Lue keskustelun säännöt.
Muut eivät voi matkustaa koska on rahanpuutetta, minä en voi matkustaa koska on seuranpuutetta
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainut ap. Minäkin tykkäisin matkustella, mutta ei vaan tule yksin lähdettyä, kun ei ole ystäviäkään.. Rahaa kyllä olisi matkusteluun kyllä.
Perustakaa jotkut "ystävä lomalle" -sivut. Luulisi sille olevan käyttöä, jos jo tässä porukassa olisi yksinäisiä ihmisiä. Ei kai siinä kauan menisi.
Niitä on jo olemassa...
No miksi te ette käytä niitä, vaan valitatte vain?
Vai meneekö se taas niin, että luut ovat paskoja, mutta itse on ihana?
Jos lähden vieraan kanssa matkalle = lähden yksin matkalle .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainut ap. Minäkin tykkäisin matkustella, mutta ei vaan tule yksin lähdettyä, kun ei ole ystäviäkään.. Rahaa kyllä olisi matkusteluun kyllä.
Perustakaa jotkut "ystävä lomalle" -sivut. Luulisi sille olevan käyttöä, jos jo tässä porukassa olisi yksinäisiä ihmisiä. Ei kai siinä kauan menisi.
En minä halua ystävää lomalle vaan henkilön arkeen, jonka kanssa myös lomailla. Sehän on sama kuin menisi yksin lomalle ja yrittäisi siellä bondautua muiden kanssa, sillä erolla että olisi takuuvarmasti joku siihen halukas.
Miksi pitää lähteä ratkomaan muiden ongelmia eikä voi vain sanoa, että tosi kurja tilanne, on varmaan ikävää, toivottavasti asia muuttuu joskus elämässä.
Ystäväni yrittivät vuosia maanitella minua lähtemään yksin lomalle. Nyt jo tajuavat olla hiljaa, jos eivät itse ole lähdössä kanssani mihinkään.
No hyvänen aika, etsi itsellesi se henkilö arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on molempia, mutta pahempana koen seuran (kumppanin) puutteen.
M
Eikö lomareissulla voi syntyä uusia ihmissuhteita?
Mä oon aina miettiny että miks kukaan haluais matkustaa seurassa. Mua tylsistyttää muiden aktiviteetit ja muita tylsistyttää mun. Parempi vaan kun matkustan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainut ap. Minäkin tykkäisin matkustella, mutta ei vaan tule yksin lähdettyä, kun ei ole ystäviäkään.. Rahaa kyllä olisi matkusteluun kyllä.
Perustakaa jotkut "ystävä lomalle" -sivut. Luulisi sille olevan käyttöä, jos jo tässä porukassa olisi yksinäisiä ihmisiä. Ei kai siinä kauan menisi.
En minä halua ystävää lomalle vaan henkilön arkeen, jonka kanssa myös lomailla. Sehän on sama kuin menisi yksin lomalle ja yrittäisi siellä bondautua muiden kanssa, sillä erolla että olisi takuuvarmasti joku siihen halukas.
Miksi pitää lähteä ratkomaan muiden ongelmia eikä voi vain sanoa, että tosi kurja tilanne, on varmaan ikävää, toivottavasti asia muuttuu joskus elämässä.
Ystäväni yrittivät vuosia maanitella minua lähtemään yksin lomalle. Nyt jo tajuavat olla hiljaa, jos eivät itse ole lähdössä kanssani mihinkään.
No hyvänen aika, etsi itsellesi se henkilö arkeen.
Eipä ole löytynyt. Toki olen päässyt matkoille keskimäärin 4 vrk vuodessa yliyön reissuja viimeisen kymmenen vuoden ajan nykyisten ihmisten kanssa. Tilillä olisi 50 000 e, jolla olisi kiva matkustaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi jotenkin mukavaa, jos tämä voisi olla rauhassa asian ongelmaksi kokevien vertaistukiketju ilman muiden vitt**lua. Ihan tarpeeksi raskas asia muutenkin.
Joillain ihmisillä yksin matkalle lähteminen vaatii sellaisen tietyn henkisen kynnyksen ylittämisen. Rohkeasti vaan kokeilemaan. 😊 Itse ainakin olen nauttinut omista sooloreissuistani kuin hullu puurosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi jotenkin mukavaa, jos tämä voisi olla rauhassa asian ongelmaksi kokevien vertaistukiketju ilman muiden vitt**lua. Ihan tarpeeksi raskas asia muutenkin.
Tosi aggressiivinen tyyli ainakin tuolla yhdellä vastaajalla. Mitä tekee tässä ketjussa ollenkaan jos ei ole mitään annettavaa itse keskusteluun...
Enpä ole tullut ajatelleeksi, että yksinään matkustaminen voisi olla ongelma. Olen ambivertti, seurallinen siis, mutta tarvitsen paljon omaa aikaa. Mieluiten matkustan yksin, koska silloin voi mennä ja tulla miten haluaa eikä tarvitse tehdä kompromisseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi jotenkin mukavaa, jos tämä voisi olla rauhassa asian ongelmaksi kokevien vertaistukiketju ilman muiden vitt**lua. Ihan tarpeeksi raskas asia muutenkin.
Tosi aggressiivinen tyyli ainakin tuolla yhdellä vastaajalla. Mitä tekee tässä ketjussa ollenkaan jos ei ole mitään annettavaa itse keskusteluun...
Anteeksi. Alkoi ottaa päähän, kun tänne tultiin irvistelemään tyyliin masentuneelle, että mene nyt ihmeessä lenkille.
Olen traumalapsuuden elänyt ja lomamatkat olivat turvattomia. Tarvitsen läheisen turvallisen ihmisen mukaan matkalle tai matka on epämiellyttävä. Toisen ihmisen ei tarvitse olla terapeuttini. Kun olen reissussa normaalin ihmisen kanssa, käyttäydyn automaattisesti normaalisti.
Yksin matkustaminen on traumatriggeri ja sairastun yleensä. En halua enää tehdä sitä. Mieluummin luen kirjaa kotona tai lenkkeilen lähiympäristössä.
Jos ajatus on matkustaa ja löytää syyn ihan mistä tahansa olla matkustamatta ei syitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen(pahemmuusjärjestykseen). Pahinta on ainoastaan oma asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertomatkat ovat mukavia yksinkin. Niissä on kuitenkin porukka, eikä tunnu yksinäiseltä. Lisäksi yhden hengen lisämaksu on monesti kohtuullinen.
Ihan turha tulla kertomaan, että yksin matkustaminen on kivaa, kun kaikille se ei ole sitä.
En matkusta yksin kuin pakolliset työmatkat ja vihaan sitä. Olen yksin kaiken arkeni, en halua olla yksin lomamatkalla. Kestän yksinolon arkena, mutta en lomamatkalla ja siihen minulla on täysi vapaus ja oikeus.
Tämän jo ymmärtää ettei halua olla joka hetki yksin.
Itsellä taas menee kaikki yksin mutta arjessa on oltava ihmisiä. Kuten sinä, olen yksin niin paljon että jossain menee raja. Mulla siinä, etten halua olla kaikkea vapaa-aikaa yksin. Matkailu ehdottomasti yksin, mutta arki 100% ei.
Yksin voi hyvin matkustaa, eläkeikäinen äitini on käynyt ryhmämatkoilla yksin ja ollut jopa samassa huoneessa tuntemattomien kanssa, yhdestä tuntemattomasta huonekaverisra jäi pitkäaikainen ystävä. Samoin hän on matkustanut jaetussa hytissä finnlinesilla jne. Jos ei sopivaa seuraa löydy katselee hän nähtävyyksiä itsekseen ja istuksii kahviloissa ja nautiskelee rannalla auringosta ja iloisista lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertomatkat ovat mukavia yksinkin. Niissä on kuitenkin porukka, eikä tunnu yksinäiseltä. Lisäksi yhden hengen lisämaksu on monesti kohtuullinen.
Ihan turha tulla kertomaan, että yksin matkustaminen on kivaa, kun kaikille se ei ole sitä.
En matkusta yksin kuin pakolliset työmatkat ja vihaan sitä. Olen yksin kaiken arkeni, en halua olla yksin lomamatkalla. Kestän yksinolon arkena, mutta en lomamatkalla ja siihen minulla on täysi vapaus ja oikeus.
Kuulostat varsin seuralliselta ja ystävälliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertomatkat ovat mukavia yksinkin. Niissä on kuitenkin porukka, eikä tunnu yksinäiseltä. Lisäksi yhden hengen lisämaksu on monesti kohtuullinen.
Ihan turha tulla kertomaan, että yksin matkustaminen on kivaa, kun kaikille se ei ole sitä.
En matkusta yksin kuin pakolliset työmatkat ja vihaan sitä. Olen yksin kaiken arkeni, en halua olla yksin lomamatkalla. Kestän yksinolon arkena, mutta en lomamatkalla ja siihen minulla on täysi vapaus ja oikeus.
Tämän jo ymmärtää ettei halua olla joka hetki yksin.
Itsellä taas menee kaikki yksin mutta arjessa on oltava ihmisiä. Kuten sinä, olen yksin niin paljon että jossain menee raja. Mulla siinä, etten halua olla kaikkea vapaa-aikaa yksin. Matkailu ehdottomasti yksin, mutta arki 100% ei.
Niinpä. Omassa elämässäni en voi ihan hirveästi vaikuttaa siihen, kuinka paljon olen arkena yksin, mutta siihen voin, etten lähde yksin matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Ajatus siitä, että varakkaampana maksaisin jonkun kaverini lomamatkan, on äärimmäisen vastenmielinen. Maksetun seuraneidin kulttuuri kuuluu yli sadan vuoden takaiseen historiaan.
Mä en ajattele asiaa ihan noinkaan. Mulla on vähävaraisia ystäviä ja jos haluan lähteä sellaisen ystäväni kanssa vaikka ravintolaan syömään tai johonkin konserttiin, mulle on itsestäänselvää, että mä tarjoan. En tarjoa saadakseni seuraneidin vaan siksi, että vähävaraisellekin ihmiselle ateria ravintolassa tai konsertti on ihan mukavaa vaihtelua arkeen. Lomareissut ulkomaille on tietysti isompi investointi, mutta voisiko sellaista ajatella ystävälleen esim synttärilahjaksi? Varsinkin, jos ystävä täyttää pyöreitä vuosia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertomatkat ovat mukavia yksinkin. Niissä on kuitenkin porukka, eikä tunnu yksinäiseltä. Lisäksi yhden hengen lisämaksu on monesti kohtuullinen.
Ihan turha tulla kertomaan, että yksin matkustaminen on kivaa, kun kaikille se ei ole sitä.
En matkusta yksin kuin pakolliset työmatkat ja vihaan sitä. Olen yksin kaiken arkeni, en halua olla yksin lomamatkalla. Kestän yksinolon arkena, mutta en lomamatkalla ja siihen minulla on täysi vapaus ja oikeus.
Kuulostat varsin seuralliselta ja ystävälliseltä.
Itse asiassa olen. Trggeröidyin vain aika pahasti näistä hyvää tarkoittavista viesteistä, kun niiden kirjoittajat eivät taida tietää mistä puhuvat.
Ei ole kuin pari päivää siitä, miten ystäväni kertoi virkistyneenä hiihtolomallaan perheensä kanssa ja sanoi taas, miten hyvää se minullekin tekisi. No tekisi, mutta kun ei ole sitä perhettä.
Äh olen pahoillani kun kerroin elökeäidistäni, hänen tapa ei selvästikään sovi sinulle ap. Mutta ehkä joku muu saa siitä jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole sairautta joka estää, sitten voisi mennä jonkun turistiryhmän mukana. Joskus lähti Tampereelta bussi Hki-Vantaalle lentokentälle ja tullessa takas. Onkohan niitä vielä. Perillä sama hotelli joidenkin suomalaisten kanssa ja turistioppaat. Lisääkö se turvallisuuden tunnetta? Jos saa helposti sairaskohtauksia (vaikka epilepsia, migreeni, kuukautiskrampit) ja on lihaskipuja, silloin matkustaminen hankalaa. Ja pitäisi olla vakuutukset sekä tiedossa lääkärit paikan päällä.
Olen täysin terve. Kumppanin puute vaivaa minua. Haluisin voida suunnitella reissua mutten voi. Nainen olen. Ap
No etsi kumppani sitten. Maailma on yksinäisiä ihmisiä pullollaan, luulisi nyt sinunkin jonkun kelpuuttavan. Tosin jos sinulla ei ole muitakaan ystäväviä, niin ehkä se on vaikeaa.
Jaa. Aika vastikään terapeutti on todennut minulle seuraavat asiat:
- olen seurallinen ja "normaali" ja osaan kiinnittyä ihmisiin
- on hyvä varautua elämään jatkossakin yksin ja tehdä työtä sen hyväksymisen eteen, "normaaleja" miehiä ei vaan riitä kaikille
- on terveellisempää elää yksin kuin haitallisessa suhteessa
Juur näin. Minulla on rahaa mennä minne vaan mutta tykkään matkustaa rauhassa enkä kuunnella ylimääräisiä kälätyksiä. Vuokraan usein auton ja menen minne lystää.