Erossa ei jaeta omaisuutta puoliksi vaikka avioehtoa ei ole tehty?!
Asia ei kosketa nyt minua vaan yhtä tuttua. Ja jäin miettimään että onkohan tämä oikeasti näin. Jos ja kun toinen on tienannut vuosien saatossa selkeästi enemmän kuin toinen niin tälle jolla on ollut pienemmät tulot maksetaan vain joku sovittu pienempi prosenttiosuus. Että on täysin väärä kuvitelma siitä kuinka omaisuus menisi muka puoliksi. Se ei mene? Vai meneekö, huijataanko tuttavaani?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläkeEiköhän se mies ole maksanut kaiken sillä aikaa kun olet ollut kotona.
Se "kaiken maksaminen" ei kerrytä eläkettä ja omaisuutta niin paljon, kuin että olisit käynyt koko sen ajan töissä ja jättänyt lapset hankkimatta.
Miksi minun pitäisi olla ilmainen lapsikone miehelle?
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
Selitä tottakai tarkemmin miksi?
Ai senkö takia, koska haluan turvata oman tulevaisuuteni, kun otan että fyysisen riskin ja taloudellisesti isosti tappioon, että synnytän miehelle yhden tai useamman lapsen ja vielä hoidan ne?
Minun pitäisi tehdä ilmaista työtä miehen lapsien kasvatuksessa ja mies saa vaan olla ja mennä?
Kaltaisiani fiksuja naisia tarvitaan tässä maailmassa enemmän.
Teidän lapsia. Jos lasten hankinta on sulle noin vastenmielistä, et niitä sit tee vaan kerrytät sen eläkkeesi.
Eli sulle se, että nainen turvaa oman tulevaisuutensa tarkoittaa sitä, että nainen jokee lastenteot vastenmieliseksi?
Anteeksi mutta mistä ihmeestä sä vedät tämän logiikan? Oletko sitä mieltä, ettei naisilla pitäisi olla oikeutta varmistaa, että oma tulevaisuus on turvattu, kun otetaan fyysiset riskit (voit kuolla tai sairastua pitkäaikaisesti) ja että taloudellisesti et tule tekemään yhtä paljon rahaa, kun mitä aiemmin teit?
Tottakai ne varmistetaan, mutta se tehdään yhdessä miehen kanssa ja jo ennen lapsia vaikka avioehto onkin. Ei tulisi mieleenikään ajatella lasten vievän multa eläkettä tai palkkarahoja, vielä vähemmän ajattelisin hoitavani mieheni lapsia.
Mulla on ihan omat säästöt, eläkettä varten sijoituksia ja ihan kuule itse olen ne hankkinut. Mies ei mua elätä, ei hän ole vastuussa siitä että halusimme perheen ja mä halusin jäädä kotiin. Kuka tekee lapsia, jos raha on elämän tarkoitus?
No sinun kannattaa sitten tehdä lapsia sellaisten miesten kanssa, jotka vaativat sinua maksamaan kaikki puoliksi ja elätät sitten itsesi vielä omilla rahoillasi ollessasi raskaana ja synnytyksen jälkeen.
Minä en todellakaan tuota tee. Minä otan riskin meidän kummankin puolesta synnyttäessäni lapsen ja en todellakaan tee lasta miehelle, joka ei ole valmis ottamaan taloudellisesti sitä riskiä minun puolesta, että jos meidän suhde ei lapsien teon jälkeen onnistu, niin minulle tulee korvaus siitä uhrautumisesta, minkä tein meidän lapsien puolesta.
Onneksi on olemassa kunnollisia miehiä, jotka ymmärtävät tämän.
Avaatko logiikkaasi hieman?
Molemmilla on naimisiin mennessä omaisuutta x määrä ja palkat y ja z ja kulut maksetaan puoliksi. Koti on 50/50. Tehdään lapsia, joiden kanssa toinen jää kotiin ja toinen maksaa kulut, miten avioehto vaikuttaa erossa niin että kotiin jäänyt menettää ja uhrautuu?
Nimenomaan. Ihan kuin se eläke kertyisi kotona ollessa, jos avioehtoa ei ole. Hyvin yksinkertainen ihminen saa olla, jos kuvittelee avioehdon vaikuttavan mitenkään asiaan.
Jos mietitään random luvuin ja ajatuksella *mies on varakkaampi*.
Molemmilla on naimisiin mennessä omaisuutta (naisella 100000, miehellä 200000 arvosta) ja palkat naisella 4000€, miehellä 8000€ ja kulut maksetaan puoliksi (naiselle jää palkasta 2000€, miehelle 6000€ säästöön). Koti on 50/50. Tehdään lapsia, joiden kanssa toinen jää kotiin ja toinen maksaa kulut (miehelle jää säästöön 4000€).
Avioerossa ilman avioehtoa nainen saa 150000 omaisuudesta ja puolet säästöistä. Avioehdon kanssa 100000€ ja omat rahansa. Mikä tässä yhtälössä on se *nainen häviää omia rahojaan ja uhrautuu miehensä vuoksi*-kohta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntöisesti voidaan sanoa, ettei kenenkään koskaan kannata luopua tasingosta ellei asiasta ole aikanaan avioehdolla sovittu.
Rahallisesti ei kannata, moraalisesti voi kannattaa, jos haluaa seisoa omilla jaloillaan.
Tämä on se kullankaivaja osuus nimenomaan. Vain kullankaivaja ajattelee hyötyvänsä rahallisesti avioliitostaan ja erosta.
Erossa otetaan omat tavarat mitä on maksanut ja ostanut ja omat tienaamasi rahat on sen joka on ne tienannut. Vaikka toisella olisi 100 000 säästössä ja toisella vain 5000 niin se jolla on 5000 ei saa toiselta euroakaan. Tälläinen avioehto kannattaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläke
Oletat että nainen on aina se köyhempi osapuoli? Häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntöisesti voidaan sanoa, ettei kenenkään koskaan kannata luopua tasingosta ellei asiasta ole aikanaan avioehdolla sovittu.
Rahallisesti ei kannata, moraalisesti voi kannattaa, jos haluaa seisoa omilla jaloillaan.
Jep, jos tulisi ero niin en todellakaan olisi vinkumassa itselleni miehen saamaa perintöä huviloineen vaikka minua ei ole suljettu perinnön ulkopuolelle testamentissa. Moraalisesti se kuuluu miehen suvulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläkeOletat että nainen on aina se köyhempi osapuoli? Häpeä.
Nää *lapset aiheuttaa tulonmenetyksiä naiselle ja siksi miehen pitää maksaa paitsi kulut, myös naisen uhraukset*-tapaukset on huvittavia keskustelussa kuin keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläkeEiköhän se mies ole maksanut kaiken sillä aikaa kun olet ollut kotona.
Se "kaiken maksaminen" ei kerrytä eläkettä ja omaisuutta niin paljon, kuin että olisit käynyt koko sen ajan töissä ja jättänyt lapset hankkimatta.
Miksi minun pitäisi olla ilmainen lapsikone miehelle?
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
Selitä tottakai tarkemmin miksi?
Ai senkö takia, koska haluan turvata oman tulevaisuuteni, kun otan että fyysisen riskin ja taloudellisesti isosti tappioon, että synnytän miehelle yhden tai useamman lapsen ja vielä hoidan ne?
Minun pitäisi tehdä ilmaista työtä miehen lapsien kasvatuksessa ja mies saa vaan olla ja mennä?
Kaltaisiani fiksuja naisia tarvitaan tässä maailmassa enemmän.
Teidän lapsia. Jos lasten hankinta on sulle noin vastenmielistä, et niitä sit tee vaan kerrytät sen eläkkeesi.
Eli sulle se, että nainen turvaa oman tulevaisuutensa tarkoittaa sitä, että nainen jokee lastenteot vastenmieliseksi?
Anteeksi mutta mistä ihmeestä sä vedät tämän logiikan? Oletko sitä mieltä, ettei naisilla pitäisi olla oikeutta varmistaa, että oma tulevaisuus on turvattu, kun otetaan fyysiset riskit (voit kuolla tai sairastua pitkäaikaisesti) ja että taloudellisesti et tule tekemään yhtä paljon rahaa, kun mitä aiemmin teit?
Tottakai ne varmistetaan, mutta se tehdään yhdessä miehen kanssa ja jo ennen lapsia vaikka avioehto onkin. Ei tulisi mieleenikään ajatella lasten vievän multa eläkettä tai palkkarahoja, vielä vähemmän ajattelisin hoitavani mieheni lapsia.
Mulla on ihan omat säästöt, eläkettä varten sijoituksia ja ihan kuule itse olen ne hankkinut. Mies ei mua elätä, ei hän ole vastuussa siitä että halusimme perheen ja mä halusin jäädä kotiin. Kuka tekee lapsia, jos raha on elämän tarkoitus?
No sinun kannattaa sitten tehdä lapsia sellaisten miesten kanssa, jotka vaativat sinua maksamaan kaikki puoliksi ja elätät sitten itsesi vielä omilla rahoillasi ollessasi raskaana ja synnytyksen jälkeen.
Minä en todellakaan tuota tee. Minä otan riskin meidän kummankin puolesta synnyttäessäni lapsen ja en todellakaan tee lasta miehelle, joka ei ole valmis ottamaan taloudellisesti sitä riskiä minun puolesta, että jos meidän suhde ei lapsien teon jälkeen onnistu, niin minulle tulee korvaus siitä uhrautumisesta, minkä tein meidän lapsien puolesta.
Onneksi on olemassa kunnollisia miehiä, jotka ymmärtävät tämän.
Avaatko logiikkaasi hieman?
Molemmilla on naimisiin mennessä omaisuutta x määrä ja palkat y ja z ja kulut maksetaan puoliksi. Koti on 50/50. Tehdään lapsia, joiden kanssa toinen jää kotiin ja toinen maksaa kulut, miten avioehto vaikuttaa erossa niin että kotiin jäänyt menettää ja uhrautuu?
Nimenomaan. Ihan kuin se eläke kertyisi kotona ollessa, jos avioehtoa ei ole. Hyvin yksinkertainen ihminen saa olla, jos kuvittelee avioehdon vaikuttavan mitenkään asiaan.
Jos mietitään random luvuin ja ajatuksella *mies on varakkaampi*.
Molemmilla on naimisiin mennessä omaisuutta (naisella 100000, miehellä 200000 arvosta) ja palkat naisella 4000€, miehellä 8000€ ja kulut maksetaan puoliksi (naiselle jää palkasta 2000€, miehelle 6000€ säästöön). Koti on 50/50. Tehdään lapsia, joiden kanssa toinen jää kotiin ja toinen maksaa kulut (miehelle jää säästöön 4000€).
Avioerossa ilman avioehtoa nainen saa 150000 omaisuudesta ja puolet säästöistä. Avioehdon kanssa 100000€ ja omat rahansa. Mikä tässä yhtälössä on se *nainen häviää omia rahojaan ja uhrautuu miehensä vuoksi*-kohta?
Siinä on kirjoitusvirhe, sana jota hakevat on uhriutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläkeOletat että nainen on aina se köyhempi osapuoli? Häpeä.
Nää *lapset aiheuttaa tulonmenetyksiä naiselle ja siksi miehen pitää maksaa paitsi kulut, myös naisen uhraukset*-tapaukset on huvittavia keskustelussa kuin keskustelussa.
Naiset, joille lapset on pakollinen paha ja tärkeitä kuin sohva, mies elättäjä ja siittäjä, ajattelee noin.
Vierailija kirjoitti:
Itse aikoinaan suostuin pieneen prosenttiosuuteen käteisomaisiudesta. Nyt on paljastunut, että miehellä oli muuta omaisuutta, jonka pimitti minulta täysin. Ositusta ei toimitettu virallisesti mihinkään.
Mä taas ostin äijän ulos - ja myöhemmin selvisi, että oli pimittänyt osan omaisuudestaan. Ositus oli virallinen, mutta äijä ei vain kertonut kaikkea. Eipä se kertonut suhteessakaan kaikkea, vaan koko yhteiselo oli pelkkää savuverhoa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa monella väärää tietoa.
Siis jos ollaan avioliitossa eikä avioehtoa ole, lähtökohtaisesti kaikki aviopuolisoiden omaisuus menee puoliksi, ihan sama kenen nimissä ne on. Jos ollaan oltu naimisissa tyyliin vain yksi kaksi vuotta, tähän voi hakea kohtuullistamista.
Eli samaan pottiin lasketaan kaikki mitä molemmat omistavat, miinustetaan velat ja pistetään loput puoliksi.
Poikkeuksen tekee perinnöt, joissa on puolison poissulkeva ehto sekä tietenkin parin mahdollinen oma avioehto, joka voi kattaa kaiken tai osan tai miten vaan on sovittu.
Sitten tietenkin erotessa pari voi sopia mitä vaan eli halutessaan ohittaa tuon 50/50 jutun.
Toisen suuremmat tulot ei taas vaikuta mitään, eli Suomessa ei amerikkalaiseen tyyliin makseta exälle mitään elatustukia.
Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että ns. elatusvelvollisuus jatkuu siihen asti, kunnes avioero on tullut lainvoimaiseksi. Ja toisaalta, kyllä meilläkin on huomioitu laissa se, että jos (ex)puoliso ei syystä tai toisesta kykene itsenäiseen toimeentuloon - johtuen avioliitosta - voi kyseeseen tulla myös elatusvelvollisuus tuota puolisoa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa monella väärää tietoa.
Siis jos ollaan avioliitossa eikä avioehtoa ole, lähtökohtaisesti kaikki aviopuolisoiden omaisuus menee puoliksi, ihan sama kenen nimissä ne on. Jos ollaan oltu naimisissa tyyliin vain yksi kaksi vuotta, tähän voi hakea kohtuullistamista.
Eli samaan pottiin lasketaan kaikki mitä molemmat omistavat, miinustetaan velat ja pistetään loput puoliksi.
Poikkeuksen tekee perinnöt, joissa on puolison poissulkeva ehto sekä tietenkin parin mahdollinen oma avioehto, joka voi kattaa kaiken tai osan tai miten vaan on sovittu.
Sitten tietenkin erotessa pari voi sopia mitä vaan eli halutessaan ohittaa tuon 50/50 jutun.
Toisen suuremmat tulot ei taas vaikuta mitään, eli Suomessa ei amerikkalaiseen tyyliin makseta exälle mitään elatustukia.
Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että ns. elatusvelvollisuus jatkuu siihen asti, kunnes avioero on tullut lainvoimaiseksi. Ja toisaalta, kyllä meilläkin on huomioitu laissa se, että jos (ex)puoliso ei syystä tai toisesta kykene itsenäiseen toimeentuloon - johtuen avioliitosta - voi kyseeseen tulla myös elatusvelvollisuus tuota puolisoa kohtaan.
Mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä että puolison kanssa täytyy jakaa kaikki 50/50. Tätä naiset aina hokee vaikka se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että molempien kuuluu osallistua perheen elarukseen kykyjensä mukaan eikä toista saa jättää ruoatta tai sairautta hoitamatta eväämällä rahansa.
Suomessa ei eron jälkeen synny elatusvelvollisuutta exää kohtaan, koska meillä on sosiaalihuolto, lasten elatus on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläkeOletat että nainen on aina se köyhempi osapuoli? Häpeä.
Nää *lapset aiheuttaa tulonmenetyksiä naiselle ja siksi miehen pitää maksaa paitsi kulut, myös naisen uhraukset*-tapaukset on huvittavia keskustelussa kuin keskustelussa.
Näitä tapaa avlla, ei oikeassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa monella väärää tietoa.
Siis jos ollaan avioliitossa eikä avioehtoa ole, lähtökohtaisesti kaikki aviopuolisoiden omaisuus menee puoliksi, ihan sama kenen nimissä ne on. Jos ollaan oltu naimisissa tyyliin vain yksi kaksi vuotta, tähän voi hakea kohtuullistamista.
Eli samaan pottiin lasketaan kaikki mitä molemmat omistavat, miinustetaan velat ja pistetään loput puoliksi.
Poikkeuksen tekee perinnöt, joissa on puolison poissulkeva ehto sekä tietenkin parin mahdollinen oma avioehto, joka voi kattaa kaiken tai osan tai miten vaan on sovittu.
Sitten tietenkin erotessa pari voi sopia mitä vaan eli halutessaan ohittaa tuon 50/50 jutun.
Toisen suuremmat tulot ei taas vaikuta mitään, eli Suomessa ei amerikkalaiseen tyyliin makseta exälle mitään elatustukia.
Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että ns. elatusvelvollisuus jatkuu siihen asti, kunnes avioero on tullut lainvoimaiseksi. Ja toisaalta, kyllä meilläkin on huomioitu laissa se, että jos (ex)puoliso ei syystä tai toisesta kykene itsenäiseen toimeentuloon - johtuen avioliitosta - voi kyseeseen tulla myös elatusvelvollisuus tuota puolisoa kohtaan.
Mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä että puolison kanssa täytyy jakaa kaikki 50/50. Tätä naiset aina hokee vaikka se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että molempien kuuluu osallistua perheen elarukseen kykyjensä mukaan eikä toista saa jättää ruoatta tai sairautta hoitamatta eväämällä rahansa.
Suomessa ei eron jälkeen synny elatusvelvollisuutta exää kohtaan, koska meillä on sosiaalihuolto, lasten elatus on asia erikseen.
Ei kukaan puhunut mistään fifty-fifty -jaosta, vaan siitä, voiko syntyä elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan myös eron jälkeen. Kyllä - edelleen voi - harvinaista Suomessa, mutta voi. Ja näitäkin tapauksia on. Toki ovat usein määräaikaisia.
Kun kerran nainen menettää tulot ja eläkekertymät moneksi vuodeksi yhteisten lasten takia (mies ei menetä) on vain oikeus ja kohtuus, että mies antaa puolet palkastaan naiselle noina vuosina. Tämäkään ei korvaa menetettyä eläkekertymää, joten sen korvaamiseksi miehen pitää vielä maksaa lisää.
Avioero tarkoittaa yhteistalouden ja -omistuksen purkua.
Ellei sitä tehdä erotessa, se tehdään kun jompikumpi kuolee, ja se tehdään silloisesta omaisuudesta.
Lusmuilu nyt voi käydä hiton kalliiksi myöhemmin. Osituksella ei ole juridista vanhenemisaikaa.
Sääliksi käy perikuntaa ja eroajien tulevia puolisoita/lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntöisesti voidaan sanoa, ettei kenenkään koskaan kannata luopua tasingosta ellei asiasta ole aikanaan avioehdolla sovittu.
Rahallisesti ei kannata, moraalisesti voi kannattaa, jos haluaa seisoa omilla jaloillaan.
Jep, jos tulisi ero niin en todellakaan olisi vinkumassa itselleni miehen saamaa perintöä huviloineen vaikka minua ei ole suljettu perinnön ulkopuolelle testamentissa. Moraalisesti se kuuluu miehen suvulle.
Olisit. Niin oli entinen kälykin. Hänelle oli järkytys, että mökki oli suojattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aikoinaan suostuin pieneen prosenttiosuuteen käteisomaisiudesta. Nyt on paljastunut, että miehellä oli muuta omaisuutta, jonka pimitti minulta täysin. Ositusta ei toimitettu virallisesti mihinkään.
Mä taas ostin äijän ulos - ja myöhemmin selvisi, että oli pimittänyt osan omaisuudestaan. Ositus oli virallinen, mutta äijä ei vain kertonut kaikkea. Eipä se kertonut suhteessakaan kaikkea, vaan koko yhteiselo oli pelkkää savuverhoa.
Olisit nostanut petoskanteen.
Vierailija kirjoitti:
Avioero tarkoittaa yhteistalouden ja -omistuksen purkua.
Ellei sitä tehdä erotessa, se tehdään kun jompikumpi kuolee, ja se tehdään silloisesta omaisuudesta.
Lusmuilu nyt voi käydä hiton kalliiksi myöhemmin. Osituksella ei ole juridista vanhenemisaikaa.
Sääliksi käy perikuntaa ja eroajien tulevia puolisoita/lapsia.
Ositus tehdään eron vireilletulohetken omaisuudesta, ei suinkaan siitä, mikä omaisuus on kuollessa, vaikka ositus olisi jäänytkin tekemättä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei tule ikinä tehdä naisena jos lapsia miehelle teet.
Jos eroatte niin se puolikas omaisuus korvaa niitä menetettyjä rahoja joita on tullut lapsien myötä naiselle, esim menetetty eläke
Oletat että nainen on aina se köyhempi osapuoli? Häpeä.
Nää *lapset aiheuttaa tulonmenetyksiä naiselle ja siksi miehen pitää maksaa paitsi kulut, myös naisen uhraukset*-tapaukset on huvittavia keskustelussa kuin keskustelussa.
Naiset, joille lapset on pakollinen paha ja tärkeitä kuin sohva, mies elättäjä ja siittäjä, ajattelee noin.
Miehet, joka panee paljaalla eivätkä osallistu kasvatukseen tai halua maksaa elareita omille lapsilleen kirjoittavat noin.
Rahallisesti ei kannata, moraalisesti voi kannattaa, jos haluaa seisoa omilla jaloillaan.