Mikä vaivaa ihmistä, joka tunnustaa tunteensa varatulle?
Mielestäni on epäkunnioittavaa sotkeutua toisten perhe-elämään ja parisuhteeseen. Tunteilleen ei kukaan mitään voi, mutta jos selkeää vastakaikua ei ole tullut, on tällainen vain todella tahditonta.
Kommentit (351)
Kokeilee kepillä jäätä ja jokin kerran täällä vain eletään -ajattelu taustalla.
Mikä vaivaa ihmistä joka täyttää palstan näillä "mikä vaivaa ihmistä joka..."-aloituksilla?
Avoimuus ja rehellisyys? Siihen avautumiseen voi varattu olla aivan vapaasti tarttumatta.
Aiotko mitenkään valaista aloituksen taustaa?
Koskaan ei pidä olettaa mitään toisten parisuhteista. Tunteensa voi kyllä kertoa, se on sitten sen varatun asia tehdä tai olla tekemättä minkä tekee. Jos varattu siihen hommaan lähtee, niin sehän kertoo vain hänen asenteestaan suhdettaan kohtaan. Sen varatun on ne omat rajat vedettävä, ei niitä kenenkään tarvitse hänen puolestaan etukäteen päättää.
Rakastunut, ei sen vaarallisemmmasta asiasta ole kysymys
Tyyppi ilman empatiakykyä. Omaa hyvää ajatteleva p.skiainen.
Miksi ei voisi kertoa? Jos haluaa olla avoin ja tuollaisen kertoa, niin siitä vain.
Varatun vastuu on sitten eri asia. Hän päättää, miten asiassa edetään tai ei edetä.
Sama kuin kertoisi haluavansa seksiä. Ahsistelua. Ei-toivottua huomiota. Ei ole asiallista.
Rakkaus on kauneinta tässä maailmassa.
Miksi ei voisi kertoa?
Siksi, että meillä ihmisillä on mahdollisuus eettiseen ja moraaliseen käytökseen, mikä helpottaa yhteiseloamme suuresti. Tähän sisältyy ajattelu, toisten huomioon ottaminen ja kyky tehdä valintoja. On rappioon johtava tie unohtaa kaikki etiikka ja moraali. Sen yleistyessä itsekkyyden kasvun myötä siitä kärsii lopulta koko yhteiskunta.
Tietenkin tunteistaan saa puhua ja kertoa. Ei se kertoja ole mitään velkaa kenellekään. Vähiten varmaan varatun kumppanille 👌
Vierailija kirjoitti:
Rakastunut, ei sen vaarallisemmmasta asiasta ole kysymys
Kauniisti sanottu. Mielestäni voi kertoa, mutta paljon merkitsee myös se, miten kertoo. Tavoitteleeko kertomalla jotain, toista itselleen tai säröä toisen suhteeseen. Vilpitön pitää olla.
Jos aloittaa sanoilla haluun vaan et sä tiedät eikä tavoittele mitään muuta, en näe mitä pahaa siinä voisi olla. Kaunis asia sanoa ja kuten sanottua, se varattu päättää mitä tiedolla tekee. Jos on oikeasti rakastunut, ei tavoittele muuta kuin rakastettunsa parasta, oli se sitten itselle kuinka kivuliasta tahansa. Ehkä hän kohauttaa hartioitaan eikä reagoinsen kummemmin, ehkä hän katsoo kieroon ja käy vaikeaksi, ehkä hän on imarreltu. Ehkä hän kertoo tunteen olevan molemminpuolinen, mutta että mitään ei koskaan tule tapahtumaan. Ennen kertomusta kannattaa valmistautua kaikkiin mahdollisuuksiin.
Ehkä haluaa vain selvittää asian. Tunnustaminenhan ei yleensä muuta toisen tunteita mihinkään suuntaan. Jos toinen on kiinnostunut, niin on kiinnostunut ilman sitä tunnustustakin, ja jos ei ole kiinnostunut, niin tunnustus ei muuta sitäkään. Toisaalta tuossa on se ongelma, että jos toinen on varattu, niin ei ehkä halua kertoa olevansa kiinnostunut, vaikka olisikin. Asia ei siis välttämättä edes selviä.
Miten se tunnustus voisi sotkea parisuhteen, jos vastakaikua ei tule?
Onhan se, mutta joskus sekin kannattaa. Elämässä sattuu kaikenlaista.