Lue keskustelun säännöt.
Erosta aikaa puoli vuotta, olen edelleen lamaantunut
01.03.2023 |
Tämä eron jälkeinen aika on mennyt kuin usvassa. Elämänilo jotenkin kokonaan mennyt, toki hetkellisiä ilonpilkahduksia ehkä on tai ainakin neutraaleja hetkiä, jolloin entinen kumppani ei ole mielessä. Mies petti ja siksi erosimme. Hänellä oli ollut toinen nainen jo jonkin aikaa, mutta olin tietämätön tuosta. Tyhmänä oikeasti kuvittelin, että meillä on asiat hyvin. Jollain asteella olen pettynyt itseenikin, kun en tuota asiaa huomannut. Meillä oli yhteisiä tekemisiä ja suunnitelmia, eikä eripuraakaam oikeastaan ollut.
Olen yrittänyt päästä erosta yli monilla keinoilla. Olen antanut entiselle kumppanilleni asiat anteeksi. En tunne kaunaa tai katkeruutta häntä kohtaan, ikävää ja kaipausta kylläkin. Ei olla oltu tekemisissä eron jälkeen ollenkaan sillä puhuttiin kaikki asiat halki silloin. Olen käynyt treffeillä ja tapaillut uusia miehiä, mutta tässä tyhjyyden tunnetilassa en koe mitään mielenkiintoa uusiin miehiin. Kaikki on jotenkin tahmeaa suossa rämpimistä. Liikuntaa harrastan, mutta mielestäni sekään ei ole liiemmin oloani helpottanut.
Miten ikävä eksää kohtaan loppuu? Yhteen emme tule enää palaamaan, mutta iltaisin asia käy mielessä melko usein. Käsittääkseni eksäni on löytänyt jo uuden kumppaninkin, mutta itse vain möyhötän tätä erosurua ees-taas.
Kommentit (21)
Oletko kokenut erovihaa? Sekin on yksi tärkeä askel erosta selviytymisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julistat sen exäs narsistiksi ja kerrot tarinoita tällä palstalla.
Voimia. Itsellä meni yli 10 vuotta.
Mulla 2,5v erosta, enkä vieläkään ole siitä kokonaan toipunut. Arki rullaa omalla painollaan, viikonloput menee kotona omissa oloissani. En jaksa enää uutta kumppania elämääni edes harkita, joten ex pyörii usein mielessä. Hänellä ollut jo useampi nainen eromme jälkeen, nytkin taas joku. En varsinaisesti kaipaa exää, enkä enää rakasta, mutta silti hän hiipii ajatuksiini. Eromme on ehdottoman lopullinen, joten toivoisin että hän häipyisi pois ajatuksistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi ahdistaa enemmän, se, että tuli ero, vai se, että alun perinkin erehdyit ko. henkilön kanssa seurustelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokenut erovihaa? Sekin on yksi tärkeä askel erosta selviytymisessä.
Eroviha on ainoa joka on itselläni auttanut. Sen jälkeen ei kaipaile eksää enää. Joskus tuohon vaiheeseen pääsemisessä kestää, mutta luulisi pettämisen laukaisevan sellaisen raivon että pelkää jo itseäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla 2,5v erosta, enkä vieläkään ole siitä kokonaan toipunut. Arki rullaa omalla painollaan, viikonloput menee kotona omissa oloissani. En jaksa enää uutta kumppania elämääni edes harkita, joten ex pyörii usein mielessä. Hänellä ollut jo useampi nainen eromme jälkeen, nytkin taas joku. En varsinaisesti kaipaa exää, enkä enää rakasta, mutta silti hän hiipii ajatuksiini. Eromme on ehdottoman lopullinen, joten toivoisin että hän häipyisi pois ajatuksistani.
Miksi tiedät hänen vaihtuvista kumppaneistaan? Otatko aktiivisesti selville niitä, vai tuodaanko tiedot sinulle halusit tai et?
Puoli vuotta ei ole mikään aika erosta. Ole armollinen itsellesi ja anna aikaa. Itsellä meni useampi vuosi päästä erosta yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta ei ole mikään aika erosta. Ole armollinen itsellesi ja anna aikaa. Itsellä meni useampi vuosi päästä erosta yli.
Mistä tiesit päässeesi lopulta yli?
Christiiina kirjoitti:
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun.
Sympatiseeraan ap-ta aika lailla, ja tälläiset viestit saa näkemään punaista.
Jotkut meistä ei oikein elä kertakäyttösuhteita vaan annetaan vähän enemmän kuin pelkkää lähistöllä oleskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta ei ole mikään aika erosta. Ole armollinen itsellesi ja anna aikaa. Itsellä meni useampi vuosi päästä erosta yli.
Mistä tiesit päässeesi lopulta yli?
Siitä kun en enää ahdistunut exästä ja aurinko alkoi paistamaan eikä tuntunut enää pahalta. Nyt ollut sinkku 9 vuotta. Avoliitossa olimme 18v. Suhde kulutettiin loppuun ja lopulta molemmilla paha olo joten ero oli oikea ratkaisu. Tietysti se sattui paljon mutta en nyt olisi tässä tilanteessa jossa nyt mikäli suhdetta ei olisi ollut. Avoliitto yksi osa elämääni mutta ei kaikkea. Tulevaisuudesta en tiedä mutta nyt nautin sinkkuna olosta enkä hakemalla etsi mitään uutta juttua. Näin menen nyt. Selviät vielä hienosti ja pääset vielä nauttimaan elämästäsi. Aurinko vielä paistaa sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla 2,5v erosta, enkä vieläkään ole siitä kokonaan toipunut. Arki rullaa omalla painollaan, viikonloput menee kotona omissa oloissani. En jaksa enää uutta kumppania elämääni edes harkita, joten ex pyörii usein mielessä. Hänellä ollut jo useampi nainen eromme jälkeen, nytkin taas joku. En varsinaisesti kaipaa exää, enkä enää rakasta, mutta silti hän hiipii ajatuksiini. Eromme on ehdottoman lopullinen, joten toivoisin että hän häipyisi pois ajatuksistani.
Miksi tiedät hänen vaihtuvista kumppaneistaan? Otatko aktiivisesti selville niitä, vai tuodaanko tiedot sinulle halusit tai et?
Sekä että. Joskus on kerrottu, joskus olen kysynyt. Tyttäreltä kuulen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittää ihmiset joille erot ottaa näin koville.
Minulta meni noin kaksi vuotta. Laastarisuhde ja deittailu auttoivot vähän. Huomasin yhtäkkiä vaan, etten ole ajatellut exää päiviin ja sitten viikkoihin yms. Aika vaan parantaa.
Minä näin 19 vuoden suhteen jälkeen reilut kymmenen vuotta usein painajaisia exästä. Nyt erosta 18 vuotta, ja viimeksi nähnyt painajaista hänestä ehkä puolisen vuotta sitten. Olen tainnut päästä exästä yli! En siis todellakaan kaivannut häntä, mutta pelko pysyi pitkään. Tilanne on eri kuin Ap: llä, mutta puoli vuotta on hyvin lyhyt aika.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset joille erot ottaa näin koville.
Et ole selkeästi ollut todella rakastunut ja tullut jätetyksi. Helppo neuvoa ilman oikeaa kokemusta. Ja jos väität, että olet... niin et oikeasti ole!
Minulla erosta nyt 9 kuukautta, välillä parempia päiviä ja välillä rämmitään suossa. Toisaalta kun toinen jättää yllättäen 30 yhteisen vuoden jälkeen niin ei siitä heti toivu. Mies siis jätti ja yrittää olla ystäväni, mutta nyt vasta katkaisin välit kokonaan, jotta oma toipumiseni pääsisi kunnolla käyntiin.
Ei tässä ole mahdollista kun yrittää tehdä elämästä edes siedettävää, läsnä on ollut suru ja hämmennys kun rinnaltasi varoittamatta lähtee se rakkain ihminen jonka kanssa luulit eläväsi loppuelämän. Vihakin välillä nousee pintaan, että miksi mies esitti loppuun asti, että kaikki hyvin.
Sain rakastaa 30 vuotta ja nyt opetellaan elämään yksin lastemme kanssa.
Minulla nyt noin 5 kk erosta. Viiden vuoden suhde siis takana. Alkaa helpottaa, mutta välillä ollaan aika syvällä. Kumma, että voikin haikailla näin paljon eksän perään. Itse olin myös samaa mieltä, että erotaan ja kun aikaa mennyt, niin tulikin ikävä. Ota tästä nyt selvää. Mutta parasta olla täysin irti niin voi alkaa unohtaa.
Eksän uudella kumppanilla en tarkoita sitä naista, joka kuvioissa oli silloin kun seurustelin eksäni kanssa. Heidän juttunsa ajautui karille erottuamme, mutta uuden on ilmeisesti löytänyt. Tuon kuulin etäisen tuttavan välityksellä puolivahingossa.