Lue keskustelun säännöt.
Kahden vaiheilla luokkakokoukseen menon suhteen. Olin kiusattu koko peruskoulun ajan.
02.03.2023 |
Jos olisitte minä, menisittekö? Toistuukohan siellä näin aikuisenakin samat vanhat roolit. Pakko myöntää, että minulla ei ole ollenkaan lämpimiä ajatuksia ketään kohtaan eikä minulla ollut edes kavereita koulussa. Kukaan ei halunnut olla kiusatun kanssa. Toisaalta kiinnostaisi miten muilla on elämä mennyt, mutta en tiedä josko meneminen vaan tekee minut entistä masentuneemmaksi.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan mene! Mitä siellä sulle on? Ymmärrän uteliaisuutesi, mutta saatat vain nähdä nämä pahoinpitelijäsi elämänsä kunnossa, monet heistä ovat varmaan "päässeet pitkälle" elämässään, painaen muut lokaan. Ihmiset ei kauheasti muutu.
Voin sanoa samaa omasta puolestani. Pahimmasta kiusaajastani on tullut toimitusjohtaja, minä itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
On muuten jännä havainto, että moni toimitusjohtaja on ollut aikoinaan kiusaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ollut koulussa kiusattu enkä kiusaaja mutta en todellakaan halunnut mennä mihinkään luokkakokoukseen. Pidin jo kouluaikoina suurinta osaa porukasta ihan täysinä urpoina mopoilla keulimisineen ja itseään kovemman esittämisineen. Tuskin niistä taukeista on yksikään oikeasti miksikään muuttunut.
m38
En menisi. Voisiko keksiä jotakin muuta mihin tuo meikki, kampaus & uudet vaatteet- satsaus kannattaisi ja piristäisi elämää?
Jättäisin väliin. Ne ihmiset, jotka ovat rikkoneet, eivät yleensä voi toimia apuna paranemisessa. Päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan mene! Mitä siellä sulle on? Ymmärrän uteliaisuutesi, mutta saatat vain nähdä nämä pahoinpitelijäsi elämänsä kunnossa, monet heistä ovat varmaan "päässeet pitkälle" elämässään, painaen muut lokaan. Ihmiset ei kauheasti muutu.
Voin sanoa samaa omasta puolestani. Pahimmasta kiusaajastani on tullut toimitusjohtaja, minä itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
On muuten jännä havainto, että moni toimitusjohtaja on ollut aikoinaan kiusaaja.
90-luvun saneerausjohtajatkin olivat sosiopaatteja ja psykopaatteja. Mistä lie mielisairaalasta kaivaneet ne esille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei kutsuttu luokkakokoukseen. Ei olisi tarvinnut kuin yhdeltä toiselta luokkalaiselta kysyä mun yhteystiedot, mutta ilmeisesti en ollut osa meidän luokkaa sitten.
Minulla amiksen erikoistumisjaksosta samanlaiset kokemukset.
En mennyt luokkakokoukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras "kosto" minulle oli kun 10 v lukiosta tapasin ja sekstailin yhden suosittujen porukkaan kuuluneen hepun kanssa, joka totesi että niistä silloisista suosituista tytöistä on tullut läskejä kotiäitejä.
No eipä tämä heppukaan tainnut kovin kaksinen ollut kun muita aikuisena arvosteli. Kosto kuitenkin saattaisi jossain muodossa olisi kiehtova ajatus.
Kaikki arvostelee toisiaan, eri asioista vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pärjäät tällä hetkellä?
Masentunut olen, vaikea päästä välillä edes kotoa pois. Kiusaaminen rikkoi minut ihan täysin. Työkyvytön olen myös. Mies on luvannut kustantaa mulle meikit, kampaajat ja uudet vaatteet jos menisin. Hänen mielestään se voisi olla hyvä, itse en oikein tiedä. Uskoo sen piristävän minua, mutta hän ei ollut silloin samassa koulussa, joten ei tiedä miten paha minun oli siellä olla.
Miehesi on oikeassa siinä sinua saattaisi piristää kun lähtisit käymään jossain. Mitä jos menisitte miehen kanssa kahdestaan vaikka teatteriin, leffaan, syömään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pärjäät tällä hetkellä?
Masentunut olen, vaikea päästä välillä edes kotoa pois. Kiusaaminen rikkoi minut ihan täysin. Työkyvytön olen myös. Mies on luvannut kustantaa mulle meikit, kampaajat ja uudet vaatteet jos menisin. Hänen mielestään se voisi olla hyvä, itse en oikein tiedä. Uskoo sen piristävän minua, mutta hän ei ollut silloin samassa koulussa, joten ei tiedä miten paha minun oli siellä olla.
en menisi jos ei ole ketään kaveria keneen tukeutua
Aihetta sivuten, minua kiusattiin myös koko yläaste, lukioon lähdin toiselle paikkakunnalle.
Monen vuoden jälkeen kävin kotikunnassani viime jouluvapailla.
Olin melko hämmästynyt huomatessani muutamia pahimpia kiusaajiani notkumassa "ärrän" nurkilla.
Pöräytin paikalle uudella Audi maasturilla, hoikkana, juuri kampaajalla käyneenä ja kauniissa vaatteissa.
Mieheni ja lapsemme olivat mukana myös. Tervehdin heitä iloisesti ja voin sanoa että leuat todellakin loksahtivat.
Koin tuon n.10min kestäneen tapahtuman jotenkin eheyttävänä.
Jälkeenpäin huomasin miettiväni, että kyllä ihmisen todellakin kannattaisi mielummin käyttää energiansa itsensä kehittämiseen kuin toisten kiusaamiseen.
Kaikesta huolimatta - terveisiä sinne "ärrän" kulmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan mene! Mitä siellä sulle on? Ymmärrän uteliaisuutesi, mutta saatat vain nähdä nämä pahoinpitelijäsi elämänsä kunnossa, monet heistä ovat varmaan "päässeet pitkälle" elämässään, painaen muut lokaan. Ihmiset ei kauheasti muutu.
Voin sanoa samaa omasta puolestani. Pahimmasta kiusaajastani on tullut toimitusjohtaja, minä itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
On muuten jännä havainto, että moni toimitusjohtaja on ollut aikoinaan kiusaaja.
90-luvun saneerausjohtajatkin olivat sosiopaatteja ja psykopaatteja. Mistä lie mielisairaalasta kaivaneet ne esille...
Sosiopaatille/psykoopaatille potkujen antaminen ei ole yhtä hirveää kuin muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan mene! Mitä siellä sulle on? Ymmärrän uteliaisuutesi, mutta saatat vain nähdä nämä pahoinpitelijäsi elämänsä kunnossa, monet heistä ovat varmaan "päässeet pitkälle" elämässään, painaen muut lokaan. Ihmiset ei kauheasti muutu.
Voin sanoa samaa omasta puolestani. Pahimmasta kiusaajastani on tullut toimitusjohtaja, minä itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
On muuten jännä havainto, että moni toimitusjohtaja on ollut aikoinaan kiusaaja.
Yläasteella ja lukiossa oli monta niin sadistista tyyppiä, että kylmää ajatella mitä niiden nykyiset alaiset joutuvat työssään kokemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti. Milloin ja miksi tuollainen jenkkileffaluokkakokoushapatus on rantautunut tänne?
On niitä jo muutaman kymmenen vuotta ollut, kauan ennen sentyylisten jenkkileffojen aikakautta.
Vierailija kirjoitti:
Aihetta sivuten, minua kiusattiin myös koko yläaste, lukioon lähdin toiselle paikkakunnalle.
Monen vuoden jälkeen kävin kotikunnassani viime jouluvapailla.
Olin melko hämmästynyt huomatessani muutamia pahimpia kiusaajiani notkumassa "ärrän" nurkilla.
Pöräytin paikalle uudella Audi maasturilla, hoikkana, juuri kampaajalla käyneenä ja kauniissa vaatteissa.
Mieheni ja lapsemme olivat mukana myös. Tervehdin heitä iloisesti ja voin sanoa että leuat todellakin loksahtivat.
Koin tuon n.10min kestäneen tapahtuman jotenkin eheyttävänä.
Jälkeenpäin huomasin miettiväni, että kyllä ihmisen todellakin kannattaisi mielummin käyttää energiansa itsensä kehittämiseen kuin toisten kiusaamiseen.
Kaikesta huolimatta - terveisiä sinne "ärrän" kulmille.
Tuo varmasti onkin eheyttävää. Meillä päin pahimpia kiusaajia oli ne "kokoomusnuoret" (tytöt), ei ne takarivin pulisevat pojat.
Minua ei kiusattu, mutta olin yksinäinen. Itse menin luokkakokoukseen ja sain irtoseksiä, joten kannatti. Itse luokkakokous oli tylsä, kun olen absolutisti ja muut ryyppäsi. M27
Itse en olisi mennyt, vaikka olisi kutsuttukin, mutta koska ei (onneksi) edes kutsuttu, en mennyt. Kusipäät aiheuttivat minulle yhä edelleen jokapäiväisiä ongelmia toiminnallaan. Toivon että karma puree. Pari on tullut kadulla joskus vastaan, kovin yrittivät vaihtaa kadun toiselle puolelle, aikuiset pellet.
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti. Milloin ja miksi tuollainen jenkkileffaluokkakokoushapatus on rantautunut tänne?
Luokkakokouksia on ollut jo 50-luvulla.
Totta kai menen upouudella Bentleylläni ja kettuilen Toyota-kuskeille saati autottomille.
Ei kannata mennä. Eivät ihmiset juurikaan aikuisina muutu. Itse kun menin viimeksi luokkakokoukseen, menivät kaikki istumaan sen ylä-astekaverinsa viereen. Niin minäkin. Juttelin koko illan silloisten kavereiden kanssa, vaikka luokkakokouksessa oli myös vanhoja työkavereitani, jotka siis myös tunsin hyvin, mutta emme vain olleet kavereita vielä ylä-asteella. Eli kaikki palaavat luokkakokouksessa takaisin omiin kuppikuntiinsa. Jos sinulla ei ole ketään kaveria menossa sinne, niin ei kannata mennä. Revit vain vanhat haavat auki.