Mikä vanhan kansan taito sinulla on?

Alisissa käynti

Jos aikajana palaisi takaisin 1950 luvulle niin olisi kovin tuttuja asioita, joita nykypäivä ei enää tunne.

Opin jo papalta jotta äänestää ei saa KOKOOMUSTA..

Pontikankeitto saunan muuripadassa.

olla ilman älykännykkää.

vaihtaa katkojan kärjet virranjakajaan sekä säätää kärkiväli ja venttiilien välykset, niin ja sytytyksen säätö.

Vierailija kirjoitti:

Lehmän lypsäminen käsin. Vesakon raivaaminen vesurilla.

luulin,että lehmä on nelipisteruisku. 

Saattaisin osata parsia villasukan kantapään parsinneulalla.

Vierailija kirjoitti:

Osaan kymmensormijärjestelmän.

moni osaa vain keskisormijärjestelmän.

Osaan pysyä naimisissa, enkä hommaa äpärälapsia.

En ehkä saisi lypsettyä maitoa lehmästä, mutta osaisin hakea naapurin navetasta lypsyaikaan maitoa maitopeilarilla (metallinen astia, jossa ripa). En kyllä tiedä, onko enää mahdollista mutta lapsena tuota tuli tehtyä kun kaupan maito pääsi loppumaan. Toki siitä jokin raha annettiin.

Osaan keittää pontikkaa ja omista tislauslaitteet.

Osaan hoitaa lehmiä. Lypsyt ja synnytysapukin onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan vetää lakanoita.

Minä myös ja opetin taidon silloin 5-vuotiaalle tyttärenpojalle. Lapset ovat ennen murrosikää innoissaan kun saavat  oppia ihan mitä vaan töitä. On hyvä silloin opettaa näitä vanhoja taitoja edelleen.

Eikö kaikki vedä lakanat?

Ihan nyt hämmästyin.

Milläs vedät, kun asut yksin?

Oiva apua yksineläjälle lakananvetoon on emännänapulainen (tuntee myös nimen isännänkorvike), seinään kiinnitettävä telinen ja vetäminen sujuu yksin.

Osaan katsoa kaivonpaikan varvulla.

Vierailija kirjoitti:

Osasin nuorena (parikymmentä vuotta sitten) kehrätä rukilla. Eiköhän se vieläkin luonnistuisi. Vaikeatahan se ei sinänsä ole, siistin jäljen saaminen vaatii enemmän harjoittelua.

Mummo opetti minut kehräämään villaa ollessani teini-ikäinen joskus 80-luvun lopulla. Pellavan ja nokkosen kehrääminen on kuulemma huomattavasti haasteellisempaa.

Osaan viihtyä tupakansavussa, savu ei minua haittaa. En polta enkä olen koskaan polttanut.

70-luvulla oli tärkeä taito.

Osaan tehdä maistuvia rönttösiä käsituntumalta, ilman reseptiä. Ei ne kuitenkaan yhtä hyviä ole kuin mummun, joka minua opetti. <3

Osaan olla hiljaa luonnossa pitkiäkin aikoja paikallaan, tuntien luonnon pyhyyden ja yhteyden erityisesti metsään ja mereen. Luonto on minun pyhättöni ja erityisesti tietyt paikat siellä.

Vierailija kirjoitti:

Koitan vielä kerran. En tiedä mikä sana on kielletty? Ehkä si#a eli pos$u?

Mutta siis karjalanpaistin teko ei mielestäni ole vanhan kansan juttu ellet aloita teu#astamalla s!kaa ja valitsemalla sopivia osia siihen paistiin. Tai ei nyt välttis teu#astaa tarvitse mutta että olisi taito paloite#la se eläin.

Se että ostaa kaupasta valmiit kuutioidut lihat niin ei ehkä kuulu vanhan kansan taitoihin. Vielä kaupasta ostetut sipulit ja porkkanat niin eipä siihen kummoisia taitoja tarvita. Yksi helpoimpia ruokia valmistaa.

Viilin valmistus sama juttu jos sillä tarkoitetaan sitä että ostaa kaupasta viiliä ja jakaa sen purkkeihin ja kaataa päälle kaupasta ostettua käsiteltyä maitoa.

Mites esim. tuo mattojen kutominen? Sopiiko se, jos ei ole itse valmistanut loimia eikä rakentamut kangaspuita? Puhumattakaan siitä, ettei ole kaatanut edes tarvittavia puita.