pitää piilossa kaltaisistasi.
Piilottelu on elämän motto joillekin. Harvoin siitä mitään hyvää on läheisille seurannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avoimeen suhteiluun lähtee, on siinä helposti koko loppuelämänsä.
Harva ihminen haluaa parisuhteeseen sellaisen kanssa, jolla on värikäs suhdehistoria. Kulunut, käytetty, epästabiili.
Mahtaa olla stressiä, kun joka päivä siirtyy nuorempia, komeampia ja kauniimpia ihmisiä suhdemarkkinoille. Mikä siinä vanhassa viehättää?
Omaisuuttakaan ei juuri kerry, kun se kertyy parhaiten pitkässä parisuhteessa.
Ei se varmaan sun arvoille ja tunne-elämälle sopiskaan, jos kerran kyllästyisit vanhaan kun on olemassa nuorempia, kauniimpia jne.
Mut ei se monella niin mene, kun sitä kumppaniaan rakastaa, eikä se horju siitä mihinkään muiden ihmisten takia (jep, ei edes vaikka niiden muiden kanssa panis).Ja kai siinä on useimmilla tarkoituskin loppuelämä elää niin, tuskin se mikään uhkakuva on.
Ja raha ja omaisuus ei kaikille oo se tärkein asia parisuhteessa.
Jos et riitä sille toiselle yksin nytkään, miksi luulet että asemasi olisi mitenkään pysyvä myöskään tulevaisuudessa?
Omaisuus ei ole kaikille tärkeää ja siksi avoimet suhteet onkin suosituimpia juuri vuokra-asunnoissa asuvien wt-ihmisten keskuudessa.
Tosin joku varakkaampi voi sellaista välillä käydä panemassa, kun ilmaiseksi saa. Siitä wt:n itsetunto hetkellisesti kohoaa.
Ton ensimmäisen lauseen logiikka ei vaan aukene mulle nyt. Jos jotkut on vaikka 15 vuotta olleet avoimessa suhteessa, niin miksi ihmeessä sen kestävyyttä pitäisi epäillä? Siinähän tietää, että ei menetä toista vaikka siihen, että se hullaantuisi niin hirveästi jostain uudesta ja jännästä, kun sehän saa sitä uutta ja jännää, ja silti pysyy siinä.
Mutta en mä itse siis ole avoimessa suhteessa, niin henkilökohtaisesti en osaa tähän vastata.
Sulle saa joo yhäkin omaisuus olla tärkeä tekijä parisuhteessa, mutta hyväksy nyt kuitenkin, että joillekin se on rakkaus eikä raha. Toki jo todistit itsesi rahvaanomaiseksi moukaksi tuolla lopulla, joten ihmekös tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avoimeen suhteiluun lähtee, on siinä helposti koko loppuelämänsä.
Harva ihminen haluaa parisuhteeseen sellaisen kanssa, jolla on värikäs suhdehistoria. Kulunut, käytetty, epästabiili.
Mahtaa olla stressiä, kun joka päivä siirtyy nuorempia, komeampia ja kauniimpia ihmisiä suhdemarkkinoille. Mikä siinä vanhassa viehättää?
Omaisuuttakaan ei juuri kerry, kun se kertyy parhaiten pitkässä parisuhteessa.
Kuka oikeasti haluaa kuluneen käytetyn ja epästabiilin kanssa minkään laiseen suhteeseen? Varmaan samanlainen. Eipä siinä.
No toinen avoin suhteilija tietysti. Siellä vuokra-asunnossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avoimeen suhteiluun lähtee, on siinä helposti koko loppuelämänsä.
Harva ihminen haluaa parisuhteeseen sellaisen kanssa, jolla on värikäs suhdehistoria. Kulunut, käytetty, epästabiili.
Mahtaa olla stressiä, kun joka päivä siirtyy nuorempia, komeampia ja kauniimpia ihmisiä suhdemarkkinoille. Mikä siinä vanhassa viehättää?
Omaisuuttakaan ei juuri kerry, kun se kertyy parhaiten pitkässä parisuhteessa.
Ei se varmaan sun arvoille ja tunne-elämälle sopiskaan, jos kerran kyllästyisit vanhaan kun on olemassa nuorempia, kauniimpia jne.
Mut ei se monella niin mene, kun sitä kumppaniaan rakastaa, eikä se horju siitä mihinkään muiden ihmisten takia (jep, ei edes vaikka niiden muiden kanssa panis).Ja kai siinä on useimmilla tarkoituskin loppuelämä elää niin, tuskin se mikään uhkakuva on.
Ja raha ja omaisuus ei kaikille oo se tärkein asia parisuhteessa.
Jos et riitä sille toiselle yksin nytkään, miksi luulet että asemasi olisi mitenkään pysyvä myöskään tulevaisuudessa?
Omaisuus ei ole kaikille tärkeää ja siksi avoimet suhteet onkin suosituimpia juuri vuokra-asunnoissa asuvien wt-ihmisten keskuudessa.
Tosin joku varakkaampi voi sellaista välillä käydä panemassa, kun ilmaiseksi saa. Siitä wt:n itsetunto hetkellisesti kohoaa.
Ton ensimmäisen lauseen logiikka ei vaan aukene mulle nyt. Jos jotkut on vaikka 15 vuotta olleet avoimessa suhteessa, niin miksi ihmeessä sen kestävyyttä pitäisi epäillä? Siinähän tietää, että ei menetä toista vaikka siihen, että se hullaantuisi niin hirveästi jostain uudesta ja jännästä, kun sehän saa sitä uutta ja jännää, ja silti pysyy siinä.
Mutta en mä itse siis ole avoimessa suhteessa, niin henkilökohtaisesti en osaa tähän vastata.
Sulle saa joo yhäkin omaisuus olla tärkeä tekijä parisuhteessa, mutta hyväksy nyt kuitenkin, että joillekin se on rakkaus eikä raha. Toki jo todistit itsesi rahvaanomaiseksi moukaksi tuolla lopulla, joten ihmekös tuo.
Logiikka ja sinä ette mahdu samaan lauseeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avoimeen suhteiluun lähtee, on siinä helposti koko loppuelämänsä.
Harva ihminen haluaa parisuhteeseen sellaisen kanssa, jolla on värikäs suhdehistoria. Kulunut, käytetty, epästabiili.
Mahtaa olla stressiä, kun joka päivä siirtyy nuorempia, komeampia ja kauniimpia ihmisiä suhdemarkkinoille. Mikä siinä vanhassa viehättää?
Omaisuuttakaan ei juuri kerry, kun se kertyy parhaiten pitkässä parisuhteessa.
Ei se varmaan sun arvoille ja tunne-elämälle sopiskaan, jos kerran kyllästyisit vanhaan kun on olemassa nuorempia, kauniimpia jne.
Mut ei se monella niin mene, kun sitä kumppaniaan rakastaa, eikä se horju siitä mihinkään muiden ihmisten takia (jep, ei edes vaikka niiden muiden kanssa panis).Ja kai siinä on useimmilla tarkoituskin loppuelämä elää niin, tuskin se mikään uhkakuva on.
Ja raha ja omaisuus ei kaikille oo se tärkein asia parisuhteessa.
Jos et riitä sille toiselle yksin nytkään, miksi luulet että asemasi olisi mitenkään pysyvä myöskään tulevaisuudessa?
Omaisuus ei ole kaikille tärkeää ja siksi avoimet suhteet onkin suosituimpia juuri vuokra-asunnoissa asuvien wt-ihmisten keskuudessa.
Tosin joku varakkaampi voi sellaista välillä käydä panemassa, kun ilmaiseksi saa. Siitä wt:n itsetunto hetkellisesti kohoaa.
Ton ensimmäisen lauseen logiikka ei vaan aukene mulle nyt. Jos jotkut on vaikka 15 vuotta olleet avoimessa suhteessa, niin miksi ihmeessä sen kestävyyttä pitäisi epäillä? Siinähän tietää, että ei menetä toista vaikka siihen, että se hullaantuisi niin hirveästi jostain uudesta ja jännästä, kun sehän saa sitä uutta ja jännää, ja silti pysyy siinä.
Mutta en mä itse siis ole avoimessa suhteessa, niin henkilökohtaisesti en osaa tähän vastata.
Sulle saa joo yhäkin omaisuus olla tärkeä tekijä parisuhteessa, mutta hyväksy nyt kuitenkin, että joillekin se on rakkaus eikä raha. Toki jo todistit itsesi rahvaanomaiseksi moukaksi tuolla lopulla, joten ihmekös tuo.
Aikuinen rakkaus kysyy vastuunottamista läpi elämän omista teoistaan. Läheisriippuvaiset monesti hyppivät sängystä toiseen paetessaan hylätyksi tulemisen pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Minusta ei ole asiallista tuomita toisten suhteita olivat ne millaisia tahansa, jos ne ovat vapaaehtoisia, eikä ketään vahingoiteta. Useimmille ihmisille kahden ihmisen välinen parisuhde on toimivin oli kyseessä sitten yksi elinikäinen suhde tai useampi peräkkäinen suhde.
Mutta on myös ihmisiä, joille jokin useamman ihmisen välinen suhdeviritys on perusteltu ja toimiva ratkaisu, vaikka olen aika varma, että sellaisen ylläpitäminen vaatii paljon työtä ja luultavasti pitää olla myös selvästi keskimääräistä tasapainoisempi yksilö, jotta tilanne pysyy tasapainossa ja hallinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne yhtäkään avointa suhdetta, joka olisi kestänyt hajoamatta 10 vuotta tai yli.
Mihin menet, läheisriippuvainen, kun sun yhteisasuminen sun seksikumppanin kanssa päättyy? Olet ehkä 50 vuotta ja sun pitää aloittaa taas kaikki alusta.
Sen sijaan kestoltaan yllä mainitun mittaisia avio- ja avoliittoja tiedän kymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Minusta ei ole asiallista tuomita toisten suhteita olivat ne millaisia tahansa, jos ne ovat vapaaehtoisia, eikä ketään vahingoiteta. Useimmille ihmisille kahden ihmisen välinen parisuhde on toimivin oli kyseessä sitten yksi elinikäinen suhde tai useampi peräkkäinen suhde.
Mutta on myös ihmisiä, joille jokin useamman ihmisen välinen suhdeviritys on perusteltu ja toimiva ratkaisu, vaikka olen aika varma, että sellaisen ylläpitäminen vaatii paljon työtä ja luultavasti pitää olla myös selvästi keskimääräistä tasapainoisempi yksilö, jotta tilanne pysyy tasapainossa ja hallinnassa.
Totta että avoin suhde vaatii paljon työtä suhteen eteen. Vaatii elämässää tasapainoista ihmistä. Epävakailla draamailijoille ei sovi tämä kuten ei mikään muukaan suhde:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nää höpöhöpösuhteitaan esittelevät ovat muutenkin erikoisia, ulkoista habitusta myöten. Wt-meininkiä, ei jaksa kiinnostaa
Olipa analyysi. Erilaisuus taitaa pelottaa?
Jokainen tietysti saa pukeutua ja koristella itseään haluamallaan tavalla. Mutta silti erikoinen ulkonäkö (näkyvät ja runsaat tatuoinnit ja lävistykset, räikyvän värinen tukka, erikoinen pukeutuminen) yhdistyy minun havaintojeni mukaan usein heikkoon itsetuntoon tai voimakkaaseen huomiohakuisuuteen. Usein tulee vaikutelma jonkinlaisesta epävakaasta persoonasta.
Vai niin. Mites kun itse olen tällainen aika perinteisen näköinen nainen vailla tatuointeja, lävistyksiä tai sokkivärejä? Ja silti haluan elää avoimessa suhteessa. Sitten taas tiedän niitä, jotka pukeutuvat oudosti, mutta ovat ajatuksiltaan konservatiivisia.
Eikö tämä saa sinua yhtään kyseenalaistamaan havaintojesi paikkaansapitävyyttä? Eikö pelota, että se perinteisenä ja vakaana pitämäsi henkilö onkin ajatuksiltaan pelottava radikaali? Jos on älyä ja tilannetajua, nämä asiat on hyvin helppo pitää piilossa kaltaisistasi.
Piilottelu on elämän motto joillekin. Harvoin siitä mitään hyvää on läheisille seurannut.
Kuka nyt muutenkaan kuuluttaa omia arvojaan saati parisuhteensa yksityiskohtia joillekin puolitutuille? Ei se ole mitään piilottelua, vaan itsensä suojelua ja ihan normaaleja käytöstapoja. Olen oppinut, että joidenkin ihmisten kanssa pääsee vähemmällä, kun ei vastaa mitään ja häipyy vaan paikalta. Ystävyyttä ei tietenkään siinä synny.
Vai pitäisikö minun tatuoida otsaani, että olen epänormaali? Tykkään perinteisistä vaatteista ja normaaleista käytöstavoista. Läheiseni kyllä tietävät tämän ja arvostavat minua tällaisena, kuin olen.
Nyt on aika hylätä tämä ketju, vaikka saihan tästä ihan kivaa puuhaa flunssapäivän ratoksi. Kiva aina huomata, että palstalla on myös avarakatseisia ihmisiä. Kiitos teille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avoimeen suhteiluun lähtee, on siinä helposti koko loppuelämänsä.
Harva ihminen haluaa parisuhteeseen sellaisen kanssa, jolla on värikäs suhdehistoria. Kulunut, käytetty, epästabiili.
Mahtaa olla stressiä, kun joka päivä siirtyy nuorempia, komeampia ja kauniimpia ihmisiä suhdemarkkinoille. Mikä siinä vanhassa viehättää?
Omaisuuttakaan ei juuri kerry, kun se kertyy parhaiten pitkässä parisuhteessa.
Ei se varmaan sun arvoille ja tunne-elämälle sopiskaan, jos kerran kyllästyisit vanhaan kun on olemassa nuorempia, kauniimpia jne.
Mut ei se monella niin mene, kun sitä kumppaniaan rakastaa, eikä se horju siitä mihinkään muiden ihmisten takia (jep, ei edes vaikka niiden muiden kanssa panis).Ja kai siinä on useimmilla tarkoituskin loppuelämä elää niin, tuskin se mikään uhkakuva on.
Ja raha ja omaisuus ei kaikille oo se tärkein asia parisuhteessa.
Jos et riitä sille toiselle yksin nytkään, miksi luulet että asemasi olisi mitenkään pysyvä myöskään tulevaisuudessa?
Omaisuus ei ole kaikille tärkeää ja siksi avoimet suhteet onkin suosituimpia juuri vuokra-asunnoissa asuvien wt-ihmisten keskuudessa.
Tosin joku varakkaampi voi sellaista välillä käydä panemassa, kun ilmaiseksi saa. Siitä wt:n itsetunto hetkellisesti kohoaa.
Ton ensimmäisen lauseen logiikka ei vaan aukene mulle nyt. Jos jotkut on vaikka 15 vuotta olleet avoimessa suhteessa, niin miksi ihmeessä sen kestävyyttä pitäisi epäillä? Siinähän tietää, että ei menetä toista vaikka siihen, että se hullaantuisi niin hirveästi jostain uudesta ja jännästä, kun sehän saa sitä uutta ja jännää, ja silti pysyy siinä.
Mutta en mä itse siis ole avoimessa suhteessa, niin henkilökohtaisesti en osaa tähän vastata.
Sulle saa joo yhäkin omaisuus olla tärkeä tekijä parisuhteessa, mutta hyväksy nyt kuitenkin, että joillekin se on rakkaus eikä raha. Toki jo todistit itsesi rahvaanomaiseksi moukaksi tuolla lopulla, joten ihmekös tuo.
Aikuinen rakkaus kysyy vastuunottamista läpi elämän omista teoistaan. Läheisriippuvaiset monesti hyppivät sängystä toiseen paetessaan hylätyksi tulemisen pelkoa.
Läheisriippuvuudesta tai muista ongelmista kärsivän ihmisen suhteet eivät ole koskaan tasapainoisia, oli hänen parisuhdemallinsa mikä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Kuule ne avoimessa suhteessa olevat ehkä tietää olevansa romanttisessa suhteessa keskenään, ja sitoutuneita toisiinsa, ja siksi eivät kutsu suhdettaan fwb-suhteeksi, jollaiseksi sä härskin ylimielisesti yrität sen heidän puolestaan määritellä.
Avoin suhde ei yleensä ole monta suhdeviritelmää (se on polyamoriaa), vaan parisuhde johon on sitouduttu, ja jossa yhteisen sopimuksen mukaan voi olla seksiä myös muiden kanssa.
Jos on toiseen sitoutunut ja toista rakastaa, niin ei silloin todellakaan paneskella ketään muita. Silloin voi jatkaa sitä railakasta sinkkuelämää eri panojen kanssa, jos ei yksi kumppani riitä.
Samaa mieltä! :D Jos oma puoliso edes ehdottaa joskus moista, saa alkaa viettää ihan vapaasti villiä sinkkuelämää.
Oman puolison kanssa seksi mahtavaa ja meillä on edelleen yhteys vuosien jälkeen. En voisi kuvitellakaan , että hyppäämme toiseen sänkyyn jonkun muun kanssa.
Täsmälleen noin on sanonut aika moni sivusuhteeseen hairahtanut. Minusta on aika varomatonta uhota tuolla tavalla, sillä ihmiset ovat ihmisiä ja joskus tulee tilanteita, joissa saattaa yllättää itsensä. Sanoisin, että suurin riski on niillä, jotka korostavat sitoutumistaan ja kehuvat, miten eivät missään tilanteessa voisi pettää puolisoaan. Juuri heillä on suurin riski, koska he eivät ymmärrä varoa. Riski on pienempi, jos tietää, että riski on olemassa ja pystyy siksi huomaamaan ja estämään altistavien tilanteiden synnyn.
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään avointa suhdetta, joka olisi kestänyt hajoamatta 10 vuotta tai yli.
Mihin menet, läheisriippuvainen, kun sun yhteisasuminen sun seksikumppanin kanssa päättyy? Olet ehkä 50 vuotta ja sun pitää aloittaa taas kaikki alusta.
Sen sijaan kestoltaan yllä mainitun mittaisia avio- ja avoliittoja tiedän kymmeniä.
Jos olisin läheisriippuvainen, en pystyisi avoimeen suhteeseen. Takertuisin tiukasti kiinni puolisooni.
Uskon johdatukseen. Jos suhde päättyy, niin on tarkoitettu. Olen aina valmis aloittamaan alusta, jos en ole tyytyväinen elämääni. Tunnen kyllä syvällä sisimmässäni, että nykyinen suhteeni jatkuu kuolemaan saakka.
Kiva, kun huolehdit, mutta pidä sinä vaan huoli omista asioistasi. Turha pelätä muiden parisuhdekuvioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Kuule ne avoimessa suhteessa olevat ehkä tietää olevansa romanttisessa suhteessa keskenään, ja sitoutuneita toisiinsa, ja siksi eivät kutsu suhdettaan fwb-suhteeksi, jollaiseksi sä härskin ylimielisesti yrität sen heidän puolestaan määritellä.
Avoin suhde ei yleensä ole monta suhdeviritelmää (se on polyamoriaa), vaan parisuhde johon on sitouduttu, ja jossa yhteisen sopimuksen mukaan voi olla seksiä myös muiden kanssa.
Jos on toiseen sitoutunut ja toista rakastaa, niin ei silloin todellakaan paneskella ketään muita. Silloin voi jatkaa sitä railakasta sinkkuelämää eri panojen kanssa, jos ei yksi kumppani riitä.
Samaa mieltä! :D Jos oma puoliso edes ehdottaa joskus moista, saa alkaa viettää ihan vapaasti villiä sinkkuelämää.
Oman puolison kanssa seksi mahtavaa ja meillä on edelleen yhteys vuosien jälkeen. En voisi kuvitellakaan , että hyppäämme toiseen sänkyyn jonkun muun kanssa.
Sinullahan on hyvä suhde, jos puoliso menee vaihtoon ja pelkästä ehdotuksesta. Tämä on sitä sitoutunuta, todellista rakkautta.
Veikkaanpa, ettei puolisosi uskalla hirväesti tarpeistaan puhua noin muutenkaan.
Älä viitsi vääristellä ja väännellä asioita. Nämä asiat sovitaan suhteen alussa. On arvoja jotka ovat pysyviä kuten suhtautuminen pettämisiin. Heikot moraaliltaan mädät piilottelevat itseään suhteen alussa ja sen aikana.
Eivät ihmiset pysy samanlaisia vuodesta toiseen. Nuoren ihmisen ajattelu on usein mustavalkoista ja jyrkkää, vanhempana aletaan ymmärtää asioita laajemmin ja monipuolisemmin. Elämänkokemus opettaa, että kaikki tekevät virheitä ja vääriä valintoja, joista voi ottaa opiksi. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka ovat 20 vuotta myöhemmin yhä samaa mieltä kaikesta nuoremman itsensä kanssa. Tämä koskee kaikkia asioita, eikä pelkästään pettämistä.
Ajatelkaa, paljonko veroeuroja valuu asumistukina tällaisten monisuhteilijoiden jatkuvasti vaihtuviin asumisjärjestelyihin?
Entä näiden lasten vuoroviikkoasumiskuvioihin? Terapioihin?
Sairaan normalisoinnilla on kallis hintalappu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin, että kestävätkö nämä? Onko ihmisiä, jotka olisivat olleet esim. 15 vuotta avoimessa suhteessa?
Omassa tuttavapiirissä avoimeen suhteeseen on päädytty, kun liitossa menee muuten huonosti ja tällaisella suhteen avaamisella on yritetty parantaa tai piristää liittoa. Hetken se toimii ja osapuolet (nainen) julistavat avoimen suhteen autuutta, mutta ennen pitkää, yleensä parin kolmen vuoden sisällä, suhde sitten kuitenkin päättyy eroon. Näitä tapauksia tiedän useita.
Mua aina hitusen huvittavat nämä spekulaatiot siitä, että voiko suhde kestää jos se poikkeaa perinteisestä parisuhdemallista. Aivan kuin se kahden ihmisen valinen perinteinen parisuhde olisi jotenkin kestävä.
Ydinperhe ja kahden ihmisen välinen parisuhde on ollut ihmiskunnan historiassa hyvin lyhytaikainen vaihe. Erot lisääntyvät koko ajan, eikä aiempi eroamattomuus todellakaan johtunut siitä, että liitot oliva onnelisia vaan siitä, ettei eroaminen ollut yhteiskunnalllisesti hyväksyttävää.
Itse asiassa erot (ainakaan avioerot) eivät enää näytä lisääntyvän. Noin 40% ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon, 60% ei. Avoeroista en osaa sanoa, koska niitä ei tilastoida. Se taas lienee selvää, että ennen avo- tai avioliittoa monilla on eroon päättyneitä lyhyitä tapailusuhteita, kun etsitään sitä puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään avointa suhdetta, joka olisi kestänyt hajoamatta 10 vuotta tai yli.
Mihin menet, läheisriippuvainen, kun sun yhteisasuminen sun seksikumppanin kanssa päättyy? Olet ehkä 50 vuotta ja sun pitää aloittaa taas kaikki alusta.
Sen sijaan kestoltaan yllä mainitun mittaisia avio- ja avoliittoja tiedän kymmeniä.
Jos olisin läheisriippuvainen, en pystyisi avoimeen suhteeseen. Takertuisin tiukasti kiinni puolisooni.
Uskon johdatukseen. Jos suhde päättyy, niin on tarkoitettu. Olen aina valmis aloittamaan alusta, jos en ole tyytyväinen elämääni. Tunnen kyllä syvällä sisimmässäni, että nykyinen suhteeni jatkuu kuolemaan saakka.
Kiva, kun huolehdit, mutta pidä sinä vaan huoli omista asioistasi. Turha pelätä muiden parisuhdekuvioita.
Pääasia kun tuet juoksee.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, paljonko veroeuroja valuu asumistukina tällaisten monisuhteilijoiden jatkuvasti vaihtuviin asumisjärjestelyihin?
Entä näiden lasten vuoroviikkoasumiskuvioihin? Terapioihin?
Sairaan normalisoinnilla on kallis hintalappu.
Älä viitsi. Joku prosentti tuollaisia suhteita ei kansantalouteen vaikuta niin kertakaikkiaan lainkaan. Sarjamonogamistit ne noita kuluja luo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nää höpöhöpösuhteitaan esittelevät ovat muutenkin erikoisia, ulkoista habitusta myöten. Wt-meininkiä, ei jaksa kiinnostaa
Olipa analyysi. Erilaisuus taitaa pelottaa?
Jokainen tietysti saa pukeutua ja koristella itseään haluamallaan tavalla. Mutta silti erikoinen ulkonäkö (näkyvät ja runsaat tatuoinnit ja lävistykset, räikyvän värinen tukka, erikoinen pukeutuminen) yhdistyy minun havaintojeni mukaan usein heikkoon itsetuntoon tai voimakkaaseen huomiohakuisuuteen. Usein tulee vaikutelma jonkinlaisesta epävakaasta persoonasta.
Vai niin. Mites kun itse olen tällainen aika perinteisen näköinen nainen vailla tatuointeja, lävistyksiä tai sokkivärejä? Ja silti haluan elää avoimessa suhteessa. Sitten taas tiedän niitä, jotka pukeutuvat oudosti, mutta ovat ajatuksiltaan konservatiivisia.
Eikö tämä saa sinua yhtään kyseenalaistamaan havaintojesi paikkaansapitävyyttä? Eikö pelota, että se perinteisenä ja vakaana pitämäsi henkilö onkin ajatuksiltaan pelottava radikaali? Jos on älyä ja tilannetajua, nämä asiat on hyvin helppo pitää piilossa kaltaisistasi.
Minähän en ottanut tuohon mitään kantaa. Ulkonäkö ei kerro kaikkea, vaikka korrelaatio olisi havaittavissa. On huomattavan harvinaista, että aatteiltaan hyvin konservatiivinen ihminen olisi ulkonäöltään hyvin radikaali. Toisaalta on aivan mahdollista, että aivan tavallisen näköinen ihminen on aatteiltaan hyvinkin... "liberaali" paremman sanan puutteessa.
Tuo ulkonäköhuomio liittyi siihen, että nämä julkisuudessa nähdyt avointen suhteiden tai polyamorian esittelijät ovat usein myös ulkonäöltään erottuvia. Harvalla ihmisellä on kovin palava tarve esitellä suhteitaan (erityisesti seksisuhteitaan) julkisuudessa etenkään nimellään ja kuvallaan. Haastattelu vielä usein täydentää kuvaa ja luo vaikutelman siitä, että ko. henkilöllä saattaa olla ongelmia, joita kompensoidaan tai peitellään vaikkapa tatuoinneilla ja yltiöavoimella suhteella.
Avoimille suhteille ja vaikkapa polyamoriallekin olisi eduksi, että niitä edustaisivat julkisuudessa aivan tavallisen näköiset ihmiset. Veikkaan kuitenkin, että ne tavalliset näköiset avoimissa tai polyamorisissa suhteissa elävät eivät halua julkisuutta ja huomiota itselleen.
En mä nyt vielä tuomitsisi somessa mainostamiseksi sitä, että tekee reissupäivityksiä tai kirjoittaa itselleen tärkeästä asiasta. Ihminen, joka kokee jonkun asian itselleen noin vaikeaksi (häntä ihan jopa oksettaa), kuin tuo lainaamasi kokee, myös usein kokee kaiken asiaan liittyvän mainostamiseksi tai oman elämäntyylinsä tyrkyttämisenä.