Mikä vanhan kansan taito sinulla on?
Osaatko kutoa maton tai tehdä karjalanpaistia? Kerro!
Kommentit (794)
Osaan neuloa ja osaan tehdä karjalanpaistia.
Siinä sen näkee että ei ymmärretä mitä kalan siivoaminen on. Vanhan ajan juttuja, jota nykyajan tyypit ei ymmärrä. Imurilla, haha.
Osaan tehdä perinteisen saunavastan, joka sidotaan koivupannalla, ei millään narulla.
Olen osannut valjastaa hevosen perinteisiin länkivaljaisiin, mutta en enää ehkä muista, miten se tehtiin, kun olen viimeksi valjastanut kymmeniä vuosia sitten. Silloin osasin myös ajaa rekeä tai vanhanaikaisia kärryjä. Siitä selviäisin vieläkin.
Olen aika hyvä sytyttämään tulia hankaliinkin tulipesiin.
Kaupungissa taidot ovat muuttuneet nopeammin kuin maalla. On vaikea keksiä kaupunkitaitoja, jotka olisivat vanhoja ja silti yhä käytössä. Ja tavallaan kaupunki on tullut maalle netin kautta: enää ei tarvitse hoitaa asioita paikan päällä. Kaupungissa korostuu liikkuminen ja asioiden hoitaminen eri tahojen kanssa. Maalla voi tehdä itse tosi monia asioita, jos vaan osaa, kaupungissa pitää yleensä tietää, kenen puoleen käännytään ja miten ja milloin se kannattaa tehdä.
Osaan katsoa varvulla kaivonpaikan
Osaan keittää pannukahvia.
Osaan suunnistaa kompassin avulla.
Osaan leipoa pullaa.
Osaan parsia.
Osaan paikata pyörän kumin.
Osaan vaihtaa autoon renkaat.
Olen 70-luvulla syntynyt ja peruskoulussa 80-luvulla opetettiin kaunokirjoitus, käytinkin sitä silloin mutta jotain 16-vuotiaana kaunokirjoitus alkoi tuntua "lapselliselta" niin vaihdoin tekstaustyyliin ja sitä olen käyttänyt niistä ajoista lähtien. Olen tainnut jo jonkinverran unohtaa kaunokirjoitusten kirjaimia kun välillä kokeillut ja oudolta tuntunut :P
Nykyisin tietysti käsin kirjoittamisen tarve ylipäätään on hyvin vähäistä entisaikoihin verrattuna.
Osaan lukea ja kirjoittaa sekä laskea yksinkertaisia laskuja päässä.
Tiedän, mitä kannattaa ja mitä ei tehdä tietyssä kuun vaiheessa. Alikuu jne. Tietäjät tietää.
Täällä oli, että kirjoituskoneella kirjoittaminen on vanhan kansan taito, ok, hallussa, kuten myös värinauhan vaihto koneeseen.
Kotikaljan teko, ei ole niin helppoa kuin luulisi, koska monta muuttuvaa tekijää, kuten nesteen lämpötila hiiva laitettaessa, ympäristön lämpötila ja sokerin määrä, sejä hiivan määrä. Jos jokin ei osu kohdilleen, ei tule hyvää.
Osaan tehdä ripsumavastan lepästä, kiinnittää sen varteen ja ripsua sisäkatot. Tämä tapa on punkkiaikana jäänyt pois käytöstä.
Saunavasta lehdet nurjapuoli päälle päin aseteltuina.
Osaan tehdä lehtitaikinan kaulimalla kerroksittain voista ja taikinasta. Hidasta ja työlästä.
Viikatteella niitän joka kesä ok-taloni nurmikoita, en halua ruohonleikkuukoneella tehtyä puistoefektiä vaan luonnonmukaisen pihan, jossa ötökät ja linnut viihtyvät.
Osaan ennustaa korteista, siis tavallisista, ei tarot.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, mitä kannattaa ja mitä ei tehdä tietyssä kuun vaiheessa. Alikuu jne. Tietäjät tietää.
Tämä. En istuta mitään kasveja täysikuuta edeltävällä viikolla. Suuremmat siivoukset teen vähenevällä kuulla. Uudet projektit pyrin aloittamaan nousevalla kuulla.
Sarvikuppaus (Pahan veren poisto)
Vierailija kirjoitti:
Taito pysyä hoikkana
Tuo saattaa kadota, kun tulee ikää lisää :/
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli, että kirjoituskoneella kirjoittaminen on vanhan kansan taito, ok, hallussa, kuten myös värinauhan vaihto koneeseen.
Kotikaljan teko, ei ole niin helppoa kuin luulisi, koska monta muuttuvaa tekijää, kuten nesteen lämpötila hiiva laitettaessa, ympäristön lämpötila ja sokerin määrä, sejä hiivan määrä. Jos jokin ei osu kohdilleen, ei tule hyvää.
Osaan tehdä ripsumavastan lepästä, kiinnittää sen varteen ja ripsua sisäkatot. Tämä tapa on punkkiaikana jäänyt pois käytöstä.
Saunavasta lehdet nurjapuoli päälle päin aseteltuina.
Osaan tehdä lehtitaikinan kaulimalla kerroksittain voista ja taikinasta. Hidasta ja työlästä.
Viikatteella niitän joka kesä ok-taloni nurmikoita, en halua ruohonleikkuukoneella tehtyä puistoefektiä vaan luonnonmukaisen pihan, jossa ötökät ja linnut viihtyvät.
Osaan ennustaa korteista, siis tavallisista, ei tarot.
90-luvun alkupuolella vielä opetettiin kauppiksessa konekirjoitusta, vaikka meillä oli samaan aikaan atk-tunneilla tekstinkäsittelyäkin :D
Koskaan en ole työelämässä tarvinnut kirjoituskoneella kirjoitella, enkä ole sellaista koskaan omistanutkaan. Tietokoneella olen kirjoitellut ja puhelimilla tekstiviestejä sekä lyhempiä sähköposteja jos koneella on pitänyt kirjoittaa.
En muista vaihdettiinko konekirjoituksen tunneilla koskaan värinauhaa, ehkä senkin onnistuisi käyttöohjeiden ja huoltomanuaalin avulla vaihtamaan.
Toimistotekniikan tunneilla laskettiin myös erillisillä pöytälaskimilla ja mitattiin nopeutta sekä virheitä. Eipä ole tätäkään taitoa tarvinnut, toki tietokoneen näppäimistön oikeassa laidassa on samanlainen numeronäppäimistö, mutta ei ole niin paljon laskettavaa ollut että enemmälti olisi tarvinnut numeroita syöttää tuolla tavalla. Yleensä tulee käytettyä kirjain-näppäinten yläreunan numeronäppäimiä.
Osaan tyytyä vähempään, elämään niukasti, ja olemaan silti onnellinen, ja elämästäni kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaan siivota kalat.[9/quote]
Jaa, minä osaan perata. Siivootko kalasi imurilla vai, millä?
Aina sinun pitää ilkeillä! Olet tosi tyhmä lisä tänne. Minunkin kotipaikallani kalojen perkaamisesta sanottiin että siivotaan. Eli tehtiin siivoa eli siistiä jälkeä.
Missä päin kalojen perkaamista sanotaan siivoamiseksi? Ihan uusi asia minulle.
Ainakin meillä itä-Suomessa sanotaan.
Kun saamme kalaa, verkoilla tm. sanomme että nyt sitten pitää vielä siivota kalat.
On esim. "kalan siivuulaata", jonka ympärillä talon kissa mielellään kulkee kieltään lipoen.
Siis yleensä sulanaikaan mikä tahansa laudan kappale, minkä päällä kaloja siivotaan.
Perata on kirjakieltä.
Ok, kiitos. Itse olen kuusikymppinen maalainen Lounais-Suomesta ja olen kuullut puhuttavan vain perkaamisesta. Vanhempani ja isovanhempani puhuivat sen verran muinaista murretta että olisin varmaan kuullut, jos muuta sanaa olisi niillä kulmilla käytetty.
Olettaisin että perata-sana on tullut kirjakieleen lännestä. Jostain nekin sanat ovat sinne tulleet, yleensä juuri murteista.
Niin, ja minä en ole se joka ilkeili kalojen siivoamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyky elättää itseni ja jälkikasvuni ilman minkäänlaisia yhteiskunnan maksamia tukia.
Kieltäydyit siis lapsilisästä, neuvolasta ja koulusta?
Varmaankin kieltäytyy myös äitiyspäivä-ja sair.päivärahasta.
Osaan laskea ilman laskukonetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(Odotan vaan, koska joku ylpeänä kirjoittaa ketjuun pontikan keitto.)
No täältä tulee. Osaan tehdä 80-prosenttista pontikkaa kolmesti tislattuna. Opiskeluaikana oli samassa solussa kemistiopiskelija.
Tulihan tuota harrastettua harjoittelijana paperitehtaan poikamiesasuntolassa. Joka kerroksessa pöhisi tehtaan vapaa-ajanmetallista hitsattu pontikkapannu pari kertaa viikossa.
Prosentit oli samaa luokkaakuin edellisellä, kun huolella tislattiin. Mutta pahaa se oli, sen myönnän.
Ajatuspuolella kyky ajatella asioita pitkäjänteisesti ja luottaa enemmän fysiikan- ja luonnonlakeihin kuin tunteeseen. Varautuminen pahan päivän varalle niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
Käsillä tehtävistä taidoista osaan parsia vaatteita, käyttää erilaisia sähköttömiä käsityökaluja ja keittiövälineitä. Tämä juontaa kotoa, vanhempani kun ovat kovin vanhanaikaisia ja elimme vielä 1990-luvulla kuin 1950-1960 -luvuilla.
M40