Sukupuoliroolit, "miksi miehistä yritetään tehdä naisia?"

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miehet yrittävät leikkiä naista ja sellaistahan heistä ei koskaan voi tulla.

Eiköhän noilla kyseisillä miehillä ole jonkin sortin mielenterveys ongelmia,

miksikäs muuten. 

Mutta uskon itse, että vanhemmat ei osaa kasvattaa lapsestaan juuri sitä sukupuolta,

mikä oli hänellä syntyessään.

Vanhemmista on huvittavaa, kun poika rupeaa olemaan naismainen, osaavatko he sanoa pojalleen, että sinä olet poika. Kasvattajat, peiliin katsomisen paikka.

Onneksi nykyään ihmisistä kasvatetaan ihmisiä, ei sukupuolirooliensa vankeja. Jokainen olkoot omalla tavallaan mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä ikä luokkaa, jolloin miehen ja naisen työt oli selvästi erilaisia ja

kannatan sellaista edelleenkin. 

Naiset on naisia ja miehet miehiä, juuri niin kuin luoja on halunnut hänen syntyä ja jollaisena äiti lapsensa synnytti. Sellaisia ovat läpi elämänsä.

Kerrotko vielä mitä nämä miesten ja naisten työt ovat? Miten ne eroavat toisistaan? Millaisia ovat miehen työt kaupungin vuokrakerrostalossa asuvalla autottomalla pariskunnalla, millaisia taas naisen?

Ei tuohon saa koskaan vastausta. Eikä täällä osakkeessa sen enempää "miesten hommia" ole, taloyhtiön vastuunjakotaulukko sysää hajulukkojen avauksetkin huollolle vakuutusten vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille tuntuu olevan kovin tärkeää, että nainen hoitaa naisen roolinsa. Usein sattuvat vaan unohtamaan, että perinteinen miehen rooli on käydä töissä ja elättää naisensa/perheensä. Aika harva nykyajan mies on kuitenkaan valmis tähän

Se ei ole mahdollista, koska naiset halusivat tasa-arvoa ja töihin. Miettikääpä jos työmarkkinoilta olisi pois n. 30-40% nykyisestä työvoimasta, minkälaisen neuvotteluvoiman ja jouston se antaisikaan yritysten palkanmaksukykyyn? 

Mitä se auttaa, jos miehen palkka tuplaantuu, kun hänen pitää elättää yksin koko perhe? Tuo palkan tuplaantuminen hyödyttää vain sinkkuja, heillä raha jää kokonaan omaan käyttöön. Sitten perheellinen työkaveri elättää samalla rahalla vaimon ja lapset.

Ja onko miehistä kiva olla perheen ainoa tulonsaaja? Siinä ei kärsi väsyä, sairastua tai haluta vaihtaa ammattia, sillä tienata pitää. Jos on taloudellisesti tiukkaa, mies etsii toisen työn siihen rinnalle. Ai että.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis siellä oli ihan käsittämätön incel-vibainen kommentti myös, siis mieheltä jolla lapsia. ”Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimoni tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi”.

SIIS MITÄ AKTUAALISTA V*TTUA?!

Lyhyesti kaksi kommenttia. En tiedä tarkkaan, mikä incel, on eli varmasti en ole sellainen ;) Mutta ne kommentit. Joidenkin psykologisten ja sosiologisten tutkimusten perusteella on itseasiassa ihan totta, että pienituloisilla tai työttömillä miehillä on jonkin verran vaikeampi päästä parisuhteeseen.

Ja toinen ajatus minkä lainasit, että joku oli sanonut naisen tarkoituksen olevan sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Niin ei se välttämättä sen kummempaa tarkoita, kuin että vain naiset pystyvät kantamaan uutta elämää ja synnyttämään konkreettisesti uusia ihmisiä.

Jos et ajattele, että tämä on naisen AINOA tarkoitus, niin silloin voidaan ajatella, että se on sisäänrakennettua, koska onhan todella niin kuin moni tolkun ihminen ymmärtää: ainutlaatuista naiselle.

Aika laimea yritys vesittää harvinaisen selkeästi ilmaistun mielipiteen. Ja kyse on siis mielipiteestä, koska faktaa tässä ei ole. Jos selkeästi ilmaisee, et miehen pääasiallinen tarkoitus on tehdä töitä ja naiselle työnteko on vain bonus, haisee näkemys väkevän asenteelliselta.

Nainen tekee töitä alalla missä haluaa olla ja pääsee toteuttamaannitseään vaikka pienemmällä rahalla ja miehet tekee sitä mistä parhaiten maksetaan. Asia mikä ainakin pitäisi olla kaikilla työssä käyvillä päällimmäisenä mielessä että töitä tehdään ainoastaan rahan takia ja vapaa ajalta haetaan ne elämykset mitkä saa rahalla hankittua

Tämä riippuu aivan täysin ihmisestä. En minä ainakaan jaksa tehdä töitä 40h/viikko vain rahan takia. Kyllä siinä itse työssä pitää olla jotain muutakin kiinnostavaa. Ja hyvä työyhteisökään ei pelkästään riitä. Muuten en jaksa vapaa-ajallakaan tehdä mitään.

Ainakin mun mielenterveyden kannalta on parasta, että töihin ei aamuisin v****a lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis siellä oli ihan käsittämätön incel-vibainen kommentti myös, siis mieheltä jolla lapsia. ”Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimoni tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi”.

SIIS MITÄ AKTUAALISTA V*TTUA?!

Lyhyesti kaksi kommenttia. En tiedä tarkkaan, mikä incel, on eli varmasti en ole sellainen ;) Mutta ne kommentit. Joidenkin psykologisten ja sosiologisten tutkimusten perusteella on itseasiassa ihan totta, että pienituloisilla tai työttömillä miehillä on jonkin verran vaikeampi päästä parisuhteeseen.

Ja toinen ajatus minkä lainasit, että joku oli sanonut naisen tarkoituksen olevan sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Niin ei se välttämättä sen kummempaa tarkoita, kuin että vain naiset pystyvät kantamaan uutta elämää ja synnyttämään konkreettisesti uusia ihmisiä.

Jos et ajattele, että tämä on naisen AINOA tarkoitus, niin silloin voidaan ajatella, että se on sisäänrakennettua, koska onhan todella niin kuin moni tolkun ihminen ymmärtää: ainutlaatuista naiselle.

Aika laimea yritys vesittää harvinaisen selkeästi ilmaistun mielipiteen. Ja kyse on siis mielipiteestä, koska faktaa tässä ei ole. Jos selkeästi ilmaisee, et miehen pääasiallinen tarkoitus on tehdä töitä ja naiselle työnteko on vain bonus, haisee näkemys väkevän asenteelliselta.

Nainen tekee töitä alalla missä haluaa olla ja pääsee toteuttamaannitseään vaikka pienemmällä rahalla ja miehet tekee sitä mistä parhaiten maksetaan. Asia mikä ainakin pitäisi olla kaikilla työssä käyvillä päällimmäisenä mielessä että töitä tehdään ainoastaan rahan takia ja vapaa ajalta haetaan ne elämykset mitkä saa rahalla hankittua

Tämä riippuu aivan täysin ihmisestä. En minä ainakaan jaksa tehdä töitä 40h/viikko vain rahan takia. Kyllä siinä itse työssä pitää olla jotain muutakin kiinnostavaa. Ja hyvä työyhteisökään ei pelkästään riitä. Muuten en jaksa vapaa-ajallakaan tehdä mitään.

Ainakin mun mielenterveyden kannalta on parasta, että töihin ei aamuisin v****a lähteä.

Tämä. Hassu ajatus että miehet käyvät töissä vain rahan takia ja naiset huvin. Mieheni tienaa tällä hetkellä nelisen tonnia kuussa koulutustaan vastaavasta työstä. Hän harkitsee vakavasti uudelleen opiskelua ja alanvaihtoa työhön jossa palkka tippuu noin puoleen. Mutta se olisi työtä josta hän nauttisi.

Tämän päivän Hesarissa oli todella hyvin sanottu eräässä haastattelussa. Haluan tämän jakaa. 

”Haluan sanoa miehille, että älkää vain lukitko sisäänne niitä asioita, joita teille on tapahtunut. Puhukaa niistä. Yhteiskunnan pitää muuttua. Ettekö näe, että tämä trauma syö sieluanne sisältä päin ja tekee teistä aika hiljaisia, yksinäisiä ja aika ilkeitä.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on samanlainen kysymys kuin naisten koulutusvalinnat. Tytöt menestyvät paremmin koulussa kuin pojat ja heitä on vimmaisesti kannustettu hakeutumaan rahakkaille tekniikan ja luonnontieteiden aloille, mutta kun opiskelijavalinnat on tehty, mikä on tulos. Tytöt ovat pehmeillä aloilla.

Heillä on sinne luontainen veto, eikä se siitä miksikään muutu.

Ei ole vaan tytöltä vaatii aivan valtavasti valita ns miesten ala. Siellä kiusataan, ahdistellaan ja nauretaan tytöt ulos. Pojat otetaan ilolla vastaan ns naisaloilla. Ei esiinny pelosta johtuvaa simputusta.

Olen miesvaltaisella alalla oleva nainen, ja näinhän se valitettavasti on. Mieheni opiskeli samaa alaa, ja oli järkyttynyt siitä miten naisia kohdeltiin ryhmätöiden ja jopa luentojen aikana.

Olen opiskellut ilman mitään ongelmia DI:ksi, minua ei ole kohdeltu mitenkään oudosti, eikä miehenikään ole ollut mitenkään järkyttynyt naisten kohtelusta. Nykyään työskentelen raskaassa konepajateollisuudessa.

-DI nainen

No jaa, kyllä meillä ainakin oli yksi proffa, jonka kielenkäyttö naisia kohtaan oli vähintäänkin kummallista. Annettiin mennä toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään, mutta ei se oikein ole. Jäi onneksi muutaman vuoden päästä eläkkeelle.

Suurin osa oli kyllä ihan asiallisia yliopistolla, mutta kesätöissä konepajalla sai sitten kuulla taas kaikenlaista. Että kyllä niissä asenteissa oli ainakin silloin parannettavaa. Ei tee työmoraalille hirveän hyvää tulla työpaikkaan, jossa ei saa työntekijänä arvostusta sellaisen asian vuoksi, johon itse ei edes voi vaikuttaa.

Tämä siis 2000-luvun alkupuolella. Nykyään on menty ainakin joissakin paikoissa eteenpäin, vaikka tiedän varmaksi, että on vielä työpaikkoja ja esimiehiä, joissa en ainakaan itse haluaisi työskennellä sovinististen asenteiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis siellä oli ihan käsittämätön incel-vibainen kommentti myös, siis mieheltä jolla lapsia. ”Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimoni tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi”.

SIIS MITÄ AKTUAALISTA V*TTUA?!

No niinpä. Tuossa on aika paljon purettavaa aivopesua. Kyllä se nainekin töissä käy ihan vain siksi, että aikuisen työkykyisen ihmisen kuuluu elättää itsensä ja perheensä. Ei se ole mikään vapaaehtoinen bonus tai naisen työura ole jokin vapaaehtoinen harrastus.  Eniten särähtää tuo, että naisella olisi jokin rakennettu tarve hoivata. Ei ole, naiset hoivaa koska ne näkee että ihmiset kuolee jos ei saa apua. Miehille tämä tietysti on täysin tuntematon ajatus koska suurin osa taitaa olla tunne-elämältään psykopaatteja, ainakin nämä incelisät.

Ööööööh, on biologinen tosiasia, että naaraspuoleisella ihmis_eläimellä_ hoivavietti on korkeampaa kuin uroksilla.:D Toki poikkeuksiakin löytyy ja nykyään entistä enemmän, kun ympäristö ja elintavat heikentävät sukupuolihormonien määrää/laatua kehoissamme.

T: Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnan opiskelija

Kuitenkaan missään et sanonut, että miehillä ei ole lainkaan hoivaviettiä. Se, että on korkeampi hoivavietti ei tarkoita sitä, etteikö sitä hoivavastuuta voi ja pitäisi jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomaton ketju. Kauhea rähinä ja naisten voimaantuminen kun joku sanoo totuuden. 90% perheistä äiti pitää perhevapaat, roolit perheessä on sukupuolittuneet ja jako on ok.

Sit on se 10% perheitä, joissa äiti kokee alemmuutta, jos miehensä ei jää vuorollaan kotiin tai tee tasan 50/50 kotityöt tai tienaa enemmän. Nämä kaikkiko tänne on pesiytyneet vai mitä ihmettä.

Kautta aikojen perheissä on ollut erilaiset roolit ja se on ihan normaalia. Älkää nyt naiset uhriutuko näin selvästä ja tavallisesta asiasta.

Nimenomaan. Pieni vähemmistö haluaa sukupuolirooleista eroon, mutta he pitävät kauheaa metakkaa.

Miten heikko pitää miehen olla, jos kokee muuttuvansa naiseksi tehdessään osansa kotitöistä ja lastenhoidosta? 🤣

Olet kyllä todella lapsellinen. Tottakai molemmat tekee osansa, eihän tässä puhutakaan siitä etteikö miehen rooliin perheessä kuluisi kotitöitä ja lasten hoitoa.

Vaikea on uskoa että teillä on oikeasti perhe. En ole tavannut yhtäkään perhettä, jossa roolit olisivat täysin jaettu tasan eikä niissä olisi yhtäkään naisen ja miehen roolijakoa. Ja mä tunnen kaksi kahden naisen perhettä ja yhden kahden miehen perheen.

Mistä lähtien ja miksi naisilla on tarve poisselittää iänkaiken olemassa olleet roolit?

Minä en yksinkertaisesti näe mitään iloa elää joidenkin roolien mukaan. Haluan elää siten miltä minusta tuntuu enkä joidenkin roolien määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Minä nautin työstäni joten en näe mitään syytä miksi minun pitäisi olla vuosia pois töistä kun yhtä hyvin miehenikin voi olla ihan vaan koska jotkut roolit sanovat niin.

Kyse on perimältään naisten pyrkimyksestä muuttaa miestä omien tarkoitusperiensä mukaan....joka vain feminismin kautta on kollektivisoitu ja oikeutettu jollain uhrimentaliteetilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomaton ketju. Kauhea rähinä ja naisten voimaantuminen kun joku sanoo totuuden. 90% perheistä äiti pitää perhevapaat, roolit perheessä on sukupuolittuneet ja jako on ok.

Sit on se 10% perheitä, joissa äiti kokee alemmuutta, jos miehensä ei jää vuorollaan kotiin tai tee tasan 50/50 kotityöt tai tienaa enemmän. Nämä kaikkiko tänne on pesiytyneet vai mitä ihmettä.

Kautta aikojen perheissä on ollut erilaiset roolit ja se on ihan normaalia. Älkää nyt naiset uhriutuko näin selvästä ja tavallisesta asiasta.

Nimenomaan. Pieni vähemmistö haluaa sukupuolirooleista eroon, mutta he pitävät kauheaa metakkaa.

Emmeköhän me voi elää yhteiskunnassa, jossa te roolien kannattajat voitte ihan rauhassa elää niiden mukaan mutta älkää pakottako niitä meille jotka emme niiden mukaan halua elää.

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä ikä luokkaa, jolloin miehen ja naisen työt oli selvästi erilaisia ja

kannatan sellaista edelleenkin. 

Naiset on naisia ja miehet miehiä, juuri niin kuin luoja on halunnut hänen syntyä ja jollaisena äiti lapsensa synnytti. Sellaisia ovat läpi elämänsä.

Kyllä minun suvun naiset olivat emäntiä ja jokunen keittäjäkin ollut. Maaseudulla on ihan oikeasti jokseenkin vapaampia nuo roolit. Kyllä minä sain viimeksi ihmettelyä, kun en osannut naisena traktoria ajaa :D Ehkä sitten elelet niissä hienostopiireissä, joissa odotukset naisia kohtaan ovat erilaiset. Itse asiassa juurikin maalaiset kannatti naisten äänioikeutta, kun taas porvaristo vastusti ajatusta. Kuvitelkaa oikeasti... Mitähän sekin kertoo, että suomalaisessa naisessa on aina arvostettu rohkeutta, työteliäisyyttä ja ahkeruutta? Suomalainen nainenhan on ennenkin ollut mukana perheen elättämisessä tavalla tai toisella.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on perimältään naisten pyrkimyksestä muuttaa miestä omien tarkoitusperiensä mukaan....joka vain feminismin kautta on kollektivisoitu ja oikeutettu jollain uhrimentaliteetilla.

Tähän mennessä naisia on muutettu miesten tarkoitusperien mukaan jokusen sadan vuoden ajan ihan valtionuskontojen taholta. Nyt on vihdoin aika purkaa näitä vanhoja rakenteita jotka ovat huono diili naisille.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on perimältään naisten pyrkimyksestä muuttaa miestä omien tarkoitusperiensä mukaan....joka vain feminismin kautta on kollektivisoitu ja oikeutettu jollain uhrimentaliteetilla.

Tarkoitus on saa lapsen ja isän välille lämmin ja syvä suhde heti lapsen syntymästä alkaen. Jos isää alkaa lapsi kiinnostaa vasta vähän ennen kouluikää, niin lasta ei välttämättä enää siinä vaiheessa kiinnosta. Miksi kiinnostaisi, eihän lapsi tunne kyseistä miestä, miehestä ei ole ikinä ollut lapselle mitään iloa, hyötyä tai turvaa. Hyvä, jos mies muistaa edes lapsen nimen, mutta ikää mies ei muista eikä tiedä lapsesta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Miksi niiden miesten ei tarvitse suojella niitä hitaampia, heikompia ja kömpelömpia miehiä? Ei sotilaat ole mitään homogeenista massaa, jossa kaikki on yhtä hyviä ja fiksuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on samanlainen kysymys kuin naisten koulutusvalinnat. Tytöt menestyvät paremmin koulussa kuin pojat ja heitä on vimmaisesti kannustettu hakeutumaan rahakkaille tekniikan ja luonnontieteiden aloille, mutta kun opiskelijavalinnat on tehty, mikä on tulos. Tytöt ovat pehmeillä aloilla.

Heillä on sinne luontainen veto, eikä se siitä miksikään muutu.

Ei ole vaan tytöltä vaatii aivan valtavasti valita ns miesten ala. Siellä kiusataan, ahdistellaan ja nauretaan tytöt ulos. Pojat otetaan ilolla vastaan ns naisaloilla. Ei esiinny pelosta johtuvaa simputusta.

Olen miesvaltaisella alalla oleva nainen, ja näinhän se valitettavasti on. Mieheni opiskeli samaa alaa, ja oli järkyttynyt siitä miten naisia kohdeltiin ryhmätöiden ja jopa luentojen aikana.

Olen opiskellut ilman mitään ongelmia DI:ksi, minua ei ole kohdeltu mitenkään oudosti, eikä miehenikään ole ollut mitenkään järkyttynyt naisten kohtelusta. Nykyään työskentelen raskaassa konepajateollisuudessa.

-DI nainen

No jaa, kyllä meillä ainakin oli yksi proffa, jonka kielenkäyttö naisia kohtaan oli vähintäänkin kummallista. Annettiin mennä toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään, mutta ei se oikein ole. Jäi onneksi muutaman vuoden päästä eläkkeelle.

Suurin osa oli kyllä ihan asiallisia yliopistolla, mutta kesätöissä konepajalla sai sitten kuulla taas kaikenlaista. Että kyllä niissä asenteissa oli ainakin silloin parannettavaa. Ei tee työmoraalille hirveän hyvää tulla työpaikkaan, jossa ei saa työntekijänä arvostusta sellaisen asian vuoksi, johon itse ei edes voi vaikuttaa.

Tämä siis 2000-luvun alkupuolella. Nykyään on menty ainakin joissakin paikoissa eteenpäin, vaikka tiedän varmaksi, että on vielä työpaikkoja ja esimiehiä, joissa en ainakaan itse haluaisi työskennellä sovinististen asenteiden vuoksi.

Olispa kiva kuulla vaihteeksi kokemuksia miehiltä naisvaltaisilla aloilla, esim. hoiva -tai sosiaaliala. Onkohan kohtelu sielläkään aina ihan asiallista vai saako kuulla erinäisiä vitsailuja ja heittoja sukupuolestaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt täysin liity aiheeseen mutta mitä enemmän on tasa-arvoa(eli mitä vähemmän sukupuolieroja on) niin sitä vähemmän syntyy lapsia ja sitä enemmän on sinkkuja.

Sinällään erikoinen asia tämä on että maissa missä tasa-arvoa ei ole eli siellä sukupuolierot on suuremmat niin siellä taas syntyvyys on korkeaa.

Toinen tärkeä huomio on se, että mitä enemmän tasa-arvoa, sitä enemmän mielenterveysongelmia.

Lähde? Siis sellainen, joka osoittaa, että nimenomaan tasa-arvo on mt-ongelmien syy.

Ei missään väitetty että se olisi syy, mutta korrelaatio löytyy.

Sukupuolentutkijat ovat haluttomia tarttumaan aiheeseen. Miksiköhän.

Tutkimuskenttä on siis avoinna. Ole hyvä! Vai onko sulla kenties joku hyvä salaliittot*oria siitä, miksi tätä ei voi tutkia?

Epämiellyttävä aihe, ei saa rahoitusta. Tutkimus vaietaan kuoliaaksi ja tuloksia dissataan jos ne eivät miellytä.

Ei naistutkimus valitettavasti mitään oikeaa tiedettä ole joten...

Ei ole ei, sellaist ei nimittäin ole. Ei o ollut vuosikymmeniin. Mut on sukupuolentutkimusta. Onko se sinusta yhtä epätiedettä, vai onko siinäkin vain se naisten osalta sitä?

Mistä lähtien epämiellyttäviä aiheita ei tulosten pelossa olla tutkittu? Taidat olla todella pihalla koko tieteen maailmasta! Se kyl on ihan selvää näiden "mielipiteiden valossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy jos on kysyttävää.

Miksi miesten osuus hoivaajina lisääntyy ainoastaan niissä kulttuureissa, joissa tehdään valtavasti valistus- ja painostustyötä ja politiikkaa, jolla miehiä ohjataan hoivaajiksi. Ja tästä politiikasta huolimatta miesten osuus ensisijaisina hoivaajina on edelleen pieni.

Jos mies on kerran tarkoitettu hoivaajaksi, niin miksi siihen ei päästä kuin ankarasti manipuloimalla? Menetpä katsomaan minkä tahansa metsästäjä-keräilijäyhteisön elämää, niin ei siellä näy miehiä ensisijaisina hoivaajina. 

Ymmärtäisin miesten vaatimisen hoivaajiksi, jos malli vaikuttaisi edes jotenkin luontaiselta, mutta se näyttää olevan luonnonvastainen, koska kaikkialla, missä asiaan ei liity voimakasta tiedollista ja kulttuurista manipulaatiota, naisista tulee hoivaajia. Ja kaikesta manipulaatiosta huolimatta lännessäkin naisista tulee paljon useammin hoivaajia.

Ei pidä sitten ihmetellä, että syntyvyys laskee.

Syntyvyys ei laske ainoastaan naisten vuoksi. On hyvin paljon nuoria miehiä, jotka eivät tahdo lasta. Nykyään roolit ovat vapaammat ja miehetkin uskaltavat sanoa, että ei nappaa lapsirumba yhtään.

Tähän vielä päälle koko ajan aleneva hedelmällisyys eri puolilla maailmaa. Huolestuneet tutkijat koettavat selvittää mistä on kyse. Vaikka toivotaan lasta, vanhemmaksi tuleminen on epävarmaa.

Tutkijat ovat huolissaan vain naisista.

Miksi olette niin kädettömiä korjaamaan miesten kurjaa asemaa? Osaisitteko ihan ite? Ja polkematra muita?

Onkohan joillain miehillä kyse siitä surullisesta asiasta, että heillä itsellään on ollut ja on etäinen suhde omaan isään? Ei siis vain ole mallia siitä, millainen on läsnäoleva ja huolehtiva isä.  Lapsena sitä ei ehkä ole osannut edes kyseenalaistaa, sillä lapsihan oppii pitämään normaalina sitä elämää, mitä elää. Jos ei ole myöhemmin aikuisena miettinyt asioita uudestaan, niin voi olla, ettei sitten ainakaan omin avuin osaa mallia muuttaakaan. 

Ja näin kyökkipsykologina sanoisin, että kyse voi olla myös alitajuisesta torjunnasta. Tämäkin kun voi olla kipeä asia monelle. Jos on itse prosessoinut asiaa ja tietoisesti päättänyt mallia muuttaa ja  olla omalle lapselleen paras mahdollinen isä ja solmia lapseen aidosti suhteen, niin voi olla, että vasta sitten tajuaa, mitä on itse lapsena menettänyt.  Ja menettää ehkä edelleen suhteessa omaan isään. Eikä se tunnu hyvältä. Jos jatkaa niin kuin omassa lapsuudenkodissa ja kuolettaa tunteensa, voi ehkä  elää siinä kuvitelmassa, että  "mitäs tässä " ja "kaikki hyvin". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Olkiukkosi nyt ei oikein riitä, kun puhutaan siitä, että historiassa on ollut aikakausia ja kulttuureita, joissa miehet ja naiset ovat olleet tasa-arvoisia. Miehistä uhoa olettaa, että taistelukentällä mätkitään vain lähietäisyydeltä kaiken aikaa ja kenelläkään ei olisi käytössä esim. ratsastavia sotureita, jousiampujia tai muita pitkän matkan aseiden käyttäjiä. Niihin ei tarvita paakkelsseja, kokoa eikä tiettyjä sukupuolielimiä.

Plus iso mieshän se kokonsa puolesta kömpelö on, jos siltä kannalta lähdetään. Vai mitenkä naiset ovat jotenkin miehiä kömpelömpiä? Ihan kaikissa asioissako? Eihän kömpelöille naisille sitten voi antaa niitä vauvojakaan hoidettavaksi, tiputtavat vielä käsistään sellaisen monen kilon mötikän, kun vauvaa kevyemmän miekankin käsittelyssä ovat kömpelöitä

On hieman eri asia hoitaa vauvaa kun taistella miekan avulla vihollismiehiä vastaan. On tiedetty iät ja ajat, että jos naisia on mukana taistelussa, miehille iskee automaattinen suojelumekanismi päälle naisia kohtaan, mikä haittaa heidän taisteluaan.

Edelleen kysyn, kun näyttää nykyään naisilla olevan kova sodanlietsonta ja ihailu sotimista kohtaan, onko mielestäsi sotiminen hieno ja kannatettava asia?

Ei tietenkään ole. Historian perusteella tuntuu kuitenkin olevan asia, jolta ei voi välttyä.