Oppilas soitti suutaan, ope tarttui kyynärvarteen. Potkut 40 v uran jälkeen. Pidetty ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ihme, ettei koulunkäynnistä tule nykyisellään yhtään mitään. Piittaamattomasti häiriköintiin puuttunut sai potkut työstään 40 vuoden jälkeen. Loistava signaali Suomen opettajille, parasta antaa häirikköpilttien riehua ihan kuin haluavat, jos haluat sada seuraavan palkkasi.

Vieläkö joku kehtaa ihmetellä kaikenlaisn auktoriteettikunnioituksen häviämisestä nykymaailmassa. Oikeus on rettelöitsijän puolella.

Isälläni oli tapana osoittaa auktoriteettiaan huutamalla ja retuuttamalla. Se auktoriteetti oli vain hänen omassa päässään. Halveksin väkivaltaa ja äänen korottamista. Isääni en kiitä mistään. Onneksi oli lempeä äiti. Häntä kunnioitan loputtomasti.

Eli kirjoitat oman traumasi pohjalta törkeästi ihmisille, jotka eivät ole isäsi. Ota enemmän mallia äidistäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vahinkoa tuollaisesta kyynärvarteen tarttumisesta edes aiheutuu?

Sulle ei ainakaan ilmeisesti mitään? Saako myös puristaa leuasta ja huutaa naamaan pää punaisena?

Jos se pysäyttäisi minut ja estäisi minua pilaamasta elämääni, niin kyllä, saisi. En haastaisi oikeuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Asia in puotu useammassa instanssissa. Ehkä tästä kannattaa oppi se, että jos oppilaan kielenkäyttö pääsee ihon alle niin, ettei voi pitää itseään kurissa vaan alkaa päässâ sumeta, niin on aika hakea apua itselle. Niin se on kaikissa työpaikoissa. Vaikka naama ärsyttää niin kädet taskuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ihme, ettei koulunkäynnistä tule nykyisellään yhtään mitään. Piittaamattomasti häiriköintiin puuttunut sai potkut työstään 40 vuoden jälkeen. Loistava signaali Suomen opettajille, parasta antaa häirikköpilttien riehua ihan kuin haluavat, jos haluat sada seuraavan palkkasi.

Vieläkö joku kehtaa ihmetellä kaikenlaisn auktoriteettikunnioituksen häviämisestä nykymaailmassa. Oikeus on rettelöitsijän puolella.

Isälläni oli tapana osoittaa auktoriteettiaan huutamalla ja retuuttamalla. Se auktoriteetti oli vain hänen omassa päässään. Halveksin väkivaltaa ja äänen korottamista. Isääni en kiitä mistään. Onneksi oli lempeä äiti. Häntä kunnioitan loputtomasti.

Eli kirjoitat oman traumasi pohjalta törkeästi ihmisille, jotka eivät ole isäsi. Ota enemmän mallia äidistäsi.

Tuomoli toinen viestini ketjuun. Ensimmäisessä puolustin lapsen oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Sen olen oppinut nimenomaan äidiltäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on entistä liberaalimpi, vapaampi ja vähemmän autoritäärinen. Se on hieno asia, mutta se luo epäilemättä haasteita kouluissa, joissa oppilaille ja vanhemmille ei mene läpi ihan mikä tahansa. Opettajien vääränlainen vallankäyttö ja autoritäärisuus on onneksi mennyttä maailmaa. Keskustelevuus, asioiden perusteleminen sen tuhannen kertaa, huumorintaju, rentous ja lasten kohtaaminen arvostavasti ja yksilöinä kantaa nykykoulussa pitkälle. Niin moni nuori kaipaa huomiota. He janoavat sitä ja pyrkivät saamaan sitä hyvällä tai pahalla. Paras opettajan taito on osata antaa huomiota ja kiitosta hyvästä asiasta. Jos joku sanoo sinua pakastimen pistorasiaksi niin naura, kiitä kekseliäästä kielikuvasta ja siirry eteenpäin.

Ihana viesti ja kuvaa hyvin nykykoulua. Ei maailmassa enää pärjää vanhoilla eväillä. Onneksi lapset tulevat nähdyksi ja kuulluksi ja oppivat ajattelemaan itse. Siitä syystä he ovat fiksumpia kuin koskaan. Joskus autoritäärisen koulun aikaan myös maailma oli toisenlainen, riitti, että joku kastoi tietoa päähän ja se opeteltiin ulkoa. Ei opittu ajattelemaan. Kuriloli kova js opittiin, että toisis saa lyödä js etenkin, että minä en ole arvokas. Näitä sitten on terapiassa käsitelty.

Ihana viesti? Oletteko yhtään kiinnittäneet huomiota, mitä kaikkea maailmalla on tapahtunut ja tapahtumassa, sinä ja kehumasi?  Onko autoritäärisyys katoamassa jonnekin? Ei ole, korkeintaan se vaihtaa kohdetta. 

Useimmat vanhemmat eivät arvosta sitä, että opettajan aika menee asioiden perustelemiseen tuhannetta kertaa. Päin vastoin, se osoittaa, että pidätte oppilasta vajaapäisenä, jos hän tarvitsee tuhat toistoa. Oppilas itse saattaa käyttää pitkämielisyyttä hyväkseen, mutta ei se hänen itsetuntoaan rakenna. 

Ja nyt ajattelin olla ilkeä. Teistä kahdesta ei kyllä voi päätellä, että oppilaat oppisivat ajattelemaan itse. Teiltä he eivät sitä ainakaan opi. 

Jos autoritäärisuus kiinnostaa niin itärajan takaa löydät itsellesi sopivamman yhteiskunnan. Täällä arvostetaan lasten oikeuksia.

Ei arvosteta.

Lasten oikeuksiin kuuluvat rakkaus ja rajat ja vanhempi, joka opettaa lapsille itsekunnioitusta ja muiden kunnioittamista sekä sitä, että oikeuksia ei ole ilman velvollisuuksia.

T. Eri

Kyllä. Siinä olen samaa mieltä, että moni vanhempi Suomessa epäonnistuu tuossa pahasti. Ja se heijastuu kouluihin.

Olen asiasta samaa mieltä minäkin, mutta vanhempien syyttäminen on kuuman perunan viskelyä heidän käsiinsä. Sama ilmiö tuottaa helikopterivanhempia joka koulussa tuottaa  liioiteltua antiautoritaarisuutta. Siksi ei oikein auta kitistä ensimmäistä vastaan perustellen sitä jälkimmäisellä. Yrittäkääpä väittää vastaan. 

Minäkin haluan, että koulussa on lapsille sekä oikeudet että velvollisuudet. Tässä on sekin näkökulma että minusta opettajan vastuulla on luokan rauhallisuus enemmän kuin sen yksilöiden herkät tunteet. Viime kädessä kysymys on siitäkin, että kuka sitten on vastuussa, jos napsahtaja onkin toinen oppilas, ja tämä kenties tekeekin oikeasti rajua väkivaltaa pitkällistä häirikköä kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Maailma on entistä liberaalimpi, vapaampi ja vähemmän autoritäärinen. Se on hieno asia, mutta se luo epäilemättä haasteita kouluissa, joissa oppilaille ja vanhemmille ei mene läpi ihan mikä tahansa. Opettajien vääränlainen vallankäyttö ja autoritäärisuus on onneksi mennyttä maailmaa. Keskustelevuus, asioiden perusteleminen sen tuhannen kertaa, huumorintaju, rentous ja lasten kohtaaminen arvostavasti ja yksilöinä kantaa nykykoulussa pitkälle. Niin moni nuori kaipaa huomiota. He janoavat sitä ja pyrkivät saamaan sitä hyvällä tai pahalla. Paras opettajan taito on osata antaa huomiota ja kiitosta hyvästä asiasta. Jos joku sanoo sinua pakastimen pistorasiaksi niin naura, kiitä kekseliäästä kielikuvasta ja siirry eteenpäin.

Mukava on olla positiivisessa vaaleanpunaisessa pilvessä ja ajatella, että kyllä kaikki lopulta järjestyy, kun tuhat kertaa keskustelee oppilaan kanssa.

Mutta sitten kun käytännössä kokeilee sitä tuhannen keskustelukerran taktiikkaa, ja keskustelun tehoamista odotellessa joutuu vaan sietämään lapsen loputonta kiusaamista, nimittelyä, tönimistä, tavaroiden piilottelua, vandalismia ja muuta, niin herkästi isoimmallakin positiivisen kasvatuksen fanilla lopulta voi mennä hermo. Ja se hermon meno ei ole kaunista katseltavaa.

Kukaan ei saa käydä keneenkään käsiksi. Paitsi rikolliset ja häiriköt. Heille siitä ei ole mitään seurauksia ja on hyvä että tämä opetetaan jo peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ihme, ettei koulunkäynnistä tule nykyisellään yhtään mitään. Piittaamattomasti häiriköintiin puuttunut sai potkut työstään 40 vuoden jälkeen. Loistava signaali Suomen opettajille, parasta antaa häirikköpilttien riehua ihan kuin haluavat, jos haluat sada seuraavan palkkasi.

Vieläkö joku kehtaa ihmetellä kaikenlaisn auktoriteettikunnioituksen häviämisestä nykymaailmassa. Oikeus on rettelöitsijän puolella.

Isälläni oli tapana osoittaa auktoriteettiaan huutamalla ja retuuttamalla. Se auktoriteetti oli vain hänen omassa päässään. Halveksin väkivaltaa ja äänen korottamista. Isääni en kiitä mistään. Onneksi oli lempeä äiti. Häntä kunnioitan loputtomasti.

Eli kirjoitat oman traumasi pohjalta törkeästi ihmisille, jotka eivät ole isäsi. Ota enemmän mallia äidistäsi.

Tuomoli toinen viestini ketjuun. Ensimmäisessä puolustin lapsen oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Sen olen oppinut nimenomaan äidiltäni.

Siinä tapauksessa pyydän anteeksi. Samalla huomauttaisin, että voit puolustaa hyvää asiaa samalla aiheuttaen vahinkoa, jos tilanne on monimutkainen. Tämä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on entistä liberaalimpi, vapaampi ja vähemmän autoritäärinen. Se on hieno asia, mutta se luo epäilemättä haasteita kouluissa, joissa oppilaille ja vanhemmille ei mene läpi ihan mikä tahansa. Opettajien vääränlainen vallankäyttö ja autoritäärisuus on onneksi mennyttä maailmaa. Keskustelevuus, asioiden perusteleminen sen tuhannen kertaa, huumorintaju, rentous ja lasten kohtaaminen arvostavasti ja yksilöinä kantaa nykykoulussa pitkälle. Niin moni nuori kaipaa huomiota. He janoavat sitä ja pyrkivät saamaan sitä hyvällä tai pahalla. Paras opettajan taito on osata antaa huomiota ja kiitosta hyvästä asiasta. Jos joku sanoo sinua pakastimen pistorasiaksi niin naura, kiitä kekseliäästä kielikuvasta ja siirry eteenpäin.

Ihana viesti ja kuvaa hyvin nykykoulua. Ei maailmassa enää pärjää vanhoilla eväillä. Onneksi lapset tulevat nähdyksi ja kuulluksi ja oppivat ajattelemaan itse. Siitä syystä he ovat fiksumpia kuin koskaan. Joskus autoritäärisen koulun aikaan myös maailma oli toisenlainen, riitti, että joku kastoi tietoa päähän ja se opeteltiin ulkoa. Ei opittu ajattelemaan. Kuriloli kova js opittiin, että toisis saa lyödä js etenkin, että minä en ole arvokas. Näitä sitten on terapiassa käsitelty.

Ihana viesti? Oletteko yhtään kiinnittäneet huomiota, mitä kaikkea maailmalla on tapahtunut ja tapahtumassa, sinä ja kehumasi?  Onko autoritäärisyys katoamassa jonnekin? Ei ole, korkeintaan se vaihtaa kohdetta. 

Useimmat vanhemmat eivät arvosta sitä, että opettajan aika menee asioiden perustelemiseen tuhannetta kertaa. Päin vastoin, se osoittaa, että pidätte oppilasta vajaapäisenä, jos hän tarvitsee tuhat toistoa. Oppilas itse saattaa käyttää pitkämielisyyttä hyväkseen, mutta ei se hänen itsetuntoaan rakenna. 

Ja nyt ajattelin olla ilkeä. Teistä kahdesta ei kyllä voi päätellä, että oppilaat oppisivat ajattelemaan itse. Teiltä he eivät sitä ainakaan opi. 

Jos autoritäärisuus kiinnostaa niin itärajan takaa löydät itsellesi sopivamman yhteiskunnan. Täällä arvostetaan lasten oikeuksia.

Ei arvosteta.

Lasten oikeuksiin kuuluvat rakkaus ja rajat ja vanhempi, joka opettaa lapsille itsekunnioitusta ja muiden kunnioittamista sekä sitä, että oikeuksia ei ole ilman velvollisuuksia.

T. Eri

Kyllä. Siinä olen samaa mieltä, että moni vanhempi Suomessa epäonnistuu tuossa pahasti. Ja se heijastuu kouluihin.

Olen asiasta samaa mieltä minäkin, mutta vanhempien syyttäminen on kuuman perunan viskelyä heidän käsiinsä. Sama ilmiö tuottaa helikopterivanhempia joka koulussa tuottaa  liioiteltua antiautoritaarisuutta. Siksi ei oikein auta kitistä ensimmäistä vastaan perustellen sitä jälkimmäisellä. Yrittäkääpä väittää vastaan. 

Minäkin haluan, että koulussa on lapsille sekä oikeudet että velvollisuudet. Tässä on sekin näkökulma että minusta opettajan vastuulla on luokan rauhallisuus enemmän kuin sen yksilöiden herkät tunteet. Viime kädessä kysymys on siitäkin, että kuka sitten on vastuussa, jos napsahtaja onkin toinen oppilas, ja tämä kenties tekeekin oikeasti rajua väkivaltaa pitkällistä häirikköä kohtaan. 

Koulussa tulee olla nollatoleranssi väkivallalle. Erityisesti aikuisten taholta. Heiltä voi erityisesti odottaa enemmän. Vähintään virkavelvollisuuksien noudattamista ja väkivallattomuutta nuorison suunsoiton edessä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei saa käydä keneenkään käsiksi. Paitsi rikolliset ja häiriköt. Heille siitä ei ole mitään seurauksia ja on hyvä että tämä opetetaan jo peruskoulussa.

Eli rikollisilla ja häiriköillä on yhteiskunnassa väkivaltamonopoli, ja siten myös viimesijainen valta asioihin.

JÄRKYTTÄVÄÄ ! Missä on opettaja oikeudet !

Ja opettajan valta saada häiriköt vapaan kasvatuksen riiviöt kuriin !

Pojan koltiaset kettuilevat päivät pitkät koulussa .

Aikoinaan -70 luvulla opettajat seisottivat oppilaita nurkassa erittäin pienistä asioista.

Jos supisi tunnilla liikaa vieruskaverin kanssa, eikun jälki-istuntoon tai luokan edessä nurkkaan.

Jos tunnilla supisi enemmän ,niin opettaja tuli ja otti niskasta kiinni ja työnsi nurkkaan. Tätä sattui monet kerrat viikon aikana.

Ja kyläläiset olivat tyytyväisiä, miten hyvä ja jämäkkä opettaja kylällä on. Ja pitää luokan järjestyksessä.

Opettajat saivat vain kehuja.

Tulee halvemmaksi veronmaksajille kun opettajat vähenee sekä propakandan opetus vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Asia in puotu useammassa instanssissa. Ehkä tästä kannattaa oppi se, että jos oppilaan kielenkäyttö pääsee ihon alle niin, ettei voi pitää itseään kurissa vaan alkaa päässâ sumeta, niin on aika hakea apua itselle. Niin se on kaikissa työpaikoissa. Vaikka naama ärsyttää niin kädet taskuun.

Ei ei. Koulu ei ole lapsen työpaikka, hän ei voi vaihtaa työpaikkaa sitten kun alkaa ahdistaa työkaverin piiloteltu ärtymys ja ylenkatse. Koska kyllähän se menee myös lasten ihon alle, vaikkei sitä itse tajua, mikä ja miksi. Alitajuisesti. Aika monessa parisuhteessakin ihmiset kärsivät vuosia ymmärtämättä mistä, koska toisen osapuolen naamioitu hiljainen viha syö turvallisuudentunteen. 

Yhä edelleen, ihmisen on mahdollista räjähtää yllätyksenä itselleenkin. Meillä ei ole nykyisin tapana puhua tarpeeksi tästä, mutta ihminen on kameli. Meidän selkämme katkeaa yhdestä korresta, eikä sitä kukaan ymmärrä. Ihmiselle voi tapahtua kamalia yksityiselämässään, eikä hän tajua mikä iski kun hermo menee. Aivan samalla logiikalla luulisi opettajienkin uupuvan kuin muiden kuolevaisten, jotka eivät välttämättä todellakaan tajua tilaansa ennen kuin hermo romahtaa. Jos sittenkään. 

Lisää tähän yhtälöön se, että lapsen perusreaktio on nimenomaan reaktion haku, ja jos omat vanhemmat jo ovat totuttaneet siihen, että keinojen on oltava rajut, niin ne ovat. Minun mielestäni näiden kahden aineosan yhdistämisellä samaan reseptiin syntyy dynamiittia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Asia in puotu useammassa instanssissa. Ehkä tästä kannattaa oppi se, että jos oppilaan kielenkäyttö pääsee ihon alle niin, ettei voi pitää itseään kurissa vaan alkaa päässâ sumeta, niin on aika hakea apua itselle. Niin se on kaikissa työpaikoissa. Vaikka naama ärsyttää niin kädet taskuun.

Ei ei. Koulu ei ole lapsen työpaikka, hän ei voi vaihtaa työpaikkaa sitten kun alkaa ahdistaa työkaverin piiloteltu ärtymys ja ylenkatse. Koska kyllähän se menee myös lasten ihon alle, vaikkei sitä itse tajua, mikä ja miksi. Alitajuisesti. Aika monessa parisuhteessakin ihmiset kärsivät vuosia ymmärtämättä mistä, koska toisen osapuolen naamioitu hiljainen viha syö turvallisuudentunteen. 

Yhä edelleen, ihmisen on mahdollista räjähtää yllätyksenä itselleenkin. Meillä ei ole nykyisin tapana puhua tarpeeksi tästä, mutta ihminen on kameli. Meidän selkämme katkeaa yhdestä korresta, eikä sitä kukaan ymmärrä. Ihmiselle voi tapahtua kamalia yksityiselämässään, eikä hän tajua mikä iski kun hermo menee. Aivan samalla logiikalla luulisi opettajienkin uupuvan kuin muiden kuolevaisten, jotka eivät välttämättä todellakaan tajua tilaansa ennen kuin hermo romahtaa. Jos sittenkään. 

Lisää tähän yhtälöön se, että lapsen perusreaktio on nimenomaan reaktion haku, ja jos omat vanhemmat jo ovat totuttaneet siihen, että keinojen on oltava rajut, niin ne ovat. Minun mielestäni näiden kahden aineosan yhdistämisellä samaan reseptiin syntyy dynamiittia. 

Logiikkasi ontuu pahemman kerran. Sen opettaja tulee käyttäytyä kuten kaikissa työpaikoissa. Asiallisesti. Se lapsi on ero roolissa, erityisessä suojeluksessa. Ja tästä yhtälöstä seuraa se hyvä, mitä koulu hakee.

Jos halutaan miettiä sitä työntekijää ja hänen jaksamistaan, siihen on samat keinot kuin ihan jokaisessa työpaikassa. Ei tämä opettajan työ ole sen erikoisempaa. Ei sitä jaksamista missään työpaikassa lisätä antamalla lupa vähän hakata asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Ongelmahan tässä oli tuo opettaja. Eipä lakaistu maton alle.

Väärin, ja nyt hänet sinne vasta lakaistaankin. Minusta tämä on epäinhimillistä. Olettaen, että kertomus 40 vuoden hyvästä opettajuudesta on totta, niin eipä sille nykymaailmassa anneta mitään arvoa. Se on fanaattista fundamentalismia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Asia in puotu useammassa instanssissa. Ehkä tästä kannattaa oppi se, että jos oppilaan kielenkäyttö pääsee ihon alle niin, ettei voi pitää itseään kurissa vaan alkaa päässâ sumeta, niin on aika hakea apua itselle. Niin se on kaikissa työpaikoissa. Vaikka naama ärsyttää niin kädet taskuun.

Ei ei. Koulu ei ole lapsen työpaikka, hän ei voi vaihtaa työpaikkaa sitten kun alkaa ahdistaa työkaverin piiloteltu ärtymys ja ylenkatse. Koska kyllähän se menee myös lasten ihon alle, vaikkei sitä itse tajua, mikä ja miksi. Alitajuisesti. Aika monessa parisuhteessakin ihmiset kärsivät vuosia ymmärtämättä mistä, koska toisen osapuolen naamioitu hiljainen viha syö turvallisuudentunteen. 

Yhä edelleen, ihmisen on mahdollista räjähtää yllätyksenä itselleenkin. Meillä ei ole nykyisin tapana puhua tarpeeksi tästä, mutta ihminen on kameli. Meidän selkämme katkeaa yhdestä korresta, eikä sitä kukaan ymmärrä. Ihmiselle voi tapahtua kamalia yksityiselämässään, eikä hän tajua mikä iski kun hermo menee. Aivan samalla logiikalla luulisi opettajienkin uupuvan kuin muiden kuolevaisten, jotka eivät välttämättä todellakaan tajua tilaansa ennen kuin hermo romahtaa. Jos sittenkään. 

Lisää tähän yhtälöön se, että lapsen perusreaktio on nimenomaan reaktion haku, ja jos omat vanhemmat jo ovat totuttaneet siihen, että keinojen on oltava rajut, niin ne ovat. Minun mielestäni näiden kahden aineosan yhdistämisellä samaan reseptiin syntyy dynamiittia. 

Kouluelämä ei ole noin kovin dramaattista. En tajua mitä haette tällä spinnaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Asia in puotu useammassa instanssissa. Ehkä tästä kannattaa oppi se, että jos oppilaan kielenkäyttö pääsee ihon alle niin, ettei voi pitää itseään kurissa vaan alkaa päässâ sumeta, niin on aika hakea apua itselle. Niin se on kaikissa työpaikoissa. Vaikka naama ärsyttää niin kädet taskuun.

Ei ei. Koulu ei ole lapsen työpaikka, hän ei voi vaihtaa työpaikkaa sitten kun alkaa ahdistaa työkaverin piiloteltu ärtymys ja ylenkatse. Koska kyllähän se menee myös lasten ihon alle, vaikkei sitä itse tajua, mikä ja miksi. Alitajuisesti. Aika monessa parisuhteessakin ihmiset kärsivät vuosia ymmärtämättä mistä, koska toisen osapuolen naamioitu hiljainen viha syö turvallisuudentunteen. 

Yhä edelleen, ihmisen on mahdollista räjähtää yllätyksenä itselleenkin. Meillä ei ole nykyisin tapana puhua tarpeeksi tästä, mutta ihminen on kameli. Meidän selkämme katkeaa yhdestä korresta, eikä sitä kukaan ymmärrä. Ihmiselle voi tapahtua kamalia yksityiselämässään, eikä hän tajua mikä iski kun hermo menee. Aivan samalla logiikalla luulisi opettajienkin uupuvan kuin muiden kuolevaisten, jotka eivät välttämättä todellakaan tajua tilaansa ennen kuin hermo romahtaa. Jos sittenkään. 

Lisää tähän yhtälöön se, että lapsen perusreaktio on nimenomaan reaktion haku, ja jos omat vanhemmat jo ovat totuttaneet siihen, että keinojen on oltava rajut, niin ne ovat. Minun mielestäni näiden kahden aineosan yhdistämisellä samaan reseptiin syntyy dynamiittia. 

Logiikkasi ontuu pahemman kerran. Sen opettaja tulee käyttäytyä kuten kaikissa työpaikoissa. Asiallisesti. Se lapsi on ero roolissa, erityisessä suojeluksessa. Ja tästä yhtälöstä seuraa se hyvä, mitä koulu hakee.

Jos halutaan miettiä sitä työntekijää ja hänen jaksamistaan, siihen on samat keinot kuin ihan jokaisessa työpaikassa. Ei tämä opettajan työ ole sen erikoisempaa. Ei sitä jaksamista missään työpaikassa lisätä antamalla lupa vähän hakata asiakkaita.

Jaksamisen estävät oppilaat tulee sijoittaa luokalle, jota opettaa toinen opettaja. Kenenkään opettajan ei kuulu joutua kärsimään vittuilusta yli äyräiden. Tuollaiset häiriköt täytyy voida siirtää pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Asia in puotu useammassa instanssissa. Ehkä tästä kannattaa oppi se, että jos oppilaan kielenkäyttö pääsee ihon alle niin, ettei voi pitää itseään kurissa vaan alkaa päässâ sumeta, niin on aika hakea apua itselle. Niin se on kaikissa työpaikoissa. Vaikka naama ärsyttää niin kädet taskuun.

Ei ei. Koulu ei ole lapsen työpaikka, hän ei voi vaihtaa työpaikkaa sitten kun alkaa ahdistaa työkaverin piiloteltu ärtymys ja ylenkatse. Koska kyllähän se menee myös lasten ihon alle, vaikkei sitä itse tajua, mikä ja miksi. Alitajuisesti. Aika monessa parisuhteessakin ihmiset kärsivät vuosia ymmärtämättä mistä, koska toisen osapuolen naamioitu hiljainen viha syö turvallisuudentunteen. 

Yhä edelleen, ihmisen on mahdollista räjähtää yllätyksenä itselleenkin. Meillä ei ole nykyisin tapana puhua tarpeeksi tästä, mutta ihminen on kameli. Meidän selkämme katkeaa yhdestä korresta, eikä sitä kukaan ymmärrä. Ihmiselle voi tapahtua kamalia yksityiselämässään, eikä hän tajua mikä iski kun hermo menee. Aivan samalla logiikalla luulisi opettajienkin uupuvan kuin muiden kuolevaisten, jotka eivät välttämättä todellakaan tajua tilaansa ennen kuin hermo romahtaa. Jos sittenkään. 

Lisää tähän yhtälöön se, että lapsen perusreaktio on nimenomaan reaktion haku, ja jos omat vanhemmat jo ovat totuttaneet siihen, että keinojen on oltava rajut, niin ne ovat. Minun mielestäni näiden kahden aineosan yhdistämisellä samaan reseptiin syntyy dynamiittia. 

Logiikkasi ontuu pahemman kerran. Sen opettaja tulee käyttäytyä kuten kaikissa työpaikoissa. Asiallisesti. Se lapsi on ero roolissa, erityisessä suojeluksessa. Ja tästä yhtälöstä seuraa se hyvä, mitä koulu hakee.

Jos halutaan miettiä sitä työntekijää ja hänen jaksamistaan, siihen on samat keinot kuin ihan jokaisessa työpaikassa. Ei tämä opettajan työ ole sen erikoisempaa. Ei sitä jaksamista missään työpaikassa lisätä antamalla lupa vähän hakata asiakkaita.

Edelleenkään, kukaan ei ole hakannut ketään. Mutta sinä pyörittelet taas silmiä väittäessäsi toistuvasti(?) niin.

Kaunis teoriasi nilkuttaa Et vastaa kysymykseen, missä on muiden lasten erityissuojelu. He joutuvat katselemaan riiviön vallantavoittelua, mahdollisesti 12 vuotta voimatta vaihtaa työpaikkaa. Haluaisitko sinä seurata sellaisen ajan työpaikallasi, kuinka työkaverisi rääkkää pomoa ja samalla estää sinultakin työnteon, koska pomo ei pysty tekemään omaa työtään? Nykyinen kouluteoria on vain yksi tapa järjestää asiat, mutta sinä väität ettei muita tapoja ole. Ei sinulla ole oikeutta siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista tuo nykyään on. Luokassa on aina oppilaita, joiden kuuluisi olla jossain muualla. Jatkuva häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen milloin milläkin saa lehmänhermoisimmankin pinnan kireälle. On helppo sanoa, että opettajan pitää olla aikuinen tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tottahan se onkin. Mutta opettaja on myös ihminen. Milloin tulee raja vastaan? Mitä kaikkea kuuluu sietää?

Opettaja ei saa käydä käsiksi lapseen, joka soittaa suutaan. Se nyt on ihan selvä.

Pikkukakkosen sanoin, on selvä, selvä on. Kysymys kuuluukin, miksi koulu saa käyttäytyä opettajilta kieltämillään tavoilla opettajia kohtaan, rankaisten, muttei vahingossakaan kuunnellen ja ymmärtäen? Onko siellä työnohjausta ollenkaan? Mikä taho ratkoo työturvallisuusongelmat? 

Ihmisen ei ole oikein järkevää yrittää keskustella tästä aiheesta, jos lähtökohta keskusteluun on se, että opettaja ei saa ikinä koskaan napsahtaa. Ole sinä rauhassa sitä mieltä keskenäsi, mutta älä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska sinun rahkeesi eivät silloin riitä siihen. Nyt kysytään, millä korvataan uupuvat opettajat, tai miten ehkäistään nämä tilanteet, jotka opettajia uuvuttavat. 

Ja jos olet kouluhallinnon edustaja ja viran puolesta sitä mieltä, ettei mitään korjattavaa ole, niin vaihtoehtoja on kaksi. Olet turhassa virassa koska kerran sinua ei tarvita, tai sitten kieltäydyt tekemästä työtäsi.  Ansaitset potkut moninkertaisesti napsahtanutta vanhaa opettajaa enemmän. Hänelle olisi pitänyt järjestää apua ja toinen mahdollisuus, mutta sinä sen sijaan toistat toistamasta päästyäsi virhettä, joka sinulle on osoitettu ja kerrottu, miten sen voisi yrittää korjata. 

Koulu on opettajan työpaikka. Työpaikalla ei lähtökohtaisesti napsahda. Se kai on selvä ihan kaikissa ammateissa!

Millä osaamisella sinä lietsotaan tätä katastrofia?

Jotenkin nolo tuo viimeinen kappale. Luulet siis puhuvasi kouluhallinnon edustajalle ja luulet, että olet kertonut miten asian (siis minkä asian???) voi ratkaista. Kerrotko vielä mikä sinun mielestäsi on se ratkaisua kaipaavat asia ja miten sen voi mielestäsi ratkaista!

Koulussa työntekijöitä ei rankaista, heillä on työsuojelu ym ihan kuten joka ikisessä työssä eikä uupumista mitenkään enempää kuin muuallakaan. Mistä ihmeestä keksit näitä juttuja!! Ja minä olen siis ihan vaan opettaja, tyytyväisenä työhöni, pelisääntöjä noudattaen, oppilaitani arvostaen ammattilaisena.

Jos olet opettaja ja kirjoitit tuon kommentin johon vastasin, niin riittäköön todeta, että osaamistani en täsmennä koska yhdistelmä henkilöisi minut, mutta sitä on enemmän ja laajemmin kuin sinulla, ellei sinulla ole muutakin kompetenssia. Toimenkuvani tässä maailmassa on ongelmien näkeminen siinä vaiheessa kun ne ovat vasta muodostumassa, ja joskus ottaa todella pattiin uiskennella teidän onnellisten allien seassa, joista kaikki on aina väärin nähty. 

En luullut puhuvani kouluhallinnon edustajalle, vaan kirjoitin ensimmäiseksi sanan JOS. Se ei ollut arvaus vaan yritys saada viesti ymmärretyksi taas vähän eri näkökulmasta. Kommentoin virhettä, joka pitäisi korjata, en asiaa joka pitäisi ratkaista. Toki asiakin olisi syytä ratkaista, joka on se, miten saadaan kouluissa käytettävä aika jälleen suunnattua opettamiseen.  Virhe taas on se, että tuijotetaan sormea joka osoittaa kuuta, ja luullaan että keskustelu koskee sormea eikä kuuta. Täällä yritetään puhua koko koulusta ja sen toimivuudesta. Nyt potkut saaneesta opettajasta mitenkään tasapuolisesti nostamatta koko ilmiötä esiin.

Olen näissä keskusteluissa vuosien varrella nähnyt aika usein mainittavan, että opettajat syrjivät toisiaan ja ilmapiiri on pelottava. Tunnen myös  (taitavasti järjestystä ylläpitävän)  miesopettajan, joka sanoo aivan samaa kuin tässä ketjussa se, joka puhui nutturaporukasta, jotka savustavat ulos jos et varo.  Kuulutko sinä tällaiseen simputtajakaartiin?  Kysyn tätä, koska keskustelutapasi ei ole aikuinen vaan ivallinen, ja olet mennyt henkilökohtaisuuksiin tavalla, jota on vaikea hyvän opettajan tekemäksi uskoa, itsemainitsemillasi kriteereillä arvioituna. 

Kerroin toisessa viestissä, miksi lietson. Haluan, että koulujen työrauhaongelma otetaan kunnolla käsittelyyn niin, että persujen hegemonia siihen loppuu, ja solvaaminen ja ivaaminen aiheen ympärillä loppuu. Jos sinä olet hyvä opettaja, miksi et ymmärrä niiden vaikeuksia, joiden ajasta iso osa menee muuhun kuin opettamiseen. Vai kiistätkö ihan tosissasi, että heitä onkaan? Nimittäin niin monesta suusta kuuluu päinvastaista, ja jos se ei pidä paikkaansa, niin enpä ole nähnyt juurikaan perusteluja asialle.

Tiedän, että nykyinenkin koulu voi olla hyvä ja toimiva silloin, kun kaikki menee hyvin, ja että ongelmat todella eivät koske kaikkia kouluja. Haluan, että kaikissa kouluissa menee niin hyvin kuin mennä voi, ja jos ongelmia lakaistaan maton alle, nyt otetaan imuri esiin ja matto ylös. Muutenhan tulkinta on, että maton alla on paljon pahempaakin piilossa, koska matto liikkuu ja alta kuuluu ääntä. Mutta sinä näyt väittävän, ettei mitään nähtävää ole. Se ei oikein vakuuta. 

Sivusta voi todeta, että se olet sinä, joka menet henkilöön, keksit itse ihmisille ominaisuuksia ja ajatuksia. Jos toimenkuvasi on ongelmien näkeminen, suosittelen että aloitat itsestäsi ja kommunikointitavastasi, joka on ivallinen, yksisilmäinen ja ilkeä. Pihviä et saa millään esille ja ajattelusi on synkkä, ei ratkaisuhakuinen.

Lisänä vielä. Et kai oikeasti puolusta väkivaltaa? Tai tätä virkarikokseen syyllistynyttä?

En ole ivallinen vaan vihainen, ja hypoteeseja ihmisten aivoituksista on soveliasta esittää, sinähän voit toki ampua ne alas mutta täällä ammutaan keskustelijoita alas. Tässäkin keskustelussa yritetään erittäin pontevasti ivata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia hiljaiseksi, ja minä vaadin asiakäytöstä. Edelleenkään, en puolusta väkivaltaa. Haluan, ettet sinäkään tee niin. Ja juuri siitä syystä, en myöskään hyväksy opettajan rankaisu- ja pelotteluluonteisia pikapotkuja lähtökohtaiseksi oikeiksi. Sinustako on niin, ettei tuota opettajaa saa edes puolustaa? Silloin ollaan aika karmeassa tilanteessa jo. 

Sinun viesteissäsi ja keskustelutyylissäsi ei ole mitään soveliasta. Koskaan ei ole soveliasta keksiä päästään ihmisille ajatuksia ja tekoja. Käytöksesi ei ole asiallista.

Sinä siis kyseenalaistat nämä potkut? Asia on käsitelty ihan oikeudessa ja henkilö on tehnyt niin valavan virkavirheen, että virkasuhde on purettu.

Hyvin hankala sinun on tästä ammattilaisena olla eri mieltä.

Toki voit olla sitä mieltä, että virkavirheen ei pitäisi olla se, että opettaja käy käsiksi oppilaaseen. Silloin päätelmä on, että kannatat opettajien oikeutta käydä käsiksi. Tätä ei persutkaan saa lakiin kirjatuksi.

Siis mielestäsi siellä maton alla kuuluu ääntä, joka toivoo opettajalle oikeuden käydä oppilaisiin käsiksi. Sanon, että ei kuulu!

Samaan aikaan ei voi sanoa, että laki sallii käsiksi käymisen tietyissä tilanteissa, ja ettei salli. Vaikuttaa tahalliselta veivaamiselta nyt tämän asian pyörittely, mutta voi olla että yksi korostaa ensimmäistä ja toinen toista, mutta ristiriita tuossa on. Joka tapauksessa on aika tympeää inttää tätä, kun keskustelu on tuonut erittäin selkeästi esiin, ettei väkivalta tai käsiksi käyminen kumpikaan ole täsmällisiä tai ehdottomia määritelmiä, jotka olisi kategorisesti kielletty. Vaikka siihen vedotaan. Vanhemman roolissa haluankin tietää, mikä nyt sitten on enää opettajalle sallittua, muu kuin täydellisen huumorintajuisena vietetty työura. Että saako sen oppilaan taluttaa luokasta vai ei. Sinun mukaasiko ei? 

Maton alta kuuluu tyytymätöntä murinaa, koska lasten aikaa ja hermoja haaskataan koulussa, ja opettaminen jää silloin aina enemmän vanhemmille, mikä ei ole lainkaan asiallista. En ole opettaja enkä lainoppinut, enkä arvioi potkukysymystä ammattipohjalta vaan vanhempana, joka olisi erittäin pahoillaan, jos lapseni hyvä vanha opettaja saisi pikapotkut noin. Lapseni ottaisi asian minuakin raskaammin. Täällä on useampikin ihmetellyt, eikö varoituksia tarvitse antaa ja eikö sellainen olisi riittänyt. Tietämättä sen tarkempaan, mikä lasketaan virkavirheeksi ja mitä siitä on määrätty seuraavan. Kunhan totean, ettei oikeuslaitoskaan pysty  rajoja aukottomasti ja erehtymättä vetämään. Siksihän sielläkin on useampi porras, koska se on lähtökohta. 

Aika erikoiseksi käy keskustelu, kun toisia keskustelijoita syytetään suu vaahdossa väkivaltaisiksi hulluiksi tai rikollisiksi omien triggereiden perusteella, ja samaan aikaan kielletään hypoteesien esittäminen toisten aivoituksista. Totta kai niitä pitää voida arvella ja kysyä kun käydään anonyymiä keskustelua. Jos sinua tökki nimeenomaan se, että myös lasten aivoituksia arvaillaan, niin sitähän tuhanteen kertaan jankuttajakin tekee, mielestäni ylittäen siinä kaikki hyvän maun rajat. Minustakin on hyvä asia, että autoritaaristen opettajien aika on vaihtunut tasa-arvoisempaan, mutta kuten niin moni muukin, minusta tässä on menty jo nyt ojasta allikkoon, ja opettajan tasa-arvo on vaihtunut alamaisuuteen ja psyykkiseen kikkailuun, jota aiemmin on edellytetty lähinnä piestyltä perheenemännältä. Olen nähnyt vanhan opetusfilmin, jossa kansakoulunopettajaoppilaita neuvottiin valitsemaan taistelunsa ja suhtautumaan ymmärtävästi, mutta vaikka ohjeistus olisi sama edelleen, sen merkitys muuttuu radikaalisti jos valta-asetelma on keikautettu päälleen. 

Haluan vastauksia hyviksi opettajiksi itseään arvioivilta siihen asiaan, miten pitäisi pärjätä niiden opettajien, jotka eivät ihan tarkkaan pärjää, joille kertyy painolastia joka viikosta, ja jotka haaveilevat eläkepäivistään kuin vanki vapautumisesta. Onko teillä siihen asiaan muuta sanottavaa kuin tuo loputon moralismi? Pystyttekö katsomaan omaa luokkahuonetta kauemmas?  Vai tekö olette tämän hetken puhdasoppiset, joilta ei ymmärrystä heru muille kuin tiukasti samanmielisille? 

Siis sinä olet jossain analysoini ityössä? Asiantuntija?

Miksi se ei näy näistä viesteistä. Puuttuu tieto, kriittisyys, taustat ja näkökulmat. Tämä on kuin koululaisen mutuilua.

Sanon vielä, ettei täällä muut ole suu vaahdossa toisia haukkumassa kuin sinä. Se ei ole mitään hypoteesien esittämistä mitä teet, vaan se on mutuilua, ilkeily. Epäasiallista.

Yhteen asiaan tartun. Sinne sinun maton alle ja niihin vanhempiin, joiden mielestä opettaja ei opeta ja he sitten paikkaavat. Olet näköalattomasti ostanut tämän väitteen etkä jaksa miettiä asian taustoja. Mikä tämä ilmiö on?

On laiskaa ajatella, että valta-asetelma on kääntynyt pälaelleen. Se on myöskin suorastaan typerää yleistystä, että opettajan pitää psyykkisesti kikkailla tai olla alamainen Tämä on harhaluulo ja sinulta toisten työn halveksuntaa.

Käsiksi käyminen oppilaaseen on yksiselitteisesti kielletty ja se johtaa virkasuhteen purkamiseen. Tätä ei tarvitse yhtään enempää jauhaa. Se on virkavirheen. Ei tule potkut vaan virkasuhde puretaan. Ei ole olemassa mitään vähän hakkaamista.

Jatkossa ota ensin selville edes alkeet ja leiki vasta sitten "asiantuntijaa". Ai niin ethän sinä olekaan asiantuntija vaan etsit ongelmia työksesi... mikähän tällainen työ on, jos saa vaan räksyttää eikä tarvitse tietää asiasta mitään. (En laita kysymysmerkkiä,)

Vierailija kirjoitti:

Tulee halvemmaksi veronmaksajille kun opettajat vähenee sekä propakandan opetus vähenee.

Kerrotko vielä mihin ne opettajat katoaa.