Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei myönnä, että alkoholi on ongelma
07.03.2023 |
Perustelee sillä, että kykenee töihin jne. Juo n 3-6 tölkkiä joka ilta. Olen ollut idiootti, kun olen sietänyt tätä liian pitkään. Eli 4 vuotta. Ei ole ollut yhtään selvää viikonloppua. Asutaan erillään ja hän juo, koska on tylsää eikä ole tekemistä. Puhumme nyt 50-vuotiaasta "miehestä*. Ilmeisesti joku lapsuudessani koettu trauma roikottaa mua tässä suhteessa.
Mutta en aio kauaa enää katsoa touhua, sillä muutosta ei ole näkyvissä ja jos olisi, tuhlaisin loppuelämäni siihen että olisin toipuvan alkoholistin kanssa tai pahimillaan alkoholistin. Hän pelkää, että jätän hänet mutta silti, ei suostu tekemään muutosta parempaan.
Löysin sivuston hyvakysymys.fi ja siellä olikin jo apuja aiheeseen, mutta täältä varmaan löytyy kokemusta ihan irl?
Mikä oli viimeinen tikkki ja miten elämä on muuttunut, kun jos olet päättänyt suhteen?
Olen itse 48v,taloudellusesyi pärjään yksi. Suurin murhe kai mullakin yksinjääminen, mutta sekin parempi vaihtoehto 😊
Kommentit (563)
[/quote]
Niin.. Mutta alkoholisti voi lopettaa juomisen päättämällä lopettaa juomisen. Daibeetikko tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä ei voi ajatuksen voimalla lopettaa sairauttaan.
Maailmassa kun miljoonia alkoholisteja.. ja miljoonia ex-alkoholisteja, jotka ovat lopettaneet juomisen. Päättämällä lopettaa juomisen. [/quote]
Ja miljoonia, jotka eivät ole. Sinun logiikallasi masennuksesta pitäisi parantaa aina itsensä yksin ja kilpirauhanenkin hoitaa kuntoon ravinnolla. Joissain tapauksissa toimii, joissain ei. Todella epäreilua alkoholisteja kohtaan, että asia nähdään mielen heikkoutena eikä sairautena, joka pitäisi ottaa tosissaan ja toivoa, että ihminen saa ja ottaa vastaan tarvitsemansa hoidon, sillä hoitamaton alkoholismi on viheliäinen sairaus itselle ja ympäristölle.
- Raitis absolutisti, joka ei ole alkoholisti[/quote]
Kyllä asia on helppo nähdä mielen heikkoutena, joka kehittyy sairaudeksi. Se on oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin.. Mutta alkoholisti voi lopettaa juomisen päättämällä lopettaa juomisen. Daibeetikko tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä ei voi ajatuksen voimalla lopettaa sairauttaan.
Maailmassa kun miljoonia alkoholisteja.. ja miljoonia ex-alkoholisteja, jotka ovat lopettaneet juomisen. Päättämällä lopettaa juomisen.
Ja miljoonia, jotka eivät ole. Sinun logiikallasi masennuksesta pitäisi parantaa aina itsensä yksin ja kilpirauhanenkin hoitaa kuntoon ravinnolla. Joissain tapauksissa toimii, joissain ei. Todella epäreilua alkoholisteja kohtaan, että asia nähdään mielen heikkoutena eikä sairautena, joka pitäisi ottaa tosissaan ja toivoa, että ihminen saa ja ottaa vastaan tarvitsemansa hoidon, sillä hoitamaton alkoholismi on viheliäinen sairaus itselle ja ympäristölle.
- Raitis absolutisti, joka ei ole alkoholisti
Kyllä asia on helppo nähdä mielen heikkoutena, joka kehittyy sairaudeksi. Se on oma valinta.
Ei ole, koska jos ei ole henkilössä itsessään (geneettistä?) alttiutta addiktiolle, ei kehity alkoholismia. Ihan kuin vaikka osa ihmisistä narsistin lapsina kehittyy itse narsistiksi ja toinen samalla kohtalolla ei kehity narsistiksi vaan joko vain traumatisoituu tai tulee läheisriippuvaiseksi. Joku sairastuu sydän- ja verisuonitautiin samoilla paskoilla elintavoilla ja joku toinen ei, koska geenit. Sama koskee syöpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. Mutta alkoholisti voi lopettaa juomisen päättämällä lopettaa juomisen. Daibeetikko tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä ei voi ajatuksen voimalla lopettaa sairauttaan.
Maailmassa kun miljoonia alkoholisteja.. ja miljoonia ex-alkoholisteja, jotka ovat lopettaneet juomisen. Päättämällä lopettaa juomisen.
Ja miljoonia, jotka eivät ole. Sinun logiikallasi masennuksesta pitäisi parantaa aina itsensä yksin ja kilpirauhanenkin hoitaa kuntoon ravinnolla. Joissain tapauksissa toimii, joissain ei. Todella epäreilua alkoholisteja kohtaan, että asia nähdään mielen heikkoutena eikä sairautena, joka pitäisi ottaa tosissaan ja toivoa, että ihminen saa ja ottaa vastaan tarvitsemansa hoidon, sillä hoitamaton alkoholismi on viheliäinen sairaus itselle ja ympäristölle.
- Raitis absolutisti, joka ei ole alkoholisti
Kyllä asia on helppo nähdä mielen heikkoutena, joka kehittyy sairaudeksi. Se on oma valinta.
Ei ole, koska jos ei ole henkilössä itsessään (geneettistä?) alttiutta addiktiolle, ei kehity alkoholismia. Ihan kuin vaikka osa ihmisistä narsistin lapsina kehittyy itse narsistiksi ja toinen samalla kohtalolla ei kehity narsistiksi vaan joko vain traumatisoituu tai tulee läheisriippuvaiseksi. Joku sairastuu sydän- ja verisuonitautiin samoilla paskoilla elintavoilla ja joku toinen ei, koska geenit. Sama koskee syöpää.
Jatkan vielä, että mehän emme siis voi tietää, onko ap:n mies oikeasti alkoholisti vai ainoastaan alkoholia paljon käyttävä henkilö. Joka tapauksessa mies on haluton lopettamaan, vaikka se vaikuttaa haittaavasti hänen ihmissuhteisiinsa. Silloin hän joko on alkoholisti tai mulkku, joka ei välitä läheisistään eikä ole niiden arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. Mutta alkoholisti voi lopettaa juomisen päättämällä lopettaa juomisen. Daibeetikko tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä ei voi ajatuksen voimalla lopettaa sairauttaan.
Maailmassa kun miljoonia alkoholisteja.. ja miljoonia ex-alkoholisteja, jotka ovat lopettaneet juomisen. Päättämällä lopettaa juomisen.
Ja miljoonia, jotka eivät ole. Sinun logiikallasi masennuksesta pitäisi parantaa aina itsensä yksin ja kilpirauhanenkin hoitaa kuntoon ravinnolla. Joissain tapauksissa toimii, joissain ei. Todella epäreilua alkoholisteja kohtaan, että asia nähdään mielen heikkoutena eikä sairautena, joka pitäisi ottaa tosissaan ja toivoa, että ihminen saa ja ottaa vastaan tarvitsemansa hoidon, sillä hoitamaton alkoholismi on viheliäinen sairaus itselle ja ympäristölle.
- Raitis absolutisti, joka ei ole alkoholisti
Kyllä asia on helppo nähdä mielen heikkoutena, joka kehittyy sairaudeksi. Se on oma valinta.
Ei ole, koska jos ei ole henkilössä itsessään (geneettistä?) alttiutta addiktiolle, ei kehity alkoholismia. Ihan kuin vaikka osa ihmisistä narsistin lapsina kehittyy itse narsistiksi ja toinen samalla kohtalolla ei kehity narsistiksi vaan joko vain traumatisoituu tai tulee läheisriippuvaiseksi. Joku sairastuu sydän- ja verisuonitautiin samoilla paskoilla elintavoilla ja joku toinen ei, koska geenit. Sama koskee syöpää.
Jatkan vielä, että mehän emme siis voi tietää, onko ap:n mies oikeasti alkoholisti vai ainoastaan alkoholia paljon käyttävä henkilö. Joka tapauksessa mies on haluton lopettamaan, vaikka se vaikuttaa haittaavasti hänen ihmissuhteisiinsa. Silloin hän joko on alkoholisti tai mulkku, joka ei välitä läheisistään eikä ole niiden arvoinen. '
Entäs ne ihmiset, joilla on geneettinen alttius addiktiolle ja joille kehittyy alkoholismi?
Jos ihminen ei kykene hallitsemaan juomistaan, hän on mieleltään heikko. Ja jos hänellä ei ole tuota blaablaata, hänestä tulee alkoholisti ja se on hänen oma valintansa. Kaikki muut selitykset on hevonpaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei kykene hallitsemaan juomistaan, hän on mieleltään heikko. Ja jos hänellä ei ole tuota blaablaata, hänestä tulee alkoholisti ja se on hänen oma valintansa. Kaikki muut selitykset on hevonpaskaa.
Harva alkoholisti on halunnut tulla alkoholistiksi. Alkoholistiksi tullaan käyttämällä riittävästi alkoholia. Sen vaikeampaa se ei suurimmalle osalle ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on miehellä myös alkoholiongelma, jota ei myönnä alkuunkaan. Olen ihan poissa tolaltani, enkä tiedä mitä tehdä.
Baarikaapissa on kymmeniä litroja erilaisia viinoja ja vanhimmat pullot ovat olleet siellä jo yli 20 vuotta. Viinikaapissa on myös yli 70 pulloa juomattomia viinejä. En ymmärrä mitä varten noin paljon juomia ja miksi se niitä hilloaa, kun viinejä juodaan korkeintaan pullo kuukaudessa ja teräviä vielä harvemmin.
En tiedä pitäisikö ukko pulloineen heivata ulkoruokintaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä juon joka ilta pullon punkkua ja viikonloppuisin puoli litraa parempaa viinaa lisäksi päivässä, mutta en ole alkoholisti, vaan edustan älymystöä.
Niinhän ne kaikki sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista kirjoitti:
3-6 tölkkiä?? Ja ongelma on mikä?
Itse olen juonut 0.7-pullon alkoholia joka ilta jo 30 vuotta.
Itse olen rahani ansainnut. perheen kasvattanut. Matkustellut. Harrastanut.
En ymmärrä mikä ongelmana, etenkin, kun ette edes asu samassa asunnossa?
Olette jo eronneet.. mutta miksi?
No sitten et ymmärrä paljoakaan. Eikä se ole se määrä pelkästään vaan se että on henkisesti poissa ja kiinni siinä hommassa niin että sitä on PAKKO saada. Voihan joku juoda paljonkin jossakin elämäntilanteessa, mutta ilman että on millään tavalla koukussa tai tarvitsee alkoholia mihinkään ja tietää voivansa lopettaa kuin seinään heti kun haluaa eikä enää kiinnosta. Ja näin tällainen ihminen myös usein jossain vaiheessa tekee.
Ap täällä. En alkuviikon jälkeen ottanut mieheen yhteyttä. Tiistaina soitti ja sanoi, että "nyt saa riittää tää touhu" eli juominen. Hönessä on se puoli, että kun vaam tarpeekssi haluaa niin pystyy.
No nyt onkin sitten ollut taas mukavaa osittain. Mutta tiedän, että tätä ei kauaa keatä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. En alkuviikon jälkeen ottanut mieheen yhteyttä. Tiistaina soitti ja sanoi, että "nyt saa riittää tää touhu" eli juominen. Hönessä on se puoli, että kun vaam tarpeekssi haluaa niin pystyy.
No nyt onkin sitten ollut taas mukavaa osittain. Mutta tiedän, että tätä ei kauaa keatä. Ap
Osittain ja kauaa kestä.
Yritä sinäkin haluta ja pystyä hoitamaan itseäsi oikealle tielle.
Kun kärsit miehen juomisesta, niin sellaisesta suhteesta kannattaa hankkiutua eroon. Ei ole mitään järkeä tuhlata elämää tuollaisen kanssa, jolle viina on se ykkösjuttu. Toista ei voi muuttaa vain omaa käyttäytymistään voi.
Edesmenneen alkoholistin lapsena kuulostaa tosi kornilta alkoholin vertaaminen sipseihin ja karkkeihin. Jokainen päihdeongelmaisen läheinen tietää kuinka paljon jatkuva juominen vaikuttaa aivotoimintaan ja ihmisen luonteeseen ja käyttäytymiseen. Vuosien myötä touhu yleensä vain pahenee, koska myös fysiikka pettää jossain vaiheessa, kun toleranssi kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kärsit miehen juomisesta, niin sellaisesta suhteesta kannattaa hankkiutua eroon. Ei ole mitään järkeä tuhlata elämää tuollaisen kanssa, jolle viina on se ykkösjuttu. Toista ei voi muuttaa vain omaa käyttäytymistään voi.
Edesmenneen alkoholistin lapsena kuulostaa tosi kornilta alkoholin vertaaminen sipseihin ja karkkeihin. Jokainen päihdeongelmaisen läheinen tietää kuinka paljon jatkuva juominen vaikuttaa aivotoimintaan ja ihmisen luonteeseen ja käyttäytymiseen. Vuosien myötä touhu yleensä vain pahenee, koska myös fysiikka pettää jossain vaiheessa, kun toleranssi kasvaa.
Se on vaikeaa lähteä 25-vuoden avioliitosta vaikka on hirveää nähdä rakastamansa ihmisen rapistuvan liiallisen alkoholinkäytön seurauksena :( Ihminen passivoituu, unohtelee asioita, ei muista mitä on puhunut, humalassa muuttuu ilkeäksi ja ulkonäkö muuttuu, mutta itse ei huomaa mitään näistä asioista. Kun kerrot huomiosi ja sen että terveys siinä menee, suuttuu.
Ap täällä. Tulin kertomaan, että tein elämäni vaikeimman, mutta toisaalta helpoimman ratkaisun ja päätin tämän suhteen lopullisesti.
Nyt elämäni tärkein henkilö olen minä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuule Keski-Euroopan viinimaissa et löytäisi miestä joka juo vähemmän .
Sulla ei selvästi ole mitään tietoa asiasta, kunhan heittelet netistä kuulemaasi puppua muka totena.
Minä olen toipuva alkoholisti. Mikä sellaisen kanssa elämisessä pelottaa? Mieheni on onneks rakastanut mua oikeasti ja kesti kaiken juomisen ja epäonnistuneet raittiusyritykset. Meillä toki tilannetta auttoi se että tein koko ajan parhaani ettei mieheni kärsisi ja myönsin ongelman olemassaolon koko ajan. Olin myös häntä kohtaan ymmärtävä.
Sitten eräänä päivänä sain tarpeekseni itse omasta juomisestani koska minua se kuormitti enemmän kuin miestäni. Ja lopetin.
Miehelläni on nyt nainen joka ei juo, joka on iloisempi kuin juodessaan ja rennompi. Seksi on ollut aina aivan loistavaa, lopettamisen jälkeen sitä oli vaan entistä enemmän.
Meidän suhde on niin hyvä etten keksi enää miten voisi olla parempi. Mieheni sanoo samaa ja rakastaa ja sen näkee kaikesta.
Miksi toipuvan alkoholistin kanssa ei vois elää? Olen ollut raitis jo monta vuotta jos sillä nyt on väliä. Mies juo joskus ja joskus hyvin harvoin käy ns dokaamassakin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toipuva alkoholisti. Mikä sellaisen kanssa elämisessä pelottaa? Mieheni on onneks rakastanut mua oikeasti ja kesti kaiken juomisen ja epäonnistuneet raittiusyritykset. Meillä toki tilannetta auttoi se että tein koko ajan parhaani ettei mieheni kärsisi ja myönsin ongelman olemassaolon koko ajan. Olin myös häntä kohtaan ymmärtävä.
Sitten eräänä päivänä sain tarpeekseni itse omasta juomisestani koska minua se kuormitti enemmän kuin miestäni. Ja lopetin.
Miehelläni on nyt nainen joka ei juo, joka on iloisempi kuin juodessaan ja rennompi. Seksi on ollut aina aivan loistavaa, lopettamisen jälkeen sitä oli vaan entistä enemmän.
Meidän suhde on niin hyvä etten keksi enää miten voisi olla parempi. Mieheni sanoo samaa ja rakastaa ja sen näkee kaikesta.
Miksi toipuvan alkoholistin kanssa ei vois elää? Olen ollut raitis jo monta vuotta jos sillä nyt on väliä. Mies juo joskus ja joskus hyvin harvoin käy ns dokaamassakin.
Jos olis ollu valoa näkyvissä niin ehkä sen olisi jaksanu. Mutta, kun ei niin ei. Pari viikkoa se pystyi antabuksen voimalla oleen ilman alkoholia. Mulla tuli mitta nyt täyteen, en jaksa enää. Saa nyt sitten tehdä elämällään mitä haluaa. ap
Eipä sitä yleensä kukaan alkoholisti myönnäkään.
Mies sanoo sinulle tai alkoholille se on moro näkemiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toipuva alkoholisti. Mikä sellaisen kanssa elämisessä pelottaa? Mieheni on onneks rakastanut mua oikeasti ja kesti kaiken juomisen ja epäonnistuneet raittiusyritykset. Meillä toki tilannetta auttoi se että tein koko ajan parhaani ettei mieheni kärsisi ja myönsin ongelman olemassaolon koko ajan. Olin myös häntä kohtaan ymmärtävä.
Sitten eräänä päivänä sain tarpeekseni itse omasta juomisestani koska minua se kuormitti enemmän kuin miestäni. Ja lopetin.
Miehelläni on nyt nainen joka ei juo, joka on iloisempi kuin juodessaan ja rennompi. Seksi on ollut aina aivan loistavaa, lopettamisen jälkeen sitä oli vaan entistä enemmän.
Meidän suhde on niin hyvä etten keksi enää miten voisi olla parempi. Mieheni sanoo samaa ja rakastaa ja sen näkee kaikesta.
Miksi toipuvan alkoholistin kanssa ei vois elää? Olen ollut raitis jo monta vuotta jos sillä nyt on väliä. Mies juo joskus ja joskus hyvin harvoin käy ns dokaamassakin.
Koska yleensähän se vaatii myös puolisolta absolutismia, jottei houkutus kävisi liian suureksi alkoholistille ja tapahtuisi retkahdusta. En sitten tiedä oletko edes ollut alkoholisti vai vaan suurkuluttaja. Myönsit kuitenkin alkoholin ongelmakäytön.
Alue: Aihe vapaa
Ap, kun aloin seurustella alkoholiongelmaiseksi paljastuneen miehen kanssa, minulle sanottiin, että miksi ihmeessä olet hänen kanssaan, ansaitset paljon parempaa. Hän on ihan eri sarjassa kanssasi. Meitä pidettiin eritasoisena parina.
Ei sinunkaan kannata jatkaa tuon eriparisen parisi kanssa.