Kahviloissa ihan törkeät hinnat nykyään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Italiassa Capuchino maksaa 2 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Sama Turussa. Italiassa cappuccino ja croisantti 2,5€.

Olen todella yllättynyt, jos Italiassa olisi hinnat harmonisoitu läpi koko maan. Globalprice.info sivuston mukaan cappucinon hinta Italiassa 2,6-4 euroa.  Eri maiden hintoja vertaillessa olisi hyvä katsoa verokantaa, palkkatasoa ja millainen on maan kahvilakulttuuri. Mikäli Suomessa moni ottaa pelkän kahvin, niin siitä kahvistä pitää saada riittävästi katetta kattamaan kulut. Mikäli toisessa maassa moni ottaa kahvin kanssa jonkin lisukkeen, niin yrittäjä voi hinnoitella sen kokonaisuuden kattamaan kulut.

Esim. jos menet Veneziassa tai Firenzessä kahvilaan niin ovat hinnat kyllä niin suolaiset verrattuna muutaman kilometrin päässä kaupungin ulkopuolella. Itse asun pienessä kylässä jossa kolme kahvibaaria ja kaikki kolme aamulla täynnä ihmisiä. Kuppi espressoa maksaa 1,10 ja croissant saman, yht. 2,20, Ennen koronaa olivat tasan kaksi euroa yht. Firenzessä ja Venetziassa hinnant ovat moninkertaiset, varsinkin jos istut pöytään. Maaseudulla voi istua pöytäänkin samaan hintaan, mutta harva kanta-asukas koskaan istuu. Palvelu on kyllä nopeaa eikä tiskin takana juuri koskaan ole kuin yksi henkilö. Käyn kyllä joka päivä aamukahvilla baarissa.

Mä mietin, että miten Italian kahvila ja Suomen kahvila liittyy toisiinsa? Maat ovat Euroopan äärilaidoilla, täysin eri ilmasto, kulttuuri ja kahvilaadut. Mä en löydä yhtään mitään vertailukelpoista näiden kahden maan välillä. Varsinkaan siihen, että antaisi syyn vertailla kahvikupin hintaa. Siis en yhtäkään syytä. Avaisiko joku mulle tätä?

Toinen mitä en ymmärrä on kakkupalojen ja leivoksien koosta marmattaminen. Mihin sä tarvitset sellaisen kolmen ihmisen tarpeen täyttävää palaa kakkua tai muuta leivosta? Ne on tarkoitus nauttia hitaasti ja maistellen, ei hotaista naamaan isolla lusikalla. Välillä noi leivokset on liian isoja jo nykyisellään kun osa todella makeita ja parista lusikallisesta tulee sokerikiintiö ja makean kiintiö täyteen. Ihme kun lihavuus onkin pandemia.

No eivät varmasti olekaan vertailukelpoisia. Vastasin vain kirjoittajalle kun muutamat nyt ovat ottaneet nimenomaan Italian esimerkiksi. Kahvilakulttuurit ovat hyvin erilaisia ja siksi eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia. Suomessa ovat kaikki isoja kahvimukista alkaen ja kakut/pullat/munkit taivaankaaren kokoisia. Italiassa ovat pieniä, itselle juuri sopivia kuten se aamuinen täysjyväcroissantti jonka aamuisin kahvibaarissa syön, se on riittävä aamupala minulle. Päälle pieni espresso pienestä kupista. Mitä mahtaa nykyään torikaffeet Suomessa maksaa?

Ymmärrän kyllä vastauksesi kun olet italiassa asuva ja sinulle tuo on ihan normaalia. Mutta suomalainen, joka käy siellä piipahtamassa ehkä pari kuukautta vuodesta lähinnä turistikohteissa, ei voi vertailla kahta täysin eri asiaa ja yrittää saada jotain korrelaatiota asialle. Sitä kun ei ole missään mittakaavassa. Toivottavasti joku Suomessa asuva osaa vastata tuohon torikahvilaan. Itse en myöskään asu Suomessa, ehkä kerran vuodessa vierailen siellä. 

Mulle kahvilakulttuuri on sitä, että käyn hakemassa kahvin asuinkadulla sijaitsevasta kahvilasta ja menen puistoon istumaan. Kahvi on kokoa normaali kahvi eli noin desin. Ei sitä ämpärillistä tarvitse juoda.

Itse asun pienessä kaupungissa ja täällä on lähinnä ketjukahviloita. Leivonnaiset pakasteesta ja kahvi ihan ok. Nyt kahden vuoden aikana heidän yksi salaattimainen bowl on kallistunut, pienentynyt ja muuttunut koostumukseltaan lähinnä pelkäksi pastaksi. Sisältää nykyisin yhden puolitetun kirsikkatomaatin, yhden siivun mozzarellaa ja puolikkaan artisokan sydämen. Hinta on 7e. Itsetehdystä ja laadukkaasta leivoksesta etc voin maksaa enemmän, mutta ne pakasteesta otetut sulatetut muffinssit ovat myös 5e luokkaa ainakin. Ostan nyt inflaatio aikaina esim Fazerin tuotteita paistopisteeltä mielummin. Raaka-aineiden edullisuus edellä näyttää homma kahviloissa menevän. Tosin Helsingissä ja varmasti myös muissa isommissa kaupungeissa on aika paljon hyviä kahviloita, vaikka nekin hinnat ovat Norjan tai Sveitsin tasoa varmaankin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Eräässä pikkukaupungissa on ymmärretty hyvä kahvilabisnes ja pidetty hinnat kohtuullisina. Suolaiset tuotteet 5 e, kakkupalat 4 e, peruskahvi reilu 2 e, erikoiskahvit n. 4 e.

Kävijöitä riittää, valikoima on monipuolinen ja kahvila on siisti. Henkilökuntakin on ystävällistä. Tuolla kahvilassa käydessä tilaan ilolla sekä suolaista että makeaa kahvin kanssa, kun hintataso on kohdillaan. Kalliimmassa paikassa en ottaisi kumpaakin.

No pikkukaupungissa toimitilavuokrat ovat varmaan kohtuullisia. Helsingissä toimitilavuokrat ovat niin korkeita että kaikki liikevaihto meinaa mennä pelkkiin vuokriin.

Voihan toki sanoa että Helsingissä on paljon enenmmän asiakkaita. Mutta totuus on että 20 henkeä vetävään kahvilaan mahtuu enintään 20 asiakasta riippumatta siitä onko se Helsingissä tai Kajaanissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommenteista huomaa kyllä, ettei monellakaan ole kovin kaksista käsitystä liiketoiminnasta, saati sen nykytilasta ravintola- ja kahvila-alalla. Tässäpä elävästä elämästä muutama tosiasia, jotka toivottavasti lisäävät ymmärrystä ja armollisuutta alaa ja sillä työskenteleviä kohtaan.

Raaka-aineet ovat kallistuneet ihan samalla tavalla kuin tavan tallaajallekin. Siitä huolimatta pitäisi olla jokaiselle jotakin sen seitsemää sorttia ja samalla hävikkiä nolla. Mahdollisesti koronavelkakin painaa päälle. Etenkin pienyrityksissä eletään veitsenterällä jatkuvasti.

Henkilöstökulut ovat alalla suuret ja määrittävät paljon. Viimeistään korona-ajan myötä ammattitaitoiset äkkäsivät, että kaupan kassalla saa parempaa liksaa, puolet vähemmän stressiä ja/tai kuraa niskaan asiakkailta sekä suhteellisen inhimilliset työajat ja -määrät. He ovat nyt siis siellä tai kouluttautumassa kokonaan uudelle alalle.

Työntekijäkadon vuoksi ja jotta siitä (varsinkin itse tehdystä) kakkupalasta jäisi käteen muutakin kuin tekemisen ilo, asiakkaita kohtelevat nykyään enenevissä määrin nämä työelämään vasta totuttelevat, jotka eivät ole edes kuulleet tesistä. Jäljelle jääneet kehäraakit (jos heitä enää on) koittavat sitten paimentaa näitä sankareita varsinaisen työnsä ohessa. Voi jäädä tällöin pöytä jos toinenkin pyyhkimättä, eikä se valitettavasti ole edes murheista pienin.

Vähän ymmärrystä siis, pyydän.

Tunnen kaksi kahvilan omistajaa Turussa. Kumpikin asuu suuressa ökytalossa niillä kahvilasta saamillaan tuloilla. Ja siitähän elintasosta ei tingitä. Toinen näistä vieläpä on volissut iltapäivälehdessä siitä, kun pitää maksaa palkkaa työntekijöille. Samalla ne työntekijät asuvat kopperoissa niillä roposilla

Siitä vaan omaa kahvilaa pystyyn kun se on niin helppoa rahaa. Ihmettelen aina näitä yrittäjistä itkijöitä, mitään eivät saisi tienata, niille ollaan kovin kateellisia mutta sitten ei kuitenkaan moittijoilla rahkeet riitä samaan?

Kyllä saa tienata. Ja tienaavat kun. Se on hieno juttu. Ihmettelen vain sitä, että jos yrittäjällä on jättimäinen lasipalatsi kaikilla herkuilla ja varaa erittäin mukavaan elämään eikä mistään ole puutetta, päinvastoin, niin miksi sen yrittäjän ihmeessä pitää jatkuvasti rutista? Ja miksi se kunnon palkan maksaminen niille omille työntekijöille on niin tajuttoman vaikeaa?

Todennäköisesti sen miljoonatalon on maksanut kahvilanpitäjän mies joka on huippujohtaja tai menestyvä yrittäjä. Kahvilan pito on taas rouvan harrastus jolla ei ole niin väliä. Toki rouva silti parhaansa yrittää.

Saa. Mutta saako ympäristöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräässä pikkukaupungissa on ymmärretty hyvä kahvilabisnes ja pidetty hinnat kohtuullisina. Suolaiset tuotteet 5 e, kakkupalat 4 e, peruskahvi reilu 2 e, erikoiskahvit n. 4 e.

Kävijöitä riittää, valikoima on monipuolinen ja kahvila on siisti. Henkilökuntakin on ystävällistä. Tuolla kahvilassa käydessä tilaan ilolla sekä suolaista että makeaa kahvin kanssa, kun hintataso on kohdillaan. Kalliimmassa paikassa en ottaisi kumpaakin.

Mutta tämähän on tismalleen se hintataso jota täällä nyt kilvan kritisoidaan! Mutta tällä viestillä on pelkkiä peukkuja. Kun kahvi+pulla "saisi" jonkun 2 vuosikymmentä sitten kahvilassa käyneen mielestä maksaa 3e, joka taas ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen miltä hänestä tuntuu.

Helsingin keskustassa saa maittavan ja laadukkaan lounaan plus jälkkärikahvit about 12,50e hinnalla. Sanotaan niin että jos kakkupala plus kahvi maksa yli tuon niin onhan se kallis. Etenkin jos se kakkupala on pieni tai kuivahtanut.

Ennen kahviloissakin pystyi polttelemaan sujuvasti röösnii.

Nykyhinnoilla tulisi olla niin ikään röösninpolttomahdollisuus läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Kauramaito

Soijamaito

Mantelimaito

Laktoositon

Gluuteeniton

Munaton 

Maidoton

Kasvisvaihtoehto

Vegaaninen

Vastuullisesti tuotettu

= kaikki hinnat ovat nousseet näiden myötä

Ai hitto näiden hipsterien vaatimusten takia mun pitää maksaa niin helkkaristi kupillisesta suodatinkahvia. En edes sokeria tarvii.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ilmaista sillä yrittäjälläkään ja kaikki kulut nousevat koko ajan. Kahvilatoiminta on yksi huonoimmin kannattavista liiketoiminnan muodoista. Ei muuta, kuin yrittämään.

Tämä koskee kahviloita ja muitakin ravitsemusliikkeitä. Tiedän kyllä, että tuolla alalla on isot kulut eikä sitä voittoa niin kovasti tehdä, mutta kun asiakkaan kannalta sillä ei oikein ole väliä.

Esim. itselläni oli ennen tapana käydä pari kertaa viikossa eräässä lounaspaikassa sekä ehkä kerran viikossa Arnoldsilla.

Nyt on lounas 13 euroa. Eikä se ruoka ole ihmeellistä, joten ei kannata.

Arnolds on kyllä kiva, mutta bagelit 9-11 euroa, croissant 5 e, donitsi 4,4 e (tai creme 4,9 e) ja sitten joku kahvi siihen viitisen euroa... Eli croissant, kahvi ja donitsi reilu 15 euroa... Jos croissantin tilalla bagel niin on jo 20 euroa.

Kaipa tuolla edelleen joskus tulee käytyä, mutta ei vain kovin usein.

Paljonko kahviloissa saa pulittaa teekupposesta?

Vierailija kirjoitti:

Paljonko kahviloissa saa pulittaa teekupposesta?

Jossain normaaleissa paikoissa voi olla pari euroa, jos vain mitään normaalia löytää. Monessa paikassa teetkin on nykyään jotain matcha latte tms. ja sitten ne maksaa 4,5 euroa.

Eikö kukaan ota esille sitä että kahviloissa ei ole mitään palvelua nykyään! Itse saat siivota pöydätkin ja silti maksat 10€ kahvista ja pullasta! Törkeää

Eihän niissä ole pakko käydä ja sitä paitsi eihän niissä joka päivä käydä eli mitä haittaa jos maksaa?

Ne piirtää kellä on liitua 😎

Vierailija kirjoitti:

Minun ja puolisoni(leipuri-kondiittori) ikuisuusunelma on perustaa pieni leipomokahvila. Ei onnistu Suomessa, ainakaan täällä pk-seudulla, mutta saahan sitä haaveilla. :)

Tarjoaisimme suppean, mutta tuoreen valikoiman erilaisia herkkuja. Voileipäkakkua, pullia, karjalanpiirakoita...jotain sellaista. Lisäksi muutama sesonkituote. Kahvia, haudutettua teetä. Ei mitään keksipohjaisia juustokakkuja, vaan aitoja kermakakkuja. Kaikki leivottu voilla ja täysmaidolla. Kahvin kanssa kermaa ja kevytmaitoa.

Tuskin tuolla rikastuisi, mutta jos nyt saisi elantonsa jotenkin kasaan, se riittäisi. Mutta kuten sanottu, en usko että Suomessa kannattaa nykypäivänä. Katsoin vierestä kun aivan ihana kahvila, jossa tehtiin kaikki mehuista ja hilloista alkaen itse, lopetti muutaman vuoden jälkeen. Asiakkaita oli ihan kivasti kuulemma, mutta todellinen tuotto tuli tilojen vuokraamisesta. Siihen en haluaisi itse ruveta.

Voi kun joku pystyisikin perustamaan tuollaisen kahvilan! Perinteisiä kahvileipiä, itsetehtyjä aidosta voista, eikä lisäainekänttyjä tai iänikuista juustokakkuja. Ja ihan tavallista kahvia ja teetä. Olen itsekin tällaisen kahvilan perustamisesta haaveillut jo kauan, mutta kuten kirjoittaja sanoi niin saahan sitä haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

No ei ole kallis capusino ja kroisantti 9.50€. voisin helposti maksaa 12.50€.

No maksa.

KILTTIYS kirjoitti:

Ennen kahviloissakin pystyi polttelemaan sujuvasti röösnii.

Nykyhinnoilla tulisi olla niin ikään röösninpolttomahdollisuus läsnä.

Hyi hitto. Kylläpä maistuisikin kakkupala hyvältä, kun joku käryttää norttia viereisessä pöydässä. Ei ikinä!!!

Ymmärrän hyvin kahviloiden hinnoittelun enkä pidä hintoja ollenkaan pahana. Käyn edelleen nauttimassa kahvista ja leivonnaisesta ainakin kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole kallis capusino ja kroisantti 9.50€. voisin helposti maksaa 12.50€.

No maksa.

En usko, että missään kahvilassa pahastutaan tipistä, joten jätä muutama euro ylimääräistä kassalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ja puolisoni(leipuri-kondiittori) ikuisuusunelma on perustaa pieni leipomokahvila. Ei onnistu Suomessa, ainakaan täällä pk-seudulla, mutta saahan sitä haaveilla. :)

Tarjoaisimme suppean, mutta tuoreen valikoiman erilaisia herkkuja. Voileipäkakkua, pullia, karjalanpiirakoita...jotain sellaista. Lisäksi muutama sesonkituote. Kahvia, haudutettua teetä. Ei mitään keksipohjaisia juustokakkuja, vaan aitoja kermakakkuja. Kaikki leivottu voilla ja täysmaidolla. Kahvin kanssa kermaa ja kevytmaitoa.

Tuskin tuolla rikastuisi, mutta jos nyt saisi elantonsa jotenkin kasaan, se riittäisi. Mutta kuten sanottu, en usko että Suomessa kannattaa nykypäivänä. Katsoin vierestä kun aivan ihana kahvila, jossa tehtiin kaikki mehuista ja hilloista alkaen itse, lopetti muutaman vuoden jälkeen. Asiakkaita oli ihan kivasti kuulemma, mutta todellinen tuotto tuli tilojen vuokraamisesta. Siihen en haluaisi itse ruveta.

Voi kun joku pystyisikin perustamaan tuollaisen kahvilan! Perinteisiä kahvileipiä, itsetehtyjä aidosta voista, eikä lisäainekänttyjä tai iänikuista juustokakkuja. Ja ihan tavallista kahvia ja teetä. Olen itsekin tällaisen kahvilan perustamisesta haaveillut jo kauan, mutta kuten kirjoittaja sanoi niin saahan sitä haaveilla.

Joku on ennenkin palstalla todennut että kahvilabisnes on juuri monen naisen (en tiedä oletko sinä nainen, mutta silti) "unelma" ja päällimmäisenä tuntuu olevan idyllinen mielikuva siitä, että saa sävyttää juuri oman näköisensä miljöön, valita tapetit ja huonekalut ja pöytäliinat ja astiat. Sitten on ruusuinen kuva tarjottavista ja kuinka päivät ovat vaaleanpunaista hattaraa... Kun oikeasti pitäisi tehdä visiot ja laskelmat kylmästi kannattavuuden nimissä ja siihen päälle sitten miettiä nuo visuaaliset puitteet mikäli edellytystä on. Pelkkä unelmalasien läpi haaveiltu mielikuva ei vaan riitä, sillä se harvoin toteutuu.