Sukupuoliroolit, "miksi miehistä yritetään tehdä naisia?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän on tultu, kun sukupuoli-identiteettien määrää lisätään,  alkaa taistelu kuka siittää ja kuka synnyttää, jälkeläisten hoidosta puhumattakaan.  Jos tänä vuonna siittää, ensi vuonna tahtookin synnyttää. Hyi hitsi kuka tätä hulluutta masinoi ja mistä 😀

Kukaan ei täällä pohdi, kuka saa synnyttää. Täällä on käyty keskustelua siitä, voisivatko miehet osallistua pienten lasten hoitamiseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuolien määrän kanssa.

Kukaan ei ole sanonut, ettei mies voisi osallistua lasten hoitoon. Nyt on puhe perhevapaiden jakamisesta. Kumman moni nainen on valmis uhraamaan imetyksen, koska eivät hylsy että naisen ja miehen välillä on mitään eroa.

Erikoinen juttu, kun vanhan polven feministit taistelivat sen puolesta, että äitiysloma olisi pidempi kuin 3 kk.

No tavallaan se perhevapaa on sitä lasten hoitoa varten. Ja sitä varten sen miehen pitäis olla valmis jakamaan sitä. Sillä ei suoraan ole tekemistä imetyksen kanssa.

Aika moni mies on vastustanut ajatusta, että hoitaisivat omaa lastaan, kun se sitkee sukupuoliroolit.

En tunne yhtään feministiä, joka vastustaisi sitä, että isä olisi läheinen lapsilleen. Kaikki minun tuntemat isät, jotka ovat omia lapsiaan hoitanut, ovat olleet siihen tyytyväisiä.

Melkoista 'kissanhännän vetoa' täällä taas kaikista sukupuoleen liittyvistä asioista .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Hassu ajatus, et kaikki maailman miehet ovat aina olleet voimakkaampia, nopeampia ja notkeampia, kuin yksikään nainen.

Taas olkiukkoilua. Keksit päästäsi väitteen, jota kukaan ei ole esittänyt.

Faktaa on, että miesten rooli on kaikissa kulttuureissa ollut erilainen kuin naisten. Miten paljon, on ajasta riippuvaista. Kaikissa kulttuureissa pienen vauvan hoiva on ollut naisten vastuulla ensisijaisesti jo imetyksenkin vuoksi. Se ei tarkoita, ettei isillä olisi tärkeää osaa lapsen hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän on tultu, kun sukupuoli-identiteettien määrää lisätään,  alkaa taistelu kuka siittää ja kuka synnyttää, jälkeläisten hoidosta puhumattakaan.  Jos tänä vuonna siittää, ensi vuonna tahtookin synnyttää. Hyi hitsi kuka tätä hulluutta masinoi ja mistä 😀

Kukaan ei täällä pohdi, kuka saa synnyttää. Täällä on käyty keskustelua siitä, voisivatko miehet osallistua pienten lasten hoitamiseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuolien määrän kanssa.

Kukaan ei ole sanonut, ettei mies voisi osallistua lasten hoitoon. Nyt on puhe perhevapaiden jakamisesta. Kumman moni nainen on valmis uhraamaan imetyksen, koska eivät hylsy että naisen ja miehen välillä on mitään eroa.

Erikoinen juttu, kun vanhan polven feministit taistelivat sen puolesta, että äitiysloma olisi pidempi kuin 3 kk.

No tavallaan se perhevapaa on sitä lasten hoitoa varten. Ja sitä varten sen miehen pitäis olla valmis jakamaan sitä. Sillä ei suoraan ole tekemistä imetyksen kanssa.

Aika moni mies on vastustanut ajatusta, että hoitaisivat omaa lastaan, kun se sitkee sukupuoliroolit.

En tunne yhtään feministiä, joka vastustaisi sitä, että isä olisi läheinen lapsilleen. Kaikki minun tuntemat isät, jotka ovat omia lapsiaan hoitanut, ovat olleet siihen tyytyväisiä.

Luetun ymmärtäminen. Nyt puhuttiin pienestä vauvasta. Tässä ketjussa ei tunnuta hyväksyvän sitä, että useimmiten pikkuvauva on tiiviimmässä hoitokontaktissa äitiinsä jo imetyksenkin vuoksi. Perhevapaan jakaminen ei tarkoita, että.äidin pitää lähteä töihin kun vauva on pikkuvauva. Isä ehtii pitää vapaansa myöhemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Olkiukkosi nyt ei oikein riitä, kun puhutaan siitä, että historiassa on ollut aikakausia ja kulttuureita, joissa miehet ja naiset ovat olleet tasa-arvoisia. Miehistä uhoa olettaa, että taistelukentällä mätkitään vain lähietäisyydeltä kaiken aikaa ja kenelläkään ei olisi käytössä esim. ratsastavia sotureita, jousiampujia tai muita pitkän matkan aseiden käyttäjiä. Niihin ei tarvita paakkelsseja, kokoa eikä tiettyjä sukupuolielimiä.

Plus iso mieshän se kokonsa puolesta kömpelö on, jos siltä kannalta lähdetään. Vai mitenkä naiset ovat jotenkin miehiä kömpelömpiä? Ihan kaikissa asioissako? Eihän kömpelöille naisille sitten voi antaa niitä vauvojakaan hoidettavaksi, tiputtavat vielä käsistään sellaisen monen kilon mötikän, kun vauvaa kevyemmän miekankin käsittelyssä ovat kömpelöitä

On hieman eri asia hoitaa vauvaa kun taistella miekan avulla vihollismiehiä vastaan. On tiedetty iät ja ajat, että jos naisia on mukana taistelussa, miehille iskee automaattinen suojelumekanismi päälle naisia kohtaan, mikä haittaa heidän taisteluaan.

Edelleen kysyn, kun näyttää nykyään naisilla olevan kova sodanlietsonta ja ihailu sotimista kohtaan, onko mielestäsi sotiminen hieno ja kannatettava asia?

Viceversa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet yrittää käyttää joka ikisen tekosyyn, että voisi vältellä vaivannäköä ja vastuuta elämässä. Vinkkinä miehille jotka ei halua nähdä vaivaa eikä halua vastuuta mistään. Hanki vasektomia, älä hankin parisuhdetta. Silloin voi elää vain itselleen.[/quote

Puutut nyt kommentissasi (miehen) sukupuoleen, kehoon ja hänen yksilönä itsemääräämisoikeuteensa siitä .

Ei kenelläkään , ei edes  lääkärillä, ja ole oikeutta 'vinkkaillakaan' kenellekään mitään lisääntymiskyvyn  sterilointitoimenpidettä ilman, hänen virkavastuullaan allekirjoitettuja , asiakkaansa tai potilaansa terveydentilaan liittyviä diagnoosiperusteita. 

Siltikin potilaalla on oikeus päättää kaikista kehoonsa kohdistuvista toimenpiteistä, eli potilaan suostumuksenkin tuollaiset toimenpiteet  siis vaativat. 

Mietihän millainen äläkkä ja alapeukkusuma siitä täällä syntyisi jos joku MIES alkaisi ehdottelemaan tai esittelemään millaiset NAISET olisi syytä steriloida kokonaan.

Tällä tavoin ,toisinpäin asian 'sukupuoliakselilla' kääntämällä (ja jos siihen kykenet) hoksaat varmaan että kommenttisi on sekä seksistinen,että sovinistinen (ja vieläpä siinä määrin noita molempia, että se on jo lähempänä  melkein 'kolmannen valtakunnan' ,aikanaan ylläpitämiä ns. lisääntymispoliittisia perusteita.

Joo ei. Tuossa ehkä vähän ronskisti otettiin kantaa siihen, et miehet joutuvat vastenvahtoisesti kantamaan vastuuta lapsesta. Koska tämän jonkun mukaan naisten pitäisi ottaa se täysi vastuu. Koska hänen mukaan miehellä ei ole mitään syytä kantaa jälkikasvustaan mitään vastuuta. Eli jankutijankuti, tälle vastaveto.

Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Viikinkien yhteiskunta ei välttämättä ollut totaalisen tasa-arvoinen, mutta ehkä aikansa parhaimmasta päästä. Naisilla oli oikeus hankkia ammatti, varallisuutta ja omistaa, käsittääkseni myös erota, mutta avioliitot usein solmittiin järki- ja taloussyistä sukujen kesken, kuten monessa muussakin kulttuurissa ennen, joissain maissa vieläkin. Se, kuinka paljon naisella oli sananvaltaa avioliittoon, on toinen asia.

Naisia oli myös sotureina ja mytologiassa esiintyy vahvoja naisia.

Viikingit muistetaan tutkimus- ja valloitusretkistään, mutta suurin osa heistä oli tavallisia maajusseja ja kalastajia.

Hassu pikkutieto, tuoreelle morsiamelle annettiin lahjaksi kissa, koska oli tärkeää etteivät rotat ja hiiret vilistä uudessa kodissa. Crazy cat lady tarkoitti eri asiaa kuin nykyään :)

Lisään vielä kun unohtui, viikingit ottivat myös valloitusretkiltään orjia mukaansa, osa orjista oli naisia. Aivan varmasti naisia myös valloituskohteissa r ais kattiin, kuten orjiakin. Ei se mikään täydellisen tasa-arvon yhteiskunta ollut, vaikka jotkut naiset saattoivat olla ihan hyvässä asemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Viikinkien yhteiskunta ei välttämättä ollut totaalisen tasa-arvoinen, mutta ehkä aikansa parhaimmasta päästä. Naisilla oli oikeus hankkia ammatti, varallisuutta ja omistaa, käsittääkseni myös erota, mutta avioliitot usein solmittiin järki- ja taloussyistä sukujen kesken, kuten monessa muussakin kulttuurissa ennen, joissain maissa vieläkin. Se, kuinka paljon naisella oli sananvaltaa avioliittoon, on toinen asia.

Naisia oli myös sotureina ja mytologiassa esiintyy vahvoja naisia.

Viikingit muistetaan tutkimus- ja valloitusretkistään, mutta suurin osa heistä oli tavallisia maajusseja ja kalastajia.

Hassu pikkutieto, tuoreelle morsiamelle annettiin lahjaksi kissa, koska oli tärkeää etteivät rotat ja hiiret vilistä uudessa kodissa. Crazy cat lady tarkoitti eri asiaa kuin nykyään :)

Niin, kysymys oli, mikä yhteiskunta oli tasa-arvoisempi kuin nykyään. Viikinkien keskuudessa sukupuoliroolit olivat perinteiset ja naiset pääasiallisesti hoitivat kotipiirin asioita sekä lapsia. Mitenkään ei voi väittää, että yhteiskunta oli tasa-arvoisempi kuin nyt vaikka aikansa mittapuulla tilanne oli toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Hassu ajatus, et kaikki maailman miehet ovat aina olleet voimakkaampia, nopeampia ja notkeampia, kuin yksikään nainen.

Onko joku väittänyt näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis siellä oli ihan käsittämätön incel-vibainen kommentti myös, siis mieheltä jolla lapsia. ”Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimoni tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi”.

SIIS MITÄ AKTUAALISTA V*TTUA?!

No niinpä. Tuossa on aika paljon purettavaa aivopesua. Kyllä se nainekin töissä käy ihan vain siksi, että aikuisen työkykyisen ihmisen kuuluu elättää itsensä ja perheensä. Ei se ole mikään vapaaehtoinen bonus tai naisen työura ole jokin vapaaehtoinen harrastus.  Eniten särähtää tuo, että naisella olisi jokin rakennettu tarve hoivata. Ei ole, naiset hoivaa koska ne näkee että ihmiset kuolee jos ei saa apua. Miehille tämä tietysti on täysin tuntematon ajatus koska suurin osa taitaa olla tunne-elämältään psykopaatteja, ainakin nämä incelisät.

Ööööööh, on biologinen tosiasia, että naaraspuoleisella ihmis_eläimellä_ hoivavietti on korkeampaa kuin uroksilla.:D Toki poikkeuksiakin löytyy ja nykyään entistä enemmän, kun ympäristö ja elintavat heikentävät sukupuolihormonien määrää/laatua kehoissamme.

T: Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnan opiskelija

Minkälaisella tutkimuksella tämä on todettu? Onko se jokin tietty hormooni? Hoivaviettihormooni?

Mä valmistuin 2019 ja biologia oli vain sivuaine, mutta eipä ainakaan Turuus kukaan olisi tuollaista kehdannut suustaan päästää, siis luennoitsijoista. Ei kyllä opiskelijoistakaan, sen puoleen.

Siis oksitosiinista on kyse ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Viikinkien yhteiskunta ei välttämättä ollut totaalisen tasa-arvoinen, mutta ehkä aikansa parhaimmasta päästä. Naisilla oli oikeus hankkia ammatti, varallisuutta ja omistaa, käsittääkseni myös erota, mutta avioliitot usein solmittiin järki- ja taloussyistä sukujen kesken, kuten monessa muussakin kulttuurissa ennen, joissain maissa vieläkin. Se, kuinka paljon naisella oli sananvaltaa avioliittoon, on toinen asia.

Naisia oli myös sotureina ja mytologiassa esiintyy vahvoja naisia.

Viikingit muistetaan tutkimus- ja valloitusretkistään, mutta suurin osa heistä oli tavallisia maajusseja ja kalastajia.

Hassu pikkutieto, tuoreelle morsiamelle annettiin lahjaksi kissa, koska oli tärkeää etteivät rotat ja hiiret vilistä uudessa kodissa. Crazy cat lady tarkoitti eri asiaa kuin nykyään :)

Lisään vielä kun unohtui, viikingit ottivat myös valloitusretkiltään orjia mukaansa, osa orjista oli naisia. Aivan varmasti naisia myös valloituskohteissa r ais kattiin, kuten orjiakin. Ei se mikään täydellisen tasa-arvon yhteiskunta ollut, vaikka jotkut naiset saattoivat olla ihan hyvässä asemassa.

Viikinkidokumentissa kerrottiin myös, kuinka eräs naisorja t apettiin, kun hänen viikinkiomistajamiehensä kuoli, jotta menisivät yhdessä tuonpuoleiseen. Karua elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Olkiukkosi nyt ei oikein riitä, kun puhutaan siitä, että historiassa on ollut aikakausia ja kulttuureita, joissa miehet ja naiset ovat olleet tasa-arvoisia. Miehistä uhoa olettaa, että taistelukentällä mätkitään vain lähietäisyydeltä kaiken aikaa ja kenelläkään ei olisi käytössä esim. ratsastavia sotureita, jousiampujia tai muita pitkän matkan aseiden käyttäjiä. Niihin ei tarvita paakkelsseja, kokoa eikä tiettyjä sukupuolielimiä.

Plus iso mieshän se kokonsa puolesta kömpelö on, jos siltä kannalta lähdetään. Vai mitenkä naiset ovat jotenkin miehiä kömpelömpiä? Ihan kaikissa asioissako? Eihän kömpelöille naisille sitten voi antaa niitä vauvojakaan hoidettavaksi, tiputtavat vielä käsistään sellaisen monen kilon mötikän, kun vauvaa kevyemmän miekankin käsittelyssä ovat kömpelöitä

On hieman eri asia hoitaa vauvaa kun taistella miekan avulla vihollismiehiä vastaan. On tiedetty iät ja ajat, että jos naisia on mukana taistelussa, miehille iskee automaattinen suojelumekanismi päälle naisia kohtaan, mikä haittaa heidän taisteluaan.

Edelleen kysyn, kun näyttää nykyään naisilla olevan kova sodanlietsonta ja ihailu sotimista kohtaan, onko mielestäsi sotiminen hieno ja kannatettava asia?

:D :D :D

-NAISET KULUUU KEITTIÖÖN JA LASTA HOITAMAAN KOSKA NIIN ON AINA OLLUT, VAHVAT MIEHET SOTIVAT JA NAISET VAIHTAA VAIPPOJA

-Itseasiassa historian valossa näyttää siltä että myös naiset ovat osallistuneet sotimiseen ja metsästykseen.

-ONKO SOTA JOTENKIN HIENO ASIA, KANNATATKO SOTAA MITÄ HÄH

Noh, hesaripaskan klikkiotsikko on taas selvästi tehnyt tehtävänsä kun näin porukka siitä provosoituu

Ei tämmöistä kannata jauhaa. Kun on menty muutama vuosikymmen eteenpäin, niin näitä vastuitaan pakoilevia, loisivia, "naiset kuuluu kotiin hoivaamaan" -hokevia mieslapsia ei enää ole. Ehkä muutama jossain metsänperukoilla ja niitäkin kohdellaan kylähulluina, kuten tietysti pitääkin.

no meitä miehiä on moneen junaan. ehkä liian moneen. ps. lapset ei ole tylsiä. m50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Olkiukkosi nyt ei oikein riitä, kun puhutaan siitä, että historiassa on ollut aikakausia ja kulttuureita, joissa miehet ja naiset ovat olleet tasa-arvoisia. Miehistä uhoa olettaa, että taistelukentällä mätkitään vain lähietäisyydeltä kaiken aikaa ja kenelläkään ei olisi käytössä esim. ratsastavia sotureita, jousiampujia tai muita pitkän matkan aseiden käyttäjiä. Niihin ei tarvita paakkelsseja, kokoa eikä tiettyjä sukupuolielimiä.

Plus iso mieshän se kokonsa puolesta kömpelö on, jos siltä kannalta lähdetään. Vai mitenkä naiset ovat jotenkin miehiä kömpelömpiä? Ihan kaikissa asioissako? Eihän kömpelöille naisille sitten voi antaa niitä vauvojakaan hoidettavaksi, tiputtavat vielä käsistään sellaisen monen kilon mötikän, kun vauvaa kevyemmän miekankin käsittelyssä ovat kömpelöitä

On hieman eri asia hoitaa vauvaa kun taistella miekan avulla vihollismiehiä vastaan. On tiedetty iät ja ajat, että jos naisia on mukana taistelussa, miehille iskee automaattinen suojelumekanismi päälle naisia kohtaan, mikä haittaa heidän taisteluaan.

Edelleen kysyn, kun näyttää nykyään naisilla olevan kova sodanlietsonta ja ihailu sotimista kohtaan, onko mielestäsi sotiminen hieno ja kannatettava asia?

:D :D :D

-NAISET KULUUU KEITTIÖÖN JA LASTA HOITAMAAN KOSKA NIIN ON AINA OLLUT, VAHVAT MIEHET SOTIVAT JA NAISET VAIHTAA VAIPPOJA

-Itseasiassa historian valossa näyttää siltä että myös naiset ovat osallistuneet sotimiseen ja metsästykseen.

-ONKO SOTA JOTENKIN HIENO ASIA, KANNATATKO SOTAA MITÄ HÄH

Joo, tää tyyppi on kyllä uskomaton käännellessään ja väännellessään ihan kaiken täysin päälaelleen, jotta saa vaan uhriutua ja riidellä. Olisi hyvin raskasta olla tuollaisen lähipiirissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi ei tuonutkaan naisille onnea: masennusta, mielialalääkkeitä syödään kuin leipää, naiset esineellistävät itse itseään, pilaavat itsensä woke-ideologian nimissä jne

Naisten suurin pelko on tulojen ja työn menetys sekä heidän ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen. Se stressaa aikakautena kun naisviha on nyt hyvin näkyvää eikä sitä enää peitellä eikä verhota yhteiskunnan rakenteisiin normaaleina tapoina mitä oli nämä pakotetut kotiäitiydet ym rajoitukset. Meillä on yhä traumat äitiemme ja isoäitiemme menneisyydestä joka oli lohduton ja hirveä.

Minun äiti ja isoäidit (ja anoppi) oli kyllä tyytyväisiä elämäänsä, jos ei lasketa esim. sotaa :) Kaikki maatalon emäntiä ja töitä riitti. Mutta oli myös yhdistys- ja järjestötoimintaa ja harrastuksia. Ei heidän elämänsä ollut lohdutonta ja hirveää. Sanoisin, että nykyaikaisella, mielialalääkkeitä syövällä sinkkunaisella on asiat pahemmin. Ei perhettä (ja nykyään pitää toki huutaa suureen ääneen, miten ei lapsia haluakaan), eikä uramahdollisuuksiakaan pahemmin sillä humanistisella koulutuksella. Vähän iloa tuovat kissa ja rescue-koira, joita voi puhutella lapsekseen.

Myös  nykyfeminismin käsitys, että ennen naiset elivät totaalisti nyrkin ja hellan välissä, ei pidä paikkaansa. Maallakin monessa talossa oli emäntävalta, vaikka mies näennäisesti oli isäntä.

Osui silmään tuollainen yksittäinen data, että puolustusvoimilla oli 1930-luvulla palveluksessaan 30 naisarkkitehtiä, eli eivät ne kaikki naiset olleet silloinkaan niin alistettuja kuin historiaan perehtymättömät nykynuoret luulee..

Jos mennään niinkin kauas kuin viikinkien aikoihin, niin viikinkien yhteiskunta oli tasa-arvoinen, jossa naisilla oli samat oikeudet ja valtuudet kuin miehillä. Taisteluissakin olivat miesten mukana sotureina, mahdollisesti jopa sotapäällikköinä (teoria, jota tutkitaan paraikaa, jos vaan nuo konservatiiviset mieshistorioitsijat eivät olisi vänkäämässä vastaan, että ei voi olla, koska minä sanon niin).

Tuskin olivat naiset mukana sotureina taisteluissa. Ei siitä mitään tule kun miehet joutuisivat taistelemisen sijaan suojelemaan hitaampia, heikompia ja kömpelömpiä naisia taistelutantereella. Vihollisen olisi myös helppo kaapata naiset ja viedä ne muualle hyväksikäytettäviksi ja orjiksi. Muuten, onko mielestäsi hieno asia, että naiset ovat sotapäälliköitä ja sotureita? Onko sotiminen hieno ja kannatettava asia mielestäsi?

Olkiukkosi nyt ei oikein riitä, kun puhutaan siitä, että historiassa on ollut aikakausia ja kulttuureita, joissa miehet ja naiset ovat olleet tasa-arvoisia. Miehistä uhoa olettaa, että taistelukentällä mätkitään vain lähietäisyydeltä kaiken aikaa ja kenelläkään ei olisi käytössä esim. ratsastavia sotureita, jousiampujia tai muita pitkän matkan aseiden käyttäjiä. Niihin ei tarvita paakkelsseja, kokoa eikä tiettyjä sukupuolielimiä.

Plus iso mieshän se kokonsa puolesta kömpelö on, jos siltä kannalta lähdetään. Vai mitenkä naiset ovat jotenkin miehiä kömpelömpiä? Ihan kaikissa asioissako? Eihän kömpelöille naisille sitten voi antaa niitä vauvojakaan hoidettavaksi, tiputtavat vielä käsistään sellaisen monen kilon mötikän, kun vauvaa kevyemmän miekankin käsittelyssä ovat kömpelöitä

On hieman eri asia hoitaa vauvaa kun taistella miekan avulla vihollismiehiä vastaan. On tiedetty iät ja ajat, että jos naisia on mukana taistelussa, miehille iskee automaattinen suojelumekanismi päälle naisia kohtaan, mikä haittaa heidän taisteluaan.

Edelleen kysyn, kun näyttää nykyään naisilla olevan kova sodanlietsonta ja ihailu sotimista kohtaan, onko mielestäsi sotiminen hieno ja kannatettava asia?

:D :D :D

-NAISET KULUUU KEITTIÖÖN JA LASTA HOITAMAAN KOSKA NIIN ON AINA OLLUT, VAHVAT MIEHET SOTIVAT JA NAISET VAIHTAA VAIPPOJA

-Itseasiassa historian valossa näyttää siltä että myös naiset ovat osallistuneet sotimiseen ja metsästykseen.

-ONKO SOTA JOTENKIN HIENO ASIA, KANNATATKO SOTAA MITÄ HÄH

Joo, tää tyyppi on kyllä uskomaton käännellessään ja väännellessään ihan kaiken täysin päälaelleen, jotta saa vaan uhriutua ja riidellä. Olisi hyvin raskasta olla tuollaisen lähipiirissä.

Tämä. Varmaan sama tyyppi joka huutaa että nainen haluaa miehestä vain rahaa, jos joku kirjoittaa että miehen pitää osallistua lastenhoitoon puoliksi. Ei mitään järkeä noissa jutuissa.

Vierailija kirjoitti:

-Mikä on maailman homoin nimi?

- P ut1n 😄

Tiedätkö :' Ei nimi miestä pilaa, ellei mies nimeä'...

Vladimir  P. on niillä  'laeillaan' pilannut homojen elämän ja tulevaisuuden naapurimaassamme jo melko tarkkaan ja sinä hassunhassu vitsivälkky  täällä et vaan sitä nimittelyvitsiesi valossa näe,koska pyörit vain niissä ja haet tuolla vitsailullasi huomiota ja niiden kautta kuvittelemaasi komiikkasuosiota. 

Shame on you !

Tuo päiväkotien hiekkalaatikkotason (vähän minkä tahansa ) homottelelunimeämisesi paljastaa nyt sensijaan vaan suorastaan läpivalaisun  tavoin kirkkaasti oman  koko henkisen tasosi.  

(ps    ' lisäkysymys' sinulle: mikä sitten mielestäsi onkaan se 'maailman heteroin nimi ?)

Näyttää vaan aika konservatiiviset asenteet  asenteet (ne huonoimmat ja vanhanaikaisimmat niistä) vaan sitkeästi rulettavan täällä Vauvapalstalla . Ketjusta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän nykyiset nuoret miehet hyvin naismaisia ovat verrattuna entisaikaan. Käyttävät sanoja kuten "ihana" ihan luonnollisesti. 

Elävät terveempinä ja kauemmin, ovat onnellisempia ja juovat vähemmän kuin toksiset isoisänsä. Osaavat rakastaa ja saavat rakkautta.

Incelit on niiden katkerien, kärttyisten ja sepelvaltimokuolleiden isoisien kopioita.

Sieltähän se toksinen taas tuli. Mitäs oot siitä mieltä, kun nuoret narkkaavat kuitenkin paljon enemmän kuin toksiset isoisänsä? Parempaa toksisuutta vai muuten vaan hyvä juttu? Ja jotenkin kummasti ihmiset ylipäätään tuntuvat vain olevan onnettomampia ja mt-ongelmaisempia kuin ennen, vaikka kaikki onkin niin mahtavasti tässä matriarkaalisessa yhteiskunnassa?